Arrajoki - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.40)

2023-03-12T08:40:57Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.40
Rivi 28:		Rivi 28:
	<br>		<br>
	[[Luokka:Nastola]]		[[Luokka:Nastola]]
	[[Luokka:Nastolan kylät]]		[[Luokka:Nastolan kylät]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

imported>Mio: /* Arrajoki */

2017-02-06T10:47:35Z

Arrajoki

← Vanhempi versio		Versio 6. helmikuuta 2017 kello 13.47
Rivi 8:		Rivi 8:
	'''Arrajoen kartano'''		'''Arrajoen kartano'''

	Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen sodan jälkeen 1650-luvulla läänityksenä Hans Brehmenin leskelle Elisabeth von Wulfenille. Reduktioissa siitä tuli sotilasvirkatalo ja siellä asuivat mm. Kapteeni Kristoffer von Kothen sekä kenraali Karl Henrik Sprengtport. Pikku vihan jälkeen Arrajoelle asettui everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna, joka osti kartanon augmentteineen perintötilaksi. Hänen poikansa oli naimisissa kreivitär Helena Sophie Creutzin ja tyttärensä Göran Magnus Sprengtportenin kanssa. ~~Omaisuus~~ takavarikoitiin 1790 ja Arrajoen osti Sophie Creutz takaisin bulvaanin avulla. Seuraava omistaja oli kreivittären poika everstiluutnantti Gustav Magnus Glansenstierna~~, jonka pojalta~~ Hjalmar Glansenstiernalta kartano periytyi tyttärenpojalle Rabbe Vladimir Wredelle. Hän kuoli 1903, jolloin ~~hänen~~ kahdeksan ~~sisarustaan~~ perivät kartanon ja näistä Carl Ernst Wrede osti omaisuuden 1911 ~~sisariltaan~~. Varsinainen kartanovaihe päättyi Carl Ernst Wreden lasten aikana 1948 päärakennuksen paloon ja sen jälkeen tehtyyn jakoon.		Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen sodan jälkeen 1650-luvulla läänityksenä Hans Brehmenin leskelle Elisabeth von Wulfenille. Reduktioissa siitä tuli sotilasvirkatalo ja siellä asuivat mm. Kapteeni Kristoffer von Kothen sekä kenraali Karl Henrik Sprengtport. Kapteeni von Kothenin ajoista alkaen Arrajokea kutsuttiin Jokelaksi, Jokela gård, mutta nimi palautui Arrajoeksi 1870-luvulla, koska Jokela-nimi sekaantui rautatieseisakkeen kanssa.Pikku vihan jälkeen Arrajoelle asettui everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna, joka osti kartanon augmentteineen perintötilaksi. Hänen poikansa oli naimisissa kreivitär Helena Sophie Creutzin ja tyttärensä Göran Magnus Sprengtportenin kanssa. Molempien omaisuus takavarikoitiin 1790 ja Arrajoen osti Sophie Creutz takaisin bulvaanin avulla. Lars Glansenstierna oli Sprengtportenin kannattaja ja pakeni Pietariin ja sieltä edelleen Holsteiniin.Seuraava omistaja oli kreivittären poika everstiluutnantti Gustav Magnus Glansenstierna. Hänen pojaltaan Hjalmar Glansenstiernalta kartano periytyi tyttärenpojalle Rabbe Vladimir Wredelle. Hän kuoli 1903, jolloin kahdeksan sisarusta perivät kartanon ja näistä Carl Ernst Wrede osti omaisuuden 1911. Varsinainen kartanovaihe päättyi Carl Ernst Wreden lasten aikana 1948 päärakennuksen paloon ja sen jälkeen tehtyyn jakoon.

