Häme-Wiki - Tuoreet muutokset [fi]

Hämeen lintutornit

MinLii — Wed, 29 Apr 2026 13:56:05 GMT

← Vanhempi versio		Versio 29. huhtikuuta 2026 kello 16.56
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 5:		Rivi 5:
	Suomessa on yli 500 lintutornia. Ja lintutorneja on meillä täällä Suomessa eniten väkilukuun suhteutettuna. Ensimmäiset rakennettiin vuosina 1959 ja 1964, mutta suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Osa torneista alkaa olla korjauksen tarpeessa ja uusiakin torneja kaivataan kanavoimaan kasvavien luontoharrastajajoukkojen liikkumista luontokohteilla. Ylen [https://yle.fi/a/3-7843933 kirjoitus] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen '''''Jouko Alhaisesta'''''], joka on tehnyt monet Kanta-Hämeen lintutorneista.		Suomessa on yli 500 lintutornia. Ja lintutorneja on meillä täällä Suomessa eniten väkilukuun suhteutettuna. Ensimmäiset rakennettiin vuosina 1959 ja 1964, mutta suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Osa torneista alkaa olla korjauksen tarpeessa ja uusiakin torneja kaivataan kanavoimaan kasvavien luontoharrastajajoukkojen liikkumista luontokohteilla. Ylen [https://yle.fi/a/3-7843933 kirjoitus] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen '''''Jouko Alhaisesta'''''], joka on tehnyt monet Kanta-Hämeen lintutorneista.

	~~Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien~~, ~~elinympäristöjen~~ ja ~~geneettisen vaihtelun rikkautta~~. ~~Erityisesti kosteikot, lintuvedet ja perinneympäristöt~~ ovat ~~monimuotoisuuden “kuumia pisteitä”: ne tarjoavat pesimä- ja levähdyspaikkoja linnuille, hyönteisille ja kasveille sekä toimivat monille lajeille tärkeinä ruokailualueina~~.		Jouko Alhaisen mukaan lintutorneissa pesineitä lajeja ovat närhi, sepelkyyhky, räkättirastas, mustarastas, västäräkki, harmaasieppo, talitiainen, puukiipijä, kalalokki katolla ja liito-orava. Lisäksi on niitä lajeja jotka ovat pesineet torniin kiinnitettyihin pönttöihin.

	~~Jouko Alhaisen mukaan lintutorneissa pesineitä lajeja ovat närhi~~, ~~sepelkyyhky~~, ~~räkättirastas~~, ~~mustarastas~~, ~~västäräkki, harmaasieppo, talitiainen, puukiipijä, kalalokki katolla~~ ja ~~liito~~-~~orava~~. ~~Lisäksi~~ on ~~niitä lajeja jotka ovat pesineet torniin kiinnitettyihin pönttöihin~~.		Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien, elinympäristöjen ja geneettisen vaihtelun rikkautta. Erityisesti kosteikot, lintuvedet ja perinneympäristöt ovat monimuotoisuuden “kuumia pisteitä”: ne tarjoavat pesimä- ja levähdyspaikkoja linnuille, hyönteisille ja kasveille sekä toimivat monille lajeille tärkeinä ruokailualueina. Linnut ovat uhanalaisempia eliöryhmiä, ja luonnon monimuotoisuutta on erittäin tärkeää suojella. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt luonnon monimuotoisuus [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/ympariston-tilan-seuranta/luonnon-monimuotoisuus/luonnon-monimuotoisuusohjelma/ LUMO -ohjelman] vuosille 2026-2035. Siellä yhtenä toimenpiteenä on selvittää arvokkaat lintualueet Hämeenlinnan kaupungin omistamilla mailla ja turvata niiden säilyminen. Maakunnallinen koko Kanta-Hämeen kattava luonnon monimuotoisuusohjelma tehdään, kun siihen saadaan rahoitus.

	Lintutornit ja katselutasanteet ohjaavat retkeilyä kulutusta kestäville reiteille ja auttavat pitämään etäisyyttä herkkään pesimälinnustoon. Samalla ne madaltavat kynnystä luonnon tarkkailuun: kun havainnointi on helppoa ja turvallista, yhä useampi toivottavsti huomaa lähiluonnon arvon. Tornit tukevat myös luontoharrastusta ja seurantaa – havainnoista kertyy tietoa lajien runsaudesta ja muutoksista, mikä auttaa hoito- ja suojelutoimien suunnittelussa. Lintutornissa vieraillessasi olethan huomaavainen. Tutustu lintutornin käyttäjän 10 kultaiseen [[Lintutornien käyttämisen säännöt\|sääntöön]].		Lintutornit ja katselutasanteet ohjaavat retkeilyä kulutusta kestäville reiteille ja auttavat pitämään etäisyyttä herkkään pesimälinnustoon. Samalla ne madaltavat kynnystä luonnon tarkkailuun: kun havainnointi on helppoa ja turvallista, yhä useampi toivottavsti huomaa lähiluonnon arvon. Tornit tukevat myös luontoharrastusta ja seurantaa – havainnoista kertyy tietoa lajien runsaudesta ja muutoksista, mikä auttaa hoito- ja suojelutoimien suunnittelussa. Lintutornissa vieraillessasi olethan huomaavainen. Tutustu lintutornin käyttäjän 10 kultaiseen [[Lintutornien käyttämisen säännöt\|sääntöön]].
Rivi 27:		Rivi 27:
	! # !! Kanta-Hämeen lintutornit !! Kunta !! Järvi/Suo/Joki !! Kuvaus !! Rakennusvuosi		! # !! Kanta-Hämeen lintutornit !! Kunta !! Järvi/Suo/Joki !! Kuvaus !! Rakennusvuosi
	\|-		\|-
	\| '''1'''\|\| [[Alhaisten lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Uurtaanjärvi\|\| Alhaisten luontomatkailutilan lintutorni. Ensimmäisen Jouko Alhainen rakensi lapsena. FINIBA lintujärvi, NATURA 2000 alue \|\| 1957, nyt mäen päälle tulossa kolmas torni		\| '''1'''\|\| [[Alhaisten lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Uurtaanjärvi\|\| Alhaisten luontomatkailutilan lintutorni. Ensimmäisen Jouko Alhainen rakensi lapsena. FINIBA lintujärvi, NATURA 2000 alue. Wildlife Estate alue.\|\| 1957, nyt mäen päälle tulossa kolmas torni
	\|-		\|-
	\| '''2'''\|\| [[Apparan olympiatorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Ahvenistonjärvi \|\| Historiallinen olympiatorni, kahvila \|\| 1951 sivu kesken		\| '''2'''\|\| [[Apparan olympiatorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Ahvenistonjärvi \|\| Historiallinen olympiatorni, kahvila \|\| 1951 sivu kesken
Rivi 33:		Rivi 33:
	\| '''3'''\|\| [[Aulangon näkötorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Aulangonjärvi \|\| Historiallinen näkötorni, Vanajaveden laakson kansallismaisema, NATURA 2000 alue, Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto \|\| 1907		\| '''3'''\|\| [[Aulangon näkötorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Aulangonjärvi \|\| Historiallinen näkötorni, Vanajaveden laakson kansallismaisema, NATURA 2000 alue, Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto \|\| 1907
	\|-		\|-
	\|4\|\| [[Hahkialan kartanon lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| ~~Hahkialan~~ kosteikko \|\| Yksityinen \|\| 2018, sivu kesken		\|4\|\| [[Hahkialan kartanon lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Lintusuon kosteikko \|\| Yksityinen. Kosteikolla ei saa liikkua, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. Wildlife Estate alue.\|\| 2018, sivu kesken
	\|-		\|-
	\| '''5'''\|\| [[Hattelmalanjärven lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Hattelmalanjärvi \|\| Klassinen lintujärvi + torni MAALI alue. NATURA 2000 alue \|\| 1983, peruskorjattu 2003		\| '''5'''\|\| [[Hattelmalanjärven lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Hattelmalanjärvi \|\| Klassinen lintujärvi + torni MAALI alue. NATURA 2000 alue \|\| 1983, peruskorjattu 2003

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Jero2 — Sat, 25 Apr 2026 15:50:11 GMT

Edeltävät kurssit

← Vanhempi versio		Versio 25. huhtikuuta 2026 kello 18.50
Rivi 3:		Rivi 3:
	== Edeltävät kurssit ==		== Edeltävät kurssit ==

	Opettajaopistoa edelsi kauppa- ja teollisuusministeriön pitämät opettajakurssit. Ensimmäinen kurssi pidettiin vuonna ~~1946~~. Kolme ensimmäistä kurssia pidettiin heinäkuussa [[Etelä-Hämeen keskusammattikoulu\|Etelä-Hämeen keskusammattikoulun]] yhteydessä. Kurssin toimiessa koulun loma aikana, voitiin opiskelijoille tarjota ilmainen majoitus koulun asuntolassa. Kurssi alkoi kolmen viikon luentojaksolla, joka käsitti 88 tuntia. Aiheina olivat mm. yleinen kasvatusoppi, yleinen opetusoppi ja työn psykologia. Kurssin vetäjänä toimi Oiva Kyösti Kyöstiö. Luentojaksoa seurasi kirjeopiskelu ja päätteeksi suoritettiin neljän viikon opetusharjoittelu.		Opettajaopistoa edelsi kauppa- ja teollisuusministeriön pitämät opettajakurssit. Ensimmäinen kurssi pidettiin vuonna 1947. Kolme ensimmäistä kurssia pidettiin heinäkuussa [[Etelä-Hämeen keskusammattikoulu\|Etelä-Hämeen keskusammattikoulun]] yhteydessä. Kurssin toimiessa koulun loma aikana, voitiin opiskelijoille tarjota ilmainen majoitus koulun asuntolassa. Kurssi alkoi kolmen viikon luentojaksolla, joka käsitti 88 tuntia. Aiheina olivat mm. yleinen kasvatusoppi, yleinen opetusoppi ja työn psykologia. Kurssin vetäjänä toimi Oiva Kyösti Kyöstiö. Luentojaksoa seurasi kirjeopiskelu ja päätteeksi suoritettiin neljän viikon opetusharjoittelu.

