Aulanko - Muutoshistoria

Ylläpito (25. huhtikuuta 2023 kello 08.07)

2023-04-25T08:07:29Z

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2023 kello 11.07
Rivi 17:		Rivi 17:
	Aulanko rakennettiin vuosina 1883-1910. Eversti [[Hugo Standertskjöld\|Hugo Standertskjöld]], joka oli syntynyt [[Vanantaan kartano\|Vanantaan kartanossa]] [[Janakkala\|Janakkalassa]], osti Karlbergin tilan ja kartanon virkistyskäyttöön vuonna 1883. Kartano sijaitsi nykyisen hotelli Aulangon paikalla. Hän liitti siihen [[Metsänkylän kartano\|Metsäkylän]], [[Katajiston kartano\|Katajiston]] ja Kaalilan tilat. Näin Aulangonvuoren ja Karlbergin yhteispinta-alaksi tuli kaikkiaan 74 hehtaaria. Aseteollisuudesta hankkimillaan voitoilla Hugo Standertskjöldin oli mahdollista rakennuttaa Karlbergista komea kartanomiljöö rakennuksineen ja laajoine puistoineen.		Aulanko rakennettiin vuosina 1883-1910. Eversti [[Hugo Standertskjöld\|Hugo Standertskjöld]], joka oli syntynyt [[Vanantaan kartano\|Vanantaan kartanossa]] [[Janakkala\|Janakkalassa]], osti Karlbergin tilan ja kartanon virkistyskäyttöön vuonna 1883. Kartano sijaitsi nykyisen hotelli Aulangon paikalla. Hän liitti siihen [[Metsänkylän kartano\|Metsäkylän]], [[Katajiston kartano\|Katajiston]] ja Kaalilan tilat. Näin Aulangonvuoren ja Karlbergin yhteispinta-alaksi tuli kaikkiaan 74 hehtaaria. Aseteollisuudesta hankkimillaan voitoilla Hugo Standertskjöldin oli mahdollista rakennuttaa Karlbergista komea kartanomiljöö rakennuksineen ja laajoine puistoineen.

	[[Image:CopyrightAulangon jarvi.jpg\|thumb\|~~left~~\|300px\|Postikortti Aulangon järveltä. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat.]]		[[Image:CopyrightAulangon jarvi.jpg\|thumb\|right\|300px\|Postikortti Aulangon järveltä. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat.]]

	==== Puisto~~<br>~~ ====		==== Puisto ====

			[[Image:Aulanko.jpg\|thumb\|right\|300px\|Metsästystä Aulangolla]]
	Aulangonvuorelle rakennettiin uusia ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Metsää harvennettiin ja samalla avautui kauniita näköaloja ympäristöön. Louhikkoisesta maastosta kaivettiin kiviä käsivoimin. Kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puistoja olivat barokkipuisto, englantilainen puisto ja luonnonpuisto. Lisäksi rakennettiin kuuluisat kasvihuoneet: luumu-, kirsikka-, aprikoosi, viini-, ananas-, viikuna-, omena- ja päärynähuoneet. Standerskjöld oli innokas matkustaja ja toikin matkoiltaan kasvihuoneisiinsa eksoottisia etelän hedelmiä. Vanajaveden ranta kunnostettiin ja sinne istutettiin yli 3 kilometrin matkalle hopeapajuja.		Aulangonvuorelle rakennettiin uusia ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Metsää harvennettiin ja samalla avautui kauniita näköaloja ympäristöön. Louhikkoisesta maastosta kaivettiin kiviä käsivoimin. Kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puistoja olivat barokkipuisto, englantilainen puisto ja luonnonpuisto. Lisäksi rakennettiin kuuluisat kasvihuoneet: luumu-, kirsikka-, aprikoosi, viini-, ananas-, viikuna-, omena- ja päärynähuoneet. Standerskjöld oli innokas matkustaja ja toikin matkoiltaan kasvihuoneisiinsa eksoottisia etelän hedelmiä. Vanajaveden ranta kunnostettiin ja sinne istutettiin yli 3 kilometrin matkalle hopeapajuja.