	Kolmikymmenvuotisen sodan seurauksena ~~Nastolan~~ syntyi Arrajoen, Koiskalan, Seestan ja Villähteen kartanot. Kapteeni von Kothen rakensi Arrajoelle oman [[Nastolan myllyt\|myllyn]] ja hankki sille tullioikeudet 1690-luvulla. Ensimmäiset torpat perustettiin samoihin aikoihin ja ne olivat Tiisala, Seppälä, Sipilä ja Myllyn torppa eli Mölnars. Myllyllä ja kartanon lähellä ~~torppien Seppälä ja Sipilä yhteydessä~~ toimi kaksi kievaria. Glansenstiernojen aikana Immilän koskiin rakennettiin vesisaha, joka sai kauppaoikeudet 1775.		Kolmikymmenvuotisen sodan seurauksena Nastolaan syntyi Arrajoen, Koiskalan, Seestan ja Villähteen kartanot. Kapteeni von Kothen rakensi Arrajoelle oman [[Nastolan myllyt\|myllyn]] ja hankki sille tullioikeudet 1690-luvulla. Ensimmäiset torpat perustettiin samoihin aikoihin ja ne olivat Tiisala, Seppälä, Sipilä ja Myllyn torppa eli Mölnars. Myllyllä ja kartanon lähellä toimi kaksi kievaria. Glansenstiernojen aikana Immilän koskiin rakennettiin vesisaha, joka sai kauppaoikeudet 1775.
	~~Kapteeni von Kothenin ajoista alkaen Arrajokea kutsuttiin Jokelaksi, Jokela gård, mutta nimi palautui Arrajoeksi 1870-luvulla, koska Jokela-nimi sekaantui rautatieseisakkeen kanssa~~.

	~~Lars Glansenstierna oli Sprengtportenin kannattaja ja pakeni Pietariin ja sieltä edelleen Holsteiniin.~~
	Uusi saha rakennettiin 1880-luvulla ja Nastolan ensimmäinen sähkölaitos tehtiin myllylle 1904. Se toimitti sähköä kartanon lisäksi itsenäisyyden alusta alkaen myös Immilän kylään.		Uusi saha rakennettiin 1880-luvulla ja Nastolan ensimmäinen sähkölaitos tehtiin myllylle 1904. Se toimitti sähköä kartanon lisäksi itsenäisyyden alusta alkaen myös Immilän kylään.

	Arrajoki käsitti ~~koko~~ Arrajoen kylän sekä augmenttien perinnöksi oston jälkeen Aakalan Immilästä ja koko Säyhteen kylän Iitistä. Maanviljely laajeni torppien avulla 1700- ja 1800-luvuilla kunnes 1870-luvulla ~~näitä~~ alettiin lopettaa ja pellot otettiin kartanon suoraan viljelyyn. Kartanon lähellä olevat torpat hävisivät, Oulajan torpat siirrettiin Säyhteen takamaille. Kananojan neljä torppaa yhdistettiin sivukartanoksi, jonne syntyi oma meijerikin. Samanlainen sivukartano oli tarkoitus rakentaa myös Oulajaan, mutta vain navetta saatiin valmiiksi.		Arrajoki käsitti Arrajoen kylän sekä augmenttien perinnöksi oston jälkeen Aakalan Immilästä ja koko Säyhteen kylän Iitistä. Maanviljely laajeni torppien avulla 1700- ja 1800-luvuilla kunnes 1870-luvulla torppia alettiin lopettaa ja pellot otettiin kartanon suoraan viljelyyn. Kartanon lähellä olevat torpat hävisivät, Oulajan torpat siirrettiin Säyhteen takamaille. Kananojan neljä torppaa yhdistettiin sivukartanoksi, jonne syntyi oma meijerikin. Samanlainen sivukartano oli tarkoitus rakentaa myös Oulajaan, mutta vain navetta saatiin valmiiksi.

