https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Yll%C3%A4pito 2026-05-01T14:41:42Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.2 https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=44039 2026-04-21T13:58:55Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017), viidentenä Hiljainen tahto (2018), kuudentena Usvassa uinuu uhka (2019), seitsemäntenä Viimeiset vuorosanat (2020) , kahdeksantena Ryöstetty elämä (2021) yhdeksäntenä Kun kukaan ei kaipaa (2022), kymmenentenä Sattuma koituu kohtaloksi (2024) ja yhdentenätoista Hiljaisuuden paino (2026).<br /> <br /> Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen jäsen. <br /> <br /> Kirjailija asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Hauho-sarjan ensimmäinen dekkari kertoo burn outia potevasta sisätautilääkäri Mauri Yli-Virangosta, joka vuokraa toipumispaikakseen lomamökin Hauholta. Rauha järkkyy kuitenkin pahasti, kun paikkakunnalla sattuu kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta, että vahvin motiivi löytyy lääkäriltä itseltään. Rikostutkinnasta vastaa rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Tuore ylioppilas Ilona Haapio on neuvokkuudellaan suureksi avuksi poliisin ratkaistessa Haapion perhettä kohdannutta tragediaa.<br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hauhon keskustassa sijaitsevaa majoitusyritys Hellevin Hovia pyörittävä Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Tieto järkyttää hänen yhtiökumppaniaan Kirsti Haapiotakin siinä määrin, että vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa omistajakaksikon huomaamaan, mitä ympärillä tapahtuu. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen käynnistää rikostutkinnan, johon tuo lisäväriä Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä paikkakunnalla työskentelevä helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Ilona Haapio onnistuu jälleen nokkelalla päättelykyvyllään viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen vakava sairaus muistuttaa miestä elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> <br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran mukana rikoksen selvittämisessä.<br /> <br /> == Selvästi syyllinen ==<br /> <br /> Musiikkia ja sosiaalipsykologiaa Rotterdamissa opiskeleva Rikke sotkee asiansa pahasti ja joutuu palaamaan Suomeen. Työpaikka hämeenlinnalaisessa pubissa osoittautuu ahdistavaksi, eivätkä Hollannin tapahtumatkaan jätä häntä rauhaan. Tilapäisesti Hauholla asuva äiti Sinikka ja sisarpuoli Haije majoittavat Riken reppuineen olohuoneensa sohvalle, mikä saa sisarusten välit kiristymään. Pian Rikke huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, vieläpä yksi pääepäillyistä. Tapahtumien pyörteisiin joutuvat myös majoitusyritys Hellevin Hovin työntekijät sekä Hämeenlinnassa syyttäjänvirastossa kesätöissä työskentelevä oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio. Murhatutkimuksia johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen, joka kiireittensä keskellä huomaa tarkkailevansa Riken äidin vasenta poskea ja siihen ilmestyvää hymykuoppaa. Eikä mies enää oikein ymmärrä itseään.<br /> <br /> == Hiljainen tahto ==<br /> <br /> Hiljainen tahto on Hauho-sarjan viides itsenäinen dekkari. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan. Hellevin Hovi henkilöineen on kuitenkin edelleen vahvasti mukana. Leskirouva Rakel Nevalaisen kuolinpesän kadonneet rahat ja vainajan asuntoa remontoivan Leo Ojasen kuoleman käynnistämä tapahtumaketju pitävät jälleen rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilaisen ja tämän työparin, konstaapeli Päivikki Noron kiireisinä. Hyvästä maineestaan tarkan hauholaisen remonttiyrittäjän, Rainer Hytösen aikataulut uhkaavat tapahtumien vuoksi mennä pahasti sekaisin. Haapion perheen 15-vuotiasta kirjailijanalkua, Verttiä alkaa moni asia mietityttämään ja hän tarjoaa halukkaasti mielikuvituksensa ja nokkelan päättelykykynsä poliisin avuksi.<br /> <br /> ==Usvassa uinuu uhka==<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka täydentää Hauho-sarjaa kuudentena itsenäisenä dekkarina. Tapahtumat sijoittuvat Hauhon keskustaan Vanhalle raitille taidemaalari Viola Ankerin vuokraamalle huvilalle. Hänen kanssaan asuu lukion ensimmäistä luokkaa käyvä veljentytär Mella Sallikari. Pihamökkiä asuttaa veljen entisen työpaikan siivooja-keittäjä miesystävänsä kanssa. Viola järjestää vappuaattona juhlat huvilassaan. Aamun valjetessa yksi juhlijoista löytyy kuolleena rantavedestä ja toinen on kadonnut jäljettömiin. Rikoksen selvittely osuu jälleen ylikonstaapeli Pirkka Juutilaiselle ja vanhempi konstaapeli Päivikki Norolle. Rikos vaikuttaa tavallistakin sotkuisemmalta, mutta yllättäväksi avuksi ilmaantuu tarkkasilmäinen ja herkkäkorvainen Sanelma Raikku Hellevin Hovin naapurista. <br /> <br /> == Viimeiset vuorosanat==<br /> <br /> Viimeiset vuorosanat on Hauho-sarjan seitsemäs itsenäinen dekkari. Helsinkiläinen kuvausryhmä saapuu Hellevin Hovin kurssikeskukseen Koivulinnaan filmaamaan ja viimeistelemään viittä vaille valmiin elokuvan salaisia lemmenkohtauksia. Dramaturgi-ohjaaja Totti Sepänsalo pitää hauholaista maaseutua sekä sen vanhojen elokuvien henkimää perinnettä tarkoitukseen sopivana. Heti alkuun kuvausryhmän henkilösuhteissa hiertää, kun paljastuu yllättäviä menneisyyden kytköksiä. Tilanne ei parane lainkaan kutsumattoman vieraan liittyessä seurueeseen. Filmaustyö saa dramaattisen käänteen, kun yksi ryhmän jäsenistä löytyy kuolleena metsäpolulta. Rikosta selvittämään saapuvat jälleen kerran rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja vanhempi konstaapeli Päivikki Noro. Tavallista hankalampi tapaus mutkistuu entisestään, kun jälkien epäillään johtavan Hauholta myös Helsingin Kallioon.<br /> <br /> ==Ryöstetty elämä==<br /> <br /> Hauho-sarjan kahdeksannessa itsenäisessä dekkarissa Ryöstetty elämä nuori lääkäri loukkaantuu moottoripyöräonnettomuudessa vakavin seurauksin ja hänet todetaan aivokuolleeksi. Elinluovutustestamentin mukaisesti uhrilta irrotetaan maksa keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Siirteen kuljetus sitä odottavalle potilaalle on jo alkamassa, kun siirteen sisältämä kylmälaukku ryöstetään häikäilemättömästi ja Hauholla asuva sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko siepataan turvaamaan ryöstösaalis. Seuraa operaatio, jota johtaa KRP paikallinen poliisi apunaan. Ryöstöstä johtuen moottoripyöräonnettomuus asettuu aivan uuteen valoon. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja työparinsa vanhempi konstaapeli Päivikki Noro päätyvät tutkimaan sekä onnettomuuden että sen uhrin taustoja. Järkyttyneet hauholaiset ovat runsaslukuisesti mukana selvittämässä pidetyn tohtorinsa kohtaloa. Panttivankidraama luo varjonsa myös kirjailija Karla Mantereen häiden suunnitteluun, joiden pitopaikaksi morsian on hyvissä ajoin valinnut Hellevin Hovin Koivulinnan.<br /> <br /> ==Kun kukaan ei kaipaa==<br /> <br /> Yhdeksännessä Hauho-dekkarissa hauholaiset kaverukset Roni ja Jörkki tekevät kaamean löydön nuorison suosiman autiotalon läheisyydestä. Tuntematon nuori naishenkilö viruu kuristettuna autiotalon perunakellarissa. Paikkakunnalla ketään ei ole ilmoitettu kadonneeksi, eikä kukaan tunnista vainajaa poliisin kuvista. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen keskeyttää kesälomansa ja ryhtyy yhdessä työparinsa Päivikki Noron kanssa piinalliseen jäljitystyöhön, joka ei aluksi tunnu johtavan mihinkään. Kaiken lisäksi poliisin työtä häiritsevät perättömät silminnäkijähavainnot. Samaan aikaan Hellevin Hovissa puhaltavat muutoksen tuulet. Yrityksen toinen osakas Kirsti Haapio on muuttamassa Tampereelle tyttärensä avuksi hoitamaan tämän parin kuukauden ikäisiä kaksospoikia, myös välit Tuomas-pappiin ovat entisestään lämmenneet. Villa Ankerin pihamökki Vanhalla raitilla saa onnekkaan sattuman kautta uuden asukin puuseppä Amos Pekkalasta. Rikostutkinnan lomassa leijuukin romanttisia näkymiä.<br /> <br /> == Sattuma koituu kohtaloksi==<br /> <br /> ”Sattuma koituu kohtaloksi” - dekkarissani Hauhon Vanhalla raitilla sijaitseva Villa Anker on saanut uuden omistajan tuomari Emil Roudasta, mutta tämän menehdyttyä huvilaan muuttaakin tuore leski Minerva Routa. Talossa järjestetään perunkirjoitus, johon saapuu tuomarin Amsterdamissa asuva, päihdeongelmien kanssa kamppaileva poika Kristian Milma-vaimoineen. Huvilassa vierailee myös tuomarin pitkäaikainen kanslisti rouva Essi Teeri, ja pihamökkiä asuttaa uusi vuokralainen, omissa oloissaan viihtyvä toimittaja, kirjailija Annu Alakontio. Ilmapiirissä väreilee jännitteitä, mutta perunkirjoitus saadaan onnistuneesti toimitettua. Yllättävä kuolemantapaus Villa Ankerin rantalaiturin tuntumassa heti perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä tuo paikkakunnalle tutut poliisit Pirkka Juutilaisen ja Päivikki Noron tehtävänään selvittää, onko kyseessä onnettomuus vai sittenkin harkittu rikos. Hellevin Hovissa puolestaan etsitään uutta työvoimaa sairauslomalla olevan Sanelma Raikun tilalle. Ensi hätään kiireapulaiseksi lupautuu Espooseen muuttanut siilinjärveläinen ylioppilas Vaula Luntinen, joka tietämättään on vedetty mukaan pääkaupunkiseudun huumejuonitteluun. Ulottuuko se hänen kauttaan myös Hauholle?<br /> <br /> == Hiljaisuuden paino==<br /> <br /> Hauholainen voimahahmo Hellevi löytää omistamansa majoitusyritys Hellevin Hovin kotiportaiden juurelta tuntemattoman nuoren miehen ammuttuna. Kuolemantapauksen selvitystyö lankeaa Hämeenlinnan poliisissa työskentelevälle rikosylikonstaapeli Sampo Torppaselle, joka on astunut eläköityneen edeltäjänsä Pirkka Juutilaisen saappaisiin työparinaan kokenut rikoskonstaapeli Päivikki Noro, jonka intuitiivinen päättelykyky vie tutkintaa isoin harppauksin eteenpäin. <br /> <br /> Tarinan juoneen tuo lisämaustetta jatkosodan jälkimainingeissa syntynyt ja Tampereen Pispalassa kasvanut orpotyttö, Hauholta eläkepäiviään varten talon ostanut Silke Ojala, jonka taivalkoskelaisia sukujuuria ryhtyy kesälomallaan penkomaan Silken pojantytär Aiju Ojala. Jännitettä rikostutkintaan tuo äitinsä luona vierailulla oleva poika, Aijun isä Ilari Ojala, jonka tiedetään liikkuneen murhayönä kirkonkylällä. <br /> <br /> Tällä kertaa kirjan tapahtumat sijoittuvat Hauhon lisäksi erityisesti Hämeenlinnaan ja Renkoon. Aijun sukuselvitys vie lukijat myös Pohjois-Pohjanmaalle Taivalkoskelle.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> <br /> Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> Selvästi syyllinen: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-801-3<br /> <br /> Hiljainen tahto: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-889-1<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka: jännitysromaani, Myllylahti 2019. ISBN 978-952-202-979-9 <br /> <br /> Viimeiset vuorosanat: jännitysromaani, Myllylahti 2020. ISBN 978-952-356-0<br /> <br /> Ryöstetty elämä: jännitysromaani, Myllylahti 2021. ISBN 978-952-356-169-4 <br /> <br /> Kun kukaan ei kaipaa: jännitysromaani, Myllylahti 2022. ISBN 978-952-356-273-8<br /> <br /> Sattuma koituu kohtaloksi, Myllylahti 2024. ISBN 978-952-356-481-7<br /> <br /> Hiljaisuuden paino, Myllylahti 2026. ISBN-978-952-356-681-1<br /> <br /> == Lähteitä ==<br /> <br /> Anne Syrjä (Hanne Dahl). Espoon kirjailijat<br /> ([https://www.espoonkirjailijat.fi/kirjailijat/anne-syrja-hanne-dahl/])<br /> <br /> Dahl Hanne. Myllylahti<br /> ([https://www.myllylahti.fi/kirjailijat/manufacturers/dahl-hanne])<br /> <br /> Hanne Dahl. Kirjasampo<br /> ([https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Dahl%25252C%252BHanne])<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=43917 2026-04-09T08:44:46Z

<p>Ylläpito: /* Nykyinen pääkirjasto */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]<br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. <br /> <br /> Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).<br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. <br /> <br /> Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. <br /> Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä. <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. <br /> <br /> Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. <br /> <br /> Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. <br /> <br /> Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. <br /> <br /> [https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]<br /> <br /> Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. <br /> <br /> Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.<br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. <br /> <br /> Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. <br /> <br /> Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *https://www.vanamokirjastot.fi/<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=43916 2026-04-09T05:53:49Z

<p>Ylläpito: /* Nykyinen pääkirjasto */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]<br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. <br /> <br /> Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).<br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. <br /> <br /> Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. <br /> Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä. <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. <br /> <br /> Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. <br /> <br /> Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. <br /> <br /> Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. <br /> <br /> [https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]<br /> <br /> Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. <br /> <br /> Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.<br /> <br /> [[Tiedosto:Hml_paakirjasto_2025.jpg|pienoiskuva|oikea|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjastosta.]]<br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. <br /> <br /> Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. <br /> <br /> Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *https://www.vanamokirjastot.fi/<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=43915 2026-04-09T05:47:21Z

<p>Ylläpito: /* Nykyinen pääkirjasto */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]<br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. <br /> <br /> Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).<br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. <br /> <br /> Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. <br /> Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä. <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. <br /> <br /> Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. <br /> <br /> Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. <br /> <br /> Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. <br /> <br /> [https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]<br /> <br /> Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. <br /> <br /> Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.<br /> <br /> [[Tiedosto:Hml_paakirjasto_2025.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. <br /> <br /> Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. <br /> <br /> Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *https://www.vanamokirjastot.fi/<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=43914 2026-04-09T05:46:37Z

<p>Ylläpito: /* Nykyinen pääkirjasto */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]<br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. <br /> <br /> Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).<br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. <br /> <br /> Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. <br /> Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä. <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. <br /> <br /> Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. <br /> <br /> Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. <br /> <br /> Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. <br /> <br /> [https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]<br /> <br /> Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. <br /> <br /> Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.<br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. <br /> <br /> Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. <br /> <br /> Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *https://www.vanamokirjastot.fi/<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=43913 2026-04-09T05:45:45Z

<p>Ylläpito: /* Nykyinen pääkirjasto */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]<br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. <br /> <br /> Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).<br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. <br /> <br /> Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. <br /> Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä. <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. <br /> <br /> Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. <br /> <br /> Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. <br /> <br /> Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. <br /> <br /> [https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]<br /> <br /> Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. <br /> <br /> Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.<br /> <br /> [[Tiedosto:Hml paakirjasto 2025.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. <br /> <br /> Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. <br /> <br /> Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *https://www.vanamokirjastot.fi/<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=43912 2026-04-09T05:44:43Z

<p>Ylläpito: /* Nykyinen pääkirjasto */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]<br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. <br /> <br /> Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).<br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. <br /> <br /> Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. <br /> Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä. <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. <br /> <br /> Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.<br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. <br /> <br /> Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. <br /> <br /> Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. <br /> <br /> [https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]<br /> <br /> Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. <br /> <br /> Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.<br /> <br /> [[Tiedosto:HML paakirjasto.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]<br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. <br /> <br /> Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. <br /> <br /> Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *https://www.vanamokirjastot.fi/<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Hml_paakirjasto_2025.jpg&diff=43911 2026-04-09T05:42:01Z

<p>Ylläpito: Hämeenlinnan pääkirjasto</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Hämeenlinnan pääkirjasto<br /> == Lisenssi ==<br /> {{PD/Oma}}</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Museo_Valola&diff=43517 2025-10-30T08:14:48Z

<p>Ylläpito: Ylläpito siirsi sivun Museo Valola uudelle nimelle Valon museo: Nimi muuttunut</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Valon museo]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Valon_museo&diff=43516 2025-10-30T08:14:48Z