Rivi 29:		Rivi 30:
	Myöhemmin puisto on toiminut kuvauspaikkana lukuisille [[Hämeenlinnassa kuvatut elokuvat\|Hämeenlinnassa kuvatuille elokuville]]. Siellä ovat kuvanneet esimerkiksi T. J. Särkkä, Roland af Hällström, Aarne Tarkas ja Ere Kokkonen.		Myöhemmin puisto on toiminut kuvauspaikkana lukuisille [[Hämeenlinnassa kuvatut elokuvat\|Hämeenlinnassa kuvatuille elokuville]]. Siellä ovat kuvanneet esimerkiksi T. J. Särkkä, Roland af Hällström, Aarne Tarkas ja Ere Kokkonen.

	==== Päärakennus~~<br>~~ ====		==== Päärakennus====

	[[Image:Book kesamaisema.JPG\|thumb\|right\|300px\|Kesämaisema Karlbergista, Alarik Böök 1895. Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmat. Kuva: Marjukka Vainio, Hämeenlinnan Taidemuseon arkisto.]]Päärakennus remontoitiin laajentamalla ja muuttamalla Karlbergin vanhaa päärakennusta, joka sijaitsi nykyisen hotellin paikalla. Ranskalaista uusbarokkia edustava kartanon päärakennus, jossa oli 15 huonetta, valmistui vuonna 1890. Pitkään ei päärakennus riittänyt isäntäväen lukuisalle vierasjoukolle, vaan eversti rakennutti päärakennuksen viereen huvilan, jossa nykyisin toimii Silkkitalo. Aulangon omistaja piti upeita juhlia ja vieraat viipyivät usein viikkoja. Heitä saattoi olla jopa 300-400. Kerrotaan, että eräänä iltana kului jopa tuhat pulloa samppanjaa, mutta silloin joutsenetkin saivat osansa. Isäntä itse oli perso herkuille, muhkeimmillaan hän painoi 186 kiloa.		[[Image:Book kesamaisema.JPG\|thumb\|right\|300px\|Kesämaisema Karlbergista, Alarik Böök 1895. Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmat. Kuva: Marjukka Vainio, Hämeenlinnan Taidemuseon arkisto.]]Päärakennus remontoitiin laajentamalla ja muuttamalla Karlbergin vanhaa päärakennusta, joka sijaitsi nykyisen hotellin paikalla. Ranskalaista uusbarokkia edustava kartanon päärakennus, jossa oli 15 huonetta, valmistui vuonna 1890. Pitkään ei päärakennus riittänyt isäntäväen lukuisalle vierasjoukolle, vaan eversti rakennutti päärakennuksen viereen huvilan, jossa nykyisin toimii Silkkitalo. Aulangon omistaja piti upeita juhlia ja vieraat viipyivät usein viikkoja. Heitä saattoi olla jopa 300-400. Kerrotaan, että eräänä iltana kului jopa tuhat pulloa samppanjaa, mutta silloin joutsenetkin saivat osansa. Isäntä itse oli perso herkuille, muhkeimmillaan hän painoi 186 kiloa.
Rivi 43:		Rivi 44:
	Vuoden 1928 tulipalon jälkeen kartanon tilalle rakennettiin nopeasti uusi rakennus, joka palveli hotellina ja ravintolana melkein kymmenen vuotta. Rakennus siirrettiin Hattulaan uuden loistohotellin tieltä, jota olivat alkaneet rakennuttaa Oy Alkoholiliike Ab, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ja Suomen Matkailijayhdistys r.y. Avajaisajankohtana uudenvuodenaattona 1938 uusi hotelli Aulanko edusti Suomen oloissa ainutlaatuista kansainvälisyyttä niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Hotellin päärakennuksen olivat suunnitelleet arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampen aikansa puhtaimpaan funkistyyliin. Hotellihuoneita oli kaikkiaan 56 ja ravintolasaliin mahtui jo tuolloin peräti 550 henkeä. Pian avaamisen jälkeen hotelli sai kuitenkin kokea sodan ankeat vuodet: Syksystä 1939 kevääseen 1940 hotelli toimi sotasairaalana nro 35. Lisäksi syksystä 1941 hotelli toimi saksalaisten sotilaiden lomanviettopaikkana. Vanhasta niitystä tuli sota-aikana perunapelto, kunnes se muutettiin golfkentäksi. Kasvihuoneiden paikalla on nyt kylpylä. Yksityisestä kansakoulusta tuli historiallista tietoutta jakava Aulankokeskus.		Vuoden 1928 tulipalon jälkeen kartanon tilalle rakennettiin nopeasti uusi rakennus, joka palveli hotellina ja ravintolana melkein kymmenen vuotta. Rakennus siirrettiin Hattulaan uuden loistohotellin tieltä, jota olivat alkaneet rakennuttaa Oy Alkoholiliike Ab, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ja Suomen Matkailijayhdistys r.y. Avajaisajankohtana uudenvuodenaattona 1938 uusi hotelli Aulanko edusti Suomen oloissa ainutlaatuista kansainvälisyyttä niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Hotellin päärakennuksen olivat suunnitelleet arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampen aikansa puhtaimpaan funkistyyliin. Hotellihuoneita oli kaikkiaan 56 ja ravintolasaliin mahtui jo tuolloin peräti 550 henkeä. Pian avaamisen jälkeen hotelli sai kuitenkin kokea sodan ankeat vuodet: Syksystä 1939 kevääseen 1940 hotelli toimi sotasairaalana nro 35. Lisäksi syksystä 1941 hotelli toimi saksalaisten sotilaiden lomanviettopaikkana. Vanhasta niitystä tuli sota-aikana perunapelto, kunnes se muutettiin golfkentäksi. Kasvihuoneiden paikalla on nyt kylpylä. Yksityisestä kansakoulusta tuli historiallista tietoutta jakava Aulankokeskus.