	Arrajoen paroneilla oli ~~ensin~~ kalamaja Mankalankoskissa. Tämä oli heidän kalastusalueensa. Myöhemmin he rakensivat metsästysmajan Tiiriin. Carl Ernst Wrede myi Säyhteen kylän Iitin kunnalle, jotta kylän maat jaettaisiin lampuodeille ja torppareille. Sitten hän myi Mankalankosket ja kartanossa ajeltiin paitsi komeilla hevosilla niin myös Rolls Roycella. Kuvanveistäjä ~~Kallu~~ Wreden veistokset ja makasiini siirrettiin Arrajoelta Anjalaan 1960-luvun lopussa.		Arrajoen paroneilla oli kalamaja Mankalankoskissa. Tämä oli heidän kalastusalueensa. Myöhemmin he rakensivat metsästysmajan Tiiriin. Carl Ernst Wrede myi Säyhteen kylän Iitin kunnalle, jotta kylän maat jaettaisiin lampuodeille ja torppareille. Sitten hän myi Mankalankosket ja kartanossa ajeltiin paitsi komeilla hevosilla niin myös Rolls Roycella. Kuvanveistäjä Callu Wreden veistokset ja makasiini siirrettiin Arrajoelta Anjalaan 1960-luvun lopussa.

	Nykyisin Arrajoen kartanosta on jäljellä lähinnä kartanopuisto. Se perustuu Glansenstiernojen aksiaalisommitelmaan Heinolantieltä päärakennukselle ja sieltä edelleen Morgon-lähteelle. Kujannetta reunustavat jalot lehtipuut ja tammia on levinnyt tai istutettu runsaasti lähimetsiin.		Nykyisin Arrajoen kartanosta on jäljellä lähinnä kartanopuisto. Se perustuu Glansenstiernojen aksiaalisommitelmaan Heinolantieltä päärakennukselle ja sieltä edelleen Morgon-lähteelle. Kujannetta reunustavat jalot lehtipuut ja tammia on levinnyt tai istutettu runsaasti lähimetsiin.

imported>Wiki-ylläpito (29. joulukuuta 2014 kello 12.59)

2014-12-29T12:59:05Z

← Vanhempi versio		Versio 29. joulukuuta 2014 kello 15.59
Rivi 31:		Rivi 31:
	[[Luokka:Nastola]]		[[Luokka:Nastola]]
	[[Luokka:Nastolan kylät]]		[[Luokka:Nastolan kylät]]
	~~[[Luokka:Kartanot]]~~

imported>Wiki-ylläpito: Lisätty luokat

2014-12-29T11:38:53Z

Lisätty luokat

← Vanhempi versio		Versio 29. joulukuuta 2014 kello 14.38
Rivi 28:		Rivi 28:
	* Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimuseura 2013, "Arrajoen Morgonlähteen tarina", 2013 ISBN 978-951-96338-5-5.		* Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimuseura 2013, "Arrajoen Morgonlähteen tarina", 2013 ISBN 978-951-96338-5-5.
	* Lydia Vakimon haastattelu 1918 tapahtumista Arrajoella, Matti Oijala 2010, ISBN 978-952-92-7699-8.		* Lydia Vakimon haastattelu 1918 tapahtumista Arrajoella, Matti Oijala 2010, ISBN 978-952-92-7699-8.
			<br>
			[[Luokka:Nastola]]
			[[Luokka:Nastolan kylät]]
			[[Luokka:Kartanot]]

imported>Mio (26. joulukuuta 2014 kello 05.29)

2014-12-26T05:29:18Z

← Vanhempi versio		Versio 26. joulukuuta 2014 kello 08.29
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Arrajoki'''		== '''Arrajoki''' ==

	Arrajoki on kylä Nastolassa, Immilän jakokunnassa.
			Arrajoki on kylä Nastolassa, [[Immilä\|Immilän]] jakokunnassa.