	Vuonna 1951 kursseja pidennettiin ja ne järjestettiin ammattikoulun lukukauden aikana, eikä majoitusta voitu enää tarjota. Tammikuussa 1953 alkoi kahdeksas opettajanvalmennuskurssi. Kurssin osanottajien tuli lukea etukäteen A Lehtovaaran kirjoittama Sieluntiede ja J E Salomaan Yleinen Kasvatusoppi. Kursseille valittiin 20 miestä ja kurssin johtajana toimi Kullervo telamaa. Jokaisen Kurssilaisen piti hankkia mm. Koskenmaan Kansakoulun opetusoppi, Aarno Niinen ammattikasvatusta käsittelevä teos sekä Tietomiehen teollisuustaloutta ja työn psykologian opetusmateriaali. Tietopuoleisten ammattiaineiden opettajilla tuli olla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja työnopettajilta teknikon tutkinto. Lisäksi tuli olla 2-3 vuoden käytännön työkokemus opettamaltaan alalta. Työnopettajaksi saattoi päästä myös erittäin etevä ammattimies.		Vuonna 1951 kursseja pidennettiin ja ne järjestettiin ammattikoulun lukukauden aikana, eikä majoitusta voitu enää tarjota. Tammikuussa 1953 alkoi kahdeksas opettajanvalmennuskurssi. Kurssin osanottajien tuli lukea etukäteen A Lehtovaaran kirjoittama Sieluntiede ja J E Salomaan Yleinen Kasvatusoppi. Kursseille valittiin 20 miestä ja kurssin johtajana toimi Kullervo telamaa. Jokaisen Kurssilaisen piti hankkia mm. Koskenmaan Kansakoulun opetusoppi, Aarno Niinen ammattikasvatusta käsittelevä teos sekä Tietomiehen teollisuustaloutta ja työn psykologian opetusmateriaali. Tietopuoleisten ammattiaineiden opettajilla tuli olla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja työnopettajilta teknikon tutkinto. Lisäksi tuli olla 2-3 vuoden käytännön työkokemus opettamaltaan alalta. Työnopettajaksi saattoi päästä myös erittäin etevä ammattimies.

Koijärven lintutorni

MinLii — Fri, 24 Apr 2026 14:04:42 GMT

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2026 kello 17.04
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Koijärven lintutorni''' Koijärvi, Forssa - Koijärvi		'''Koijärven lintutorni''' Koijärvi, Forssa - Koijärvi

			[[Tiedosto:Koijarvi2026.jpg\|pienoiskuva\|''Koijärven lintutorni, huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

	[[Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg\|pienoiskuva\|''Koijärven lintutorni, huhtikuu 2019. Kuvat: Minna Takala'']]		[[Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg\|pienoiskuva\|''Koijärven lintutorni, huhtikuu 2019. Kuvat: Minna Takala'']]
Rivi 27:		Rivi 29:
	\| Huippuhavaintoja \|\| Jalohaikara, leijukana, luhtakana ja rastaskerttunen		\| Huippuhavaintoja \|\| Jalohaikara, leijukana, luhtakana ja rastaskerttunen
	\|-		\|-
	\| Muuta \|\| Suojelualueella on liikuttava polkuja pitkin. Paikalla on kota nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälä.		\| Muuta \|\| Suojelualueella on liikuttava polkuja pitkin. Matkan varrella opastauluja. Paikalla on kota nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälä.
	\|-		\|-
	\| Perustiedot \|\| Valtakunnallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti (MAALI) arvokas lintualue, koordinaatit: 6767434:3323337, korkeus: n. x m 1-taso, katettu, n. xx hengelle, vakaus 4, alkuperäinen rakennusvuosi 1978, peruskorjattu 1990-luvulla, rakennettu uudelleen 2018. Rahoitettu Louna-Plussan LEADER tuella.		\| Perustiedot \|\| Valtakunnallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti (MAALI) arvokas lintualue, koordinaatit: 6767434:3323337, korkeus: n. 12 m 1-taso, katettu, n. 6 hengelle, vakaus 4, alkuperäinen rakennusvuosi 1978, peruskorjattu 1990-luvulla, rakennettu uudelleen 2018. Rahoitettu Louna-Plussan LEADER tuella.
	\|}		\|}

Tiedosto:Koijarvi2026.jpg

MinLii — Fri, 24 Apr 2026 13:53:49 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Koijarvi2026.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Vintti Pehtoorin näkötorni

MinLii — Fri, 24 Apr 2026 13:43:18 GMT

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2026 kello 16.43
Rivi 3:		Rivi 3:
	sivu on kesken....		sivu on kesken....

			Sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella Tammelassa. Tornin korkeus on 15 metriä. Hyvällä säällä tornista voi nähdä jopa 100km päähän. Avoinna tilauksesta.

Vesilinna näkötorni

MinLii — Fri, 24 Apr 2026 13:39:56 GMT

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2026 kello 16.39
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	Vesilinna näkötorni, Riihimäki		Vesilinna näkötorni, Riihimäki

	~~"sivu on kesken"~~

	Vesilinna (1952) on Riihimäen urheilupuistossa sijaitseva Erik Bryggmanin suunnittelema funktionalistinen vesi- ja näkötorni. Tornissa on näköalatasanne ja ylimmällä tasolla kesäkahvila.		Vesilinna (1952) on Riihimäen urheilupuistossa sijaitseva Erik Bryggmanin suunnittelema funktionalistinen vesi- ja näkötorni. Tornissa on näköalatasanne ja ylimmällä tasolla kesäkahvila.


	Vesilinnan suunnitteli professori Erik Brygmann. Rakennus valmistui vuonna 1952. Rakennus suunniteltiin alunperin näkötorniksi ja vesitorniksi. Vesilinna oli professori Erik Bryggmanin viimeisiä toteutuneita töitä. Ylätasanteelle sijoitettiin kahvila. Vesisäiliöiden alapuolella olevat tilat suunniteltiin alunperin museokäyttöön. Vesilinna kuuluu Riihimäen urheilupuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY-kohde).		Vesilinnan suunnitteli professori Erik Brygmann. Rakennus valmistui vuonna 1952. Rakennus suunniteltiin alunperin näkötorniksi ja vesitorniksi. Vesilinna oli professori Erik Bryggmanin viimeisiä toteutuneita töitä. Ylätasanteelle sijoitettiin kahvila. Vesisäiliöiden alapuolella olevat tilat suunniteltiin alunperin museokäyttöön. Vesilinna kuuluu Riihimäen urheilupuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY-kohde).

	Näköalatasanteen Café bar Torni on avoinna kesäaikaan - toukokuusta syyskuuhun, sekä silloin, kun lippu on salossa.		Näköalatasanteen Café bar Torni on avoinna kesäaikaan - huhti/toukokuusta syyskuuhun, sekä silloin, kun lippu on salossa. Paikka on tunnettu herkullisista jäätelöannoksistaan.

	Korkeus: 30 m		Korkeus: 30 m
Rivi 15:		Rivi 12:

	Koordinaatit: 60.74106, 24.76814		Koordinaatit: 60.74106, 24.76814


	Lähteet:		Lähteet:

Koijärven lintutorni

MinLii — Fri, 24 Apr 2026 13:32:27 GMT

← Vanhempi versio		Versio 24. huhtikuuta 2026 kello 16.32
Rivi 5:		Rivi 5:
	Koijärven lintutorni on Kanta-Hämeen kuuluisin lintutorni. Koijärvi kuuluu tärkeänä osana valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kesäkuussa 2018 avattu uusi luontotorni jatkaa yli 30-vuotisia perinteitä ja tarjoaa otollisen paikan tutustua Koijärven monipuoliseen lintulajistoon.		Koijärven lintutorni on Kanta-Hämeen kuuluisin lintutorni. Koijärvi kuuluu tärkeänä osana valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kesäkuussa 2018 avattu uusi luontotorni jatkaa yli 30-vuotisia perinteitä ja tarjoaa otollisen paikan tutustua Koijärven monipuoliseen lintulajistoon.

	Koijärvi nousi laajempaan tietoisuuteen huhtikuussa 1979, kun osa maanomistajista ryhtyi omavaltaisesti syventämään laskuojaa järven kuivattamiseksi, vaikka asian oikeuskäsittely oli vielä kesken. Tiedon tullessa julkisuuteen luonnonsuojelijat ryhtyivät välittömästi vastatoimiin. Koijärven kuivaamisen estämiseksi perustetun ympäristöliikkeen, Koijärvi-liikkeen~~, jäsenet~~ rakensivat laskuojaan padon ja osa sitoi itsensä kettingein kiinni työkoneisiin. Viranomaiset irrottivat aktivistit väkisin koneista ja räjäyttivät urakoitsijoiden kanssa padon. Luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan luovuttaneet vaan he jatkoivat uusien esteiden rakentamista laskuojaan.		Koijärvi nousi laajempaan tietoisuuteen huhtikuussa 1979, kun osa maanomistajista ryhtyi omavaltaisesti syventämään laskuojaa järven kuivattamiseksi, vaikka asian oikeuskäsittely oli vielä kesken. Tiedon tullessa julkisuuteen luonnonsuojelijat ryhtyivät välittömästi vastatoimiin. Koijärven kuivaamisen estämiseksi perustetun ympäristöliikkeen, Koijärvi-liikkeen. He rakensivat laskuojaan padon ja osa sitoi itsensä kettingein kiinni työkoneisiin. Viranomaiset irrottivat aktivistit väkisin koneista ja räjäyttivät urakoitsijoiden kanssa padon. Luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan luovuttaneet vaan he jatkoivat uusien esteiden rakentamista laskuojaan.