<p>Ylläpito: Ylläpito siirsi sivun Museo Valola uudelle nimelle Valon museo: Nimi muuttunut</p> <hr /> <div>[[Aleksanteri Ahola-Valo|Aleksanteri Ahola-Valo ]](1900-1997) oli kuvataiteilija, arkkitehti ja kasvatustieteen kunniatohtoriksi vuonna 1997 kutsuttu tiedemies.&amp;nbsp;Hänen elämänsa ja taiteensa keskeisenä teemana oli ihmisyyden uudistaminen. Hän kehitti eräänlaisen metodiopin elämästä, jota hän kutsui nimellä AE-evohomologia ja edistystiede. Niiden avulla hän pyrki luomaan ja kehittämään kokonaan uuden ja mahdollisimman täydellisen ihmisen. Tätä&amp;nbsp;tavoitetta palveli hänen taiteensakin, joka oli useimmiten luonteeltaan valistavaa ja opettavaa,&amp;nbsp;venäläiseen realismiin pohjautuvaa. Taiteen tekemisen ohessa hän kuvitti lehtiä ja muita julkaisuja sekä teki mainoksia ja julisteita.&amp;nbsp;Ahola-Valo oli kokonaisen vuosisadan silminnäkijä, joka ei koskaan tyytynyt pelkkään sivustakatsojan rooliin. <br /> <br /> Ahola-Valon&amp;nbsp;elämäntyöhön voi tutustua Hämeenlinnassa sijaitsevassa&amp;nbsp;Valon museossa, jota ylläpitää [[Valola-säätiö|Valola-säätiö]]. Museossa on Ahola-Valon taideteoksia, grafiikkaa, valokuvia, mallipiirustuksia ja huonekalusuunnitelmia. Näiden lisäksi löytyy myös Ahola-Valon ajankäyttötilastoja, tekstejä, kaavioita yms. <br /> <br /> {{#display_map:60.99688,24.47908}} <br /> <br /> Valon museo&lt;br&gt;Vanajantie 10A, B-rappu, 13110 Hämeenlinna&lt;br&gt;+358 (0)50 338 7755&lt;br&gt;elpory[AT]protonmail.com&lt;br&gt;www.ahola-valo.fi <br /> <br /> &lt;br&gt;Museo on auki keskiviikkoisin tai sopimuksen mukaan.<br /> &lt;br&gt; [[Coordinates::60.99688, 24.47908| ]] <br /> <br /> [[Category:Museot]] [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehij%C3%A4rven_lintutorni&diff=43342 2025-09-30T10:41:37Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div><br /> '''Lehijärven lintutorni''' Kuikkahaantie, Sattula<br /> <br /> Lehijarvi.jpg<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> ! Kuvaus!! Lehijärven lintutorni<br /> |-<br /> | Saapuminen || Etelästä tultaessa pitkin valtatie 3, käännytään oikealle Hattulantielle ja pian vasemmalle Sattulantielle. Ennen siltaa käännytään oikealle Kuikkahaantielle. Jätä auto tien alkuun parkkipaikalle ja jatka kävellen n. 250 m tien loppuun. Polku kulkee vanhan rantapellon laidassa noin 100 m järven rantaan. <br /> |-<br /> | Ympäristö || Järvenlahti, rantametsä lehtoa.<br /> |-<br /> | Linnusto || Lehijärvi on erittäin mielenkiintoinen kohde erityisesti syksyisin. Se on muuttaville vesilinnuille, kihuille ym. pitkän vesistöreitin viimeinen laaja järviallas näiden suunnatessa etelään. Järvellä riittää katsottavaa myös keväisin ja kesäisin. Silkkiuikkujen ja nokikanojen kerääntymät ovat Kanta-Hämeen kärkipäätä. Lehijärveltä kannattaa etsiä niin mustakurkku-uikkuja, härkälintuja ja muita lintujärvien vesilintuja, sekä syksyllä arktisia sorsalintuja. Myös merikotka on pesii järvellä.<br /> |-<br /> | Paras lintuaika || huhti-lokakuu<br /> |-<br /> | Huippuhavaintoja || Lehijärven harvinaisuuksista mainittakoon amerikanjääkuikka, suula ja useat allihaahkat. Hienoja havaintoja ovat myös järven lähiympäristöstä löytyneet sinipyrstö, turturikyyhky sekä kattohaikara. <br /> |-<br /> | Muuta || Torni avattiin 3.5.2025 [http://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/tuloksia/tulokset-2025/ Tornien taistossa] ja se voitti Kanta-Hämeen muut lintutornit. Vieressä nuotiopaikka. Kaunis maisema auringonlaskun aikaan. <br /> |-<br /> | Perustiedot || koordinaatit: N=6769136.718, E=355647.283, korkeus: n. 2,5 m, rakenne: 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2025<br /> |}<br /> <br /> <br /> LINKIT / LÄHTEET: <br /> * [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]<br /> * [http://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&amp;share=customMarker&amp;n=6769136.718419066&amp;e=355647.28306428925&amp;title=Lehij%C3%A4rven%20lintutorni&amp;desc=Lehij%C3%A4rven%20lintutorni.%20Rakennettu%202025.%20&amp;zoom=11&amp;layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOj Karttalinkki] <br /> * [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lehij%C3%A4rvi_(35.237.1.001) Järviwiki Lehijärvi]<br /> <br /> [[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hattula]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hattelmalanj%C3%A4rven_lintutorni&diff=43341 2025-09-30T10:40:57Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>'''Hattelmalanjärven lintutorni''' Aleksis Kiven tie, Hämeenlinna<br /> <br /> Monipuolinen lintujärvi, jonka hallitsee mainiosti lintutornista.<br /> <br /> {| class=&quot;wikitable&quot;<br /> |-<br /> ! Kuvaus!! Hattelmalanjärven lintutorni<br /> |-<br /> | Saapuminen || Käänny Helsinki-Tampere moottoritieltä 10-tielle kohti Turkua. Aja n. 1,5 km ja käänny oikealle kohti Ahvenistoa Aleksis Kiven tielle. Käänny oikealle heti liittymän jälkeen pysäköintipaikalle. Opastaulun luota lähtee polku kohti järveä. Matka on noin 300m. Loppumatkalla on pitkospuut. <br /> |-<br /> | Ympäristö || Avointa rantaluhtaa, kuusimetsää ja rantaa<br /> |-<br /> | Linnusto || Järvellä levähtää säännöllisesti vesi- ja rantalintuja sekä kahlaajia. Pesiviä lajeja härkälintu, laulujoutsen, kurki, nokikana. <br /> |-<br /> | Paras lintuaika || huhti-toukokuu, syys-lokakuu<br /> |-<br /> | Huippuhavaintoja || Kalasääksi<br /> |-<br /> | Muuta || Pysäköintipaikalla talvisin lintujen ruokintapaikka. Polun varrella on luontotauluja. Järvi on Natura 2000 suojelualuetta ja siellä on tehty kunnostustoimia lintujen pesimämahdollisuuksien parantamiseksi. FB ryhmä [http://www.facebook.com/groups/2278924715528299 Hattelmalanjärven lintutorni], jossa seurataan havaintoja. Paikalla ei ole nuotiopaikkaa, mutta metsässä on penkit evästaukoa varten. <br /> |-<br /> | Perustiedot || koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 5 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1983, peruskorjattu 2003, <br /> |}<br /> <br /> LINKIT / LÄHTEET: <br /> * [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet] <br /> * [http://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?desc=Hattelmalanj%C3%A4rvi%2C+lintutorni&amp;e=361852&amp;lang=fi&amp;layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D&amp;n=6761985&amp;share=customMarker&amp;title=Hattelmalanj%C3%A4rvi%2C+lintutorni&amp;zoom=8 Karttalinkki] - <br /> * [http://visithame.fi/lipas_kohde/hattelmalan-lintutorni/ VisitHäme Hattelmalanjärvi] - http://visithame.fi/lipas_kohde/hattelmalan-lintutorni/<br /> * [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hattelmalanj%C3%A4rvi_(35.233.1.003) Järviwiki Hattelmanlanjärvi] <br /> * Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.<br /> <br /> [[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Lintutornit&diff=43340 2025-09-30T10:37:13Z

