Ahlbackan kartano - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

2023-03-12T13:18:15Z

Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 16.18
Rivi 1:		Rivi 1:
	[[Hattula\|Hattulassa]], vastapäätä Hattulan [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|vanhaa kirkkoa]] sijaitsevan Ahlbackan eli Tenhiälän kartanon kantatilana oli entinen Eerolan ratsutila, joka sijaitsi aiemmin [[Tenhiälä\|Tenhiälän]] kyläkeskuksessa [[Vanajavesi\|Vanajaveden]] rannalla. Keskiajalta, mahdollisesti jo rautakaudelta periytyvä kylätontti on vielä havaittavissa uimarannan penkereellä. Kyseessä on tutkimuksellisesti arvokas historiallisen ajan muinaisjäännös. Tenhiälän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. <br>Nykyiselle, Leppämäki -nimiselle tontilleen kartano siirrettiin vuonna 1806, ja tältä ajalta on myös nykyisen päärakennuksen hirsinen runko. Kartano on kuulunut [[Toivan kartano\|Nordenswan-suvulle]] 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Vuonna 1924 rakennus uusittiin arkkitehti David Frölander-Ulfin piirustusten mukaan nykyiseen klassisistiseen muotoonsa. Päärakennusta ympäröi vehmas puisto.		[[Hattula\|Hattulassa]], vastapäätä Hattulan [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko\|vanhaa kirkkoa]] sijaitsevan Ahlbackan eli Tenhiälän kartanon kantatilana oli entinen Eerolan ratsutila, joka sijaitsi aiemmin [[Tenhiälä\|Tenhiälän]] kyläkeskuksessa [[Vanajavesi\|Vanajaveden]] rannalla. Keskiajalta, mahdollisesti jo rautakaudelta periytyvä kylätontti on vielä havaittavissa uimarannan penkereellä. Kyseessä on tutkimuksellisesti arvokas historiallisen ajan muinaisjäännös. Tenhiälän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. <br>Nykyiselle, Leppämäki -nimiselle tontilleen kartano siirrettiin vuonna 1806, ja tältä ajalta on myös nykyisen päärakennuksen hirsinen runko. Kartano on kuulunut [[Toivan kartano\|Nordenswan-suvulle]] 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Vuonna 1924 rakennus uusittiin arkkitehti David Frölander-Ulfin piirustusten mukaan nykyiseen klassisistiseen muotoonsa. Päärakennusta ympäröi vehmas puisto.
	~~<widget type="googlemap">~~		{{#display_map:61.05202,24.43312}}
	~~<marker lat="~~61.05202~~" lon="~~24.43312~~">Ahlbacka</marker>~~
	~~</widget>~~

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.06)

2023-03-12T08:06:40Z

← Vanhempi versio		Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 11.06
Rivi 25:		Rivi 25:
	Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946		Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946

	[[Category:Kartanot\|Ahlbacka]]		[[Category:Kartanot\|Ahlbacka]][[Category:Häme-Wiki]]

Admin: yksi versio

2013-03-05T09:59:26Z

yksi versio

← Vanhempi versio

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 12.59

Omv (26. kesäkuuta 2012 kello 10.46)

2012-06-26T10:46:02Z

Uusi sivu

[[Hattula|Hattulassa]], vastapäätä Hattulan [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|vanhaa kirkkoa]] sijaitsevan Ahlbackan eli Tenhiälän kartanon kantatilana oli entinen Eerolan ratsutila, joka sijaitsi aiemmin [[Tenhiälä|Tenhiälän]] kyläkeskuksessa [[Vanajavesi|Vanajaveden]] rannalla. Keskiajalta, mahdollisesti jo rautakaudelta periytyvä kylätontti on vielä havaittavissa uimarannan penkereellä. Kyseessä on tutkimuksellisesti arvokas historiallisen ajan muinaisjäännös. Tenhiälän kulttuurimaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Nykyiselle, Leppämäki -nimiselle tontilleen kartano siirrettiin vuonna 1806, ja tältä ajalta on myös nykyisen päärakennuksen hirsinen runko. Kartano on kuulunut [[Toivan kartano|Nordenswan-suvulle]] 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Vuonna 1924 rakennus uusittiin arkkitehti David Frölander-Ulfin piirustusten mukaan nykyiseen klassisistiseen muotoonsa. Päärakennusta ympäröi vehmas puisto.
<widget type="googlemap">
<marker lat="61.05202" lon="24.43312">Ahlbacka</marker>
</widget>

 

==== Kartanorakennukset ====

Ahlbackan kartano tuli Nordenswan-suvulle sotakomissaari Gustav Magnus Florinin tyttären avioliiton kautta vuonna 1856. Perttulan ja Seppälän perintötilat sekä Saaren kylän Katilan ratsutilasta puolet liitettiin Ahlbackaan vuosien 1830 ja 1890 välisenä aikana. Vain Seppälän 1700-luvulta peräisin oleva rakennus säilyi entisellä paikallaan.