	~~[[Image:Aulanko.jpg\|thumb\|right\|300px\|Metsästystä Aulangolla]]~~
	Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.		Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.

Ylläpito (25. huhtikuuta 2023 kello 08.06)

2023-04-25T08:06:06Z

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2023 kello 11.06
Rivi 43:		Rivi 43:
	Vuoden 1928 tulipalon jälkeen kartanon tilalle rakennettiin nopeasti uusi rakennus, joka palveli hotellina ja ravintolana melkein kymmenen vuotta. Rakennus siirrettiin Hattulaan uuden loistohotellin tieltä, jota olivat alkaneet rakennuttaa Oy Alkoholiliike Ab, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ja Suomen Matkailijayhdistys r.y. Avajaisajankohtana uudenvuodenaattona 1938 uusi hotelli Aulanko edusti Suomen oloissa ainutlaatuista kansainvälisyyttä niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Hotellin päärakennuksen olivat suunnitelleet arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampen aikansa puhtaimpaan funkistyyliin. Hotellihuoneita oli kaikkiaan 56 ja ravintolasaliin mahtui jo tuolloin peräti 550 henkeä. Pian avaamisen jälkeen hotelli sai kuitenkin kokea sodan ankeat vuodet: Syksystä 1939 kevääseen 1940 hotelli toimi sotasairaalana nro 35. Lisäksi syksystä 1941 hotelli toimi saksalaisten sotilaiden lomanviettopaikkana. Vanhasta niitystä tuli sota-aikana perunapelto, kunnes se muutettiin golfkentäksi. Kasvihuoneiden paikalla on nyt kylpylä. Yksityisestä kansakoulusta tuli historiallista tietoutta jakava Aulankokeskus.		Vuoden 1928 tulipalon jälkeen kartanon tilalle rakennettiin nopeasti uusi rakennus, joka palveli hotellina ja ravintolana melkein kymmenen vuotta. Rakennus siirrettiin Hattulaan uuden loistohotellin tieltä, jota olivat alkaneet rakennuttaa Oy Alkoholiliike Ab, Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö ja Suomen Matkailijayhdistys r.y. Avajaisajankohtana uudenvuodenaattona 1938 uusi hotelli Aulanko edusti Suomen oloissa ainutlaatuista kansainvälisyyttä niin tasoltaan kuin tyyliltäänkin. Hotellin päärakennuksen olivat suunnitelleet arkkitehdit Märta Blomstedt ja Matti Lampen aikansa puhtaimpaan funkistyyliin. Hotellihuoneita oli kaikkiaan 56 ja ravintolasaliin mahtui jo tuolloin peräti 550 henkeä. Pian avaamisen jälkeen hotelli sai kuitenkin kokea sodan ankeat vuodet: Syksystä 1939 kevääseen 1940 hotelli toimi sotasairaalana nro 35. Lisäksi syksystä 1941 hotelli toimi saksalaisten sotilaiden lomanviettopaikkana. Vanhasta niitystä tuli sota-aikana perunapelto, kunnes se muutettiin golfkentäksi. Kasvihuoneiden paikalla on nyt kylpylä. Yksityisestä kansakoulusta tuli historiallista tietoutta jakava Aulankokeskus.