<p>Ylläpito: Ak: Uusi sivu: Luokka:Luonto ja ympäristöLuokka:Kanta-Häme-Wiki</p> <hr /> <div>[[Luokka:Luonto ja ympäristö]][[Luokka:Kanta-Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meen_lintutornit&diff=43339 2025-09-30T10:35:44Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div><br /> Tälle sivulle koostetaan vähitellen tietoja Hämeen lintutorneista. Jokaiselle lintutornille tehdään oma sivu, jotka linkitetään alla olevaan listaan. Sivut lisätään sen jälkeen kun tornilla on vierailtu ja tiedot tarkistettu. <br /> <br /> * [http://www.hamewiki.fi/Hattelmalanj%C3%A4rven_lintutorni Hattelmalanjärven lintutorni], Hämeenlinna<br /> * Honkalanrannan lintutorni, Katumajärvi, Hämeenlinna<br /> * Jalavanniemen lintutorni, Vanajavesi, Hämeenlinna<br /> * [[Lehijärven lintutorni]], Sattula, Hattula<br /> * Koijärven lintutorni, Forssa<br /> * Kyhkysenniemen lintutorni, Äimäjärvi, Iittala, Hämeenlinna<br /> * Lavansuon lintutorni, Ypäjä<br /> * Lintupajun lintutorni, Jokioinen<br /> * Ormajärven lintutorni, Lammi, Hämeenlinna<br /> * Pellilänsuon lintutorni, Jokioinen<br /> * Piirivuoren lintutorni, Hausjärvi<br /> * Pirttikosken lintutorni, Muulijärvi, Hämeenlinna<br /> * Salmistonmäki, Loimalammi, Forssa<br /> * Sammalistonsuon lintutorni, Riihimäki<br /> * Suursuon lintutorni, Janakkala<br /> * Toivajoen lintutorni, Tervakoski, Janakkala<br /> * Torronsuon lintutorni, Tammela<br /> <br /> [[Luokka:Lintutornit]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Nihattula&diff=43060 2024-10-01T06:09:17Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Nihattulan kyläkeskus sijaitsee [[Hattula|Hattulassa]] kylän peltoja halkovan 130-tien itäpuolella, Armijärven rantamaisemissa. Järven etelä- ja länsirantaa myötäilevä Armijärventie on osa vanhaa Hämeenlinnasta Toijalan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle kulkenutta [[Hiidentie|Hiidentietä]], joka jatkui Kyrönkankaantienä Pohjanmaan Korsholmaan. <br /> <br /> Nihattula on yksi maakunnallisesti merkittävän Lehijärven kulttuurimaisemat-alueen kylistä, joiden kylätontit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön. Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473 ja kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla. <br /> <br /> {{#display_map:61.019106,24.354186}}&amp;nbsp;&lt;br&gt;<br /> <br /> === Kylähistoriaa===<br /> <br /> Kylän kantatalot sijaitsevat Armijärventien varressa alkuperäiseltä kylätontiltaan hajautettuina. Ne olivat olemassa jo ensimmäistä 1530-luvulla tehtyä maakirjaa koottaessa. Järven kaakkoispohjukassa on tiivis mäkitupa-asutus. Se on saanut alkunsa kylän yhteislaitumelle 1700-luvulla pystytetyistä neljästä sotilastorpasta, jotka kylän kantatilat rakensivat ratsu- ja sotapalveluksessa oleville miehilleen. <br /> <br /> Läheinen historiallinen Vähä-Luolajan nummen leirialue on toiminut valtakunnan sotajoukkojen harjoituskenttänä jo ruotsinvallan vuosina. Myös venäjänvallan aikana monituhatpäiset venäläisjoukot pitivät kesäleirejään tällä nummella. Joukkojen upseerit majoittuivat lähialueen kylien maataloihin leirien ajaksi ja tämä tarjosi paikallisille lisäansiomahdollisuuksia. Useimpiin taloihin rakennettiin huoneita kesävieraita varten ja ehkä kauniit lasiverannatkin rakennettiin osin lomanviettäjien iloksi. <br /> <br /> Armijärven koillisrannalla on vanhaa, 1900-luvun alkupuolella rakennettua huvila-asutusta. Pajulan suuri puinen päärakennus on vuodelta 1895. Rakennuksen hyvin säilynyt ulkovuoraus ja suuri lasikuisti ovat rikasmuotoista nikkarintyötä. Pajulan, samoin kuin monen muunkin nihattulalaisen tilan, historiaan liittyy muistoja tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista. <br /> <br /> [[Torkkolan_kartano|Torkkola]]n vanhan säteritilan päärakennus on alkujaan 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908. Kupilan jugendtyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1910. Pihapiirin talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Mattilan pitkä, perinteistä talonpoikaista rakennustapaa edustava päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Hakolan puinen päärakennus on vuodelta 1884. Se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on vanhoja aittarakennuksia. Rantanen eli Ranta-Torkkola sijaitsee Lehijärven rannassa, jonne se siirrettiin 1800-luvun jälkipuolella. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1900, karjarakennus 1900-luvun alusta. <br /> <br /> Mäen päällä sijaitsee Nihattulan kansakoulu, nykyinen ala-aste. Oman koulutalon rakentaminen Nihattulan kylän laitaan kauniille metsäiselle harjulle päätettiin kuntakokouksessa 1901. Uuden, kivisen koulun rakennussuunnitelmat laati 1952 arkkitehti Georg Jägerroos. Jägerroos suunnitteli myös yksityiskohtia kuten alahallin eläinaiheisen seinämaalauksen kukka-asetelmineen ja mosaiikkilattian kuviot. Koululle johtavan tien varrella on maisemallisesti huomattava ikipetäjikkö, joka liittyy Parolan historialliseen leiriympäristöön ja armeijan makasiineihin. <br /> <br /> Sotilasleirin vuoksi kylässä sai 1900-luvun alussa alkunsa Emil Aaltosen kenkätehdas, joka tuhoutui kuitenkin pian tulipalossa ja siirrettiin sen jälkeen Tampereelle. Nihattulan entinen työväentalo sijaitsee lähellä kenkätehtaan paikkaa. Talo on muuttanut muotoaan myöhemmissä korjauksissa. Juuri kenkätehtaan suutarit toivat työväenaatteen Hattulaan; Nihattulan 1905 perustettu yhdistys oli täällä laatuaan ensimmäinen. <br /> <br /> === Palvelut ===<br /> <br /> Kirjastoauto, kaksiopettajainen koulu, jossa 24 oppilasta, Tiiriön palvelut alle 5 km päässä. Golfkenttä, tanssipaikka. <br /> <br /> === Ylpeyden aiheet ===<br /> <br /> Suojeltu, puhdasvetinen Armijärvi, josta saa rapuja, jopa kaksikiloisia ahvenia, haukia, lahnoja ja karppeja. Yhteistyö vieressä sijaitsevan Panssariprikaatin kanssa. Entinen mäkitupalaisalue, Pispalamainen kylämiljöö, joka on rakentunut järven ympärille, kylän lapset. <br /> <br /> === Tapahtumia ===<br /> <br /> Kyläläiset tekevät yhdessä teatterimatkoja, järjestävät kylienvälistä ja niiden kehittämiseen liittyvää yhteistoimintaa, mattojen kutomista, lentopalloa, kansalaisopiston jumppaa ja juhlia kylätalossa.&lt;br&gt;<br /> <br /> === Lähteet ===<br /> <br /> *[http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-03-19/index.htm Viikkouutisten näköislehti&amp;nbsp;] <br /> *Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9<br /> <br /> [[Category:Hattula]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Nihattula&diff=43059 2024-10-01T06:08:50Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Nihattulan kyläkeskus sijaitsee [[Hattula|Hattulassa]] kylän peltoja halkovan 130-tien itäpuolella, Armijärven rantamaisemissa. Järven etelä- ja länsirantaa myötäilevä Armijärventie on osa vanhaa Hämeenlinnasta Toijalan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle kulkenutta [[Hiidentie|Hiidentietä]], joka jatkui Kyrönkankaantienä Pohjanmaan Korsholmaan. Nihattula on yksi maakunnallisesti merkittävän Lehijärven kulttuurimaisemat-alueen kylistä, joiden kylätontit muodostavat valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidun rakennetun kulttuuriympäristön. Nihattulan kylä mainitaan asiakirjoissa ensi kerran vuosina 1470 ja 1473 ja kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Nihattula on Hattulan vanhimpia kyliä. Siitepölytutkimukset osoittavat viljelyn merkkejä Armijärven rannalla olleen jo 500–700-luvuilla. <br /> <br /> {{#display_map:61.019106,24.354186}}&amp;nbsp;&lt;br&gt;<br /> <br /> === Kylähistoriaa===<br /> <br /> Kylän kantatalot sijaitsevat Armijärventien varressa alkuperäiseltä kylätontiltaan hajautettuina. Ne olivat olemassa jo ensimmäistä 1530-luvulla tehtyä maakirjaa koottaessa. Järven kaakkoispohjukassa on tiivis mäkitupa-asutus. Se on saanut alkunsa kylän yhteislaitumelle 1700-luvulla pystytetyistä neljästä sotilastorpasta, jotka kylän kantatilat rakensivat ratsu- ja sotapalveluksessa oleville miehilleen. <br /> <br /> Läheinen historiallinen Vähä-Luolajan nummen leirialue on toiminut valtakunnan sotajoukkojen harjoituskenttänä jo ruotsinvallan vuosina. Myös venäjänvallan aikana monituhatpäiset venäläisjoukot pitivät kesäleirejään tällä nummella. Joukkojen upseerit majoittuivat lähialueen kylien maataloihin leirien ajaksi ja tämä tarjosi paikallisille lisäansiomahdollisuuksia. Useimpiin taloihin rakennettiin huoneita kesävieraita varten ja ehkä kauniit lasiverannatkin rakennettiin osin lomanviettäjien iloksi. <br /> <br /> Armijärven koillisrannalla on vanhaa, 1900-luvun alkupuolella rakennettua huvila-asutusta. Pajulan suuri puinen päärakennus on vuodelta 1895. Rakennuksen hyvin säilynyt ulkovuoraus ja suuri lasikuisti ovat rikasmuotoista nikkarintyötä. Pajulan, samoin kuin monen muunkin nihattulalaisen tilan, historiaan liittyy muistoja tsaarinvallan ajan venäläisistä kesävieraista. <br /> <br /> [[Torkkolan_kartano|Torkkola]]n vanhan säteritilan päärakennus on alkujaan 1800-luvun alusta. Pihapiirin toinen asuinrakennus, nelilapekattoinen ns. vierasrakennus, on vuodelta 1860. Nämä rakennukset on siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta, punatiilinen karjarakennus vuodelta 1901 ja aitta vuodelta 1908. Kupilan jugendtyylinen puinen päärakennus on vuodelta 1910. Pihapiirin talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Mattilan pitkä, perinteistä talonpoikaista rakennustapaa edustava päärakennus on 1800-luvun loppupuolelta. Talousrakennukset ovat 1900-luvun alusta. Hakolan puinen päärakennus on vuodelta 1884. Se on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on vanhoja aittarakennuksia. Rantanen eli Ranta-Torkkola sijaitsee Lehijärven rannassa, jonne se siirrettiin 1800-luvun jälkipuolella. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1900, karjarakennus 1900-luvun alusta. <br /> <br /> Mäen päällä sijaitsee Nihattulan kansakoulu, nykyinen ala-aste. Oman koulutalon rakentaminen Nihattulan kylän laitaan kauniille metsäiselle harjulle päätettiin kuntakokouksessa 1901. Uuden, kivisen koulun rakennussuunnitelmat laati 1952 arkkitehti Georg Jägerroos. Jägerroos suunnitteli myös yksityiskohtia kuten alahallin eläinaiheisen seinämaalauksen kukka-asetelmineen ja mosaiikkilattian kuviot. Koululle johtavan tien varrella on maisemallisesti huomattava ikipetäjikkö, joka liittyy Parolan historialliseen leiriympäristöön ja armeijan makasiineihin. <br /> <br /> Sotilasleirin vuoksi kylässä sai 1900-luvun alussa alkunsa Emil Aaltosen kenkätehdas, joka tuhoutui kuitenkin pian tulipalossa ja siirrettiin sen jälkeen Tampereelle. Nihattulan entinen työväentalo sijaitsee lähellä kenkätehtaan paikkaa. Talo on muuttanut muotoaan myöhemmissä korjauksissa. Juuri kenkätehtaan suutarit toivat työväenaatteen Hattulaan; Nihattulan 1905 perustettu yhdistys oli täällä laatuaan ensimmäinen. <br /> <br /> === Palvelut ===<br /> <br /> Kirjastoauto, kaksiopettajainen koulu, jossa 24 oppilasta, Tiiriön palvelut alle 5 km päässä. Golfkenttä, tanssipaikka. <br /> <br /> === Ylpeyden aiheet ===<br /> <br /> Suojeltu, puhdasvetinen Armijärvi, josta saa rapuja, jopa kaksikiloisia ahvenia, haukia, lahnoja ja karppeja. Yhteistyö vieressä sijaitsevan Panssariprikaatin kanssa. Entinen mäkitupalaisalue, Pispalamainen kylämiljöö, joka on rakentunut järven ympärille, kylän lapset. <br /> <br /> === Tapahtumia ===<br /> <br /> Kyläläiset tekevät yhdessä teatterimatkoja, järjestävät kylienvälistä ja niiden kehittämiseen liittyvää yhteistoimintaa, mattojen kutomista, lentopalloa, kansalaisopiston jumppaa ja juhlia kylätalossa.&lt;br&gt;<br /> <br /> === Lähteet ===<br /> <br /> *[http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-03-19/index.htm Viikkouutisten näköislehti&amp;nbsp;] <br /> *Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9<br /> <br /> [[Category:Hattula]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Miina_Lepp%C3%A4nen&diff=42940 2024-08-22T06:01:50Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Hämeenlinnalainen freelance-toimittaja Miina Leppänen (s. 1979) kirjoitti vuonna 2022 esikoiskirjan Maa alla, yllä taivas. Hän ei julkaissut sitä omalla nimellään vaan pseudonyymillä Miina Kantti, joka on viittaus Leppäsen esikuvaan Minna Canthiin.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> Maa alla, yllä taivas / Miina Kantti. Basam Books. 2022 ISBN 978-952-379-302-6<br /> <br /> == Lähteitä ==<br /> <br /> Miina Kantin esikoisteoksessa pohditaan, mitä suo ja raivattu maa merkitsevät Suomelle ja suomalaiselle identiteetille! Basam Books 13.10.2022 ([https://www.sttinfo.fi/tiedote/miina-kantin-esikoisteoksessa-pohditaan-mita-suo-ja-raivattu-maa-merkitsevat-suomelle-ja-suomalaiselle-identiteetille?publisherId=69817099&amp;releaseId=69953885])<br /> <br /> Iiro-Pekka Airola. Esikoiskirjailijalla oli kantti napata nimi esikuvaltaan. Hämeen Sanomat 3.11.2022 <br /> <br /> Ilmastoteemaa kaunokirjallisuudessa. Kirjasampo 9.2.2023 ([https://www.kirjasampo.fi/fi/Luonto_lainassa_2023])<br /> <br /> [[Category:Kirjailijat|Leppänen, Miina]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4me-Wikin_artikkelit_kartalla&diff=42758 2024-05-06T11:35:17Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>&lt;googlemap lon=&quot;24.432364&quot; lat=&quot;60.991618&quot; width=&quot;1000&quot; zoom=&quot;8&quot; height=&quot;700&quot; type=&quot;map&quot;&gt;<br /> 61.175763, 24.598639, 4-H Motorteam Hauho&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[4-H_Motorteam_Hauho|Lue lisää »]]<br /> 60.788187, 23.874314, Ahjola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahjola|Lue lisää »]]<br /> 60.820954, 24.327664, Ahoisten kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahoisten_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.998431, 24.407229, Ahvenisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahvenisto|Lue lisää »]]<br /> 60.988862, 24.415981, Ahveniston kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahveniston_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.991618, 24.432364, Ahveniston koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahveniston_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.993478, 24.421735, Ahveniston maauimala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahveniston_maauimala|Lue lisää »]]<br /> 61.002731, 24.418309, Ahveniston moottorirata&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahveniston_moottorirata|Lue lisää »]]<br /> 60.994387, 24.428251, Ahveniston tähtitorni&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahveniston_t%C3%A4htitorni|Lue lisää »]]<br /> 60.992702, 24.41994, Ahveniston urheilukeskus&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ahveniston_urheilukeskus|Lue lisää »]]<br /> 60.99828, 24.47850, Aimokoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Aimokoulu|Lue lisää »]]<br /> 61.022366, 24.441998, Alarik Böökin maalaus Kesämaisema Karlbergista&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Alarik_B%C3%B6%C3%B6kin_maalaus_Kes%C3%A4maisema_Karlbergista|Lue lisää »]]<br /> 61.200195, 24.484391, Alvettula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Alvettula|Lue lisää »]]<br /> 61.201847, 24.487393, Alvettulan Seuratalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Alvettulan_Seuratalo|Lue lisää »]]<br /> 61.203804, 24.485432, Alvettulan vanha silta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Alvettulan_vanha_silta|Lue lisää »]]<br /> 60.997182, 24.469094, Anniskeluyhtiön toimitalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Anniskeluyhti%C3%B6n_toimitalo|Lue lisää »]]<br /> 61.155684, 24.345077, Anttilan miekanhiontakivi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Anttilan_miekanhiontakivi|Lue lisää »]]<br /> 60.997182, 24.469094, Arolampi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Arolampi|Lue lisää »]]<br /> 60.995797, 24.472604, Arvi Kariston katu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Arvi_Kariston_katu|Lue lisää »]]<br /> 61.007391, 24.530532, Asuntomessut 2007&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Asuntomessut_2007|Lue lisää »]]<br /> 61.022278, 24.456936, Aulangon Joutsenlampi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Aulangon_Joutsenlampi|Lue lisää »]]<br /> 61.022756, 24.443525, Aulangon kylpylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Aulangon_kylpyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.023023, 24.45238, Aulangon näkötorni&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Aulangon_n%C3%A4k%C3%B6torni|Lue lisää »]]<br /> 61.027478, 24.472167, Aulangonjärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Aulangonj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 61.023015, 24.446797, Aulanko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Aulanko|Lue lisää »]]<br /> 60.810178, 23.764068, Auran pirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Auran_pirtti|Lue lisää »]]<br /> 60.99774, 24.46330, Birger Jaarlin katu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Birger_Jaarlin_katu|Lue lisää »]]<br /> 60.80506, 23.488423, DA-Desing&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[DA-Desing|Lue lisää »]]<br /> 60.997756, 24.478136, DigiARX&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[DigiARX|Lue lisää »]]<br /> 60.999175, 24.464922, E.W. Palander&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[E.W._Palander|Lue lisää »]]<br /> 60.725803, 23.787113, Eerikkilän urheiluopisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Eerikkil%C3%A4n_urheiluopisto|Lue lisää »]]<br /> 61.002354, 24.485024, Eräs Teatteri&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Er%C3%A4s_Teatteri|Lue lisää »]]<br /> 61.070797, 24.680943, Eteläinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Etel%C3%A4inen|Lue lisää »]]<br /> 61.073027, 24.681784, Eteläisten koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Etel%C3%A4isten_koulu|Lue lisää »]]<br /> 61.071667, 24.679719, Eteläisten työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Etel%C3%A4isten_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 61.192752, 25.108037, Evo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Evo|Lue lisää »]]<br /> 61.197274, 25.106456, Evon metsäopisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Evon_mets%C3%A4opisto|Lue lisää »]]<br /> 60.814991, 23.619003, Forssa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssa|Lue lisää »]]<br /> 60.81077, 23.62824, Forssan Veneseura Riento ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_Veneseura_Riento_ry|Lue lisää »]]<br /> 60.810063, 23.614916, Forssan asema&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_asema|Lue lisää »]]<br /> 60.802563, 23.78399, Forssan kansalaisopiston opistolaiskunnan mökki ja sauna&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_kansalaisopiston_opistolaiskunnan_m%C3%B6kki_ja_sauna|Lue lisää »]]<br /> 60.814598, 23.621151, Forssan kaupunginkirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_kaupunginkirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.815794, 23.620949, Forssan kaupunki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_kaupunki|Lue lisää »]]<br /> 60.81628, 23.63365, Forssan kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.814301, 23.629365, Forssan tehtaitten työväen yhteinen lainakirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_tehtaitten_ty%C3%B6v%C3%A4en_yhteinen_lainakirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.815245, 23.620594, Forssan työväenopisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_ty%C3%B6v%C3%A4enopisto|Lue lisää »]]<br /> 60.814738, 23.618416, Forssan veteraanipatsas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Forssan_veteraanipatsas|Lue lisää »]]<br /> 60.997619, 24.47669, Galleria Kone&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Galleria_Kone|Lue lisää »]]<br /> 60.992827, 24.446982, Galleria Voimatila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Galleria_Voimatila|Lue lisää »]]<br /> 60.696652, 24.444083, Haapamaja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Haapamaja|Lue lisää »]]<br /> 61.081799, 25.006124, Hakkalan yläkoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hakkalan_yl%C3%A4koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.817998, 23.769429, Hakkapeliittatapahtuma&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hakkapeliittatapahtuma|Lue lisää »]]<br /> 60.876614, 24.589312, Hakoisten kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hakoisten_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.877607, 24.586827, Hakoisten linna&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hakoisten_linna|Lue lisää »]]<br /> 60.99784, 24.46810, Hallituskatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hallituskatu|Lue lisää »]]<br /> 60.95577, 24.58586, Harviala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Harviala|Lue lisää »]]<br /> 60.955279, 24.585727, Harvialan kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Harvialan_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.96632, 24.47250, Hattelmala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hattelmala|Lue lisää »]]<br /> 60.97048, 24.45056, Hattelmalanjärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hattelmalanj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 61.05552, 24.37101, Hattula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hattula|Lue lisää »]]<br /> 61.049853, 24.400635, Hattula-pirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hattula-pirtti|Lue lisää »]]<br /> 61.055121, 24.373873, Hattulan kunnankirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hattulan_kunnankirjasto|Lue lisää »]]<br /> 61.172156, 24.563112, Hauho&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauho|Lue lisää »]]<br /> 61.16978, 24.573923, Hauhon Kirkonkylän VPK&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_Kirkonkyl%C3%A4n_VPK|Lue lisää »]]<br /> 61.170622, 24.560117, Hauhon Wanha Raitti ry.&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_Wanha_Raitti_ry.|Lue lisää »]]<br /> 61, 16700, Hauhon Yhtenäiskoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_Yhten%C3%A4iskoulu|Lue lisää »]]<br /> 61.172343, 24.563863, Hauhon kesätori&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_kes%C3%A4tori|Lue lisää »]]<br /> 61.170916, 24.575942, Hauhon kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 61.17143, 24.55865, Hauhon kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 61.171956, 24.558143, Hauhon kotiseutumuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhon_kotiseutumuseo|Lue lisää »]]<br /> 61.141011, 24.508767, Hauhontausta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhontausta|Lue lisää »]]<br /> 61.127138, 24.562855, Hauhontaustan Kivitupa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhontaustan_Kivitupa|Lue lisää »]]<br /> 61.171280, 24.561821, Hauhotalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hauhotalo|Lue lisää »]]<br /> 60.787053, 25.027324, Hausjärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hausj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 60.944871, 24.730124, Heinäjoki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hein%C3%A4joki|Lue lisää »]]<br /> 60.997478, 24.46071, Heinäsen kiviveistämö&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hein%C3%A4sen_kiviveist%C3%A4m%C3%B6|Lue lisää »]]<br /> 60.888924, 24.644637, Hiidenjoki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hiidenjoki|Lue lisää »]]<br /> 60.997907, 24.477554, Hippalot&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hippalot|Lue lisää »]]<br /> 61.168149, 24.665013, Hovinkartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hovinkartano|Lue lisää »]]<br /> 60.93369, 23.36049, Humppila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Humppila|Lue lisää »]]<br /> 60.923293, 23.371521, Humppilan kunnankirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Humppilan_kunnankirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.928006, 23.383666, Humppilan seurojentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Humppilan_seurojentalo|Lue lisää »]]<br /> 60.925747, 23.369452, Humppilan työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Humppilan_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 61.052026, 24.398099, Hurttala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hurttala|Lue lisää »]]<br /> 61.005327, 24.484136, Hykin teatteri&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hykin_teatteri|Lue lisää »]]<br /> 60.786706, 23.881516, Hykkilä-Lunkaa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hykkil%C3%A4-Lunkaa|Lue lisää »]]<br /> 60.624315, 24.287633, Hyrryn lähde&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hyrryn_l%C3%A4hde|Lue lisää »]]<br /> 60.734168, 23.299592, Hyrsynkulman lava&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hyrsynkulman_lava|Lue lisää »]]<br /> 60.880252, 24.518344, Hyvikkälä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Hyvikk%C3%A4l%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.996762, 24.462668, Hämeen Heimoliitto r.y.&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_Heimoliitto_r.y.|Lue lisää »]]<br /> 61.116429, 24.828537, Hämeen Kylät ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_Kyl%C3%A4t_ry|Lue lisää »]]<br /> 60.991294, 24.492234, Hämeen Sanomat&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_Sanomat|Lue lisää »]]<br /> 61.11746, 24.32615, Hämeen ammatti-instituutti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_ammatti-instituutti|Lue lisää »]]<br /> 61.19697, 25.10983, Hämeen ammattikorkeakoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_ammattikorkeakoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.653885, 23.585529, Hämeen härkätie&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_h%C3%A4rk%C3%A4tie|Lue lisää »]]<br /> 61.001753, 24.459164, Hämeen keskiaikamarkkinat&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_keskiaikamarkkinat|Lue lisää »]]<br /> 61.003526, 24.4593, Hämeen linna&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_linna|Lue lisää »]]<br /> 60.996953, 24.478278, Hämeen taidetoimikunta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meen_taidetoimikunta|Lue lisää »]]<br /> 60.994187, 24.433633, Hämeenlinnan Jäähalli Oy&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_J%C3%A4%C3%A4halli_Oy|Lue lisää »]]<br /> 60.99830, 24.47720, Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_Kaupungin_Teatteri|Lue lisää »]]<br /> 60.998245, 24.457387, Hämeenlinnan Marttayhdistys ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_Marttayhdistys_ry|Lue lisää »]]<br /> 60.995203, 24.465292, Hämeenlinnan Mieskuoro&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_Mieskuoro|Lue lisää »]]<br /> 60.996034, 24.468639, Hämeenlinnan Tarmo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_Tarmo|Lue lisää »]]<br /> 60.995571, 24.466013, Hämeenlinnan VPK&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_VPK|Lue lisää »]]<br /> 61.00688, 24.48144, Hämeenlinnan Yhteiskoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_Yhteiskoulu|Lue lisää »]]<br /> 61.005327, 24.484136, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_Yhteiskoulun_lukio|Lue lisää »]]<br /> 60.992761, 24.465905, Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessut&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_antiikki-%2C_taide-_ja_ker%C3%A4ilymessut|Lue lisää »]]<br /> 60.992761, 24.465905, Hämeenlinnan elomessut&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_elomessut|Lue lisää »]]<br /> 61.002936, 24.458714, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_kaupungin_historiallinen_museo|Lue lisää »]]<br /> 60.999528, 24.466079, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.99709, 24.47867, Hämeenlinnan kirjoittajakoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_kirjoittajakoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.996984, 24.466669, Hämeenlinnan kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.998782, 24.465147, Hämeenlinnan lyseon lukio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_lyseon_lukio|Lue lisää »]]<br /> 61.00264, 24.45921, Hämeenlinnan lääninvankila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_l%C3%A4%C3%A4ninvankila|Lue lisää »]]<br /> 60.999509, 24.480564, Hämeenlinnan maakunta-arkisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_maakunta-arkisto|Lue lisää »]]<br /> 60.997454, 24.450499, Hämeenlinnan normaalikoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_normaalikoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.997391, 24.450091, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen museo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_opettajankoulutuslaitoksen_museo|Lue lisää »]]<br /> 60.995277, 24.458315, Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_ortodoksinen_varuskuntakirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.998817, 24.492406, Hämeenlinnan palomuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_palomuseo|Lue lisää »]]<br /> 60.996132, 24.465684, Hämeenlinnan raatihuone&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_raatihuone|Lue lisää »]]<br /> 60.998016, 24.470927, Hämeenlinnan setlementti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_setlementti|Lue lisää »]]<br /> 60.996573, 24.464828, Hämeenlinnan tori&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_tori|Lue lisää »]]<br /> 60.997827, 24.477527, Hämeenlinnan verkatehdas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meenlinnan_verkatehdas|Lue lisää »]]<br /> 60.99263, 24.46184, Hämeensaari&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4meensaari|Lue lisää »]]<br /> 60.89408, 24.286092, Härkätien museo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4rk%C3%A4tien_museo|Lue lisää »]]<br /> 61.00429, 24.48385, Hätilä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[H%C3%A4til%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.86419, 24.70659, Ida Aalbergin museo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ida_Aalbergin_museo|Lue lisää »]]<br /> 61.00576, 24.50618, Idänpää&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Id%C3%A4np%C3%A4%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.006053, 24.493418, Idänpään Torppa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Id%C3%A4np%C3%A4%C3%A4n_Torppa|Lue lisää »]]<br /> 61.090881, 24.137208, Iittalan Kirja ja Paperi Ky&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Iittalan_Kirja_ja_Paperi_Ky|Lue lisää »]]<br /> 61.090268, 24.137058, Iittalan lasimuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Iittalan_lasimuseo|Lue lisää »]]<br /> 61.089383, 24.129707, Iittalan lasimäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Iittalan_lasim%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 61.088626, 24.133183, Iittalan lasitehdas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Iittalan_lasitehdas|Lue lisää »]]<br /> 61.090306, 24.129256, Iittalan yhtenäiskoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Iittalan_yhten%C3%A4iskoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.853891, 24.484608, Irjalan kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Irjalan_kartano|Lue lisää »]]<br /> 61.04799, 25.00329, Jahkola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jahkola|Lue lisää »]]<br /> 60.919392, 24.645495, Janakkala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Janakkala|Lue lisää »]]<br /> 60.916542, 24.642506, Janakkalan Jana&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Janakkalan_Jana|Lue lisää »]]<br /> 60.817995, 24.620723, Janakkalan kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Janakkalan_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.99838, 24.463888, Jean Sibeliuksen patsas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jean_Sibeliuksen_patsas|Lue lisää »]]<br /> 60.712474, 24.500098, Joentaka&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Joentaka|Lue lisää »]]<br /> 60.872049, 24.912686, Jokimaa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokimaa|Lue lisää »]]<br /> 60.802196, 23.480136, Jokioinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokioinen|Lue lisää »]]<br /> 60.809959, 23.482779, Jokioisten Tietotalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokioisten_Tietotalo|Lue lisää »]]<br /> 60.808036, 23.481252, Jokioisten kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokioisten_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.812634, 23.463489, Jokioisten kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokioisten_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.820258, 23.476875, Jokioisten rautatie&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokioisten_rautatie|Lue lisää »]]<br /> 60.804901, 23.488903, Jokiosten kunnankirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jokiosten_kunnankirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.98367, 24.41857, Jukola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jukola|Lue lisää »]]<br /> 61.166685, 24.777417, Juttila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Juttila|Lue lisää »]]<br /> 61.187307, 24.96217, Jyvis - Pohjois-Lammin maa- ja kotitalousseurantalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Jyvis_-_Pohjois-Lammin_maa-_ja_kotitalousseurantalo|Lue lisää »]]<br /> 60.870796, 23.47425, Jänhijoki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[J%C3%A4nhijoki|Lue lisää »]]<br /> 60.657254, 24.436841, Järventausta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[J%C3%A4rventausta|Lue lisää »]]<br /> 60.816258, 23.641309, Kalliomäki IX linja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalliom%C3%A4ki_IX_linja|Lue lisää »]]<br /> 60.815316, 23.638219, Kalliomäki V ja VI linja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalliom%C3%A4ki_V_ja_VI_linja|Lue lisää »]]<br /> 60.815599, 23.63957, Kalliomäki VII linja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalliom%C3%A4ki_VII_linja|Lue lisää »]]<br /> 60.815686, 23.640452, Kalliomäki VIII linja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalliom%C3%A4ki_VIII_linja|Lue lisää »]]<br /> 60.815703, 23.64206, Kalliomäki X linja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalliom%C3%A4ki_X_linja|Lue lisää »]]<br /> 60.815379, 23.642875, Kalliomäki XI linja&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalliom%C3%A4ki_XI_linja|Lue lisää »]]<br /> 60.837897, 24.406199, Kaloinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kaloinen|Lue lisää »]]<br /> 60.843283, 24.424299, Kaloisten kyläyhdistys ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kaloisten_kyl%C3%A4yhdistys_ry|Lue lisää »]]<br /> 60.93002, 24.59521, Kalpalinna&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalpalinna|Lue lisää »]]<br /> 61.090818, 24.132149, Kalvola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalvola|Lue lisää »]]<br /> 61.08872, 24.12867, Kalvolan Könnölänmäen muinaisjäännös&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalvolan_K%C3%B6nn%C3%B6l%C3%A4nm%C3%A4en_muinaisj%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6s|Lue lisää »]]<br /> 61.096363, 24.113173, Kalvolan kotiseutumuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalvolan_kotiseutumuseo|Lue lisää »]]<br /> 61.092367, 24.13516, Kalvolan kunnantalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kalvolan_kunnantalo|Lue lisää »]]<br /> 60.936304, 24.012333, Kanajärven talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kanaj%C3%A4rven_talo|Lue lisää »]]<br /> 60.98184, 24.45391, Kankaantausta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kankaantausta|Lue lisää »]]<br /> 60.980941, 24.457339, Kankaantaustantie&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kankaantaustantie|Lue lisää »]]<br /> 60.730685, 23.32577, Kankareen torppa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kankareen_torppa|Lue lisää »]]<br /> 60.918577, 24.64184, Kansanpuistonkenttä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kansanpuistonkentt%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.98344, 24.49889, Kantola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kantola|Lue lisää »]]<br /> 60.989275, 24.475797, Kantolanniemen siirtolapuutarha&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kantolanniemen_siirtolapuutarha|Lue lisää »]]<br /> 61.016217, 24.417497, Karisto Oy&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Karisto_Oy|Lue lisää »]]<br /> 61.026949, 24.445286, Katajiston kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Katajiston_kartano|Lue lisää »]]<br /> 61.021102, 24.919295, Kataloinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kataloinen|Lue lisää »]]<br /> 61.00068, 24.50381, Katinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Katinen|Lue lisää »]]<br /> 60.994575, 24.499505, Katisten kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Katisten_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.826059, 23.706508, Kaukjärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kaukj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 60.997056, 24.469443, Kauppakoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kauppakoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.940046, 23.35987, Kauppilan talonpoikaismiljöö&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kauppilan_talonpoikaismilj%C3%B6%C3%B6|Lue lisää »]]<br /> 61.011218, 24.452256, Kaupunginpuisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kaupunginpuisto|Lue lisää »]]<br /> 60.99614, 24.44091, Kauriala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kauriala|Lue lisää »]]<br /> 60.996122, 24.44713, Kaurialan koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kaurialan_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.99508, 24.450994, Kaurialan lukio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kaurialan_lukio|Lue lisää »]]<br /> 61.103705, 24.080729, Keikkala-Sittala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Keikkala-Sittala|Lue lisää »]]<br /> 60.99793, 24.47491, Keinusaaren viljamakasiinit&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Keinusaaren_viljamakasiinit|Lue lisää »]]<br /> 60.9982, 24.474986, Keinusaari&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Keinusaari|Lue lisää »]]<br /> 61.00614, 24.45574, Kenraalintalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kenraalintalo|Lue lisää »]]<br /> 60.865155, 24.623437, Kernaalanjärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kernaalanj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 60.866096, 24.399601, Kesäkoti Niemelä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kes%C3%A4koti_Niemel%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.845299, 23.409877, Kiipu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kiipu|Lue lisää »]]<br /> 60.908948, 24.670229, Kiipulan ammattiopisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kiipulan_ammattiopisto|Lue lisää »]]<br /> 60.889864, 24.711789, Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kiipulan_koulutus-_ja_kuntoutuskeskus|Lue lisää »]]<br /> 60.861764, 23.439023, Kiipun kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kiipun_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 61.207604, 25.119424, Kilke&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kilke|Lue lisää »]]<br /> 60.997692, 24.477108, Kirjan aika&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kirjan_aika|Lue lisää »]]<br /> 60.997118, 24.46739, Kirkkorinne&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kirkkorinne|Lue lisää »]]<br /> 61.02225, 24.42455, Kirstula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kirstula|Lue lisää »]]<br /> 60.935338, 23.648622, Koijärvitalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Koij%C3%A4rvitalo|Lue lisää »]]<br /> 60.934754, 23.624375, Kojon kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kojon_kartano|Lue lisää »]]<br /> 61.13296, 24.66499, Kokkilan kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kokkilan_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.952539, 24.637084, Koljala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Koljala|Lue lisää »]]<br /> 60.744675, 24.649343, Kormu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kormu|Lue lisää »]]<br /> 61.124282, 25.133257, Kostila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kostila|Lue lisää »]]<br /> 61.138267, 25.227782, Kostila-Ylänne kylätupa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kostila-Yl%C3%A4nne_kyl%C3%A4tupa|Lue lisää »]]<br /> 60.709581, 24.430234, Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kotiseutumuseo_Lukkarin_Puustelli|Lue lisää »]]<br /> 61.005837, 24.023995, Kotkajärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kotkaj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 61.173246, 24.552616, Kotkon talomuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kotkon_talomuseo|Lue lisää »]]<br /> 60.979916, 24.266782, Kouvalan maamiesseurantalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kouvalan_maamiesseurantalo|Lue lisää »]]<br /> 61.01142, 24.530792, Kruununmylly&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kruununmylly|Lue lisää »]]<br /> 60.896481, 24.273591, Kuittila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuittila|Lue lisää »]]<br /> 60.999535, 24.465905, Kullervo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kullervo|Lue lisää »]]<br /> 60.997827, 24.477527, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kulttuuri-_ja_kongressikeskus_Verkatehdas|Lue lisää »]]<br /> 60.997827, 24.477527, Kulttuuritukku&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kulttuuritukku|Lue lisää »]]<br /> 60.716882, 24.967618, Kuru&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuru|Lue lisää »]]<br /> 61.07524, 24.138579, Kutila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kutila|Lue lisää »]]<br /> 61.074231, 24.133401, Kutilan työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kutilan_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 60.916542, 24.642506, Kuumolan talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuumolan_talo|Lue lisää »]]<br /> 61.10535, 25.08625, Kuurikka&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuurikka|Lue lisää »]]<br /> 61.173957, 24.563541, Kuvia Hauholta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuvia_Hauholta|Lue lisää »]]<br /> 61.082035, 25.009689, Kuvia Lammilta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuvia_Lammilta|Lue lisää »]]<br /> 60.895132, 24.286137, Kuvia Rengosta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kuvia_Rengosta|Lue lisää »]]<br /> 60.802256, 23.708811, Kytö&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Kyt%C3%B6|Lue lisää »]]<br /> 60.996336, 24.466343, Kämärin liike- ja asuintalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[K%C3%A4m%C3%A4rin_liike-_ja_asuintalo|Lue lisää »]]<br /> 60.998861, 24.470752, Laivaranta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Laivaranta|Lue lisää »]]<br /> 61.08403, 25.00669, Lammi-Seura&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammi-Seura|Lue lisää »]]<br /> 61.08169, 25.00877, Lammin Pasaapeli&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_Pasaapeli|Lue lisää »]]<br /> 61.05413, 25.03813, Lammin biologinen asema&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_biologinen_asema|Lue lisää »]]<br /> 61.08087, 25.00716, Lammin kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 61.080481, 25.013398, Lammin kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 61.081654, 25.007626, Lammin lukio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_lukio|Lue lisää »]]<br /> 61.082218, 25.006834, Lammin pellavamarkkinat&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_pellavamarkkinat|Lue lisää »]]<br /> 61.079835, 25.021834, Lammin työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lammin_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 60.996833, 24.466047, Larin-Kyöstin patsas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Larin-Ky%C3%B6stin_patsas|Lue lisää »]]<br /> 61.00772, 24.45127, Larin-Kyöstin syntymäkodin sija&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Larin-Ky%C3%B6stin_syntym%C3%A4kodin_sija|Lue lisää »]]<br /> 60.99829, 24.47846, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lasten_ja_nuorten_kulttuurikeskus_ARX|Lue lisää »]]<br /> 60.946219, 24.681294, Lastupirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lastupirtti|Lue lisää »]]<br /> 60.750702, 24.578719, Launonen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Launonen|Lue lisää »]]<br /> 61.23532, 24.43769, Lautsia&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lautsia|Lue lisää »]]<br /> 61.192911, 24.638979, Lehdesmäen muistokivi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lehdesm%C3%A4en_muistokivi|Lue lisää »]]<br /> 60.865825, 24.705545, Leppäkosken Woimantalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lepp%C3%A4kosken_Woimantalo|Lue lisää »]]<br /> 60.863358, 24.70695, Leppäkoski&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lepp%C3%A4koski|Lue lisää »]]<br /> 60.70007, 23.72395, Letku&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Letku|Lue lisää »]]<br /> 60.693672, 23.697674, Letkun pirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Letkun_pirtti|Lue lisää »]]<br /> 60.669504, 23.865881, Liesjärven kansallispuisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Liesj%C3%A4rven_kansallispuisto|Lue lisää »]]<br /> 60.704657, 23.93049, Liesjärven työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Liesj%C3%A4rven_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 61.16491, 24.91225, Lieson kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lieson_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.921374, 24.628061, Liinalampi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Liinalampi|Lue lisää »]]<br /> 61.00614, 24.45574, Linnankasarmi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Linnankasarmi|Lue lisää »]]<br /> 60.995664, 24.467379, Linnankatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Linnankatu|Lue lisää »]]<br /> 61.00204, 24.45411, Linnanniemi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Linnanniemi|Lue lisää »]]<br /> 61.001753, 24.459164, Linnanpuisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Linnanpuisto|Lue lisää »]]<br /> 61.11628, 24.83009, Linnaseutu ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Linnaseutu_ry|Lue lisää »]]<br /> 60.71767, 24.440478, Lopen kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lopen_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.71726, 24.43849, Loppi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Loppi|Lue lisää »]]<br /> 60.687662, 24.446268, Loppijärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Loppij%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 60.99251, 24.44964, Louhimokatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Louhimokatu|Lue lisää »]]<br /> 61.07772, 25.03166, Lovojärvi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lovoj%C3%A4rvi|Lue lisää »]]<br /> 61.159523, 24.386973, Lusi-Siukola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lusi-Siukola|Lue lisää »]]<br /> 60.99864, 24.465069, Lyseon koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Lyseon_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.622621, 24.464564, Läyliäinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[L%C3%A4yli%C3%A4inen|Lue lisää »]]<br /> 60.997298, 24.464661, Lääninhallitus&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[L%C3%A4%C3%A4ninhallitus|Lue lisää »]]<br /> 60.89457, 24.93094, Löyttymäen koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[L%C3%B6yttym%C3%A4en_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.861883, 24.906521, Löyttymäen seudun VPK:n talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[L%C3%B6yttym%C3%A4en_seudun_VPK:n_talo|Lue lisää »]]<br /> 60.895604, 24.939036, Löyttymäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[L%C3%B6yttym%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 60.71113, 24.974313, Maisala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Maisala|Lue lisää »]]<br /> 60.908668, 24.803081, Mallinkainen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mallinkainen|Lue lisää »]]<br /> 60.909532, 24.803438, Mallinkaisten koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mallinkaisten_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.998071, 24.474872, Martti Ranttilan maalaus Jaa - ei&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Martti_Ranttilan_maalaus_Jaa_-_ei|Lue lisää »]]<br /> 60.797303, 24.589534, Marttila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Marttila|Lue lisää »]]<br /> 60.958748, 23.51193, Matku&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Matku|Lue lisää »]]<br /> 60.982646, 23.500932, Matkun kartano (Kreivilä)&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Matkun_kartano_%28Kreivil%C3%A4%29|Lue lisää »]]<br /> 61.092006, 24.345002, Mervi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mervi|Lue lisää »]]<br /> 60.95695, 24.49762, Miemala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Miemala|Lue lisää »]]<br /> 60.997296, 24.478278, Miniteatteri&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Miniteatteri|Lue lisää »]]<br /> 60.834731, 23.466253, Minkiö&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Minki%C3%B6|Lue lisää »]]<br /> 60.891763, 25.050015, Mommila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mommila|Lue lisää »]]<br /> 60.902104, 25.047712, Mommilan Seurojentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mommilan_Seurojentalo|Lue lisää »]]<br /> 60.891232, 25.049232, Mommilan kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mommilan_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.677395, 24.854751, Monni&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Monni|Lue lisää »]]<br /> 60.99688, 24.47908, Museo Valola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Museo_Valola|Lue lisää »]]<br /> 61.10886, 24.89450, Museo-Eerola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Museo-Eerola|Lue lisää »]]<br /> 60.81782, 23.76971, Mustialan opisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mustialan_opisto|Lue lisää »]]<br /> 61.220285, 24.729867, Mustila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mustila|Lue lisää »]]<br /> 60.812889, 23.624035, Mykkäelokuvafestivaalit&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Mykk%C3%A4elokuvafestivaalit|Lue lisää »]]<br /> 61.27532, 24.667822, Myllymuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Myllymuseo|Lue lisää »]]<br /> 60.99208, 24.44784, Myllymäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Myllym%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 60.95190, 23.36268, Myllynkulma&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Myllynkulma|Lue lisää »]]<br /> 61.012848, 24.528905, Myllytalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Myllytalo|Lue lisää »]]<br /> 61.00058, 24.55719, Mäskälä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[M%C3%A4sk%C3%A4l%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.090213, 24.129514, Naivistit Iittalassa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Naivistit_Iittalassa|Lue lisää »]]<br /> 61.019106, 24.354186, Nihattula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Nihattula|Lue lisää »]]<br /> 61.000405, 24.461403, Niittykatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Niittykatu|Lue lisää »]]<br /> 60.852156, 24.175315, Nummenkylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Nummenkyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.907333, 24.611678, Nuoliala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Nuoliala|Lue lisää »]]<br /> 60.957986, 24.881544, Nuorisoseurantalo Tanhula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Nuorisoseurantalo_Tanhula|Lue lisää »]]<br /> 61.055639, 25.024524, Oitenkylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Oitenkyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.78679, 25.027184, Oitti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Oitti|Lue lisää »]]<br /> 61.00757, 24.44275, Ojoinen&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ojoinen|Lue lisää »]]<br /> 61.00515, 24.44939, Ojoisten kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ojoisten_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.779389, 23.315642, Paijan juhla-areena&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Paijan_juhla-areena|Lue lisää »]]<br /> 60.791789, 24.642069, Paisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Paisto|Lue lisää »]]<br /> 60.999175, 