	Koijärven tapahtumat huomioitiin laajasti lehdissä, radiossa ja televisiossa ja lopulta Koijärveä ei kuivattu. Koijärven tapahtumilla ja Koijärvi-liikkeen toiminnalla oli myös muita merkittäviä vaikutuksia. Osittain tapahtumien seurauksena Suomeen perustettiin ympäristöhallinto vuonna 1983 ja itse Koijärvi-liike toimi alkusysäyksenä Vihreän liiton perustamiselle, joka rekisteröityi puolueeksi vuonna 1988. Koijärveä voidaan pitää myös yhtenä suomalaisen ympäristöliikkeen merkkipaikoista, sillä tapahtumien jälkeen suoraa kansalaistoimintaa alettiin käyttää kiistoissa puolustamaan luonnonarvoja.		Koijärven tapahtumat huomioitiin laajasti lehdissä, radiossa ja televisiossa ja lopulta Koijärveä ei kuivattu. Koijärven tapahtumilla ja Koijärvi-liikkeen toiminnalla oli myös muita merkittäviä vaikutuksia. Osittain tapahtumien seurauksena Suomeen perustettiin ympäristöhallinto vuonna 1983 ja itse Koijärvi-liike toimi alkusysäyksenä Vihreän liiton perustamiselle, joka rekisteröityi puolueeksi vuonna 1988. Koijärveä voidaan pitää myös yhtenä suomalaisen ympäristöliikkeen merkkipaikoista, sillä tapahtumien jälkeen suoraa kansalaistoimintaa alettiin käyttää kiistoissa puolustamaan luonnonarvoja.
Rivi 15:		Rivi 15:
	! Kuvaus!! Koijärven lintutorni		! Kuvaus!! Koijärven lintutorni
	\|-		\|-
	\| Saapuminen \|\| Käänny valtatie 10 Forssaan ja liittymästä pohjoiseen tielle 284 Urjalaan. Aja n. 20 km ja ohi Lautaportaan risteykseen n. 200 m. Lintutornille johtava tienristeys löytyy navigaattorilla tai Googlen kartasta osoitteella Urjalantie 25, Forssa. Risteys on ~~Saviniemen Koulutietä~~ vastapäätä. Risteyksestä ajetaan metsäautotietä 1,3 km parkkipaikalle. Parkkipaikalta on kävelyä ~~metsäpolkua~~ pitkin noin 1 km lintutornille.		\| Saapuminen \|\| Käänny valtatie 10 Forssaan ja liittymästä pohjoiseen tielle 284 Urjalaan. Aja n. 20 km ja ohi Lautaportaan risteykseen n. 200 m. Lintutornille johtava tienristeys löytyy navigaattorilla tai Googlen kartasta osoitteella Urjalantie 25, Forssa. Risteys on Saviniemenkoulutietä vastapäätä. Risteyksestä ajetaan metsäautotietä 1,3 km parkkipaikalle. Parkkipaikalta on kävelyä metsätietä ja polkua pitkin noin 1 km lintutornille.
	\|-		\|-
	\| Ympäristö \|\| Umpeenkasvava lintujärvi		\| Ympäristö \|\| Umpeenkasvava lintujärvi

Hämeen lintutornit

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 21:43:13 GMT

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2026 kello 00.43
Rivi 89:		Rivi 89:
	\| '''31'''\|\| [[Toivanjoen lintutorni]]\|\| Tervakoski, Janakkala\|\| Toivanjoki \|\| Merkittävä lintuvesi ja kosteikko. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 \|\| 1990-luvun alussa		\| '''31'''\|\| [[Toivanjoen lintutorni]]\|\| Tervakoski, Janakkala\|\| Toivanjoki \|\| Merkittävä lintuvesi ja kosteikko. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 \|\| 1990-luvun alussa
	\|-		\|-
	\| '''32'''\|\| [[Torronsuon lintutorni]]\|\| Tammela \|\| Torronsuo \|\| Kanta-Hämeen merkittävin lintualue. Laaja keidassuo. IBA, FINIBA, MAALI-alue, NATURA 2000 alue \|\|		\| '''32'''\|\| [[Torronsuon lintutorni]]\|\| Tammela \|\| Torronsuo \|\| Kanta-Hämeen merkittävin lintualue. Laaja keidassuo. IBA, FINIBA, MAALI-alue, NATURA 2000 alue \|\| 2000
	\|-		\|-
	\| '''33'''\|\| [[Turkhaudan lintutorni ]]\|\| Hausjärvi \|\| Turkaanjärvi (ent. Turkhaudanjärvi, Turkhautajärvi)\| Kosteikkokohde, pusikoitunut\|\| 2011		\| '''33'''\|\| [[Turkhaudan lintutorni ]]\|\| Hausjärvi \|\| Turkaanjärvi (ent. Turkhaudanjärvi, Turkhautajärvi)\| Kosteikkokohde, pusikoitunut\|\| 2011

Torronsuon lintutorni

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 21:42:26 GMT

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2026 kello 00.42
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Torronsuon lintutorni''' Tammela		'''Torronsuon lintutorni''' Tammela

	''~~xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ..~~.''		[[Tiedosto:Kiljamo.jpg\|pienoiskuva\|''Kiljamon lintutorni, huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

	Torronsuon lintutorni, eli Kiljamon lintutorni, sijaitsee Torronsuon kansallispuistossa Tammelan kunnassa. Tornista avautuu upeat näkymät suolle, joka houkuttelee erityisesti lintuharrastajia, erityisesti kurkien ja hanhien muuttoaikaan. Lintutorni on vankka rakennelma, joka kohoaa puiden latvojen ylle, ja se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet lintujen tarkkailuun eri säätiloilla. Torronsuo on suosittu viikonloppuretkikohde, ja sinne pääsee helposti autolla.Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue. NATURA 2000 alue.		Torronsuon lintutorni, eli Kiljamon lintutorni, sijaitsee Torronsuon kansallispuistossa Tammelan kunnassa. Tornista avautuu upeat näkymät suolle, joka houkuttelee erityisesti lintuharrastajia, erityisesti kurkien ja hanhien muuttoaikaan. Lintutorni on vankka rakennelma, joka kohoaa puiden latvojen ylle, ja se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet lintujen tarkkailuun eri säätiloilla. Torronsuo on suosittu viikonloppuretkikohde, ja sinne pääsee helposti autolla.Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue. NATURA 2000 alue.
Rivi 11:		Rivi 11:
	\| Saapuminen \|\| Somerontie 732, Tammela. Kiljamon parkkipaikalta tornille on lyhyt, noin 150 metrin esteetön polku, mikä tekee siitä helposti saavutettavan kohden myös liikuntarajoitteisille.		\| Saapuminen \|\| Somerontie 732, Tammela. Kiljamon parkkipaikalta tornille on lyhyt, noin 150 metrin esteetön polku, mikä tekee siitä helposti saavutettavan kohden myös liikuntarajoitteisille.
	\|-		\|-
	\| Ympäristö \|\| ~~avosuo~~ ja räme		\| Ympäristö \|\| Avosuo ja räme, metsä
	\|-		\|-
	\| Linnusto \|\| Monipuoliseen suolajistoon kuuluvat mm. kurki, laulujoutsen, kapustarinta ja kaakkuri. Torronsuo on erinomainen paikka kurkien ja hanhien muuton tarkkailuun. Keväisin ja syksyisin kurjet kerääntyvät suurina parvina alueen ympäristöön ruokailemaan ja yöpyvät suolla. Muuttoaikana linnut lentävät tornin läheisyydessä.		\| Linnusto \|\| Monipuoliseen suolajistoon kuuluvat mm. kurki, laulujoutsen, kapustarinta ja kaakkuri. Torronsuo on erinomainen paikka kurkien ja hanhien muuton tarkkailuun. Keväisin ja syksyisin kurjet kerääntyvät suurina parvina alueen ympäristöön ruokailemaan ja yöpyvät suolla. Myös korppi voi käydä tervehtimässä. Muuttoaikana linnut lentävät tornin läheisyydessä.
	\|-		\|-
	\| NATURA 2000 suojelulajit \|\| Suokukko, nuolihaukka, kurki, mustapyrstökuiri, kangaskiuru, varpuspöllö, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, ampuhaukka, pikkulokki, keltavästäräkki, kaakkuri, pikkusieppo, mehiläishaukka, metso, luhtahuitti, pohjantikka, kapustarinta, harmaapäätikka, viirupöllö, punajalkaviklo, teeri, liro, helmipöllö, rastaskerttunen, metsähanhi, pyy, heinätavi, kaulushaikara, huuhkaja, suopöllö, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, palokärki, sinisuohaukka		\| NATURA 2000 suojelulajit \|\| Suokukko, nuolihaukka, kurki, mustapyrstökuiri, kangaskiuru, varpuspöllö, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, ampuhaukka, pikkulokki, keltavästäräkki, kaakkuri, pikkusieppo, mehiläishaukka, metso, luhtahuitti, pohjantikka, kapustarinta, harmaapäätikka, viirupöllö, punajalkaviklo, teeri, liro, helmipöllö, rastaskerttunen, metsähanhi, pyy, heinätavi, kaulushaikara, huuhkaja, suopöllö, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, palokärki, sinisuohaukka
	\|-		\|-
	\| Paras lintuaika \|\| ~~huhti~~-toukokuu ja syys-lokakuu		\| Paras lintuaika \|\| Huhti-toukokuu ja syys-lokakuu
	\|-		\|-
	\| Huippuhavaintoja \|\| ~~muuttohaukka~~		\| Huippuhavaintoja \|\| Muuttohaukka
	\|-		\|-
	\| Muuta \|\| Tornin luona on yleensä hyvin varusteltu taukopaikka, jossa on keittokatos, esteetön tulipaikka ja kuivakäymälät. Suolla pitkospuut ja hyvät retkeilyreitit.		\| Muuta \|\| Tornin luona on yleensä hyvin varusteltu taukopaikka, jossa on keittokatos, esteetön tulipaikka ja kuivakäymälät. Suolla pitkospuut ja hyvät retkeilyreitit.
	\|-		\|-
	\| Perustiedot \|\| koordinaatit: 6741059:3313753, korkeus: n. 14 m 1-taso, avoin, n. xx hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2000, pysäköintipaikka linja-autolla		\| Perustiedot \|\| koordinaatit: 6741059:3313753, korkeus: n. 15 m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2000, pysäköintipaikka linja-autolla
	\|}		\|}

Tiedosto:Kiljamo.jpg

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 21:39:58 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Kiljamo.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Idänpäänkallion lintutorni

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 21:36:30 GMT

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2026 kello 00.36
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Idänpäänkallion lintutorni''' ~~Torronsuo, Tammela~~		''' Idänpäänkallion lintutorni, Torronsuo, Tammela'''

	''~~xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ..~~.''		[[Tiedosto:Idanpaankallio.jpg\|pienoiskuva\|''Idänpäänkallion lintutorni huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