	Arrajoki virtaa Sylvöjärvestä Arrajärveen.		Arrajoki virtaa Sylvöjärvestä Arrajärveen.
Rivi 9:		Rivi 10:
	Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen sodan jälkeen 1650-luvulla läänityksenä Hans Brehmenin leskelle Elisabeth von Wulfenille. Reduktioissa siitä tuli sotilasvirkatalo ja siellä asuivat mm. Kapteeni Kristoffer von Kothen sekä kenraali Karl Henrik Sprengtport. Pikku vihan jälkeen Arrajoelle asettui everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna, joka osti kartanon augmentteineen perintötilaksi. Hänen poikansa oli naimisissa kreivitär Helena Sophie Creutzin ja tyttärensä Göran Magnus Sprengtportenin kanssa. Omaisuus takavarikoitiin 1790 ja Arrajoen osti Sophie Creutz takaisin bulvaanin avulla. Seuraava omistaja oli kreivittären poika everstiluutnantti Gustav Magnus Glansenstierna, jonka pojalta Hjalmar Glansenstiernalta kartano periytyi tyttärenpojalle Rabbe Vladimir Wredelle. Hän kuoli 1903, jolloin hänen kahdeksan sisarustaan perivät kartanon ja näistä Carl Ernst Wrede osti omaisuuden 1911 sisariltaan. Varsinainen kartanovaihe päättyi Carl Ernst Wreden lasten aikana 1948 päärakennuksen paloon ja sen jälkeen tehtyyn jakoon.		Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen sodan jälkeen 1650-luvulla läänityksenä Hans Brehmenin leskelle Elisabeth von Wulfenille. Reduktioissa siitä tuli sotilasvirkatalo ja siellä asuivat mm. Kapteeni Kristoffer von Kothen sekä kenraali Karl Henrik Sprengtport. Pikku vihan jälkeen Arrajoelle asettui everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna, joka osti kartanon augmentteineen perintötilaksi. Hänen poikansa oli naimisissa kreivitär Helena Sophie Creutzin ja tyttärensä Göran Magnus Sprengtportenin kanssa. Omaisuus takavarikoitiin 1790 ja Arrajoen osti Sophie Creutz takaisin bulvaanin avulla. Seuraava omistaja oli kreivittären poika everstiluutnantti Gustav Magnus Glansenstierna, jonka pojalta Hjalmar Glansenstiernalta kartano periytyi tyttärenpojalle Rabbe Vladimir Wredelle. Hän kuoli 1903, jolloin hänen kahdeksan sisarustaan perivät kartanon ja näistä Carl Ernst Wrede osti omaisuuden 1911 sisariltaan. Varsinainen kartanovaihe päättyi Carl Ernst Wreden lasten aikana 1948 päärakennuksen paloon ja sen jälkeen tehtyyn jakoon.

	Kolmikymmenvuotisen sodan seurauksena Nastolan syntyi Arrajoen, Koiskalan, Seestan ja Villähteen kartanot. Kapteeni von Kothen rakensi Arrajoelle oman myllyn ja hankki sille tullioikeudet 1690-luvulla. Ensimmäiset torpat perustettiin samoihin aikoihin ja ne olivat Tiisala, Seppälä, Sipilä ja Myllyn torppa eli Mölnars. Myllyllä ja kartanon lähellä torppien Seppälä ja Sipilä yhteydessä toimi kaksi kievaria. Glansenstiernojen aikana Immilän koskiin rakennettiin vesisaha, joka sai kauppaoikeudet 1775.		Kolmikymmenvuotisen sodan seurauksena Nastolan syntyi Arrajoen, Koiskalan, Seestan ja Villähteen kartanot. Kapteeni von Kothen rakensi Arrajoelle oman [[Nastolan myllyt\|myllyn]] ja hankki sille tullioikeudet 1690-luvulla. Ensimmäiset torpat perustettiin samoihin aikoihin ja ne olivat Tiisala, Seppälä, Sipilä ja Myllyn torppa eli Mölnars. Myllyllä ja kartanon lähellä torppien Seppälä ja Sipilä yhteydessä toimi kaksi kievaria. Glansenstiernojen aikana Immilän koskiin rakennettiin vesisaha, joka sai kauppaoikeudet 1775.
	Kapteeni von Kothenin ajoista alkaen Arrajokea kutsuttiin Jokelaksi, Jokela gård, mutta nimi palautui Arrajoeksi 1870-luvulla, koska Jokela-nimi sekaantui rautatieseisakkeen kanssa.		Kapteeni von Kothenin ajoista alkaen Arrajokea kutsuttiin Jokelaksi, Jokela gård, mutta nimi palautui Arrajoeksi 1870-luvulla, koska Jokela-nimi sekaantui rautatieseisakkeen kanssa.