24.464922, Palanderin talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Palanderin_talo|Lue lisää »]]<br /> 60.995203, 24.465292, Palokunnankatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Palokunnankatu|Lue lisää »]]<br /> 60.99222, 24.43630, Paperihuone ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Paperihuone_ry|Lue lisää »]]<br /> 61.063572, 24.402938, Pappilanniemi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pappilanniemi|Lue lisää »]]<br /> 61.04588, 24.35382, Parola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Parola|Lue lisää »]]<br /> 61.05788, 24.36079, Parolan Yhteiskoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Parolan_Yhteiskoulu|Lue lisää »]]<br /> 61.020555, 24.362733, Parolan leijona&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Parolan_leijona|Lue lisää »]]<br /> 61.054983, 24.359908, Parolan työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Parolan_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 61.03410, 24.36993, Parolannummi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Parolannummi|Lue lisää »]]<br /> 60.925434, 23.897488, Patakankaan nuorisoseurantalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Patakankaan_nuorisoseurantalo|Lue lisää »]]<br /> 61.046832, 24.444737, Pekola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pekola|Lue lisää »]]<br /> 61.052325, 24.438057, Pekolan lava&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pekolan_lava|Lue lisää »]]<br /> 60.902298, 23.594334, Peräjoen kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Per%C3%A4joen_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 60.81500, 23.62245, Pieni Teatterikoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pieni_Teatterikoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.625273, 24.277797, Pilpala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pilpala|Lue lisää »]]<br /> 60.997638, 24.475366, Pinellan huvila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pinellan_huvila|Lue lisää »]]<br /> 60.99723, 24.47505, Pinellan puisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pinellan_puisto|Lue lisää »]]<br /> 60.997079, 24.46769, Piparkakkutalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Piparkakkutalo|Lue lisää »]]<br /> 61.005381, 23.923949, Pirttikosken kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pirttikosken_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 61.014905, 23.922372, Pirttikoski&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pirttikoski|Lue lisää »]]<br /> 61.111626, 24.86033, Pohjoisten kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pohjoisten_kartano|Lue lisää »]]<br /> 61.119719, 24.967521, Porkkalan kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Porkkalan_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.753442, 23.909032, Porras&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Porras|Lue lisää »]]<br /> 61.248999, 24.93742, Porraskoski&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Porraskoski|Lue lisää »]]<br /> 60.753421, 23.910449, Portaan kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Portaan_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 61.01400, 24.43323, Puistonmäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Puistonm%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 61.00466, 24.42711, Pullerinmäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Pullerinm%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 61.007433, 24.534738, Punainen aurinko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Punainen_aurinko|Lue lisää »]]<br /> 61.200113, 24.48894, Punaisten hauta ja muistomerkki Alvettulassa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Punaisten_hauta_ja_muistomerkki_Alvettulassa|Lue lisää »]]<br /> 60.80835, 24.612114, Puuhamaa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Puuhamaa|Lue lisää »]]<br /> 60.995994, 24.4643, Raatihuoneenkatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Raatihuoneenkatu|Lue lisää »]]<br /> 61.074368, 24.393325, Rahkoila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rahkoila|Lue lisää »]]<br /> 60.995118, 24.466391, Rantatori&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rantatori|Lue lisää »]]<br /> 60.930028, 24.571767, Rastila-Kilpiälä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rastila-Kilpi%C3%A4l%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.928827, 24.568262, Rastilan-Kilpiälän kylätupa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rastilan-Kilpi%C3%A4l%C3%A4n_kyl%C3%A4tupa|Lue lisää »]]<br /> 60.849786, 24.5012, Rehakka-Irjala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rehakka-Irjala|Lue lisää »]]<br /> 60.834229, 23.466253, Rehtilä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rehtil%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.892049, 24.30763, Remet Oy&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Remet_Oy|Lue lisää »]]<br /> 60.895076, 24.28128, Rengon kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rengon_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.893799, 24.286884, Rengon kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rengon_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.895131, 24.286286, Renko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Renko|Lue lisää »]]<br /> 60.995347, 24.461317, Reskafestari&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Reskafestari|Lue lisää »]]<br /> 61.192131, 24.322515, Retula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Retula|Lue lisää »]]<br /> 60.740275, 24.772082, Riihimäen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Riihim%C3%A4en_kaupunginkirjaston_lasten-_ja_nuortenosasto|Lue lisää »]]<br /> 60.736811, 24.775922, Riihimäen kaupunginmuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Riihim%C3%A4en_kaupunginmuseo|Lue lisää »]]<br /> 60.736083, 24.775016, Riihimäen rautatienpuisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Riihim%C3%A4en_rautatienpuisto|Lue lisää »]]<br /> 60.738513, 24.772847, Riihimäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Riihim%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 60.732287, 24.738032, Riihimäki Rock&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Riihim%C3%A4ki_Rock|Lue lisää »]]<br /> 60.986444, 24.05498, Rimmilä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Rimmil%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.08084, 25.12031, Ronni&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ronni|Lue lisää »]]<br /> 61.013646, 24.527567, Ruununmyllyn koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ruununmyllyn_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.82041, 24.761024, Ryttylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ryttyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.742019, 24.152656, Räyskälä-Salo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[R%C3%A4ysk%C3%A4l%C3%A4-Salo|Lue lisää »]]<br /> 60.782236, 23.824339, Saari-Kaukola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Saari-Kaukola|Lue lisää »]]<br /> 60.99675, 24.45843, Saaristenkatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Saaristenkatu|Lue lisää »]]<br /> 60.793674, 23.862169, Sahrapirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sahrapirtti|Lue lisää »]]<br /> 61.012451, 24.476237, Sairio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sairio|Lue lisää »]]<br /> 60.681934, 24.48113, Sajaniemi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sajaniemi|Lue lisää »]]<br /> 60.961138, 24.871581, Saloinen (Janakkala)&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Saloinen_%28Janakkala%29|Lue lisää »]]<br /> 61.114569, 25.001092, Sankola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sankola|Lue lisää »]]<br /> 61.256834, 24.706864, Sappee&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sappee|Lue lisää »]]<br /> 61.253705, 24.743872, Sappeen Juhlakota&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sappeen_Juhlakota|Lue lisää »]]<br /> 61.029542, 24.292645, Sattula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sattula|Lue lisää »]]<br /> 60.996244, 24.473151, Schmausserin talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Schmausserin_talo|Lue lisää »]]<br /> 60.99651, 24.46256, Sibeliuksen syntymäkoti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sibeliuksen_syntym%C3%A4koti|Lue lisää »]]<br /> 60.996892, 24.479316, Sibelius-opisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sibelius-opisto|Lue lisää »]]<br /> 60.994502, 24.486478, Sirkuskoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sirkuskoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.996917, 24.468196, Skogsterin liiketalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Skogsterin_liiketalo|Lue lisää »]]<br /> 61.171822, 24.558186, Skytten patsas ja aukio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Skytten_patsas_ja_aukio|Lue lisää »]]<br /> 60.996185, 24.450284, Sound Supreme äänitysstudio&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Sound_Supreme_%C3%A4%C3%A4nitysstudio|Lue lisää »]]<br /> 60.99268, 24.45325, Suomen kasarmit&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Suomen_kasarmit|Lue lisää »]]<br /> 60.731272, 24.736741, Suomen lasimuseo, Riihimäki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Suomen_lasimuseo%2C_Riihim%C3%A4ki|Lue lisää »]]<br /> 60.803975, 24.617007, Suruton&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Suruton|Lue lisää »]]<br /> 60.878518, 23.845088, Susikkaan kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Susikkaan_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 61.111265, 24.891729, Sydänmaa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Syd%C3%A4nmaa|Lue lisää »]]<br /> 61.120243, 24.828665, Syrjäntaan taistelu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Syrj%C3%A4ntaan_taistelu|Lue lisää »]]<br /> 61.116601, 24.829173, Syrjäntaka&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Syrj%C3%A4ntaka|Lue lisää »]]<br /> 61.08042, 24.91791, Syrjäntaustan kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Syrj%C3%A4ntaustan_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.976723, 24.506611, Sähkömuseo Elektra&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[S%C3%A4hk%C3%B6museo_Elektra|Lue lisää »]]<br /> 61.005828, 24.432474, Säästöpankki-areena&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankki-areena|Lue lisää »]]<br /> 61.00306, 24.45844, Säästöpankkimuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankkimuseo|Lue lisää »]]<br /> 60.997048, 24.478246, Taidelainaamo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Taidelainaamo|Lue lisää »]]<br /> 60.895013, 23.309934, Taipaleen tupa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Taipaleen_tupa|Lue lisää »]]<br /> 60.761472, 23.484428, Talkootupa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Talkootupa|Lue lisää »]]<br /> 60.920102, 23.36565, Talvisen työläismökki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Talvisen_ty%C3%B6l%C3%A4ism%C3%B6kki|Lue lisää »]]<br /> 60.920102, 23.36565, Tammela&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tammela|Lue lisää »]]<br /> 60.80897, 23.76360, Tammelan kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tammelan_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.808687, 23.763049, Tammelan kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tammelan_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.812264, 23.658535, Tammikartanon palvelukeskus&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tammikartanon_palvelukeskus|Lue lisää »]]<br /> 60.876269, 24.770808, Tanttala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tanttala|Lue lisää »]]<br /> 60.89843, 24.596114, Tarinmaan VPK:n talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tarinmaan_VPK:n_talo|Lue lisää »]]<br /> 60.89369, 24.59403, Tarinmaan koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tarinmaan_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.816225, 23.624616, Tehtaankoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tehtaankoulu|Lue lisää »]]<br /> 61.106152, 24.280543, Tenholan kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tenholan_kartano|Lue lisää »]]<br /> 61.109842, 24.267926, Tenholan linnavuori&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tenholan_linnavuori|Lue lisää »]]<br /> 60.818309, 24.620959, Tervakosken kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tervakosken_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.814825, 24.624813, Tervakosken kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tervakosken_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.81375, 24.625204, Tervakosken paperitehdas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tervakosken_paperitehdas|Lue lisää »]]<br /> 60.814503, 24.626062, Tervakoski&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tervakoski|Lue lisää »]]<br /> 60.77029, 24.06637, Tervalammin talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tervalammin_talo|Lue lisää »]]<br /> 60.86702, 23.93938, Teuro-Kuuslammi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Teuro-Kuuslammi|Lue lisää »]]<br /> 60.861555, 23.931477, Teuron kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Teuron_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 61.15800, 24.79288, Toivoniemen kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Toivoniemen_kartano|Lue lisää »]]<br /> 60.767229, 24.296091, Topenon kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Topenon_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.171291, 24.56051, Toppola&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Toppola|Lue lisää »]]<br /> 60.71446, 23.58249, Torro&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Torro|Lue lisää »]]<br /> 60.722109, 23.563589, Torron kappeli&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Torron_kappeli|Lue lisää »]]<br /> 60.735051, 23.630505, Torronsuon kansallispuisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Torronsuon_kansallispuisto|Lue lisää »]]<br /> 61.015523, 23.310192, Tourun talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tourun_talo|Lue lisää »]]<br /> 61.133304, 24.60052, Tuittula&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuittula|Lue lisää »]]<br /> 60.842771, 24.423677, Tukikohta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tukikohta|Lue lisää »]]<br /> 61.00644, 24.48170, Tuomelan kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuomelan_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 60.896468, 24.566588, Tuottajain Pirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuottajain_Pirtti|Lue lisää »]]<br /> 60.751241, 23.205736, Tuottajain tupa&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuottajain_tupa|Lue lisää »]]<br /> 60.918532, 24.637634, Turengin asema&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turengin_asema|Lue lisää »]]<br /> 60.921145, 24.693249, Turengin hopea-aarre&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turengin_hopea-aarre|Lue lisää »]]<br /> 60.92355, 24.64885, Turengin koulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turengin_koulu|Lue lisää »]]<br /> 60.920422, 24.64066, Turengin työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turengin_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 60.91803, 24.642069, Turengin yhteiskoulu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turengin_yhteiskoulu|Lue lisää »]]<br /> 60.92064, 24.64611, Turenki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turenki|Lue lisää »]]<br /> 60.994298, 24.454107, Turuntie&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Turuntie|Lue lisää »]]<br /> 61.09511, 24.80922, Tuuloksen 4H-yhdistys&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_4H-yhdistys|Lue lisää »]]<br /> 61.07778, 24.83743, Tuuloksen Teuron kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_Teuron_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.11692, 24.82953, Tuuloksen VPK&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_VPK|Lue lisää »]]<br /> 61.099461, 24.807172, Tuuloksen VPK:n talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_VPK:n_talo|Lue lisää »]]<br /> 61.115683, 24.831283, Tuuloksen kirjasto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_kirjasto|Lue lisää »]]<br /> 61.145783, 24.795091, Tuuloksen kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 61.105911, 24.867854, Tuuloksen työväentalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuuloksen_ty%C3%B6v%C3%A4entalo|Lue lisää »]]<br /> 61.11715, 24.83086, Tuulos&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tuulos|Lue lisää »]]<br /> 61.142904, 24.336133, Tyrvännön kylätalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tyrv%C3%A4nn%C3%B6n_kyl%C3%A4talo|Lue lisää »]]<br /> 61.148654, 24.339198, Tyrväntö&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Tyrv%C3%A4nt%C3%B6|Lue lisää »]]<br /> 60.996455, 24.457379, Uppsala-talo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Uppsala-talo|Lue lisää »]]<br /> 60.725655, 24.806771, Vahteriston luonnonsuojelualue&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vahteriston_luonnonsuojelualue|Lue lisää »]]<br /> 60.798266, 24.459414, Valajärven mökki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Valaj%C3%A4rven_m%C3%B6kki|Lue lisää »]]<br /> 60.77193, 23.678319, Valkeaniemen pirtti&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Valkeaniemen_pirtti|Lue lisää »]]<br /> 60.99688, 24.47908, Valola-säätiö&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Valola-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6|Lue lisää »]]<br /> 60.981756, 24.514274, Vanajan autotehdas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanajan_autotehdas|Lue lisää »]]<br /> 60.978971, 24.503331, Vanajan kirkko&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanajan_kirkko|Lue lisää »]]<br /> 60.975685, 24.559452, Vanajanlinna&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanajanlinna|Lue lisää »]]<br /> 61.0048, 24.4781, Vanajaveden opisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanajaveden_opisto|Lue lisää »]]<br /> 60.998364, 24.474964, Vanajaveden sairaala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanajaveden_sairaala|Lue lisää »]]<br /> 61.152049, 24.191666, Vanajavesi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanajavesi|Lue lisää »]]<br /> 60.879103, 24.664299, Vanantaan kartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanantaan_kartano|Lue lisää »]]<br /> 61.09959, 25.00141, Vanhakartano&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vanhakartano|Lue lisää »]]<br /> 61.003397, 24.459379, Vankilamuseo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vankilamuseo|Lue lisää »]]<br /> 61.003737, 24.46936, Varikonniemi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Varikonniemi|Lue lisää »]]<br /> 60.99798, 24.47518, Vasikanjuottaja-patsas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vasikanjuottaja-patsas|Lue lisää »]]<br /> 60.993592, 24.428689, Vega ry&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vega_ry|Lue lisää »]]<br /> 60.806149, 23.778404, Vekkilän museotila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vekkil%C3%A4n_museotila|Lue lisää »]]<br /> 61.276008, 24.668641, Vihavuoden koskialue ja kahvila&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vihavuoden_koskialue_ja_kahvila|Lue lisää »]]<br /> 61.27640, 24.66255, Vihavuoden kylä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vihavuoden_kyl%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 61.174066, 24.57289, Vihniön toveripatsas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vihni%C3%B6n_toveripatsas|Lue lisää »]]<br /> 60.80872, 23.61978, Viihdeuimala Vesihelmi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Viihdeuimala_Vesihelmi|Lue lisää »]]<br /> 60.999046, 24.477855, Viipurintie&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Viipurintie|Lue lisää »]]<br /> 60.99771, 24.47325, Viipurintien silta&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Viipurintien_silta|Lue lisää »]]<br /> 61.14460, 24.60869, Viittakiven Opisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Viittakiven_Opisto|Lue lisää »]]<br /> 60.913008, 24.530225, Virala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Virala|Lue lisää »]]<br /> 61.188885, 24.52618, Vitsiälä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vitsi%C3%A4l%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.780212, 24.157805, Vojakkala&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vojakkala|Lue lisää »]]<br /> 61.171387, 24.558647, Vuoden 1918 Sankari-patsas&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vuoden_1918_Sankari-patsas|Lue lisää »]]<br /> 60.94654, 24.12577, Vuohiniemi&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vuohiniemi|Lue lisää »]]<br /> 61.275446, 24.463301, Vuolijoki&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vuolijoki|Lue lisää »]]<br /> 60.996497, 24.401489, Vuorentaan kappeli&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vuorentaan_kappeli|Lue lisää »]]<br /> 61.00225, 24.38867, Vuorentaka&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vuorentaka|Lue lisää »]]<br /> 60.99054, 24.45300, Vuorikatu&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Vuorikatu|Lue lisää »]]<br /> 60.784444, 24.535203, Vähikkälä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[V%C3%A4hikk%C3%A4l%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.784138, 24.541311, Vähikkälän Seuratalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[V%C3%A4hikk%C3%A4l%C3%A4n_Seuratalo|Lue lisää »]]<br /> 60.81522, 23.62245, Wahren-opisto&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Wahren-opisto|Lue lisää »]]<br /> 61.001753, 24.459164, Wanaja Festival&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Wanaja_Festival|Lue lisää »]]<br /> 61.07149, 24.94969, Ylinen Viipurintie&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Ylinen_Viipurintie|Lue lisää »]]<br /> 60.80534, 23.27143, Ypäjä&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Yp%C3%A4j%C3%A4|Lue lisää »]]<br /> 60.865274, 23.218224, Ypäjänkylän seuraintalo&lt;br&gt;&lt;br&gt;[[Yp%C3%A4j%C3%A4nkyl%C3%A4n_seuraintalo|Lue lisää »]]<br /> &lt;/googlemap&gt;<br /> &lt;/googlemap&gt;[[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=42744 2024-04-19T12:14:44Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017), viidentenä Hiljainen tahto (2018), kuudentena Usvassa uinuu uhka (2019), seitsemäntenä Viimeiset vuorosanat (2020) , kahdeksantena Ryöstetty elämä (2021) yhdeksäntenä Kun kukaan ei kaipaa (2022) ja kymmenentenä Sattuma koituu kohtaloksi (2024).<br /> <br /> Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen jäsen. <br /> <br /> Kirjailija asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Hauho-sarjan ensimmäinen dekkari kertoo burn outia potevasta sisätautilääkäri Mauri Yli-Virangosta, joka vuokraa toipumispaikakseen lomamökin Hauholta. Rauha järkkyy kuitenkin pahasti, kun paikkakunnalla sattuu kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta, että vahvin motiivi löytyy lääkäriltä itseltään. Rikostutkinnasta vastaa rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Tuore ylioppilas Ilona Haapio on neuvokkuudellaan suureksi avuksi poliisin ratkaistessa Haapion perhettä kohdannutta tragediaa.<br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hauhon keskustassa sijaitsevaa majoitusyritys Hellevin Hovia pyörittävä Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Tieto järkyttää hänen yhtiökumppaniaan Kirsti Haapiotakin siinä määrin, että vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa omistajakaksikon huomaamaan, mitä ympärillä tapahtuu. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen käynnistää rikostutkinnan, johon tuo lisäväriä Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä paikkakunnalla työskentelevä helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Ilona Haapio onnistuu jälleen nokkelalla päättelykyvyllään viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen vakava sairaus muistuttaa miestä elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> <br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran mukana rikoksen selvittämisessä.<br /> <br /> == Selvästi syyllinen ==<br /> <br /> Musiikkia ja sosiaalipsykologiaa Rotterdamissa opiskeleva Rikke sotkee asiansa pahasti ja joutuu palaamaan Suomeen. Työpaikka hämeenlinnalaisessa pubissa osoittautuu ahdistavaksi, eivätkä Hollannin tapahtumatkaan jätä häntä rauhaan. Tilapäisesti Hauholla asuva äiti Sinikka ja sisarpuoli Haije majoittavat Riken reppuineen olohuoneensa sohvalle, mikä saa sisarusten välit kiristymään. Pian Rikke huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, vieläpä yksi pääepäillyistä. Tapahtumien pyörteisiin joutuvat myös majoitusyritys Hellevin Hovin työntekijät sekä Hämeenlinnassa syyttäjänvirastossa kesätöissä työskentelevä oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio. Murhatutkimuksia johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen, joka kiireittensä keskellä huomaa tarkkailevansa Riken äidin vasenta poskea ja siihen ilmestyvää hymykuoppaa. Eikä mies enää oikein ymmärrä itseään.<br /> <br /> == Hiljainen tahto ==<br /> <br /> Hiljainen tahto on Hauho-sarjan viides itsenäinen dekkari. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan. Hellevin Hovi henkilöineen on kuitenkin edelleen vahvasti mukana. Leskirouva Rakel Nevalaisen kuolinpesän kadonneet rahat ja vainajan asuntoa remontoivan Leo Ojasen kuoleman käynnistämä tapahtumaketju pitävät jälleen rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilaisen ja tämän työparin, konstaapeli Päivikki Noron kiireisinä. Hyvästä maineestaan tarkan hauholaisen remonttiyrittäjän, Rainer Hytösen aikataulut uhkaavat tapahtumien vuoksi mennä pahasti sekaisin. Haapion perheen 15-vuotiasta kirjailijanalkua, Verttiä alkaa moni asia mietityttämään ja hän tarjoaa halukkaasti mielikuvituksensa ja nokkelan päättelykykynsä poliisin avuksi.<br /> <br /> ==Usvassa uinuu uhka==<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka täydentää Hauho-sarjaa kuudentena itsenäisenä dekkarina. Tapahtumat sijoittuvat Hauhon keskustaan Vanhalle raitille taidemaalari Viola Ankerin vuokraamalle huvilalle. Hänen kanssaan asuu lukion ensimmäistä luokkaa käyvä veljentytär Mella Sallikari. Pihamökkiä asuttaa veljen entisen työpaikan siivooja-keittäjä miesystävänsä kanssa. Viola järjestää vappuaattona juhlat huvilassaan. Aamun valjetessa yksi juhlijoista löytyy kuolleena rantavedestä ja toinen on kadonnut jäljettömiin. Rikoksen selvittely osuu jälleen ylikonstaapeli Pirkka Juutilaiselle ja vanhempi konstaapeli Päivikki Norolle. Rikos vaikuttaa tavallistakin sotkuisemmalta, mutta yllättäväksi avuksi ilmaantuu tarkkasilmäinen ja herkkäkorvainen Sanelma Raikku Hellevin Hovin naapurista. <br /> <br /> == Viimeiset vuorosanat==<br /> <br /> Viimeiset vuorosanat on Hauho-sarjan seitsemäs itsenäinen dekkari. Helsinkiläinen kuvausryhmä saapuu Hellevin Hovin kurssikeskukseen Koivulinnaan filmaamaan ja viimeistelemään viittä vaille valmiin elokuvan salaisia lemmenkohtauksia. Dramaturgi-ohjaaja Totti Sepänsalo pitää hauholaista maaseutua sekä sen vanhojen elokuvien henkimää perinnettä tarkoitukseen sopivana. Heti alkuun kuvausryhmän henkilösuhteissa hiertää, kun paljastuu yllättäviä menneisyyden kytköksiä. Tilanne ei parane lainkaan kutsumattoman vieraan liittyessä seurueeseen. Filmaustyö saa dramaattisen käänteen, kun yksi ryhmän jäsenistä löytyy kuolleena metsäpolulta. Rikosta selvittämään saapuvat jälleen kerran rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja vanhempi konstaapeli Päivikki Noro. Tavallista hankalampi tapaus mutkistuu entisestään, kun jälkien epäillään johtavan Hauholta myös Helsingin Kallioon.<br /> <br /> ==Ryöstetty elämä==<br /> <br /> Hauho-sarjan kahdeksannessa itsenäisessä dekkarissa Ryöstetty elämä nuori lääkäri loukkaantuu moottoripyöräonnettomuudessa vakavin seurauksin ja hänet todetaan aivokuolleeksi. Elinluovutustestamentin mukaisesti uhrilta irrotetaan maksa keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Siirteen kuljetus sitä odottavalle potilaalle on jo alkamassa, kun siirteen sisältämä kylmälaukku ryöstetään häikäilemättömästi ja Hauholla asuva sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko siepataan turvaamaan ryöstösaalis. Seuraa operaatio, jota johtaa KRP paikallinen poliisi apunaan. Ryöstöstä johtuen moottoripyöräonnettomuus asettuu aivan uuteen valoon. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja työparinsa vanhempi konstaapeli Päivikki Noro päätyvät tutkimaan sekä onnettomuuden että sen uhrin taustoja. Järkyttyneet hauholaiset ovat runsaslukuisesti mukana selvittämässä pidetyn tohtorinsa kohtaloa. Panttivankidraama luo varjonsa myös kirjailija Karla Mantereen häiden suunnitteluun, joiden pitopaikaksi morsian on hyvissä ajoin valinnut Hellevin Hovin Koivulinnan.<br /> <br /> ==Kun kukaan ei kaipaa==<br /> <br /> Yhdeksännessä Hauho-dekkarissa hauholaiset kaverukset Roni ja Jörkki tekevät kaamean löydön nuorison suosiman autiotalon läheisyydestä. Tuntematon nuori naishenkilö viruu kuristettuna autiotalon perunakellarissa. Paikkakunnalla ketään ei ole ilmoitettu kadonneeksi, eikä kukaan tunnista vainajaa poliisin kuvista. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen keskeyttää kesälomansa ja ryhtyy yhdessä työparinsa Päivikki Noron kanssa piinalliseen jäljitystyöhön, joka ei aluksi tunnu johtavan mihinkään. Kaiken lisäksi poliisin työtä häiritsevät perättömät silminnäkijähavainnot. Samaan aikaan Hellevin Hovissa puhaltavat muutoksen tuulet. Yrityksen toinen osakas Kirsti Haapio on muuttamassa Tampereelle tyttärensä avuksi hoitamaan tämän parin kuukauden ikäisiä kaksospoikia, myös välit Tuomas-pappiin ovat entisestään lämmenneet. Villa Ankerin pihamökki Vanhalla raitilla saa onnekkaan sattuman kautta uuden asukin puuseppä Amos Pekkalasta. Rikostutkinnan lomassa leijuukin romanttisia näkymiä.<br /> <br /> == Sattuma koituu kohtaloksi==<br /> <br /> ”Sattuma koituu kohtaloksi” - dekkarissani Hauhon Vanhalla raitilla sijaitseva Villa Anker on saanut uuden omistajan tuomari Emil Roudasta, mutta tämän menehdyttyä huvilaan muuttaakin tuore leski Minerva Routa. Talossa järjestetään perunkirjoitus, johon saapuu tuomarin Amsterdamissa asuva, päihdeongelmien kanssa kamppaileva poika Kristian Milma-vaimoineen. Huvilassa vierailee myös tuomarin pitkäaikainen kanslisti rouva Essi Teeri, ja pihamökkiä asuttaa uusi vuokralainen, omissa oloissaan viihtyvä toimittaja, kirjailija Annu Alakontio. Ilmapiirissä väreilee jännitteitä, mutta perunkirjoitus saadaan onnistuneesti toimitettua. Yllättävä kuolemantapaus Villa Ankerin rantalaiturin tuntumassa heti perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä tuo paikkakunnalle tutut poliisit Pirkka Juutilaisen ja Päivikki Noron tehtävänään selvittää, onko kyseessä onnettomuus vai sittenkin harkittu rikos. Hellevin Hovissa puolestaan etsitään uutta työvoimaa sairauslomalla olevan Sanelma Raikun tilalle. Ensi hätään kiireapulaiseksi lupautuu Espooseen muuttanut siilinjärveläinen ylioppilas Vaula Luntinen, joka tietämättään on vedetty mukaan pääkaupunkiseudun huumejuonitteluun. Ulottuuko se hänen kauttaan myös Hauholle?<br /> <br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> <br /> Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> Selvästi syyllinen: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-801-3<br /> <br /> Hiljainen tahto: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-889-1<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka: jännitysromaani, Myllylahti 2019. ISBN 978-952-202-979-9 <br /> <br /> Viimeiset vuorosanat: jännitysromaani, Myllylahti 2020. ISBN 978-952-356-0<br /> <br /> Ryöstetty elämä: jännitysromaani, Myllylahti 2021. ISBN 978-952-356-169-4 <br /> <br /> Kun kukaan ei kaipaa: jännitysromaani, Myllylahti 2022. ISBN 978-952-356-273-8<br /> <br /> Sattuma koituu kohtaloksi, Myllylahti 2024. ISBN 978-952-356-481-7<br /> <br /> == Lähteitä ==<br /> <br /> Anne Syrjä (Hanne Dahl). Espoon kirjailijat<br /> ([https://www.espoonkirjailijat.fi/kirjailijat/anne-syrja-hanne-dahl/])<br /> <br /> Dahl Hanne. Myllylahti<br /> ([https://www.myllylahti.fi/kirjailijat/manufacturers/dahl-hanne])<br /> <br /> Hanne Dahl. Kirjasampo<br /> ([https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Dahl%25252C%252BHanne])<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=42743 2024-04-19T12:14:06Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017), viidentenä Hiljainen tahto (2018), kuudentena Usvassa uinuu uhka (2019), seitsemäntenä Viimeiset vuorosanat (2020) , kahdeksantena Ryöstetty elämä (2021) yhdeksäntenä Kun kukaan ei kaipaa (2022) ja kymmenentenä Sattuma koituu kohtaloksi (2024).<br /> <br /> Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen. <br /> <br /> Kirjailija asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Hauho-sarjan ensimmäinen dekkari kertoo burn outia potevasta sisätautilääkäri Mauri Yli-Virangosta, joka vuokraa toipumispaikakseen lomamökin Hauholta. Rauha järkkyy kuitenkin pahasti, kun paikkakunnalla sattuu kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta, että vahvin motiivi löytyy lääkäriltä itseltään. Rikostutkinnasta vastaa rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Tuore ylioppilas Ilona Haapio on neuvokkuudellaan suureksi avuksi poliisin ratkaistessa Haapion perhettä kohdannutta tragediaa.<br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hauhon keskustassa sijaitsevaa majoitusyritys Hellevin Hovia pyörittävä Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Tieto järkyttää hänen yhtiökumppaniaan Kirsti Haapiotakin siinä määrin, että vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa omistajakaksikon huomaamaan, mitä ympärillä tapahtuu. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen käynnistää rikostutkinnan, johon tuo lisäväriä Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä paikkakunnalla työskentelevä helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Ilona Haapio onnistuu jälleen nokkelalla päättelykyvyllään viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen vakava sairaus muistuttaa miestä elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> <br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran mukana rikoksen selvittämisessä.<br /> <br /> == Selvästi syyllinen ==<br /> <br /> Musiikkia ja sosiaalipsykologiaa Rotterdamissa opiskeleva Rikke sotkee asiansa pahasti ja joutuu palaamaan Suomeen. Työpaikka hämeenlinnalaisessa pubissa osoittautuu ahdistavaksi, eivätkä Hollannin tapahtumatkaan jätä häntä rauhaan. Tilapäisesti Hauholla asuva äiti Sinikka ja sisarpuoli Haije majoittavat Riken reppuineen olohuoneensa sohvalle, mikä saa sisarusten välit kiristymään. Pian Rikke huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, vieläpä yksi pääepäillyistä. Tapahtumien pyörteisiin joutuvat myös majoitusyritys Hellevin Hovin työntekijät sekä Hämeenlinnassa syyttäjänvirastossa kesätöissä työskentelevä oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio. Murhatutkimuksia johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen, joka kiireittensä keskellä huomaa tarkkailevansa Riken äidin vasenta poskea ja siihen ilmestyvää hymykuoppaa. Eikä mies enää oikein ymmärrä itseään.<br /> <br /> == Hiljainen tahto ==<br /> <br /> Hiljainen tahto on Hauho-sarjan viides itsenäinen dekkari. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan. Hellevin Hovi henkilöineen on kuitenkin edelleen vahvasti mukana. Leskirouva Rakel Nevalaisen kuolinpesän kadonneet rahat ja vainajan asuntoa remontoivan Leo Ojasen kuoleman käynnistämä tapahtumaketju pitävät jälleen rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilaisen ja tämän työparin, konstaapeli Päivikki Noron kiireisinä. Hyvästä maineestaan tarkan hauholaisen remonttiyrittäjän, Rainer Hytösen aikataulut uhkaavat tapahtumien vuoksi mennä pahasti sekaisin. Haapion perheen 15-vuotiasta kirjailijanalkua, Verttiä alkaa moni asia mietityttämään ja hän tarjoaa halukkaasti mielikuvituksensa ja nokkelan päättelykykynsä poliisin avuksi.<br /> <br /> ==Usvassa uinuu uhka==<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka täydentää Hauho-sarjaa kuudentena itsenäisenä dekkarina. Tapahtumat sijoittuvat Hauhon keskustaan Vanhalle raitille taidemaalari Viola Ankerin vuokraamalle huvilalle. Hänen kanssaan asuu lukion ensimmäistä luokkaa käyvä veljentytär Mella Sallikari. Pihamökkiä asuttaa veljen entisen työpaikan siivooja-keittäjä miesystävänsä kanssa. Viola järjestää vappuaattona juhlat huvilassaan. Aamun valjetessa yksi juhlijoista löytyy kuolleena rantavedestä ja toinen on kadonnut jäljettömiin. Rikoksen selvittely osuu jälleen ylikonstaapeli Pirkka Juutilaiselle ja vanhempi konstaapeli Päivikki Norolle. Rikos vaikuttaa tavallistakin sotkuisemmalta, mutta yllättäväksi avuksi ilmaantuu tarkkasilmäinen ja herkkäkorvainen Sanelma Raikku Hellevin Hovin naapurista. <br /> <br /> == Viimeiset vuorosanat==<br /> <br /> Viimeiset vuorosanat on Hauho-sarjan seitsemäs itsenäinen dekkari. Helsinkiläinen kuvausryhmä saapuu Hellevin Hovin kurssikeskukseen Koivulinnaan filmaamaan ja viimeistelemään viittä vaille valmiin elokuvan salaisia lemmenkohtauksia. Dramaturgi-ohjaaja Totti Sepänsalo pitää hauholaista maaseutua sekä sen vanhojen elokuvien henkimää perinnettä tarkoitukseen sopivana. Heti alkuun kuvausryhmän henkilösuhteissa hiertää, kun paljastuu yllättäviä menneisyyden kytköksiä. Tilanne ei parane lainkaan kutsumattoman vieraan liittyessä seurueeseen. Filmaustyö saa dramaattisen käänteen, kun yksi ryhmän jäsenistä löytyy kuolleena metsäpolulta. Rikosta selvittämään saapuvat jälleen kerran rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja vanhempi konstaapeli Päivikki Noro. Tavallista hankalampi tapaus mutkistuu entisestään, kun jälkien epäillään johtavan Hauholta myös Helsingin Kallioon.<br /> <br /> ==Ryöstetty elämä==<br /> <br /> Hauho-sarjan kahdeksannessa itsenäisessä dekkarissa Ryöstetty elämä nuori lääkäri loukkaantuu moottoripyöräonnettomuudessa vakavin seurauksin ja hänet todetaan aivokuolleeksi. Elinluovutustestamentin mukaisesti uhrilta irrotetaan maksa keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Siirteen kuljetus sitä odottavalle potilaalle on jo alkamassa, kun siirteen sisältämä kylmälaukku ryöstetään häikäilemättömästi ja Hauholla asuva sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko siepataan turvaamaan ryöstösaalis. Seuraa operaatio, jota johtaa KRP paikallinen poliisi apunaan. Ryöstöstä johtuen moottoripyöräonnettomuus asettuu aivan uuteen valoon. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja työparinsa vanhempi konstaapeli Päivikki Noro päätyvät tutkimaan sekä onnettomuuden että sen uhrin taustoja. Järkyttyneet hauholaiset ovat runsaslukuisesti mukana selvittämässä pidetyn tohtorinsa kohtaloa. Panttivankidraama luo varjonsa myös kirjailija Karla Mantereen häiden suunnitteluun, joiden pitopaikaksi morsian on hyvissä ajoin valinnut Hellevin Hovin Koivulinnan.<br /> <br /> ==Kun kukaan ei kaipaa==<br /> <br /> Yhdeksännessä Hauho-dekkarissa hauholaiset kaverukset Roni ja Jörkki tekevät kaamean löydön nuorison suosiman autiotalon läheisyydestä. Tuntematon nuori naishenkilö viruu kuristettuna autiotalon perunakellarissa. Paikkakunnalla ketään ei ole ilmoitettu kadonneeksi, eikä kukaan tunnista vainajaa poliisin kuvista. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen keskeyttää kesälomansa ja ryhtyy yhdessä työparinsa Päivikki Noron kanssa piinalliseen jäljitystyöhön, joka ei aluksi tunnu johtavan mihinkään. Kaiken lisäksi poliisin työtä häiritsevät perättömät silminnäkijähavainnot. Samaan aikaan Hellevin Hovissa puhaltavat muutoksen tuulet. Yrityksen toinen osakas Kirsti Haapio on muuttamassa Tampereelle tyttärensä avuksi hoitamaan tämän parin kuukauden ikäisiä kaksospoikia, myös välit Tuomas-pappiin ovat entisestään lämmenneet. Villa Ankerin pihamökki Vanhalla raitilla saa onnekkaan sattuman kautta uuden asukin puuseppä Amos Pekkalasta. Rikostutkinnan lomassa leijuukin romanttisia näkymiä.<br /> <br /> == Sattuma koituu kohtaloksi==<br /> <br /> ”Sattuma koituu kohtaloksi” - dekkarissani Hauhon Vanhalla raitilla sijaitseva Villa Anker on saanut uuden omistajan tuomari Emil Roudasta, mutta tämän menehdyttyä huvilaan muuttaakin tuore leski Minerva Routa. Talossa järjestetään perunkirjoitus, johon saapuu tuomarin Amsterdamissa asuva, päihdeongelmien kanssa kamppaileva poika Kristian Milma-vaimoineen. Huvilassa vierailee myös tuomarin pitkäaikainen kanslisti rouva Essi Teeri, ja pihamökkiä asuttaa uusi vuokralainen, omissa oloissaan viihtyvä toimittaja, kirjailija Annu Alakontio. Ilmapiirissä väreilee jännitteitä, mutta perunkirjoitus saadaan onnistuneesti toimitettua. Yllättävä kuolemantapaus Villa Ankerin rantalaiturin tuntumassa heti perunkirjoituksen jälkeisenä päivänä tuo paikkakunnalle tutut poliisit Pirkka Juutilaisen ja Päivikki Noron tehtävänään selvittää, onko kyseessä onnettomuus vai sittenkin harkittu rikos. Hellevin Hovissa puolestaan etsitään uutta työvoimaa sairauslomalla olevan Sanelma Raikun tilalle. Ensi hätään kiireapulaiseksi lupautuu Espooseen muuttanut siilinjärveläinen ylioppilas Vaula Luntinen, joka tietämättään on vedetty mukaan pääkaupunkiseudun huumejuonitteluun. Ulottuuko se hänen kauttaan myös Hauholle?<br /> <br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> <br /> Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> Selvästi syyllinen: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-801-3<br /> <br /> Hiljainen tahto: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-889-1<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka: jännitysromaani, Myllylahti 2019. ISBN 978-952-202-979-9 <br /> <br /> Viimeiset vuorosanat: jännitysromaani, Myllylahti 2020. ISBN 978-952-356-0<br /> <br /> Ryöstetty elämä: jännitysromaani, Myllylahti 2021. ISBN 978-952-356-169-4 <br /> <br /> Kun kukaan ei kaipaa: jännitysromaani, Myllylahti 2022. ISBN 978-952-356-273-8<br /> <br /> Sattuma koituu kohtaloksi, Myllylahti 2024. ISBN 978-952-356-481-7<br /> <br /> == Lähteitä ==<br /> <br /> Anne Syrjä (Hanne Dahl). Espoon kirjailijat<br /> ([https://www.espoonkirjailijat.fi/kirjailijat/anne-syrja-hanne-dahl/])<br /> <br /> Dahl Hanne. Myllylahti<br /> ([https://www.myllylahti.fi/kirjailijat/manufacturers/dahl-hanne])<br /> <br /> Hanne Dahl. Kirjasampo<br /> ([https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Dahl%25252C%252BHanne])<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=42742 2024-04-19T11:00:51Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017), viidentenä Hiljainen tahto (2018), kuudentena Usvassa uinuu uhka (2019), seitsemäntenä Viimeiset vuorosanat (2020) , kahdeksantena Ryöstetty elämä (2021) yhdeksäntenä Kun kukaan ei kaipaa (2022) ja kymmenentenä Sattuma koituu kohtaloksi (2024).<br /> <br /> Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden, Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen ja Uudenmaan Kirjoittajien jäsen. <br /> <br /> Kirjailija asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Hauho-sarjan ensimmäinen dekkari kertoo burn outia potevasta sisätautilääkäri Mauri Yli-Virangosta, joka vuokraa toipumispaikakseen lomamökin Hauholta. Rauha järkkyy kuitenkin pahasti, kun paikkakunnalla sattuu kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta, että vahvin motiivi löytyy lääkäriltä itseltään. Rikostutkinnasta vastaa rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Tuore ylioppilas Ilona Haapio on neuvokkuudellaan suureksi avuksi poliisin ratkaistessa Haapion perhettä kohdannutta tragediaa.<br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hauhon keskustassa sijaitsevaa majoitusyritys Hellevin Hovia pyörittävä Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Tieto järkyttää hänen yhtiökumppaniaan Kirsti Haapiotakin siinä määrin, että vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa omistajakaksikon huomaamaan, mitä ympärillä tapahtuu. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen käynnistää rikostutkinnan, johon tuo lisäväriä Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä paikkakunnalla työskentelevä helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Ilona Haapio onnistuu jälleen nokkelalla päättelykyvyllään viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen vakava sairaus muistuttaa miestä elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> <br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran mukana rikoksen selvittämisessä.<br /> <br /> == Selvästi syyllinen ==<br /> <br /> Musiikkia ja sosiaalipsykologiaa Rotterdamissa opiskeleva Rikke sotkee asiansa pahasti ja joutuu palaamaan Suomeen. Työpaikka hämeenlinnalaisessa pubissa osoittautuu ahdistavaksi, eivätkä Hollannin tapahtumatkaan jätä häntä rauhaan. Tilapäisesti Hauholla asuva äiti Sinikka ja sisarpuoli Haije majoittavat Riken reppuineen olohuoneensa sohvalle, mikä saa sisarusten välit kiristymään. Pian Rikke huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, vieläpä yksi pääepäillyistä. Tapahtumien pyörteisiin joutuvat myös majoitusyritys Hellevin Hovin työntekijät sekä Hämeenlinnassa syyttäjänvirastossa kesätöissä työskentelevä oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio. Murhatutkimuksia johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen, joka kiireittensä keskellä huomaa tarkkailevansa Riken äidin vasenta poskea ja siihen ilmestyvää hymykuoppaa. Eikä mies enää oikein ymmärrä itseään.<br /> <br /> == Hiljainen tahto ==<br /> <br /> Hiljainen tahto on Hauho-sarjan viides itsenäinen dekkari. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan. Hellevin Hovi henkilöineen on kuitenkin edelleen vahvasti mukana. Leskirouva Rakel Nevalaisen kuolinpesän kadonneet rahat ja vainajan asuntoa remontoivan Leo Ojasen kuoleman käynnistämä tapahtumaketju pitävät jälleen rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilaisen ja tämän työparin, konstaapeli Päivikki Noron kiireisinä. Hyvästä maineestaan tarkan hauholaisen remonttiyrittäjän, Rainer Hytösen aikataulut uhkaavat tapahtumien vuoksi mennä pahasti sekaisin. Haapion perheen 15-vuotiasta kirjailijanalkua, Verttiä alkaa moni asia mietityttämään ja hän tarjoaa halukkaasti mielikuvituksensa ja nokkelan päättelykykynsä poliisin avuksi.<br /> <br /> ==Usvassa uinuu uhka==<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka täydentää Hauho-sarjaa kuudentena itsenäisenä dekkarina. Tapahtumat sijoittuvat Hauhon keskustaan Vanhalle raitille taidemaalari Viola Ankerin vuokraamalle huvilalle. Hänen kanssaan asuu lukion ensimmäistä luokkaa käyvä veljentytär Mella Sallikari. Pihamökkiä asuttaa veljen entisen työpaikan siivooja-keittäjä miesystävänsä kanssa. Viola järjestää vappuaattona juhlat huvilassaan. Aamun valjetessa yksi juhlijoista löytyy kuolleena rantavedestä ja toinen on kadonnut jäljettömiin. Rikoksen selvittely osuu jälleen ylikonstaapeli Pirkka Juutilaiselle ja vanhempi konstaapeli Päivikki Norolle. Rikos vaikuttaa tavallistakin sotkuisemmalta, mutta yllättäväksi avuksi ilmaantuu tarkkasilmäinen ja herkkäkorvainen Sanelma Raikku Hellevin Hovin naapurista. <br /> <br /> == Viimeiset vuorosanat==<br /> <br /> Viimeiset vuorosanat on Hauho-sarjan seitsemäs itsenäinen dekkari. Helsinkiläinen kuvausryhmä saapuu Hellevin Hovin kurssikeskukseen Koivulinnaan filmaamaan ja viimeistelemään viittä vaille valmiin elokuvan salaisia lemmenkohtauksia. Dramaturgi-ohjaaja Totti Sepänsalo pitää hauholaista maaseutua sekä sen vanhojen elokuvien henkimää perinnettä tarkoitukseen sopivana. Heti alkuun kuvausryhmän henkilösuhteissa hiertää, kun paljastuu yllättäviä menneisyyden kytköksiä. Tilanne ei parane lainkaan kutsumattoman vieraan liittyessä seurueeseen. Filmaustyö saa dramaattisen käänteen, kun yksi ryhmän jäsenistä löytyy kuolleena metsäpolulta. Rikosta selvittämään saapuvat jälleen kerran rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja vanhempi konstaapeli Päivikki Noro. Tavallista hankalampi tapaus mutkistuu entisestään, kun jälkien epäillään johtavan Hauholta myös Helsingin Kallioon.<br /> <br /> ==Ryöstetty elämä==<br /> <br /> Hauho-sarjan kahdeksannessa itsenäisessä dekkarissa Ryöstetty elämä nuori lääkäri loukkaantuu moottoripyöräonnettomuudessa vakavin seurauksin ja hänet todetaan aivokuolleeksi. Elinluovutustestamentin mukaisesti uhrilta irrotetaan maksa keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Siirteen kuljetus sitä odottavalle potilaalle on jo alkamassa, kun siirteen sisältämä kylmälaukku ryöstetään häikäilemättömästi ja Hauholla asuva sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko siepataan turvaamaan ryöstösaalis. Seuraa operaatio, jota johtaa KRP paikallinen poliisi apunaan. Ryöstöstä johtuen moottoripyöräonnettomuus asettuu aivan uuteen valoon. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen ja työparinsa vanhempi konstaapeli Päivikki Noro päätyvät tutkimaan sekä onnettomuuden että sen uhrin taustoja. Järkyttyneet hauholaiset ovat runsaslukuisesti mukana selvittämässä pidetyn tohtorinsa kohtaloa. Panttivankidraama luo varjonsa myös kirjailija Karla Mantereen häiden suunnitteluun, joiden pitopaikaksi morsian on hyvissä ajoin valinnut Hellevin Hovin Koivulinnan.<br /> <br /> ==Kun kukaan ei kaipaa==<br /> <br /> Yhdeksännessä Hauho-dekkarissa hauholaiset kaverukset Roni ja Jörkki tekevät kaamean löydön nuorison suosiman autiotalon läheisyydestä. Tuntematon nuori naishenkilö viruu kuristettuna autiotalon perunakellarissa. Paikkakunnalla ketään ei ole ilmoitettu kadonneeksi, eikä kukaan tunnista vainajaa poliisin kuvista. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen keskeyttää kesälomansa ja ryhtyy yhdessä työparinsa Päivikki Noron kanssa piinalliseen jäljitystyöhön, joka ei aluksi tunnu johtavan mihinkään. Kaiken lisäksi poliisin työtä häiritsevät perättömät silminnäkijähavainnot. Samaan aikaan Hellevin Hovissa puhaltavat muutoksen tuulet. Yrityksen toinen osakas Kirsti Haapio on muuttamassa Tampereelle tyttärensä avuksi hoitamaan tämän parin kuukauden ikäisiä kaksospoikia, myös välit Tuomas-pappiin ovat entisestään lämmenneet. Villa Ankerin pihamökki Vanhalla raitilla saa onnekkaan sattuman kautta uuden asukin puuseppä Amos Pekkalasta. Rikostutkinnan lomassa leijuukin romanttisia näkymiä.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> <br /> Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> Selvästi syyllinen: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-801-3<br /> <br /> Hiljainen tahto: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-889-1<br /> <br /> Usvassa uinuu uhka: jännitysromaani, Myllylahti 2019. ISBN 978-952-202-979-9 <br /> <br /> Viimeiset vuorosanat: jännitysromaani, Myllylahti 2020. ISBN 978-952-356-0<br /> <br /> Ryöstetty elämä: jännitysromaani, Myllylahti 2021. ISBN 978-952-356-169-4 <br /> <br /> Kun kukaan ei kaipaa: jännitysromaani, Myllylahti 2022. ISBN 978-952-356-273-8<br /> <br /> Sattuma koituu kohtaloksi : jännitysromaani, Myllylahti 2024. ISBN 978-952-356-481-7<br /> <br /> == Lähteitä ==<br /> <br /> Anne Syrjä (Hanne Dahl). Espoon kirjailijat<br /> ([https://www.espoonkirjailijat.fi/kirjailijat/anne-syrja-hanne-dahl/])<br /> <br /> Dahl Hanne. Myllylahti<br /> ([https://www.myllylahti.fi/kirjailijat/manufacturers/dahl-hanne])<br /> <br /> Hanne Dahl. Kirjasampo<br /> ([https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Dahl%25252C%252BHanne])<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kanta-H%C3%A4meen_Oppaat&diff=42737 2024-04-11T11:43:58Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div><br /> Kanta-Hämeen Oppaat ry on perustettu vuonna 1970.<br /> Yhdistys on ollut Suomen Opasliiton jäsen liiton perustamisesta vuodesta 1974 lähtien.<br /> <br /> Kanta-Hämeen Oppaat ry on toiminut yli 50 vuotta Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan esittelijänä. Yhdistyksen oppaat on auktorisoitu Suomen Opasliiton vaatimusten mukaisesti ja tarjoavat opastuksia suomen, ruotsin, englannin, saksan, venäjän ja japanin kielillä.<br /> <br /> Opastuksen teemoja ovat aikojen saatossa olleet:<br /> * Hämeenlinnan kaupunkikierros<br /> * Aulangon puistometsäkierros<br /> * Hattulan retki<br /> * Janakkalan retki<br /> * Hämeenlinna Olympiakaupunkina<br /> * Elokuvakierros <br /> * Sibeliusopastukset <br /> * Irwin ja Veksi kävelykierros <br /> * Kulttuurikävelykierros - veistokset ja kirjailijat<br /> * Puistokierros<br /> * Ahveniston luontopolku<br /> * Hämeen Härkätie<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kulttuurimedia&diff=42669 2024-01-22T10:01:44Z