			[[Image:Aulanko.jpg\|thumb\|right\|300px\|Metsästystä Aulangolla]]
	Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.		Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.

Rivi 50:		Rivi 51:
	== Lähteet ==		== Lähteet ==

	*Antila-Andersson, Hanna: Aulangolle rakennetaan kylpylä, monitoimihalli ja lomahuoneistoja. Hämeen Sanomat 26.3.2003 ~~[[Image:Aulanko.jpg\|thumb\|right\|300px\|Metsästystä Aulangolla]]~~		*Antila-Andersson, Hanna: Aulangolle rakennetaan kylpylä, monitoimihalli ja lomahuoneistoja. Hämeen Sanomat 26.3.2003
	*Happonen, Riikka: Tyyntä myrskyn edellä. Hämeen Sanomat 12.3.2006		*Happonen, Riikka: Tyyntä myrskyn edellä. Hämeen Sanomat 12.3.2006
	*Kulmala, Jarmo: Aulangon kylpylä. Hämeenlinna-Wanaja: koitseutujulkaisu 2005: 53, s. 40-41		*Kulmala, Jarmo: Aulangon kylpylä. Hämeenlinna-Wanaja: koitseutujulkaisu 2005: 53, s. 40-41

Ylläpito (25. huhtikuuta 2023 kello 08.05)

2023-04-25T08:05:24Z

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2023 kello 11.05
Rivi 44:		Rivi 44:

	Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.		Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.

			{{#display_map:61.02327,24.44680}}

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 07.52)

2023-03-12T07:52:14Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.52
Rivi 57:		Rivi 57:
	* [https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/aulanko-lhs2011.pdf Luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma 2011]		* [https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/aulanko-lhs2011.pdf Luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma 2011]

	[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]		[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]]

MinLii: /* Lähteet */

2019-12-08T18:04:56Z

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2019 kello 21.04
Rivi 55:		Rivi 55:
	*Puistot ja puutarhat: Suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A 11		*Puistot ja puutarhat: Suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A 11
	*http://www.luontoon.fi/aulanko		*http://www.luontoon.fi/aulanko
			* [https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/aulanko-lhs2011.pdf Luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma 2011]

	[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]		[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]

MinLii: /* Lähteet */

2019-12-08T18:03:01Z

Lähteet

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2019 kello 21.03
Rivi 55:		Rivi 55:
	*Puistot ja puutarhat: Suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A 11		*Puistot ja puutarhat: Suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A 11
	*http://www.luontoon.fi/aulanko		*http://www.luontoon.fi/aulanko
	~~[[Coordinates::61.023015, 24.446797\| ]]~~

