Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.03)

2023-03-12T08:03:21Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.03
Rivi 27:		Rivi 27:
	Hämeenlinna-Wanaja. Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjulkaisu XLV 1995<br>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3830 Suomen rakennustaiteen museo - arkkitehtiesittely]<br>		Hämeenlinna-Wanaja. Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjulkaisu XLV 1995<br>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3830 Suomen rakennustaiteen museo - arkkitehtiesittely]<br>

	[[Category:Hämeenlinnalaisia\|Lindgren, Armas]] [[Category:Merkkihenkilöt\|Lindgren, Armas]]		[[Category:Hämeenlinnalaisia\|Lindgren, Armas]] [[Category:Merkkihenkilöt\|Lindgren, Armas]][[Category:Häme-Wiki]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:03Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (19. maaliskuuta 2012 kello 14.29)

2012-03-19T14:29:55Z

Uusi sivu

Armas Lindgren (1874 - 1929) oli arkkitehti ja rakennustaiteen professori. [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] Lindgrenin tunnetuimpia suunnittelutöitä on [[Hämeenlinnan kirkko|kirkon]] edessä oleva [[Hämeenlinnan tori|toripuisto]]. 

== Henkilöhistoria ==

Armas Lindgren syntyi 28.11.1874, Hämeenlinnassa, kuoli 3.10.1929 Kööpenhaminassa. Hänen vanhempansa olivat Anton Wilhelm ja Amanda Lindgren, puoliso Irene Olivia Hellstén. Armas Lindgren varttui Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli sanomalehti [[Hämäläinen (sanomalehti)|Hämäläisen]] toimittaja. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi [[Hämeenlinnan lyseon lukio|Hämeenlinnan lyseosta]] vuonna 1892 Lindgren lähti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehdiksi ja valmistui vuonna 1897 Polyteknillisesta opistosta (nyk. Teknillinen korkeakoulu) .

== Työt[[Image:Kirkkopuisto rak R56.jpg|thumb|left|357px|Paviljonkien rakentaminen]] ==

Jo ennen valmistumistaan Lindgren toimi yhteistyössä Herman Geselliuksen ja Eliel Saarisen kanssa. Heillä oli yhteinen arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen. Toimisto hajosi vuonna 1905, jonka jälkeen Lind[[Image:BirgerJarlink4.jpg|thumb|right|300px|Armas Lindgrenin suunnittelema jugendtalo Birger Jaarlink. 4:ssä. Purettu 1980-luvun alussa.]]gren perusti oman toimiston. Valtuusto hyväksyi 1909 suunnitelman Hämeenlinnan toripuiston ulkoasusta, jonka Lindgren oli suunnitellut. Vuotta myöhemmin puistoon valmistui suunnitelmien mukaisesti suihkulähde ja pylväskäytävät.

Armas Lindgren suunnitteli vuonna 1912 Raatihuoneenkatu 8:n ja Rauhankatu 7:n kulmassa olevan tiilisen liike- ja asuinrakennuksen Rakennusosakeyhtiö Pohjalle. Talo on jatkeena [[Skogsterin liiketalo|Skogsterin liiketalolle]]. Rakennuksen julkisivut ovat ankaran symmetriset ja klassistiset, ja Lindgrenin myöhäistuotannolle tyypillisesti massiivisia. Rakennuksen julkisivu viittaa keskiajan tiiliarkkitehtuuriin. Räystästä kiertää leveä kuvioitu kuparilista. Talo on toripaviljonkien lisäksi ainoa jäljellä oleva Lindgrenin suunnittelemista rakennuksista Hämeenlinnassa.

Lindgrenin suunnittelema oli myös [[Birger Jaarlin katu|Birger Jaarlin katu]] 4:ssä sijainnut puinen [[Jugend-rakennuksia|jugendtalo]], joka purettiin 1980-luvun alussa huolimatta lääninhallituksen antamasta väliaikaisesta suojelupäätöksestä. Talo oli valmistunut vuonna 1914, ja siinä oli kansallisromanttisia ja jugendtyylisiä piirteitä niin ulko- kuin sisäpuolellakin. Harvinaisella pystysalvostekniikalla rakennettussa talossa oli pieniruutuisia, pyöreitä ja soikeita erkkeri-ikkunoita, ja se oli koristeltu kasviornamentiikalla. Armas Lindgren suunnitteli vuonna 1910 [[Hämeenlinnan tori|torin]] varren klassistisen [[Rytkösen kirjakauppa|Rytkösen kirjakaupan]], joka on myös purettu.

Lindgrenin suunnittelutaidoista on näytteitä koko Suomessa. Hän suunnitteli yhdessä Geselliuksen ja Saarisen kanssa esimerkiksi [[Image:Kirkkopuisto rak uusi.jpg|thumb|left|328px|Paviljongit]]Kansallismuseon ja vakuutusyhtiöiden Suomi, Kaleva ja Pohjola rakennukset Helsing[[Image:Hameenlinnan kirkko.JPG|thumb|left|332px|Kirkon edessä olevaa puistoa portaineen]]issä sekä useita kartanoita ja kirkkoja. Lindgren on suunnitellut esimerkiksi Haikon kartanon nykyisen päärakennuksen

Lindgren toimi myös Taideteollisuuskeskuskoulun taiteellisena johtajana vuosina 1902 -12 sekä Taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtajana. Hänet valittiin ensimmäiseksi rakennustaiteen professoriksi Teknillisessä korkeakoulussa. Lindgren oli tehnyt matkan Skandinaviaan, Skotlantiin, Englantiin, Hollantiin ja Ruotsiin tutustuakseen taideteolliseen koulutukseen. Matkan jälkeen hän toimi Polyteknillisen opiston taidehistorian tuntiopettajana. Lindgren kirjoitti matkastaan yksityiskohtaisen raportin. Hän oli kiinnostunut erityisesti Englannista, Ruskinin ja Morrisin toiminnasta ja heidän vaikutuksestaan taideteollisuuskoulutukseen. Ruskinilaisen ajattelun mukaan oli tärkeätä kytkeä taide, suunnittelu ja käsityö toisiinsa. Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikka oli nimenomaan taideteollisuustyyli, joka vaikutti arkkitehtuuriin ja taideteollisuuteen - myös olennaisena osana arkkitehtuuria ja sisustusta. 

Arkkitehti ja opettaja Armas Lindgrenin syntymäkodin muistolaatta paljastettiin [[Raatihuoneenkatu|Raatihuoneenkatu]] 29:n kohdalla vuonna 1975. Laatan hankinnasta teki aloitteen asianajaja Harald Toivola ([http://goo.gl/iI0Bb http://goo.gl/iI0Bb])

== Lähteet ==

Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4

http://goo.gl/bvzKV

Hämeenlinna-Wanaja. Hämeenlinna-Seuran 50-vuotisjulkaisu XLV 1995 [http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3830 Suomen rakennustaiteen museo - arkkitehtiesittely] 

[[Category:Hämeenlinnalaisia|Lindgren, Armas]] [[Category:Merkkihenkilöt|Lindgren, Armas]]

Armas Lindgren - Muutoshistoria

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.03)

Admin: yksi versio

Omv (19. maaliskuuta 2012 kello 14.29)