<p>Ylläpito: Luokka lisätty</p> <hr /> <div>Kulttuurimedia on paikallinen kulttuurimedia, joka julkaisee kritiikkejä, kävijäkokemuksia, henkilökuvia, kolumneja ja muita kirjoituksia verkkoalustallaan Hämeenlinnan alueen kultttuurista. <br /> <br /> Kulttuurimedia tuottaa kirjoitusten lisäksi myös podcasteja, art talks - puheenvuoroja, tiktok sisältöä sekä ylläpitää tapahtumakalenteria, jota toimijat voivat itse päivittää. <br /> <br /> Kulttuurimedia on perustettu Kaputa ry:n toimesta omaksi itsenäiseksi alajaostokseen vuonna 2023 ja julkaistu 1.1.2024 <br /> <br /> Sisällön tuottajia mediassa on noin 20 henkilöä ja sen vastaavana päätoimittajana toimii kuvataiteilija [http://www.minttusaarinen.com Minttu Saarinen.] <br /> <br /> Kulttuurimedian sivut löydät [http://www.kulttuurimedia.fi täältä].<br /> <br /> [[Luokka:Media]][[Luokka:Hämeenlinna]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kaputa_ry&diff=42668 2024-01-22T09:57:24Z

<p>Ylläpito: Luokka lisätty</p> <hr /> <div>Kaputa eli kaupunkikulttuuri- ja kaupunkitaideyhdistys on perustettu vuona 2022 tukemaan ja edistämään paikallisen kaupunkikulttuurin ja kaupunkitaiteen esittämistä, tekemistä ja toimintaa. <br /> <br /> Kaputa ry järjestää erilaisia tapahtumia, osallistuu muiden tutoantoihin, konsultoi, mainostaa ja on parhaalla katsomallaan tavalla avuksi kaupunkikulttuurin tuottamisessa ja aseman parantamisessa. <br /> <br /> Vuonna 2023 Kaputa ry perusti Kulttuurimedian vuonna 2023.<br /> <br /> [[Luokka:Kulttuuriyhdistykset]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Minttu_Saarinen&diff=42667 2024-01-22T09:54:01Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Kuvataiteilija Minttu Saarinen (s. 1987, Hattulassa) <br /> on Hämeenlinnassa työskentelevä kuvataiteilija, joka on tunnettu räväköistä maalauksistaan, ihmisyyttä pohtivista performansseistaan sekä ulkotilaan rakennetuista installaatioistaan. <br /> <br /> Saarisen teoksissa huumori, outous ja ristiriidat ovat merkittävässä osassa. Teokset käsittelevät aikamme ilmiöitä ja ihmisen suhdetta itseensä, luontoon ja muunlajisiin. <br /> <br /> [[Tiedosto:20230923 143841.jpg|pienoiskuva|Installaatio Homomplantae sekä triptyykki Sampo]]<br /> <br /> '''Muuta'''<br /> <br /> Saarinen on pitänyt galleriakkierroksia, DrinkDraw - iltoja paikallisissa ravintoloissa sekä opettanut kaupunkimaalauskursseja, äänimaiseman piirtämistä sekä kokeilevan maalauksen ja piirtämisen kursseja. <br /> <br /> Hän on tuottanut kuvataidefestivaaleja, kokoelmanäyttelyitä, keskusteluiltoja, kansainvöäilsiä näyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia, luentoja, työpajoja ja konsertteja. <br /> <br /> Saarinen tunnetaan myös kulttuuripoliittisena vaikuttajana, tuottajana, kolumnistina sekä Kulttuurimedian päätoimittajana. <br /> <br /> Taiteilijan [http://www.minttusaarinen.com kotisivut]<br /> <br /> [[Luokka:Kuvataiteilijat]][[Luokka:Hämeenlinnalaisia]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Aikakone_Eenokki&diff=42412 2023-06-09T12:23:11Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Aikakone Eenokissa voi nauttia kuvista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Suurin osa vanhoista kuvista on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkistosta. <br /> <br /> Häme-Wikin käyttäjät voivat laajentaa Aikakone Eenokkia kirjoittamalla lisätietoja kuvista sekä linkittämällä tekstejä muille sivuille. Käyttäjät voivat myös lisätä sivustolle uusia kuvapareja sekä Hämeenlinnasta että muualta Kanta-Hämeesstä.&amp;nbsp; <br /> <br /> <br /> [[Category:Historialliset kuvat]][[Category:Valokuvaus]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Vuoden_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen&diff=42411 2023-06-09T12:00:41Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[Category:Henkilöt]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hauhon_kirjasto&diff=42410 2023-06-09T11:49:58Z