	[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]		[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]

MinLii: /* Aulangon alue */

2019-12-08T18:02:13Z

Aulangon alue

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2019 kello 21.02
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Aulangon alue ==		== Aulangon alue ==

	~~<widget type="googlemap">~~
	~~<marker lat="61.02327" lon="24.44680">Aulanko</marker>~~
	~~</widget>~~

	Aulangon luonnonsuojelualue on monipuolinen ulkoilu- ja harrastusalue. Se on ollut suomalaisen matkailun edelläkävijä, alue, jossa ovat yhdistyneet sekä virkistyskäyttö että luonnonsuojelu. Siellä vierailee vuosittain 400 000 kävijää. Aulangon englantilaistyyppinen puistometsä lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Puistometsä rakennuksineen on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Alue on oleellinen osa Suomen ensimmäistä [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto\|kansallista kaupunkipuistoa]]. Aulangon puisto rauhoitettiin jo vuonna 1930 eikä sitä enää hoidettu yhtä intensiivisesti. Vuosien saatossa puisto muuttui vähitellen puistometsäksi. Se on kuuluisa alueella kasvavista erikoisuuksista. Näitä ovat mm. visakoivikot ja ulkomaisten puulajien metsiköt. Istutetuista puista mainitsemisen arvoisia ovat pihdat, lehtikuuset, lehmukset, vaahterat, saarnit ja jalavat. Alueen laaja pihlajametsikkö on myös harvinainen nähtävyys.<br>		Aulangon luonnonsuojelualue on monipuolinen ulkoilu- ja harrastusalue. Se on ollut suomalaisen matkailun edelläkävijä, alue, jossa ovat yhdistyneet sekä virkistyskäyttö että luonnonsuojelu. Siellä vierailee vuosittain 400 000 kävijää. Aulangon englantilaistyyppinen puistometsä lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Puistometsä rakennuksineen on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Alue on oleellinen osa Suomen ensimmäistä [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto\|kansallista kaupunkipuistoa]]. Aulangon puisto rauhoitettiin jo vuonna 1930 eikä sitä enää hoidettu yhtä intensiivisesti. Vuosien saatossa puisto muuttui vähitellen puistometsäksi. Se on kuuluisa alueella kasvavista erikoisuuksista. Näitä ovat mm. visakoivikot ja ulkomaisten puulajien metsiköt. Istutetuista puista mainitsemisen arvoisia ovat pihdat, lehtikuuset, lehmukset, vaahterat, saarnit ja jalavat. Alueen laaja pihlajametsikkö on myös harvinainen nähtävyys.<br>

MinLii (8. joulukuuta 2019 kello 18.01)

2019-12-08T18:01:36Z

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2019 kello 21.01
Rivi 49:		Rivi 49:
	Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.		Vasta viisikymmenluku loi Aulangolle varsinaisen lomakohteen leiman. Aulangon toimintaan läheisesti liittyvä [[Vanajavesi\|Suomen Hopealinja Oy]] aloitti myös toimintansa viisikymmentäluvulla. 1960-luvulla hotelli laajeni 24 hotellihuoneella ja Joutsen-kabinetilla. Lisäksi ravintolasali uusittiin. Tällöin alkoi myös Aulangon kehitys kokoushotelliksi. 1970-luvulla hotellia laajennettiin peräti kahteen otteeseen ja 1978 omistus siirtyi Rantasipi Oy:lle. 1980-luvun lopulla otettiin käyttöön yli 3000 neliötä upouutta ja ajanmukaista kokoustilaa ja hotellihuoneita uusittiin. Erikoisuutena valmistui sisustussuunnittelija Kaisa Blomstedtin ideoima kokonainen funkiskerros. Hotellin 60-vuotisjuhlia vietettiin 1998 taas laajojen saneeraustöiden jälkeen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valmistuivat hotellin kylpylä ja monitoimihalli.