	Idänpäänkallion lintutorni sijaitsee Torronsuon kansallispuiston etelärajalla ja on rakennettu kalliolle, josta avautuu erinomainen maisema itse suolle. Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuo, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena. Idänpäänkalliota pidetään monin verroin parempana näköalapaikkana kuin Metsähallituksen ylläpitämää Kiljamon näkötornia, koska se tarjoaa upeamman ja laajemman näkymän karuun ja vaikuttavaan keidassuomaisemaan. Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue. Natura 2000 alue.		Idänpäänkallion lintutorni sijaitsee Torronsuon kansallispuiston etelärajalla ja on rakennettu kalliolle, josta avautuu erinomainen maisema itse suolle. Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuo, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena. Idänpäänkalliota pidetään monin verroin parempana näköalapaikkana kuin Metsähallituksen ylläpitämää Kiljamon näkötornia, koska se tarjoaa upeamman ja laajemman näkymän karuun ja vaikuttavaan keidassuomaisemaan. Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue. Natura 2000 alue.
Rivi 9:		Rivi 9:
	! Kuvaus!! Idänpäänkallion lintutorni		! Kuvaus!! Idänpäänkallion lintutorni
	\|-		\|-
	\| Saapuminen \|\| Lyhyt kävely Haipontieltä (Haipontie 112) Pidempi kävely Pehkun parkkipaikalta (Somerontie 840, Tammela) alkavaa polkua pitkin. Tornille kuljetaan Suotaival-reittiä pitkin, ja kävelymatkaa kertyy useampi kilometri riippuen aloituspisteestä. Se on reitin varrella, joka kulkee metsäalueelle ja sieltä Idänpäänkalliolle.		\| Saapuminen \|\| Lyhyt kävely Haipontieltä 300 m (Haipontie 112). Parkkipaikka on Torronsuon opasteiden vieressä. Pidempi kävely Pehkun parkkipaikalta (Somerontie 840, Tammela) alkavaa polkua pitkin. Tornille kuljetaan Suotaival-reittiä pitkin, ja kävelymatkaa kertyy useampi kilometri riippuen aloituspisteestä. Se on reitin varrella, joka kulkee metsäalueelle ja sieltä Idänpäänkalliolle.
	\|-		\|-
	\| Ympäristö \|\| ~~avosuo~~ ja räme		\| Ympäristö \|\| Avosuo ja räme, ja metsä
	\|-		\|-
	\| Linnusto \|\| Monipuoliseen suolajistoon kuuluvat mm. kurki, laulujoutsen, kapustarinta ja kaakkuri. Torronsuo on erinomainen paikka kurkien ja hanhien muuton tarkkailuun. Keväisin hanhia, sorsia, töyhtöhyyppiä ja naurulokkeja. Syksyisin kurjet kerääntyvät suurina parvina alueen ympäristöön ruokailemaan ja yöpyvät suolla.		\| Linnusto \|\| Monipuoliseen suolajistoon kuuluvat mm. kurki, laulujoutsen, kapustarinta ja kaakkuri. Torronsuo on erinomainen paikka kurkien ja hanhien muuton tarkkailuun. Keväisin hanhia, sorsia, töyhtöhyyppiä ja naurulokkeja. Syksyisin kurjet kerääntyvät suurina parvina alueen ympäristöön ruokailemaan ja yöpyvät suolla.
Rivi 17:		Rivi 17:
	\| NATURA 2000 suojelulajit \|\| Suokukko, nuolihaukka, kurki, mustapyrstökuiri, kangaskiuru, varpuspöllö, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, ampuhaukka, pikkulokki, keltavästäräkki, kaakkuri, pikkusieppo, mehiläishaukka, metso, luhtahuitti, pohjantikka, kapustarinta, harmaapäätikka, viirupöllö, punajalkaviklo, teeri, liro, helmipöllö, rastaskerttunen, metsähanhi, pyy, heinätavi, kaulushaikara, huuhkaja, suopöllö, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, palokärki, sinisuohaukka		\| NATURA 2000 suojelulajit \|\| Suokukko, nuolihaukka, kurki, mustapyrstökuiri, kangaskiuru, varpuspöllö, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, ampuhaukka, pikkulokki, keltavästäräkki, kaakkuri, pikkusieppo, mehiläishaukka, metso, luhtahuitti, pohjantikka, kapustarinta, harmaapäätikka, viirupöllö, punajalkaviklo, teeri, liro, helmipöllö, rastaskerttunen, metsähanhi, pyy, heinätavi, kaulushaikara, huuhkaja, suopöllö, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, palokärki, sinisuohaukka
	\|-		\|-
	\| Paras lintuaika \|\| ~~huhti~~-toukokuu ja syys-lokakuu		\| Paras lintuaika \|\| Huhti-toukokuu ja syys-lokakuu
	\|-		\|-
	\| Huippuhavaintoja \|\| ~~muuttohaukka~~		\| Huippuhavaintoja \|\| Muuttohaukka
	\|-		\|-
	\| Muuta \|\| Tornin luona on laavu ja tulipaikka, joita ylläpitää paikallinen Torro-seura. Jos haluat nauttia nuotiosta kannattaa ottaa ~~omay~~ polttopuut mukaan.		\| Muuta \|\| Tornin luona on laavu ja tulipaikka, joita ylläpitää paikallinen Torro-seura. Jos haluat nauttia nuotiosta kannattaa ottaa omat polttopuut mukaan. Paikalla puucee. Pienessä katoksessa on pieni valokuvanäyttely valokuvakilpailusta vuodelta 2019.
	\|-		\|-
	\| Perustiedot \|\| Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue #410030, koordinaatit: 6071857:360390, korkeus: n. xx m 1-taso, avoin, n. xx hengelle, vakaus 4, rakennettu 1990-luvulla, Torro seuran rakennuttamana		\| Perustiedot \|\| Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue #410030, koordinaatit: 6071857:360390, korkeus: n. 5 m m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennettu 1990-luvulla, Torro -seuran rakennuttamana
	\|}		\|}

Tiedosto:Idanpaankallio.jpg

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 21:34:03 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Idanpaankallio.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Hämeen lintutornit

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 21:19:48 GMT

← Vanhempi versio		Versio 23. huhtikuuta 2026 kello 00.19
Rivi 21:		Rivi 21:
	Tänne Google maps [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing karttaan] on kerätty niiden lintutornien sijaintitiedot, jotka ovat tiedossa.		Tänne Google maps [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing karttaan] on kerätty niiden lintutornien sijaintitiedot, jotka ovat tiedossa.

	(Tilanne 19.4.2026 - 30/37 tornisivua valmiina)		(Tilanne 23.4.2026 - 32/37 tornisivua valmiina)

	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
Rivi 43:		Rivi 43:
	\| '''8'''\|\| [[Hukarinlahden lintutorni]]\|\| Iittala, Hämeenlinna \|\| Äimäjärvi \|\| Äimäjärven MAALI alueella \|\| 2024		\| '''8'''\|\| [[Hukarinlahden lintutorni]]\|\| Iittala, Hämeenlinna \|\| Äimäjärvi \|\| Äimäjärven MAALI alueella \|\| 2024
	\|-		\|-
	\| 9 \|\| [[Idänpäänkallion lintutorni]]\|\| Tammela \|\| Torronsuo \|\| Torronsuon kansallispuiston torni. MAALI, FINIBA, IBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1990-luvulla ~~''sivu kesken''~~		\| '''9''' \|\| [[Idänpäänkallion lintutorni]]\|\| Tammela \|\| Torronsuo \|\| Torronsuon kansallispuiston torni. MAALI, FINIBA, IBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1990-luvulla
	\|-		\|-
	\| 10 \|\| [[Ilorannan lintutorni]] \|\| Hauho, Hämeenlinna \|\| Iso-Roine \|\| Yksityisen Ilorannan matkailutilan lintutorni. Muuton seuranta erityisesti kevät- ja syysmuutoilla; varattava/sovi käynnistä. FINIBA alue. \|\|''sivu kesken''		\| 10 \|\| [[Ilorannan lintutorni]] \|\| Hauho, Hämeenlinna \|\| Iso-Roine \|\| Yksityisen Ilorannan matkailutilan lintutorni. Muuton seuranta erityisesti kevät- ja syysmuutoilla; varattava/sovi käynnistä. FINIBA alue. \|\|''sivu kesken''
Rivi 89:		Rivi 89:
	\| '''31'''\|\| [[Toivanjoen lintutorni]]\|\| Tervakoski, Janakkala\|\| Toivanjoki \|\| Merkittävä lintuvesi ja kosteikko. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 \|\| 1990-luvun alussa		\| '''31'''\|\| [[Toivanjoen lintutorni]]\|\| Tervakoski, Janakkala\|\| Toivanjoki \|\| Merkittävä lintuvesi ja kosteikko. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 \|\| 1990-luvun alussa
	\|-		\|-
	\| 32\|\| [[Torronsuon lintutorni]]\|\| Tammela \|\| Torronsuo \|\| Kanta-Hämeen merkittävin lintualue. Laaja keidassuo. IBA, FINIBA, MAALI-alue, NATURA 2000 alue \|\| ~~''sivu kesken''~~		\| '''32'''\|\| [[Torronsuon lintutorni]]\|\| Tammela \|\| Torronsuo \|\| Kanta-Hämeen merkittävin lintualue. Laaja keidassuo. IBA, FINIBA, MAALI-alue, NATURA 2000 alue \|\|
	\|-		\|-
	\| '''33'''\|\| [[Turkhaudan lintutorni ]]\|\| Hausjärvi \|\| Turkaanjärvi (ent. Turkhaudanjärvi, Turkhautajärvi)\| Kosteikkokohde, pusikoitunut\|\| 2011		\| '''33'''\|\| [[Turkhaudan lintutorni ]]\|\| Hausjärvi \|\| Turkaanjärvi (ent. Turkhaudanjärvi, Turkhautajärvi)\| Kosteikkokohde, pusikoitunut\|\| 2011

Hämeen Taideartteli

Artteli — Wed, 22 Apr 2026 10:33:48 GMT

Arttelin kevään 2026 viikoittaiset taideryhmät

← Vanhempi versio		Versio 22. huhtikuuta 2026 kello 13.33
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 14:		Rivi 14:
	\|-		\|-
	\|-		\|-
	\| Maanantai\|\| Freskoryhmä, Elina Vänttinen [mailto:pe.vanttinen@gmail.com pe.vanttinen@gmail.com] \|\| 12.1.26- \|\| alkaen klo 10.30		\| Maanantai\|\| Freskoryhmä, Elina Vänttinen [mailto:pe.vanttinen@gmail.com pe.vanttinen@gmail.com] \|\| 12.1.-18.5.26 \|\| alkaen klo 10.30
	\|-		\|-
	\|-		\|-
Rivi 25:		Rivi 25:
	\|-		\|-
	\|-		\|-
	\| Perjantai \|\| Pastellimaalaus, Malla Nuutinen [mailto:nuutinen.malla@gmail.com nuutinen.malla@gmail.com]\|\|9.1.26-\|\| 13-16		\| Perjantai \|\| Pastellimaalaus, Malla Nuutinen [mailto:nuutinen.malla@gmail.com nuutinen.malla@gmail.com]\|\|9.1.-29.5.26-\|\| 13-16
	\|-		\|-
	\|}		\|}

Hämeen lintutornit

MinLii — Wed, 22 Apr 2026 10:21:35 GMT

Näytä muutokset

Anne Syrjä (Hanne Dahl)

Ylläpito — Tue, 21 Apr 2026 13:58:55 GMT

← Vanhempi versio		Versio 21. huhtikuuta 2026 kello 16.58
Rivi 2:		Rivi 2:
	Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle.		Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle.

	Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017), viidentenä Hiljainen tahto (2018), kuudentena Usvassa uinuu uhka (2019), seitsemäntenä Viimeiset vuorosanat (2020) , kahdeksantena Ryöstetty elämä (2021) yhdeksäntenä Kun kukaan ei kaipaa (2022) ja kymmenentenä Sattuma koituu kohtaloksi (2024).		Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017), viidentenä Hiljainen tahto (2018), kuudentena Usvassa uinuu uhka (2019), seitsemäntenä Viimeiset vuorosanat (2020) , kahdeksantena Ryöstetty elämä (2021) yhdeksäntenä Kun kukaan ei kaipaa (2022), kymmenentenä Sattuma koituu kohtaloksi (2024) ja yhdentenätoista Hiljaisuuden paino (2026).

	Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen jäsen.		Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen jäsen.
Rivi 50:		Rivi 50:
	”Sattuma koituu kohtaloksi” - dekkarissani Hauhon Vanhalla raitilla sijaitseva Villa Anker on saanut uuden omistajan tuomari Emil Roudasta, mutta tämän menehdyttyä huvilaan muuttaakin tuore leski Minerva Routa. Talossa järjestetään perunkirjoitus, johon saapuu tuomarin Amsterdamissa asuva, päihdeongelmien kanssa kamppaileva poika Kristian Milma-vaimoineen. Huvilassa vierailee myös tuomarin pitkäaikainen kanslisti rouva Essi Teeri, ja pihamökkiä asuttaa uusi vuokralainen, omissa oloissaan viihtyvä toimittaja, kirjailija Annu Alakontio. Ilmapiirissä väreilee jännitteitä, mutta perunkirjoitus saadaan onnistuneesti toimitettua. Yllättävä kuolemantapaus Villa Ankerin rantalaiturin tuntumassa heti perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä tuo paikkakunnalle tutut poliisit Pirkka Juutilaisen ja Päivikki Noron tehtävänään selvittää, onko kyseessä onnettomuus vai sittenkin harkittu rikos. Hellevin Hovissa puolestaan etsitään uutta työvoimaa sairauslomalla olevan Sanelma Raikun tilalle. Ensi hätään kiireapulaiseksi lupautuu Espooseen muuttanut siilinjärveläinen ylioppilas Vaula Luntinen, joka tietämättään on vedetty mukaan pääkaupunkiseudun huumejuonitteluun. Ulottuuko se hänen kauttaan myös Hauholle?		”Sattuma koituu kohtaloksi” - dekkarissani Hauhon Vanhalla raitilla sijaitseva Villa Anker on saanut uuden omistajan tuomari Emil Roudasta, mutta tämän menehdyttyä huvilaan muuttaakin tuore leski Minerva Routa. Talossa järjestetään perunkirjoitus, johon saapuu tuomarin Amsterdamissa asuva, päihdeongelmien kanssa kamppaileva poika Kristian Milma-vaimoineen. Huvilassa vierailee myös tuomarin pitkäaikainen kanslisti rouva Essi Teeri, ja pihamökkiä asuttaa uusi vuokralainen, omissa oloissaan viihtyvä toimittaja, kirjailija Annu Alakontio. Ilmapiirissä väreilee jännitteitä, mutta perunkirjoitus saadaan onnistuneesti toimitettua. Yllättävä kuolemantapaus Villa Ankerin rantalaiturin tuntumassa heti perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä tuo paikkakunnalle tutut poliisit Pirkka Juutilaisen ja Päivikki Noron tehtävänään selvittää, onko kyseessä onnettomuus vai sittenkin harkittu rikos. Hellevin Hovissa puolestaan etsitään uutta työvoimaa sairauslomalla olevan Sanelma Raikun tilalle. Ensi hätään kiireapulaiseksi lupautuu Espooseen muuttanut siilinjärveläinen ylioppilas Vaula Luntinen, joka tietämättään on vedetty mukaan pääkaupunkiseudun huumejuonitteluun. Ulottuuko se hänen kauttaan myös Hauholle?

			== Hiljaisuuden paino==

			Hauholainen voimahahmo Hellevi löytää omistamansa majoitusyritys Hellevin Hovin kotiportaiden juurelta tuntemattoman nuoren miehen ammuttuna. Kuolemantapauksen selvitystyö lankeaa Hämeenlinnan poliisissa työskentelevälle rikosylikonstaapeli Sampo Torppaselle, joka on astunut eläköityneen edeltäjänsä Pirkka Juutilaisen saappaisiin työparinaan kokenut rikoskonstaapeli Päivikki Noro, jonka intuitiivinen päättelykyky vie tutkintaa isoin harppauksin eteenpäin.

			Tarinan juoneen tuo lisämaustetta jatkosodan jälkimainingeissa syntynyt ja Tampereen Pispalassa kasvanut orpotyttö, Hauholta eläkepäiviään varten talon ostanut Silke Ojala, jonka taivalkoskelaisia sukujuuria ryhtyy kesälomallaan penkomaan Silken pojantytär Aiju Ojala. Jännitettä rikostutkintaan tuo äitinsä luona vierailulla oleva poika, Aijun isä Ilari Ojala, jonka tiedetään liikkuneen murhayönä kirkonkylällä.

			Tällä kertaa kirjan tapahtumat sijoittuvat Hauhon lisäksi erityisesti Hämeenlinnaan ja Renkoon. Aijun sukuselvitys vie lukijat myös Pohjois-Pohjanmaalle Taivalkoskelle.

	== Teokset ==		== Teokset ==
Rivi 72:		Rivi 79:

	Sattuma koituu kohtaloksi, Myllylahti 2024. ISBN 978-952-356-481-7		Sattuma koituu kohtaloksi, Myllylahti 2024. ISBN 978-952-356-481-7

			Hiljaisuuden paino, Myllylahti 2026. ISBN-978-952-356-681-1

	== Lähteitä ==		== Lähteitä ==

Hämeen lintutornit

MinLii — Mon, 20 Apr 2026 18:15:23 GMT

Koijärven lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 21:33:51 GMT

← Vanhempi versio		Versio 20. huhtikuuta 2026 kello 00.33
Rivi 2:		Rivi 2:

	[[Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg\|pienoiskuva\|''Koijärven lintutorni, huhtikuu 2019. Kuvat: Minna Takala'']]		[[Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg\|pienoiskuva\|''Koijärven lintutorni, huhtikuu 2019. Kuvat: Minna Takala'']]

	~~''xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...''~~

	Koijärven lintutorni on Kanta-Hämeen kuuluisin lintutorni. Koijärvi kuuluu tärkeänä osana valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kesäkuussa 2018 avattu uusi luontotorni jatkaa yli 30-vuotisia perinteitä ja tarjoaa otollisen paikan tutustua Koijärven monipuoliseen lintulajistoon.		Koijärven lintutorni on Kanta-Hämeen kuuluisin lintutorni. Koijärvi kuuluu tärkeänä osana valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kesäkuussa 2018 avattu uusi luontotorni jatkaa yli 30-vuotisia perinteitä ja tarjoaa otollisen paikan tutustua Koijärven monipuoliseen lintulajistoon.
Rivi 31:		Rivi 29:
	\| Muuta \|\| Suojelualueella on liikuttava polkuja pitkin. Paikalla on kota nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälä.		\| Muuta \|\| Suojelualueella on liikuttava polkuja pitkin. Paikalla on kota nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälä.
	\|-		\|-
	\| Perustiedot \|\| Valtakunnallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti (MAALI) arvokas lintualue, koordinaatit: 6767434:3323337, korkeus: n. x m 1-taso, katettu, n. xx hengelle, vakaus 4, alkuperäinen rakennusvuosi 1978, peruskorjattu 1990-luvulla, rakennettu uudelleen 2018. Rahoitettu Louna-Plussan tuella.		\| Perustiedot \|\| Valtakunnallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti (MAALI) arvokas lintualue, koordinaatit: 6767434:3323337, korkeus: n. x m 1-taso, katettu, n. xx hengelle, vakaus 4, alkuperäinen rakennusvuosi 1978, peruskorjattu 1990-luvulla, rakennettu uudelleen 2018. Rahoitettu Louna-Plussan LEADER tuella.
	\|}		\|}

Hämeen lintutornit

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 21:32:32 GMT

← Vanhempi versio		Versio 20. huhtikuuta 2026 kello 00.32
Rivi 21:		Rivi 21:
	Tänne Google maps [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing karttaan] on kerätty niiden lintutornien sijaintitiedot, jotka ovat tiedossa.		Tänne Google maps [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing karttaan] on kerätty niiden lintutornien sijaintitiedot, jotka ovat tiedossa.