<p>Ylläpito: Otti pois suojauksen sivulta ”Hauhon kirjasto”</p> <hr /> <div>== Kirjasto tänään ==<br /> <br /> [[Image:Hauhoauto.jpg|thumb|right|200px|Pienoisautonäyttely Hauhon kirjastossa]]Hauhon kirjasto sijaitsee vanhainkodin entisessä sairasosastorakennuksessa. Kirjasto on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1986. Tilaa on 270 m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;. Kirjastovirkailijoina toimivat Pirkko Nurminen ja Seija Haavisto. Hauhon kirjaston tiimiin kuuluu myös kouluohjaaja Maria Karvinen. <br /> <br /> Vuonna 2010 kunnan palvelupiste muutti kirjastoon.<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Hauholla avattiin ensimmäinen lainakirjasto vuonna 1861. Kirjastolaitoksen perustajina mainitaan rovasti ja kirkkoherra, tähtikunnan jäsen Adolf Sirén, joka ennen Hauhon kirkkoherraksi tuloaan oli tunnettu koulumiehenä. Hänen lisäkseen perustajina olivat kappalainen August Allén, pastori Matti Fredrik Kotilainen, tirehtööri Otto Olenius ja pastori Karl Johan Cederblad. <br /> <br /> [[Image:Hauhokokelma pysty.jpg|thumb|right|200px|Asiakas tutkii Hauho-kokoelmaa. Kuvaaja: Riitta Maula]]Kirjastoa varten oli kerätty rahaa arpajaisilla ja lahjoituksilla. Perustamisvaiheessa kirjastossa oli 119 nidosta. Vuonna 1879 niteitä oli 265 kpl. Kirjastonhoitajana toimi ensimmäisinä vuosina kappalainen Karl Johan Cederblad. Kunnalliseksi toiminnaksi kirjastolaitos siirtyi ilmeisesti kunnan perustamisvuonna 1868. <br /> <br /> Ensimmäinen kirjasatoa koskeva asiakirjamerkintä löytyy kunnanarkistosta vuodelta 1886.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa ==<br /> <br /> Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Hauhon kirjastosta tuli [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Punnanmäentie 18.<br /> <br /> == Hauhon kirjaston videotuotantoa Youtubessa ==<br /> <br /> Hauhon hölmöläisakkojen kesäseikkailu <br /> <br /> {{#widget:YouTube|id=AC1gCglWtW8|height|width}}<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> Pohjola, Salme&amp;nbsp;: Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi, 2006. <br /> <br /> Hauhon kirjaston sivut [https://vanamo.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85120 Vanamo-verkkokirjastossa].<br /> <br /> {{Tynkä}} <br /> <br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> [[Coordinates::61.170916, 24.575942| ]] <br /> [[Category:Hauho]] [[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hauhon_kirjasto&diff=42409 2023-06-09T11:42:39Z