Rivi 18:		Rivi 19:

	Arrajoen paroneilla oli ensin kalamaja Mankalankoskissa. Tämä oli heidän kalastusalueensa. Myöhemmin he rakensivat metsästysmajan Tiiriin. Carl Ernst Wrede myi Säyhteen kylän Iitin kunnalle, jotta kylän maat jaettaisiin lampuodeille ja torppareille. Sitten hän myi Mankalankosket ja kartanossa ajeltiin paitsi komeilla hevosilla niin myös Rolls Roycella. Kuvanveistäjä Kallu Wreden veistokset ja makasiini siirrettiin Arrajoelta Anjalaan 1960-luvun lopussa.		Arrajoen paroneilla oli ensin kalamaja Mankalankoskissa. Tämä oli heidän kalastusalueensa. Myöhemmin he rakensivat metsästysmajan Tiiriin. Carl Ernst Wrede myi Säyhteen kylän Iitin kunnalle, jotta kylän maat jaettaisiin lampuodeille ja torppareille. Sitten hän myi Mankalankosket ja kartanossa ajeltiin paitsi komeilla hevosilla niin myös Rolls Roycella. Kuvanveistäjä Kallu Wreden veistokset ja makasiini siirrettiin Arrajoelta Anjalaan 1960-luvun lopussa.

	Nykyisin Arrajoen kartanosta on jäljellä lähinnä kartanopuisto. Se perustuu Glansenstiernojen aksiaalisommitelmaan Heinolantieltä päärakennukselle ja sieltä edelleen Morgon-lähteelle. Kujannetta reunustavat jalot lehtipuut ja tammia on levinnyt tai istutettu runsaasti lähimetsiin.		Nykyisin Arrajoen kartanosta on jäljellä lähinnä kartanopuisto. Se perustuu Glansenstiernojen aksiaalisommitelmaan Heinolantieltä päärakennukselle ja sieltä edelleen Morgon-lähteelle. Kujannetta reunustavat jalot lehtipuut ja tammia on levinnyt tai istutettu runsaasti lähimetsiin.

Rivi 25:		Rivi 27:
	* Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999. ISBN 952-91-1121-5.		* Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999. ISBN 952-91-1121-5.
	* Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimuseura 2013, "Arrajoen Morgonlähteen tarina", 2013 ISBN 978-951-96338-5-5.		* Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimuseura 2013, "Arrajoen Morgonlähteen tarina", 2013 ISBN 978-951-96338-5-5.
			* Lydia Vakimon haastattelu 1918 tapahtumista Arrajoella, Matti Oijala 2010, ISBN 978-952-92-7699-8.

imported>Mio: Ak: Uusi sivu: '''Arrajoki''' Arrajoki on kylä Nastolassa, Immilän jakokunnassa. Arrajoki virtaa Sylvöjärvestä Arrajärveen. '''Arrajoen kartano''' Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen s...

2014-12-26T04:55:00Z

Ak: Uusi sivu: '''Arrajoki''' Arrajoki on kylä Nastolassa, Immilän jakokunnassa. Arrajoki virtaa Sylvöjärvestä Arrajärveen. '''Arrajoen kartano''' Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen s...

Uusi sivu

'''Arrajoki'''

Arrajoki on kylä Nastolassa, Immilän jakokunnassa.

Arrajoki virtaa Sylvöjärvestä Arrajärveen.

'''Arrajoen kartano'''

Arrajoen kartano syntyi 30-vuotisen sodan jälkeen 1650-luvulla läänityksenä Hans Brehmenin leskelle Elisabeth von Wulfenille. Reduktioissa siitä tuli sotilasvirkatalo ja siellä asuivat mm. Kapteeni Kristoffer von Kothen sekä kenraali Karl Henrik Sprengtport. Pikku vihan jälkeen Arrajoelle asettui everstiluutnantti Lorenz Glansenstierna, joka osti kartanon augmentteineen perintötilaksi. Hänen poikansa oli naimisissa kreivitär Helena Sophie Creutzin ja tyttärensä Göran Magnus Sprengtportenin kanssa. Omaisuus takavarikoitiin 1790 ja Arrajoen osti Sophie Creutz takaisin bulvaanin avulla. Seuraava omistaja oli kreivittären poika everstiluutnantti Gustav Magnus Glansenstierna, jonka pojalta Hjalmar Glansenstiernalta kartano periytyi tyttärenpojalle Rabbe Vladimir Wredelle. Hän kuoli 1903, jolloin hänen kahdeksan sisarustaan perivät kartanon ja näistä Carl Ernst Wrede osti omaisuuden 1911 sisariltaan. Varsinainen kartanovaihe päättyi Carl Ernst Wreden lasten aikana 1948 päärakennuksen paloon ja sen jälkeen tehtyyn jakoon.