	~~== Aulanko Virtuaalipolku.fi-palvelussa ==~~

	Voit tutustua Aulangon alueen nähtävyyksiin ja palveluihin Virtuaalipolku.fi-palvelusta löytyvän [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=52:luonto-ja-ympaeristoe&id=155:retki-aulangolla-haemeenlinnan-kansallisessa-kaupunkipuistossa&Itemid=74 kartan] avulla.

	== Lähteet ==		== Lähteet ==
Rivi 62:		Rivi 59:
	*Puistot ja puutarhat: Suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A 11		*Puistot ja puutarhat: Suomalainen puutarhaperinne. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja 2005: A 11
	*http://www.luontoon.fi/aulanko		*http://www.luontoon.fi/aulanko
	*http://www.aulanko.com/<br>[[Coordinates::61.023015, 24.446797\| ]]		[[Coordinates::61.023015, 24.446797\| ]]

	[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]		[[Category:Luonnonsuojelualueet]] [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kartanot]]

MinLii (8. joulukuuta 2019 kello 17.59)

2019-12-08T17:59:33Z

← Vanhempi versio		Versio 8. joulukuuta 2019 kello 20.59
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Image:Golfinpeluu.jpg\|thumb\|right\|300px\|Kuva: Susanna Lappalainen]]Noin neljä kilometriä [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnan]] keskustasta sijaitseva Aulangon alue käsittää laajan luonnonsuojelualueen, ~~Rantasipi~~-hotellin, vuonna 2006 avatun [[Aulangon kylpylä\|kylpylä Areenan]] sekä 18-reiän golfkentän, [[Katajiston kartano\|Katajiston kartanon]], [[Aulangon näkötorni\|näkötornin]], keilahallin, ratsastustallit ~~ja leirintäalueen~~. Aulanko on osa [[Vanajavesi\|Vanajaveden]] laakson kulttuurimaisemaa.		[[Image:Golfinpeluu.jpg\|thumb\|right\|300px\|Kuva: Susanna Lappalainen]]Noin neljä kilometriä [[Hämeenlinna\|Hämeenlinnan]] keskustasta sijaitseva Aulangon alue käsittää laajan luonnonsuojelualueen, Aulanko Scandic-hotellin, vuonna 2006 avatun [[Aulangon kylpylä\|kylpylä Areenan]] sekä 18-reiän golfkentän, [[Katajiston kartano\|Katajiston kartanon]], [[Aulangon näkötorni\|näkötornin]], keilahallin ja ratsastustallit. Aulanko on osa [[Vanajavesi\|Vanajaveden]] laakson kulttuurimaisemaa.