<p>Ylläpito: Suojasi sivun ”Hauhon kirjasto” ([Muokkaus=Vain hyväksytyt käyttäjät] (ikuinen) [Siirto=Vain hyväksytyt käyttäjät] (ikuinen))</p> <hr /> <div>== Kirjasto tänään ==<br /> <br /> [[Image:Hauhoauto.jpg|thumb|right|200px|Pienoisautonäyttely Hauhon kirjastossa]]Hauhon kirjasto sijaitsee vanhainkodin entisessä sairasosastorakennuksessa. Kirjasto on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1986. Tilaa on 270 m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;. Kirjastovirkailijoina toimivat Pirkko Nurminen ja Seija Haavisto. Hauhon kirjaston tiimiin kuuluu myös kouluohjaaja Maria Karvinen. <br /> <br /> Vuonna 2010 kunnan palvelupiste muutti kirjastoon.<br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Hauholla avattiin ensimmäinen lainakirjasto vuonna 1861. Kirjastolaitoksen perustajina mainitaan rovasti ja kirkkoherra, tähtikunnan jäsen Adolf Sirén, joka ennen Hauhon kirkkoherraksi tuloaan oli tunnettu koulumiehenä. Hänen lisäkseen perustajina olivat kappalainen August Allén, pastori Matti Fredrik Kotilainen, tirehtööri Otto Olenius ja pastori Karl Johan Cederblad. <br /> <br /> [[Image:Hauhokokelma pysty.jpg|thumb|right|200px|Asiakas tutkii Hauho-kokoelmaa. Kuvaaja: Riitta Maula]]Kirjastoa varten oli kerätty rahaa arpajaisilla ja lahjoituksilla. Perustamisvaiheessa kirjastossa oli 119 nidosta. Vuonna 1879 niteitä oli 265 kpl. Kirjastonhoitajana toimi ensimmäisinä vuosina kappalainen Karl Johan Cederblad. Kunnalliseksi toiminnaksi kirjastolaitos siirtyi ilmeisesti kunnan perustamisvuonna 1868. <br /> <br /> Ensimmäinen kirjasatoa koskeva asiakirjamerkintä löytyy kunnanarkistosta vuodelta 1886.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa ==<br /> <br /> Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Hauhon kirjastosta tuli [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Punnanmäentie 18.<br /> <br /> == Hauhon kirjaston videotuotantoa Youtubessa ==<br /> <br /> Hauhon hölmöläisakkojen kesäseikkailu <br /> <br /> {{#widget:YouTube|id=AC1gCglWtW8|height|width}}<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> Pohjola, Salme&amp;nbsp;: Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi, 2006. <br /> <br /> Hauhon kirjaston sivut [https://vanamo.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85120 Vanamo-verkkokirjastossa].<br /> <br /> {{Tynkä}} <br /> <br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> [[Coordinates::61.170916, 24.575942| ]] <br /> [[Category:Hauho]] [[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Mika.makinen&diff=42408 2023-06-09T07:29:19Z