Kolmikymmenvuotisen sodan seurauksena Nastolan syntyi Arrajoen, Koiskalan, Seestan ja Villähteen kartanot. Kapteeni von Kothen rakensi Arrajoelle oman myllyn ja hankki sille tullioikeudet 1690-luvulla. Ensimmäiset torpat perustettiin samoihin aikoihin ja ne olivat Tiisala, Seppälä, Sipilä ja Myllyn torppa eli Mölnars. Myllyllä ja kartanon lähellä torppien Seppälä ja Sipilä yhteydessä toimi kaksi kievaria. Glansenstiernojen aikana Immilän koskiin rakennettiin vesisaha, joka sai kauppaoikeudet 1775.
Kapteeni von Kothenin ajoista alkaen Arrajokea kutsuttiin Jokelaksi, Jokela gård, mutta nimi palautui Arrajoeksi 1870-luvulla, koska Jokela-nimi sekaantui rautatieseisakkeen kanssa.

Lars Glansenstierna oli Sprengtportenin kannattaja ja pakeni Pietariin ja sieltä edelleen Holsteiniin.
Uusi saha rakennettiin 1880-luvulla ja Nastolan ensimmäinen sähkölaitos tehtiin myllylle 1904. Se toimitti sähköä kartanon lisäksi itsenäisyyden alusta alkaen myös Immilän kylään.

Arrajoki käsitti koko Arrajoen kylän sekä augmenttien perinnöksi oston jälkeen Aakalan Immilästä ja koko Säyhteen kylän Iitistä. Maanviljely laajeni torppien avulla 1700- ja 1800-luvuilla kunnes 1870-luvulla näitä alettiin lopettaa ja pellot otettiin kartanon suoraan viljelyyn. Kartanon lähellä olevat torpat hävisivät, Oulajan torpat siirrettiin Säyhteen takamaille. Kananojan neljä torppaa yhdistettiin sivukartanoksi, jonne syntyi oma meijerikin. Samanlainen sivukartano oli tarkoitus rakentaa myös Oulajaan, mutta vain navetta saatiin valmiiksi.

Arrajoen paroneilla oli ensin kalamaja Mankalankoskissa. Tämä oli heidän kalastusalueensa. Myöhemmin he rakensivat metsästysmajan Tiiriin. Carl Ernst Wrede myi Säyhteen kylän Iitin kunnalle, jotta kylän maat jaettaisiin lampuodeille ja torppareille. Sitten hän myi Mankalankosket ja kartanossa ajeltiin paitsi komeilla hevosilla niin myös Rolls Roycella. Kuvanveistäjä Kallu Wreden veistokset ja makasiini siirrettiin Arrajoelta Anjalaan 1960-luvun lopussa.
Nykyisin Arrajoen kartanosta on jäljellä lähinnä kartanopuisto. Se perustuu Glansenstiernojen aksiaalisommitelmaan Heinolantieltä päärakennukselle ja sieltä edelleen Morgon-lähteelle. Kujannetta reunustavat jalot lehtipuut ja tammia on levinnyt tai istutettu runsaasti lähimetsiin.

'''Lähteet:'''
* Nastolan historia osa 1-3, Anneli Mäkelä 1979-1991, ISBN 951-96240-1-5.
* Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, Matti Oijala 1999. ISBN 952-91-1121-5.
* Veden äärellä, Päijät-Hämeen Tutkimuseura 2013, "Arrajoen Morgonlähteen tarina", 2013 ISBN 978-951-96338-5-5.