	== Aulangon alue ==		== Aulangon alue ==
Rivi 9:		Rivi 9:
	Aulangon luonnonsuojelualue on monipuolinen ulkoilu- ja harrastusalue. Se on ollut suomalaisen matkailun edelläkävijä, alue, jossa ovat yhdistyneet sekä virkistyskäyttö että luonnonsuojelu. Siellä vierailee vuosittain 400 000 kävijää. Aulangon englantilaistyyppinen puistometsä lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Puistometsä rakennuksineen on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Alue on oleellinen osa Suomen ensimmäistä [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto\|kansallista kaupunkipuistoa]]. Aulangon puisto rauhoitettiin jo vuonna 1930 eikä sitä enää hoidettu yhtä intensiivisesti. Vuosien saatossa puisto muuttui vähitellen puistometsäksi. Se on kuuluisa alueella kasvavista erikoisuuksista. Näitä ovat mm. visakoivikot ja ulkomaisten puulajien metsiköt. Istutetuista puista mainitsemisen arvoisia ovat pihdat, lehtikuuset, lehmukset, vaahterat, saarnit ja jalavat. Alueen laaja pihlajametsikkö on myös harvinainen nähtävyys.<br>		Aulangon luonnonsuojelualue on monipuolinen ulkoilu- ja harrastusalue. Se on ollut suomalaisen matkailun edelläkävijä, alue, jossa ovat yhdistyneet sekä virkistyskäyttö että luonnonsuojelu. Siellä vierailee vuosittain 400 000 kävijää. Aulangon englantilaistyyppinen puistometsä lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Puistometsä rakennuksineen on peräisin 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Alue on oleellinen osa Suomen ensimmäistä [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto\|kansallista kaupunkipuistoa]]. Aulangon puisto rauhoitettiin jo vuonna 1930 eikä sitä enää hoidettu yhtä intensiivisesti. Vuosien saatossa puisto muuttui vähitellen puistometsäksi. Se on kuuluisa alueella kasvavista erikoisuuksista. Näitä ovat mm. visakoivikot ja ulkomaisten puulajien metsiköt. Istutetuista puista mainitsemisen arvoisia ovat pihdat, lehtikuuset, lehmukset, vaahterat, saarnit ja jalavat. Alueen laaja pihlajametsikkö on myös harvinainen nähtävyys.<br>
	[[Image:PuitaA05064075.jpg\|thumb\|right\|300px\|Kuva: Elisa Putti]]		[[Image:PuitaA05064075.jpg\|thumb\|right\|300px\|Kuva: Elisa Putti]]
	Luonnonsuojelualuetta laajennettiin vuonna 1991 ja se siirtyi valtion omistukseen. 152,5 hehtaaria käsittävä luonnonsuojelualue on Metsähallituksen hallinnassa. Tarkoituksena on säilyttää ja suojella linnavuorelta avautuvaa kansallismaisemaa sekä puistoa ja siihen kuuluvia metsäalueita, mutta myös tarjota luonnonystäville harrastusmahdollisuuksia. Paikan jylhyyttä korostaa iäkäs puusto, jonka joukossa on harvinaisia jalokuusilajeja ja muita erikoisuuksia. Retkeilijöitä varten on alueella useita merkittyjä ulkoilureittejä ja näköalapaikkoja. Puistometsässä kulkee kaksi valaistua reittiä, jotka toimivat talviaikaan latuina. Venäjän armeijan ruutikellarin jäänteet sijaitsevat myös metsässä.<br>		Luonnonsuojelualuetta laajennettiin vuonna 1991 ja se siirtyi valtion omistukseen. 152,5 hehtaaria käsittävä luonnonsuojelualue on Metsähallituksen hallinnassa. Tarkoituksena on säilyttää ja suojella linnavuorelta avautuvaa kansallismaisemaa sekä puistoa ja siihen kuuluvia metsäalueita, mutta myös tarjota luonnonystäville harrastusmahdollisuuksia. Paikan jylhyyttä korostaa iäkäs puusto, jonka joukossa on harvinaisia jalokuusilajeja ja muita erikoisuuksia. Retkeilijöitä varten on alueella useita merkittyjä ulkoilureittejä, pensas- ja puulajipolku ja näköalapaikkoja. Puistometsässä kulkee kaksi valaistua reittiä, jotka toimivat talviaikaan latuina. Venäjän armeijan ruutikellarin jäänteet sijaitsevat myös metsässä.<br>

	== Esihistoria ==		== Esihistoria ==

MinLii (11. toukokuuta 2014 kello 17.46)