	(Tilanne 12.4.2026 - 27/36 tornisivua valmiina)		(Tilanne 19.4.2026 - 30/36 tornisivua valmiina)

	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
Rivi 53:		Rivi 53:
	\| '''13'''\|\| [[Kaukolanharjun näkötorni]]\|\| Saaren kansanpuisto, Tammela\|\| Pyhäjärvi, Kuivajärvi \|\| Historiallinen näkötorni Tammelan kansallismaisemassa. Pyhäjärvi on MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1926		\| '''13'''\|\| [[Kaukolanharjun näkötorni]]\|\| Saaren kansanpuisto, Tammela\|\| Pyhäjärvi, Kuivajärvi \|\| Historiallinen näkötorni Tammelan kansallismaisemassa. Pyhäjärvi on MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1926
	\|-		\|-
	\| 14 \|\| [[Koijärven lintutorni]]\|\| Koijärvi, Forssa\|\| Koijärvi \|\| MAALI, FINIBA alue, NATURA alue \|\| 1978, 2018 ~~''sivu kesken''~~		\| ''14'' \|\| [[Koijärven lintutorni]]\|\| Koijärvi, Forssa\|\| Koijärvi \|\| MAALI, FINIBA alue, NATURA alue \|\| 1978, 2018
	\|-		\|-
	\| '''15'''\|\| [[Kyyniönlahden lintutorni]]\|\| Loppi\|\| Loppijärvi \|\| Kaislikkoinen lahti Loppijärven rannalla \|\| 2009		\| '''15'''\|\| [[Kyyniönlahden lintutorni]]\|\| Loppi\|\| Loppijärvi \|\| Kaislikkoinen lahti Loppijärven rannalla \|\| 2009
Rivi 97:		Rivi 97:
	\| '''35'''\|\| [[Vuorenharjun näkötorni]]\|\| Hauho, Hämeenlinna\|\| Hauhonselkä\|\| Hienot maisemat Hauhonselälle ja kirkonkylään. Hauhon kirkonkylän lintuvedet, MAALI, FINIBA-alue \|\| 2008		\| '''35'''\|\| [[Vuorenharjun näkötorni]]\|\| Hauho, Hämeenlinna\|\| Hauhonselkä\|\| Hienot maisemat Hauhonselälle ja kirkonkylään. Hauhon kirkonkylän lintuvedet, MAALI, FINIBA-alue \|\| 2008
	\|-		\|-
	\| 36\|\| [[Vähäniemen lintutorni]]\|\| Hauho, Hämeenlinna\|\| Iso-Roine \|\| Metsäinen järvialue Iso-& Vähä-Roineen kokonaisuudessa MAALI, FINIBA-alue\|\| 2004 ~~''sivu kesken''~~		\| '''36'''\|\| [[Vähäniemen lintutorni]]\|\| Hauho, Hämeenlinna\|\| Iso-Roine \|\| Metsäinen järvialue Iso-& Vähä-Roineen kokonaisuudessa MAALI, FINIBA-alue\|\| 2004
	\|-		\|-
	\|}		\|}

Vähäniemen lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 21:23:08 GMT

← Vanhempi versio		Versio 20. huhtikuuta 2026 kello 00.23
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Vähäniemen ~~näkötorni~~''' Hauho, Hämeenlinna - Iso-Roine		'''Vähäniemen luontotorni''' Hauho, Hämeenlinna - Iso-Roine

	''~~xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ..~~.''		[[Tiedosto:Vahaniemi.jpg\|pienoiskuva\|''Vähäniemen luontotorni, huhtikuu 2020. Kuva: Minna Takala'']]

	Vähäniemen polkureitti kulkee kapeita luontoon muodostuneita polkuja pitkin monipuolisessa maastossa. Matkalla järven rantaan näet kuivia ja karuja mäntykallioita ja lehtomaisia notkelmia. Nouse matkan varrella maisematorniin, josta voit ihailla hämäläistä järvimaisemaa. Vähäniemen ~~näkötorni~~ tarjoaa hyvän paikan tarkkailla myös alueen lintuja retkeilyn lomassa. Läheltä menee veneilyreitti Vihavuoteen, ja tornista voi nähdä Vihavuoden vanhan sahan piipun.		Vähäniemen polkureitti kulkee kapeita luontoon muodostuneita polkuja pitkin monipuolisessa maastossa. Matkalla järven rantaan näet kuivia ja karuja mäntykallioita ja lehtomaisia notkelmia. Nouse matkan varrella maisematorniin, josta voit ihailla hämäläistä järvimaisemaa. Vähäniemen luontotorni tarjoaa hyvän paikan tarkkailla myös alueen lintuja retkeilyn lomassa. Läheltä menee veneilyreitti Vihavuoteen, ja tornista voi nähdä Vihavuoden vanhan sahan piipun. Maakunnallisesti arvokas lintualue, eli MAALI-alue ja valtakunnallisesti arvokas lintualue eli FINIBA-alue.

	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
	\|-		\|-
	! Kuvaus!! Vähäniemen ~~näkötorni~~		! Kuvaus!! Vähäniemen maisematorni
	\|-		\|-
	\| Saapuminen \|\| Osoite navigointiin: Laivarannantie 27-29, 14930 Hämeenlinna. Pysäköintialue on Laivarannantien varrella, ja sinne mahtuu noin 10 autoa. ~~Näkötornille~~ on lyhyt kävelymatka pysäköintipaikalta. Polku kulkee metsää pitkin jäkäläpeitteisille kallioille.		\| Saapuminen \|\| Osoite navigointiin: Laivarannantie 27-29, 14930 Hämeenlinna. Pysäköintialue on Laivarannantien varrella, ja sinne mahtuu noin 10 autoa. Luontotornille on lyhyt kävelymatka pysäköintipaikalta. Polku kulkee metsää pitkin jäkäläpeitteisille kallioille.
	\|-		\|-
	\| Ympäristö \|\| ~~kallioinen~~ mäntymetsä		\| Ympäristö \|\| Kallioinen mäntymetsä, ja järvimaisema
	\|-		\|-
	\| Linnusto \|\|~~järviympäristö~~ tarjoaa mahdollisuuden nähdä järven selkälokkeja, kuikkia ja muita tyypillisiä vesilintuja. Alueen lajistoon kuuluvat myös monet metsäalueiden ja rannikon lajit, kuten harmaapää- ja pikkutikka, palokärki, kultarinta ja peukaloinen. Hauhon reitillä on todettu olevan Kanta-Hämeen runsain pesivä laulujoutsenkanta. Järvellä pesii kuikkia. Selkälokkien kokonaiskanta on ollut alueella runsas.		\| Linnusto \|\|Järviympäristö tarjoaa mahdollisuuden nähdä järven selkälokkeja, kuikkia ja muita tyypillisiä vesilintuja. Alueen lajistoon kuuluvat myös monet metsäalueiden ja rannikon lajit, kuten harmaapää- ja pikkutikka, palokärki, kultarinta ja peukaloinen. Hauhon reitillä on todettu olevan Kanta-Hämeen runsain pesivä laulujoutsenkanta. Järvellä pesii kuikkia. Selkälokkien kokonaiskanta on ollut alueella runsas.
	\|-		\|-
	\| Paras lintuaika \|\| ~~ympäri~~ vuoden		\| Paras lintuaika \|\| Ympäri vuoden
	\|-		\|-
	\| Huippuhavaintoja \|\| ~~xxx~~		\| Huippuhavaintoja \|\|
	\|-		\|-
	\| Muuta \|\| Nuotiokehä/tulipaikka, retkisatama (alue sijaitsee Hauhonreitille viitoitetun laivareitin varrella), uimapaikka, kuivakäymälät (2 kpl), retkeilyreittejä polut kuljettavat metsää pitkin kallioille.		\| Muuta \|\| Nuotiokehä/tulipaikka, retkisatama (alue sijaitsee Hauhonreitille viitoitetun laivareitin varrella), uimapaikka, kuivakäymälät (2 kpl), retkeilyreittejä polut kuljettavat metsää pitkin kallioille.
	\|-		\|-
	\| Perustiedot \|\| ~~koordinaatit~~: ~~xxxxxxx:xxxxxxx~~, korkeus: n. x m 1-taso, avoin, n. xx hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi ~~xxxx,~~		\| Perustiedot \|\| MAALI ja FIFIBA alue. Koordinaatit: 61.2598, 24.65688, korkeus: n. 8 m 1-taso, avoin, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2004
	\|}		\|}

Tiedosto:Vahaniemi.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 21:13:58 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Vahaniemi.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Luulionlahden lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:52:48 GMT

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2026 kello 23.52
Rivi 2:		Rivi 2:

	[[Tiedosto:Luulionlahti.jpg\|pienoiskuva\|Luuliolahden lintutorni. Lokakuu 2025. Kuva: Petri Takala]]		[[Tiedosto:Luulionlahti.jpg\|pienoiskuva\|Luuliolahden lintutorni. Lokakuu 2025. Kuva: Petri Takala]]

			[[Tiedosto:Luulionlahti kesakuu2019.jpg\|pienoiskuva\|''Luulionlahti, toukokuu 2019. Kuva: Minna Takala'']]

Tiedosto:Luulionlahti kesakuu2019.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:51:16 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Luulionlahti kesakuu2019.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Koijärven lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:43:56 GMT

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2026 kello 23.43
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Koijärven lintutorni''' Koijärvi, Forssa - Koijärvi		'''Koijärven lintutorni''' Koijärvi, Forssa - Koijärvi

			[[Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg\|pienoiskuva\|''Koijärven lintutorni, huhtikuu 2019. Kuvat: Minna Takala'']]

	''xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...''		''xxxx ... tämä sivu on valmisteilla ...''

Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:42:05 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Koijarvi huhtikuu2019.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Ormajärven lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:41:08 GMT

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2026 kello 23.41
Rivi 2:		Rivi 2:

	[[Tiedosto:Ormajarvi.jpg\|pienoiskuva\|''Näkymä Ormajärven lintutornilta. Syyskuu 2022. Kuva: Minna Takala'']]		[[Tiedosto:Ormajarvi.jpg\|pienoiskuva\|''Näkymä Ormajärven lintutornilta. Syyskuu 2022. Kuva: Minna Takala'']]

			[[Tiedosto:Ormajarvi toukokuu2021.jpg\|pienoiskuva\|Ormajärven lintutornin maisemia, toukokuu 2021. Kuva: Minna Takala]]

	Ormajärvi on merkittävä uhanalaisten lintujen pesimäpaikka ja tärkeä vesilintujen muutonaikainen ruokailu- ja lepäilyalue. Ormajärven kaakkoisrannalla sijaitseva jätevedenpuhdistamon allas on linnuille tärkeä, sillä se tarjoaa monille lintulajeille hyvän ruokailu- ja pesimäpaikan. Punasotkankin on todettu pesivän siellä. Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja järven pohjoispuolella NATURA 2000 alue.		Ormajärvi on merkittävä uhanalaisten lintujen pesimäpaikka ja tärkeä vesilintujen muutonaikainen ruokailu- ja lepäilyalue. Ormajärven kaakkoisrannalla sijaitseva jätevedenpuhdistamon allas on linnuille tärkeä, sillä se tarjoaa monille lintulajeille hyvän ruokailu- ja pesimäpaikan. Punasotkankin on todettu pesivän siellä. Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja järven pohjoispuolella NATURA 2000 alue.