Vuonna 1806 rakennettu puinen päärakennus oli vaatimattoman näköinen, pitkänomainen ja yksikerroksinen. Vuosisadan puolessa välissä siihen lisättiin umpikuisti. Vuonna 1900 rakennus sai koristeellisen päätykolmion ja sen alapuolella parvekkeellisen kuistin. Vuonna 1924 arkkitehti Frölander-Ulf suunnitteli kartanon uusklassillisen ulkomuodon. Rakennuksesta tuli kokonaan kaksikerroksinen ja sen keskiosaan lisättiin leveä ristipääty, jonka molemmille puolille nelilappeisen katonalle laitettiin yläkerran ikkunat. Julkisivuihin rakennettiin kuistikot avoportaineen. Pihanpuoleisen pääsisäänkäynnin nelikulmainen umpikuisti sai pyörökaari-ikkunat ja puutarhan puolella olevan puolipyöreän avokuistin doorilainen pylväikkö kannattelee yläkerran parveketta. Rakennuksen seinät rapattiin vaaleankeltaisiksi ja koristeltiin empiretyylisillä pilastereilla, listoilla ja hammasleikkauksilla. Itäpuolen julkisivuun laitettiin Nordenswan-suvun vaakuna. Kartanon idänpuoleiselta maantieltä johtaa koivukujanne puiston läpi rakennuksen edustalla olevaan puistomaiseen pihaan. Toinen, pidempi koivukuja on talon luoteispuolella olevan kasvihuonepuutarhan puolella lähempänä järveä.

Kartanon pohjoispuolella ovat talousrakennukset. Vanha tuparakennus on mahdollisesti jokin entisistä Tenhiälän kantatilojen päärakennuksista. Vuodelta 1809 on suuri tiilinen navetta sekä tiilinen, rapattu viljamakasiini. Aulangolle johtava vanha maantie kulkee kartanon kohdalla lehtevän puuston reunustamana. Makasiinin lisäksi tien varrella on Tompakkan (Tomtbacka) vanha asuinrakennus, joka on mahdollisesti 1800-luvun alkupuolelta. 

==== Kartanon omistajia ====

Kartanon kantatilan Eerolan omistajia tunnetaan vuodesta 1539 lähtien: Perttu Olavinpoika 1539 Dionysius Pertunpoika 1543-1570 Autiona 1571-1593 Ratsumies Jaakko Melkkerinpoika 1594-1602, leski Matleena -1607 Ratsumies Juhani Tuomaanpoika 1609-1617 Ratsumies Tuomas Olavinpoika 1618-1627 Kappalainen Martinus Florinus 1628-1669, leski Karin Kristoffersdotter -1672 Kruununvouti Daniel Tollet 1673-1698, perilliset -1701 Ed. vävy, kornetti Kasper Kremer 1702-1703, veljentytär Elisabet Kremer -1729 Kornetti Jakob Bernt Krämer 1730-1755 Kornetti Fredrik Krämer 1756-1779 Kornetti Jakob Krämer 1780-1790 Kruununvouti Nils Viander 1791-1796 Sotakomissaari Gustav Magnus Florin 1799-1829, perilliset -1855 Ed. tyttärenpoika, kollegioasessori Torsten William Knut Nordenswan 1856-1879, leski Sofia Lovisa -1894 Kunnallisneuvos Torsten Fredrik Zakarias Nordenswan 1895-1914, perilliset -1927 Agronomi Holger Torstensson ja Ulla Margareta Nordenswan

==== Lähteet ====

Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. 2003 ISBN 951-682-717-9[[Coordinates::61.02752, 24.44355| ]]

Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946

[[Category:Kartanot|Ahlbacka]]

Ahlbackan kartano - Muutoshistoria

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n]*.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”

Samuhuovinen (12. maaliskuuta 2023 kello 08.06)

Admin: yksi versio

Omv (26. kesäkuuta 2012 kello 10.46)

Admin: Tekstin korvaus – ”[ \n].<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”