2014-05-11T17:46:44Z

← Vanhempi versio		Versio 11. toukokuuta 2014 kello 20.46
Rivi 27:		Rivi 27:
	Aulangonvuorelle rakennettiin uusia ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Metsää harvennettiin ja samalla avautui kauniita näköaloja ympäristöön. Louhikkoisesta maastosta kaivettiin kiviä käsivoimin. Kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puistoja olivat barokkipuisto, englantilainen puisto ja luonnonpuisto. Lisäksi rakennettiin kuuluisat kasvihuoneet: luumu-, kirsikka-, aprikoosi, viini-, ananas-, viikuna-, omena- ja päärynähuoneet. Standerskjöld oli innokas matkustaja ja toikin matkoiltaan kasvihuoneisiinsa eksoottisia etelän hedelmiä. Vanajaveden ranta kunnostettiin ja sinne istutettiin yli 3 kilometrin matkalle hopeapajuja.		Aulangonvuorelle rakennettiin uusia ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Metsää harvennettiin ja samalla avautui kauniita näköaloja ympäristöön. Louhikkoisesta maastosta kaivettiin kiviä käsivoimin. Kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja. Puistoja olivat barokkipuisto, englantilainen puisto ja luonnonpuisto. Lisäksi rakennettiin kuuluisat kasvihuoneet: luumu-, kirsikka-, aprikoosi, viini-, ananas-, viikuna-, omena- ja päärynähuoneet. Standerskjöld oli innokas matkustaja ja toikin matkoiltaan kasvihuoneisiinsa eksoottisia etelän hedelmiä. Vanajaveden ranta kunnostettiin ja sinne istutettiin yli 3 kilometrin matkalle hopeapajuja.

	Huvimajoja oli ajan tyylin mukaisesti sijoitettu sinne tänne. Puistosta löytyy tiilinen Onnen temppeli ja Ruusulaakso Metsälammen rannalla. Kaupungista johtavan tien vieressä sijaitsee keskiaikaista linnaa jäljittelevä tekoraunio, missä nykyisin toimii lasten satuteatteri.		Huvimajoja oli ajan tyylin mukaisesti sijoitettu sinne tänne. Puistosta löytyy tiilinen [[Onnentemppeli\|Onnen temppeli]] ja Ruusulaakso Metsälammen rannalla. Kaupungista johtavan tien vieressä sijaitsee keskiaikaista linnaa jäljittelevä tekoraunio, missä nykyisin toimii lasten satuteatteri.

	[[Aulangon näkötorni\|Näkötornin]] alapuolelle äkkijyrkkään seinämään on rakennettu 322 askelmaa käsittävät kiviportaat, jotka johtavat Aulankojärven rantaan. Portaiden juurella sijaitsee kallioon hakattu luola, jossa on Robert Stigellin vuonna 1905 virolaiseen vuolukiveen veistämä kolmimetrinen karhuperheveistos. Malleinaan taiteilijan kerrotaan käyttäneen täytettyä karhua sekä Korkeasaaresta lainaamaansa elävää karhunpentua. Alueella toimi aikanaan myös Suomen ensimmäinen eläintarha. Eläintarha piti lopettaa ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuolloin päästettiin vapauteen fasaanit, joista sai alkunsa maamme villifasaanikanta. Jäljelle jäivät myös Aulangon kuuluisat joutsenet, jotka edelleen viihtyvät lampien saarekkeissa. Komeaksi lopuksi vuonna 1907 valmistui Aulangonvuorelle näkötorni.		[[Aulangon näkötorni\|Näkötornin]] alapuolelle äkkijyrkkään seinämään on rakennettu 322 askelmaa käsittävät kiviportaat, jotka johtavat Aulankojärven rantaan. Portaiden juurella sijaitsee kallioon hakattu luola, jossa on Robert Stigellin vuonna 1905 virolaiseen vuolukiveen veistämä kolmimetrinen karhuperheveistos. Malleinaan taiteilijan kerrotaan käyttäneen täytettyä karhua sekä Korkeasaaresta lainaamaansa elävää karhunpentua. Alueella toimi aikanaan myös Suomen ensimmäinen eläintarha. Eläintarha piti lopettaa ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuolloin päästettiin vapauteen fasaanit, joista sai alkunsa maamme villifasaanikanta. Jäljelle jäivät myös Aulangon kuuluisat joutsenet, jotka edelleen viihtyvät lampien saarekkeissa. Komeaksi lopuksi vuonna 1907 valmistui Aulangonvuorelle näkötorni.