Tiedosto:Ormajarvi toukokuu2021.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:40:02 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Ormajarvi toukokuu2021.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Toivanjoen lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:38:07 GMT

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2026 kello 23.38
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Toivanjoen lintutorni''' Tervakoski, Janakkala		'''Toivanjoen lintutorni''' Tervakoski, Janakkala

			[[Tiedosto:Toivanjoki kesakuu2020.jpg\|pienoiskuva\|''Toivanjoen lintutorni, kesäkuu 2020. Kuvat: Minna Takala'']]

	Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunnallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.		Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunnallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.

Tiedosto:Toivanjoki kesakuu2020.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:37:12 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Toivanjoki kesakuu2020.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Toivanjoen lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 20:10:47 GMT

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2026 kello 23.10
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Toivanjoen lintutorni''' Tervakoski, Janakkala		'''Toivanjoen lintutorni''' Tervakoski, Janakkala

	Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja ~~valtakunallisesti~~ arvokasta (FINIBA) lintualuetta.		Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunnallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.

	{\| class="wikitable"		{\| class="wikitable"
Rivi 15:		Rivi 15:
	\| NATURA 2000 suojelulajit \|\| Naurulokki, nuolihaukka, jänkäkurppa, kurki, tuulihaukka, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, kalatiira, luhtahuitti, mustaviklo, liro, suokukko, pussitiainen, mustakurkku-uikku, rastaskerttunen, harmaahaikara, metsähanhi, kaulushaikara, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, sinisuohaukka		\| NATURA 2000 suojelulajit \|\| Naurulokki, nuolihaukka, jänkäkurppa, kurki, tuulihaukka, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, kalatiira, luhtahuitti, mustaviklo, liro, suokukko, pussitiainen, mustakurkku-uikku, rastaskerttunen, harmaahaikara, metsähanhi, kaulushaikara, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, sinisuohaukka
	\|-		\|-
	Paras lintuaika \|\| Huhti-kesäkuu		\|Paras lintuaika \|\| Huhti-kesäkuu
	\|-		\|-
	\| Huippuhavaintoja \|\| Niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen		\| Huippuhavaintoja \|\| Niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen

Alhaisten lintutorni

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 15:36:32 GMT

← Vanhempi versio		Versio 19. huhtikuuta 2026 kello 18.36
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Alhaisten lintutorni''' Uurtaanjärvi (entinen Kalvola, nykyinen Hämeenlinna)		'''Alhaisten lintutorni''' Uurtaanjärvi (entinen Kalvola, nykyinen Hämeenlinna)

			[[Tiedosto:Alhaisten luontomatkailutila.jpg\|pienoiskuva\|''Alhaisten luontomatkailutila - sääksien kuvauskoju, lohilampi ja taustalla vanha lintutorni. Kuva: Minna Takala'']]

			[[Tiedosto:Perinnemaisemaa.jpg\|pienoiskuva\|''Perinnnemaisemaa hoitavat kesäisin lehmät ja lampaat. Kuva: Minna Takala'']]

	Alhaisten luontomatkailutila sijaitsee Uurtaanjärven läheisyydessä yhteydessä. Uurtaanjärvi on Natura 2000 -suojelualue (FI0315003, SPA) ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue (FINIBA). Ensimmäisen lintutornin rakensi tilalle Jouko Alhainen vuonna 1957 ja alueelle on rakentumassa monipuolinen luonto- ja lintukohde. Vanhan ladon yhteydessä on kyseessä nykyisin kolmas torni, joka kunnostetaan ja laajennetaan. Tilalla on myös kalasääskien kuvauspaikka lohilammen vieressä, teerien soitimen kuvauspaikka suon laidassa ja useita kosteikkoja. Tulossa on myös metsälintujen kuvauspaikka sammaleiseen kuusimetsään, ja korkea lintutorni kallion päälle tilan viereen korkealle kalliolle. Alhaisten maatilalle on rakentumassa luontomatkailuun ja lintujen havainnointiin on monenlaisia mahdollisuuksia.		Alhaisten luontomatkailutila sijaitsee Uurtaanjärven läheisyydessä yhteydessä. Uurtaanjärvi on Natura 2000 -suojelualue (FI0315003, SPA) ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue (FINIBA). Ensimmäisen lintutornin rakensi tilalle Jouko Alhainen vuonna 1957 ja alueelle on rakentumassa monipuolinen luonto- ja lintukohde. Vanhan ladon yhteydessä on kyseessä nykyisin kolmas torni, joka kunnostetaan ja laajennetaan. Tilalla on myös kalasääskien kuvauspaikka lohilammen vieressä, teerien soitimen kuvauspaikka suon laidassa ja useita kosteikkoja. Tulossa on myös metsälintujen kuvauspaikka sammaleiseen kuusimetsään, ja korkea lintutorni kallion päälle tilan viereen korkealle kalliolle. Alhaisten maatilalle on rakentumassa luontomatkailuun ja lintujen havainnointiin on monenlaisia mahdollisuuksia.
Rivi 19:		Rivi 23:
	\| Huippuhavaintoja \|\|		\| Huippuhavaintoja \|\|
	\|-		\|-
	! Huomioitavaa		\| Huomioitavaa
	\| Kohde on yksityisen matkailutilan alueella; → suositus: sovi käynnistä etukäteen. Tai poikkea avointen ovien päivinä, tällöin navetan vintillä myös kahvila ja hunajamyyntiä.		\| Kohde on yksityisen matkailutilan alueella; → suositus: sovi käynnistä etukäteen. Tai poikkea avointen ovien päivinä, tällöin navetan vintillä myös kahvila ja hunajamyyntiä.
	\|-		\|-
	\| Muuta \|\| ~~Uurtaanjärvi on lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja Natura-alue; huomioi pesimäaikainen rauhoitus ja liiku vain sallituilla reiteillä.~~ Ennen vierailua ota yhteyttä Alhaisten luontotilalle~~. Alhaisten tilan luontokuvauksen kohteina mainitaan mm. teeren soidinpaikka sekä riista-/seurantakameroissa säännöllisesti näkyvä ilves~~. Alhaisten tilalla on kehitetty luonto- ja luonnonkuvausmatkailua: tilalle on valmistunut kesällä 2025 sääksien 10-paikkainen kuvauspaikka. Tilalla on myös telttapaikkoja kuvaukseen ja lähialueella mökkimajoitusta (tiedustelut tilalta).		\| Muuta \|\| Ennen vierailua ota yhteyttä Alhaisten luontotilalle. Alhaisten tilalla on kehitetty luonto- ja luonnonkuvausmatkailua: tilalle on valmistunut kesällä 2025 sääksien 10-paikkainen kuvauspaikka. Tilalla on myös telttapaikkoja kuvaukseen ja lähialueella mökkimajoitusta (tiedustelut tilalta).
	\|-		\|-
	\| Perustiedot \|\| Valtakunnallisesti arvokas lintualue, FINIBA, #410040, Natura 2000 -alue FI0315003 (SPA), pinta-ala 115 ha. Koordinaatit: ~~(lisätään maastokäynnillä / Karttapaikan linkillä)~~. Ensimmäinen lintutorni rakennettu alun perin 1957 ja nykyisin kolmas torni. ~~Korkeus 6 m~~.		\| Perustiedot \|\| Valtakunnallisesti arvokas lintualue, FINIBA, #410040, Natura 2000 -alue FI0315003 (SPA), pinta-ala 115 ha. Koordinaatit: 60.99387, 23.85335. Wildlife Estate Label. Ensimmäinen lintutorni rakennettu alun perin 1957 ja nykyisin kolmas torni. Ei käytössä tällä hetkellä.
	\|}		\|}

Rivi 32:		Rivi 36:
	* Natura-kuvaus: [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/uurtaanjarvi Uurtaanjärvi (FI0315003)]		* Natura-kuvaus: [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/uurtaanjarvi Uurtaanjärvi (FI0315003)]
	* Kalvolan luonto-opas (2004, II painos): [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalvolan_luonto_opas_II_painos_2004.pdf Kalvolan luonto-opas (PDF)]		* Kalvolan luonto-opas (2004, II painos): [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalvolan_luonto_opas_II_painos_2004.pdf Kalvolan luonto-opas (PDF)]
			* Alhaisten maatila Wildlife Estate -merkki 2016. [https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4860948 Hämeenlinnan kaupunkituutiset] -
	* Järvi-meriwiki: [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Uurtaanj%C3%A4rvi_%2835.285.1.006%29 Uurtaanjärvi (35.285.1.006)]		* Järvi-meriwiki: [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Uurtaanj%C3%A4rvi_%2835.285.1.006%29 Uurtaanjärvi (35.285.1.006)]
	* Wikipedia: [https://fi.wikipedia.org/wiki/Uurtaanj%C3%A4rvi Uurtaanjärvi] (yleistietoa ja tieyhteys)		* Wikipedia: [https://fi.wikipedia.org/wiki/Uurtaanj%C3%A4rvi Uurtaanjärvi] (yleistietoa ja tieyhteys)

Tiedosto:Perinnemaisemaa.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 15:17:27 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Perinnemaisemaa.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Tiedosto:Alhaisten luontomatkailutila.jpg

MinLii — Sun, 19 Apr 2026 15:15:16 GMT

MinLii tallensi tiedoston Tiedosto:Alhaisten luontomatkailutila.jpg

Uusi sivu

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

← Vanhempi versio		Versio 20. huhtikuuta 2026 kello 21.15
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 4:		Rivi 4:

	Suomessa on yli 500 lintutornia. Ja lintutorneja on meillä täällä Suomessa eniten väkilukuun suhteutettuna. Ensimmäiset rakennettiin vuosina 1959 ja 1964, mutta suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Osa torneista alkaa olla korjauksen tarpeessa ja uusiakin torneja kaivataan kanavoimaan kasvavien luontoharrastajajoukkojen liikkumista luontokohteilla. Ylen [https://yle.fi/a/3-7843933 kirjoitus] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen '''''Jouko Alhaisesta'''''], joka on tehnyt monet Kanta-Hämeen lintutorneista.		Suomessa on yli 500 lintutornia. Ja lintutorneja on meillä täällä Suomessa eniten väkilukuun suhteutettuna. Ensimmäiset rakennettiin vuosina 1959 ja 1964, mutta suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Osa torneista alkaa olla korjauksen tarpeessa ja uusiakin torneja kaivataan kanavoimaan kasvavien luontoharrastajajoukkojen liikkumista luontokohteilla. Ylen [https://yle.fi/a/3-7843933 kirjoitus] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen '''''Jouko Alhaisesta'''''], joka on tehnyt monet Kanta-Hämeen lintutorneista.

			Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien, elinympäristöjen ja geneettisen vaihtelun rikkautta. Erityisesti kosteikot, lintuvedet ja perinneympäristöt ovat monimuotoisuuden “kuumia pisteitä”: ne tarjoavat pesimä- ja levähdyspaikkoja linnuille, hyönteisille ja kasveille sekä toimivat monille lajeille tärkeinä ruokailualueina.

	Jouko Alhaisen mukaan lintutorneissa pesineitä lajeja ovat närhi, sepelkyyhky, räkättirastas, mustarastas, västäräkki, harmaasieppo, talitiainen, puukiipijä, kalalokki katolla ja liito-orava. Lisäksi on niitä lajeja jotka ovat pesineet torniin kiinnitettyihin pönttöihin.		Jouko Alhaisen mukaan lintutorneissa pesineitä lajeja ovat närhi, sepelkyyhky, räkättirastas, mustarastas, västäräkki, harmaasieppo, talitiainen, puukiipijä, kalalokki katolla ja liito-orava. Lisäksi on niitä lajeja jotka ovat pesineet torniin kiinnitettyihin pönttöihin.

	Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien, elinympäristöjen ja geneettisen vaihtelun rikkautta. Erityisesti kosteikot, lintuvedet ja perinneympäristöt ovat monimuotoisuuden “kuumia pisteitä”: ne tarjoavat pesimä- ja levähdyspaikkoja linnuille, hyönteisille ja kasveille sekä toimivat monille lajeille tärkeinä ruokailualueina.		Lintutornit ja katselutasanteet ohjaavat retkeilyä kulutusta kestäville reiteille ja auttavat pitämään etäisyyttä herkkään pesimälinnustoon. Samalla ne madaltavat kynnystä luonnon tarkkailuun: kun havainnointi on helppoa ja turvallista, yhä useampi toivottavsti huomaa lähiluonnon arvon. Tornit tukevat myös luontoharrastusta ja seurantaa – havainnoista kertyy tietoa lajien runsaudesta ja muutoksista, mikä auttaa hoito- ja suojelutoimien suunnittelussa. Lintutornissa vieraillessasi olethan huomaavainen. Tutustu lintutornin käyttäjän 10 kultaiseen [[Lintutornien käyttämisen säännöt\|sääntöön]].

	Lintutornit ja katselutasanteet ohjaavat retkeilyä kulutusta kestäville reiteille ja auttavat pitämään etäisyyttä herkkään pesimälinnustoon. Samalla ne madaltavat kynnystä luonnon tarkkailuun: kun havainnointi on helppoa ja turvallista, yhä useampi huomaa lähiluonnon arvon. Tornit tukevat myös luontoharrastusta ja seurantaa – havainnoista kertyy tietoa lajien runsaudesta ja muutoksista, mikä auttaa hoito- ja suojelutoimien suunnittelussa. Lintutornissa vieraillessasi olethan huomaavainen. Tutustu lintutornin käyttäjän 10 kultaiseen [[Lintutornien käyttämisen säännöt\|sääntöön]].

	Vuodesta 1994 lähtien on järjestetty vuosittain keväisin [https://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/ Tornien taisto], jossa joukkueet kisailevat lintujen havainnoimisessa. Kevään taiston Kanta-Hämeessä vuonna 2026 voitti Lehijärven lintutorni.		Vuodesta 1994 lähtien on järjestetty vuosittain keväisin [https://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/ Tornien taisto], jossa joukkueet kisailevat lintujen havainnoimisessa. Kevään taiston Kanta-Hämeessä vuonna 2026 voitti Lehijärven lintutorni.

	Tälle sivulle koostetaan vähitellen tietoja Kanta-Hämeen lintutorneista, luontotorneista ja myös maisematorneista ja näkötorneista. Jokaiselle tornille tehty oma kohdesivu, jotka on linkitetty alla olevaan taulukkoon. Sivuja täydennetään sitä mukaa kun tornilla on vierailtu ja tiedot tarkistettu.		Tälle sivulle koostetaan vähitellen tietoja Kanta-Hämeen lintutorneista, luontotorneista ja myös maisematorneista ja näkötorneista. Jokaiselle tornille on tehty oma kohdesivu, jotka on linkitetty alla olevaan taulukkoon. Sivuja täydennetään sitä mukaa kun tornilla on vierailtu ja tiedot tarkistettu.

	* MAALI = maakunnallisesti arvokas lintualue <br>		* MAALI = maakunnallisesti arvokas lintualue <br>
Rivi 31:		Rivi 31:
	\| '''2'''\|\| [[Aulangon näkötorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Aulangonjärvi \|\| Historiallinen näkötorni, Vanajaveden laakson kansallismaisema, NATURA 2000 alue, Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto \|\| 1907		\| '''2'''\|\| [[Aulangon näkötorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Aulangonjärvi \|\| Historiallinen näkötorni, Vanajaveden laakson kansallismaisema, NATURA 2000 alue, Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto \|\| 1907
	\|-		\|-
	\| 3\|\| [[Hahkialan kartanon lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Hahkialan kosteikko \|\| Yksityinen \|\| 2018, sivu kesken		\|3\|\| [[Hahkialan kartanon lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Hahkialan kosteikko \|\| Yksityinen \|\| 2018, sivu kesken
	\|-		\|-
	\| '''4'''\|\| [[Hattelmalanjärven lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Hattelmalanjärvi \|\| Klassinen lintujärvi + torni MAALI alue. NATURA 2000 alue \|\| 1983, peruskorjattu 2003		\| '''4'''\|\| [[Hattelmalanjärven lintutorni]]\|\| Hämeenlinna \|\| Hattelmalanjärvi \|\| Klassinen lintujärvi + torni MAALI alue. NATURA 2000 alue \|\| 1983, peruskorjattu 2003
Rivi 51:		Rivi 51:
	\| '''12'''\|\| [[Kappakallion näkötorni]]\|\| Hattula\|\| HKI-TRE moottoritie ja peltomaisema \|\| Metallinen näkötorni moottoritien levähdyspaikalla. \|\| 1996		\| '''12'''\|\| [[Kappakallion näkötorni]]\|\| Hattula\|\| HKI-TRE moottoritie ja peltomaisema \|\| Metallinen näkötorni moottoritien levähdyspaikalla. \|\| 1996
	\|-		\|-
	\| '''13'''\|\| [[Kaukolanharjun näkötorni]]\|\| Saaren kansanpuisto, Tammela\|\| Pyhäjärvi, Kuivajärvi \|\| Historiallinen näkötorni Tammelan kansallismaisemassa. ~~Pyhäjärvi on~~ MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1926		\| '''13'''\|\| [[Kaukolanharjun näkötorni]]\|\| Saaren kansanpuisto, Tammela\|\| Pyhäjärvi, Kuivajärvi \|\| Historiallinen näkötorni Tammelan kansallismaisemassa. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1926
	\|-		\|-
	\| ''14'' \|\| [[Koijärven lintutorni]]\|\| Koijärvi, Forssa\|\| Koijärvi \|\| MAALI, FINIBA alue, NATURA alue \|\| 1978, 2018		\| '''14''' \|\| [[Koijärven lintutorni]]\|\| Koijärvi, Forssa\|\| Koijärvi \|\| MAALI, FINIBA alue, NATURA alue \|\| 1978, 2018
	\|-		\|-
	\| '''15'''\|\| [[Kyyniönlahden lintutorni]]\|\| Loppi\|\| Loppijärvi \|\| Kaislikkoinen lahti Loppijärven rannalla \|\| 2009		\| '''15'''\|\| [[Kyyniönlahden lintutorni]]\|\| Loppi\|\| Loppijärvi \|\| Kaislikkoinen lahti Loppijärven rannalla \|\| 2009
Rivi 75:		Rivi 75:
	\| '''24'''\|\| [[Piirivuoren lintutorni]]\|\| Hausjärvi \|\| \|\| Näkö- ja lintutorni Hausjärvellä. \|\| 1999		\| '''24'''\|\| [[Piirivuoren lintutorni]]\|\| Hausjärvi \|\| \|\| Näkö- ja lintutorni Hausjärvellä. \|\| 1999
	\|-		\|-
	\| '''25'''\|\| [[Pirttikosken lintutorni]]\|\| Pirttikoski, Hämeenlinna \|\| Muulinjärvi \|\| Näkymät Muulinjärvelle ja ympäröiville soille. FINIBA alue NATURA 2000 alue \|\| 1993		\| '''25'''\|\| [[Pirttikosken lintutorni]]\|\| Pirttikoski, Hämeenlinna \|\| Muulinjärvi \|\| Näkymät Muulinjärvelle ja ympäröiville soille. FINIBA alue, NATURA 2000 alue \|\| 1993
	\|-		\|-
	\| '''26'''\|\| [[Röyhynsuon lintutorni]]\|\| Janakkala\|\| Röyhynsuo \|\| Suokohde Janakkalassa, MAALI alue, Vapon turvetuotantoalueella\|\| 2015		\| '''26'''\|\| [[Röyhynsuon lintutorni]]\|\| Janakkala\|\| Röyhynsuo \|\| Suokohde Janakkalassa, MAALI alue, Vapon turvetuotantoalueella\|\| 2015