<p>Ylläpito: Ak: Muutettu ohjauksen kohdesivua: ennen Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi, nyt Työvalmennussäätiö Luotsi sr</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Työvalmennussäätiö Luotsi sr]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunki&diff=42407 2023-06-09T07:26:54Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa. <br /> <br /> == Nähtävää ==<br /> <br /> Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä.&amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp; &lt;br&gt;<br /> <br /> Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville. <br /> <br /> Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.&amp;nbsp; &amp;nbsp; &amp;nbsp; <br /> <br /> Marraskuussa 2010 avattu Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku oli innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka tarjoasi käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa kaupungin nähtävyyksistä, kulttuurikohteista ja ulkoilupaikoista. Virtuaalipolku lakkautettiin 2014.<br /> <br /> [[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]] <br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]] laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat. <br /> <br /> Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan. <br /> <br /> == Kuntauudistus ==<br /> <br /> Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], Hämeenlinnan, [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.<br /> <br /> == Kaupunginosat ja kaupunginosakeskukset ==<br /> <br /> 1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 [[Koilliskulma|Koilliskulma]], 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 [[Saaristenmäki|Saaristenmäki]] (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto ja Poltinaho|Ahvenisto ja Poltinaho]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Katinen|Katinen]], 18 [[Katuma|Katuma]], 19 [[Kantola|Kantola]], 20 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 21 [[Miemala|Miemala]], 22 [[Hattelmala]], 23 [[Munakas|Munakas]], 24 [[Luolaja|Luolaja]], 25 [[Voutila|Voutila]], 26 [[Loimalahti|Loimalahti]], 27 [[Majalahti|Majalahti]], 28 [[Vuorentaka|Vuorentaka]],&amp;nbsp;29 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 30 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 31 [[Luhtiala|Luhtiala]], 32 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 33 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 34 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 35 [[Kankainen|Kankainen]], 36 [[Mäskälä|Mäskälä]], 37 [[Kappola|Kappola]], 38 [[Hakumäki|Hakumäki]],&amp;nbsp;39 [[Vanaja|Vanaja]], 40 [[Käikälä|Käikälä]], 41 [[Harviala|Harviala]] sekä viisi kaupunginosakeskusta, jotka ovat [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]].&lt;br&gt;<br /> <br /> Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin [[Hongisto]] ja [[Kartanonranta]].<br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> *http://www.hameenlinna.fi&lt;br&gt;<br /> *http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/&lt;br&gt;<br /> *http://www.hameenlinna.fi/Asumaan/Kaupunginosat/&lt;br&gt;<br /> *Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa.&lt;br&gt;<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupungin_teatteri&diff=42406 2023-06-09T07:21:20Z

<p>Ylläpito: Ak: Muutettu ohjauksen kohdesivua: ennen Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri, nyt Hämeenlinnan Teatteri</p> <hr /> <div>#OHJAUS [[Hämeenlinnan Teatteri]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Raittiusyhdistys_Sarastus_III_ry&diff=42405 2023-06-09T07:09:19Z

<p>Ylläpito: Toimimattomat kuvalinkit poistettu</p> <hr /> <div>== Ajankohtaista ==<br /> <br /> '''ILMOITUSTAULU''' <br /> <br /> ''' Sarastus on mukana Hauhon kesätorilla lauiantaina 28-.7.2018 klo 10-14. Joni Villanen Raittiuden Ystävistä on paikalla toiminnallisin ohjelmin. Nähtävissä ja kerrottuna on tietoa Sarastuksen aiemmasta ja tulevasta toiminnasta sekä tavoitteista.<br /> <br /> Sunnuntaina 12.8.2018 on Kansallispukujen &quot;tuuletus&quot; -tapahtuma Hauhon kirkon vieressä sijaitsevalla Skytten aukiolla. Suosittelemme, että kirkkoon klo 10. mennään kansallispuvuissa. Jumalanpalveluksen päätyttyä keräännymme Skytten aukiolle, jossa kansallispukuiset naiset, miehet ja lapset ryhmittyvät pukunsa alueen muksisesti historiallista maakuintaa osoittavan kilven läheisyyteen.&quot;'''<br /> <br /> '''Jäseneksi!''' <br /> <br /> Sarastuksen jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin tai puheenjohtaja Leenaan tai rahastonhoitajaan: Anneli Ilonen puh. 050 4660662 tai tavatessa nykäisemällä hihasta. Vuonna 2016 jäsenmaksusta päättää vuosikokous. Jäsenenä pääset vaikuttamaan toimintaan. Toimintaan voi osallistua, vaikka ei olisi jäsen, mutta kulloinkin voimassa olevia etuja saat vain jäsenenä. Niitä voi olla kokousten päätösten mukaan esimerkiksi maksualennukset kursseille ja tapahtumiin osallistumisesta sekä muita etuja päätösten mukaan.&lt;br&gt; <br /> <br /> Katso lisää tietoa [[Ikiliikkujat|Ikiliikkujista]] <br /> &lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> '''&amp;nbsp;TOIMINTAA'''&lt;br&gt; <br /> <br /> '''Mitä haluat Sarastuksen toimintaan?'''&lt;br&gt; <br /> <br /> Uuttakin toimintaa voidaan toteuttaa voimavarojen mukaisesti, jos te jäsenet ja muut toimintaan osallistuvat ilmaisette, mitä Sarastukselta odotatte. Soita ehdotuksestasi puh. 050 4660662 tai (kirjauduttuasi ohjeiden mukaan) kirjoita ehdotuksesi tähän:&lt;br&gt; Sitten '''tallenna ja kirjaudu ulos'''. Jos annat yhteystietosi, kerromme suoraan sinulle, miten asiasi etenee.&lt;br&gt;<br /> <br /> == Yhdistyksen historiaa ==<br /> <br /> Raittiusyhdistys [[Raittiusyhdistys_Sarastus_III_ry|Sarastus]] III ry on perustettu alunperin vuonna 1904. Nimen järjestysluku johtuu siitä, että silloin ei vielä ollut yhdistysrekisteriä ja keskusjärjestö Raittiuden Ystävät ry:n jäseneksi pyrkivän uuden samannimisen jäsenen nimen perään keskusjärjestö lisäsi järjestysluvun. Meidän Sarastuksemme on siis Raittuden Ystävät -järjestön kolmas Sarastus-niminen jäsenyhdistys. Yhdistyksen toiminnassa on ollut tauko ainakin kaksi kertaa. Ensimmäinen tauko kesti tiettävästi kymmeniä vuosia. Sarastus -niminen yhdistys perustettiin 20.10.1987 Hauhon Eteläisissä, mutta keskusjärrjestö Raittiuden Ystävät ry käsitteli sen säännöt sääntömuutoksena ja se siis jatkaa vuonna 1904 Eteläisissä perustetun vastaavan yhdistyksen uraa.&lt;br&gt; <br /> <br /> Toinen taukoaika oli vuosina 1999—2006. Syksyllä 2006 tarvittiin rekisteröityä yhdistystä taustayhteisöksi kansantanssiryhmä [[Ikiliikkujat|Ikilliikkujille]]. Koska ei ollut hauholaista yhdistystä, joka olisi halunnut kansantanssiryhmän alaosastokseen, elvytimme Sarastuksen.&lt;br&gt; <br /> <br /> Aiempi toiminta 1980 ja 1990 -luvuilla on sisältänyt useita lasten kansantanssiryhmiä, kädentaidon kursseja (tina, tuohi, päre, kantele...), viisikielisen kanteleen soiton kursseja, leirejä, viikonloppuvaelluksia lähialueilla (Ilves-reitti, Seitsemisen kansallispuisto, Helvetinjärven kansallispuisto) ja osallistunet piirijärjestön Hämeen Sininuoret ry:n järjestämillä useilla noin viikon kestänellä vaelluksilla Sodankylän Saariselällä, Kuusamon Karhunkierroksella ja Kivi-vaelluksella Käsivarressa. Olisiko näille toimintamuodoille nyt kannatusta? Olisiko ohjauskapasiteettia?&lt;br&gt; <br /> <br /> Viime vuosina olemme toimineet pääosin kansantanssin merkeissä, sillä talvikausina viikoittain kokoontuva Ikiliikkujat kansantanssiryhmä toimii Sarastuksen ryhmänä. Toki muutakin toimintaa on. Keskusjärjestömme Raittiuden Ystävät ry:n kampanjoihin olemme osallistuneet lähinnä levittäen aiheeseen liittyviä kampanjajulisteita, kuten &quot;Selvin päin kesään&quot;, joka kertoo koululaisille selvästä vaihtoehdosta keväisissä koulun lopettajaisjuhlissa ja muissa kesään liittyvissä tapaamisissa sekä toiseksi &quot;Anna lapselle raitis joulu&quot;, kampanja, josta Raittiuden Ystävät on saanut arvokkaan palkinnon ja paljon myötämieltä.&amp;nbsp; <br /> <br /> Yleisötilaisuuksia olemme järjestäneet yhden tai kaksi vuodessa Ikiliikkujien kanssa yhteistyössä. Niistä mainittakoon kalevalaiset illat ja eri maiden tansseja sisältävät illat teemalla tanssimatka maailman ympäri. Näissä kaikki läsnä olevat pääsevät lattilalle ja kansantanssin tuntumaan. <br /> <br /> Kolmena kuluneena syksynä olemme järjestäneet Musiikillinen kudos -konsertin, joka on saavuttanut merkittävää huomiota sekä esiintyjien että yleisön taholta. Kaksi viimeksi järjestettyä konserttia ovat nuoet itse toteuttaneet täysin itse tiiminä: suunnittelu, tiedottaminen, esiintyjien hankinta, valmistelu, tekniikka ja tiedottaminen.<br /> <br /> Olemme osallistuneet myös yhteisiin tapahtumiin muiden yhdistysten kanssa.&amp;nbsp; Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan kokouksissa ja ottamalla yhteyttä esimerkiksi hallituksen puheenjohtajaan tai sihteeriin Anneli Iloseen puh 050 4660662.&amp;nbsp; &lt;br&gt;<br /> <br /> == Tapahtunutta ==<br /> <br /> ''' Terveyttä elämäntapamuutoksilla<br /> <br /> Syyskauden 2015 toimintaa hallitsivat teemaillat ajatuksella, että terveyttä voi lisätä ja ylläpitää elämäntapaa täsmentämällä. Arjen valinnoilla, kuten omatoimisella arkiliikunnalla, ruokavalinnoilla, mielen hyvinvointia lisäävillä asennetarkistuksilla ja monilla vastaavilla tavoilla terveys kohentuu ja säilyy. Luotettavaa tietoa ruoka-asioista on ollut vaikeasti saatavissa. Sarastus on päättänyt tuoda kohennusta tähän tiedon puutteeseen ja nykyiseen mielipidetason sekavuuteen - omalla toimialueellaan ja sisaryhdistysten kanssa muuallakin.<br /> <br /> Tilaisuudet Hauholla ja Hämeenlinnassa:<br /> <br /> Ruoka ja kasvipohjaiset ravintolisät; <br /> - Prosessoidun ruoan ja tehoviljellyn raaka-aineen ravintoköyhyys<br /> - Kasvipohjaiset ravintolisät<br /> - Omilla valinnoilla terveyttä ja hyvää oloa<br /> Tilaisuuksia järjestettiin 17.10.-26.10. yhteensä kolme: yksi Hauhotalossa ja kaksi yhteistyössä sisaryhdistysten kanssa: Hämeenlinnan Karjala-Pirtissä ja Myllypirtiussä Nokian Siurossa.<br /> <br /> Liikunta: Pienillä muutoksilla kuntoon; Samu Lescelius<br /> - Fyysisen kunnon merkitys omalle hyvinvoinnille ja jaksamiselle<br /> - Liikunnan aloittaminen ja säännöllinen harrastaminen, mitä se vaatii<br /> - Istumisen ja liikkumattomuuden vaarat<br /> - Voiman merkitys meidän terveydellemme<br /> Liikuntaa koskevia teemailtoja onli yksi Hauhotalossa ja tyoinen HÄmeenlinnan pääkirjasossa.<br /> Tilaisuudet järjestimme yhdessä OK-opintokeskusen kanssa '''<br /> <br /> 'k''Konsertti Musiikillinnen kudos''' <br /> <br /> ''' 28.10.2015 järjestimme jälleen konsertin viime marraskuussa hyvin vastaanotetun Musiikillisen Kudos -konsertin innostamana. Konsertti kasvoi noin 50 % yleisömääränsä osalta lipunmyynnillä mitattuna. Sisällön suunnitteli jka toteutti nuorten työryhmä Marjuska Santalan johdolla. Kondertti oli nuorten näköinen, vaihtelevin suorituksin.&lt;br&gt; <br /> <br /> '''Ikiliikkujat''' Syyskauden 2015 tanssimme vielä säännöllisesti. Ensi kevätkautena kokoonnume täsmätilaisuuksiin.'''<br /> <br /> '''Liikuntapäivän rastin järjestimme kansantanssin merkeissä Hauhon yhtenäiskoulun pihalla 27.5.2015. Osallistujia oli niukasti. Pettikö yleistiedotus?'''<br /> <br /> ''' Terveenä säilymiseen opastavia luentoja järjestimme kevätkautena 2015:<br /> Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa 8.3.2015 luennoitsijana toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa Raittiuden Ystävistä; Hauhotalossa 14.4.2015 luennoitsijana professori Ilmari Koppinen; ja Hauhotalossa 28.4.2015 luennopitsijana ravitsemusterapeutti Heli Juutila.'''<br /> <br /> ''' Kansantanssi Kokemuksena luentosarja 22.2.-29.3.2015 havainnointirunkona videokuvat 1990-luvun tyoiminnasta.'''<br /> <br /> '''Tanssimatka maailmalla''' -tapahtumia olemme järjestäneet aiempina vuosina 2000-luvulla. &quot;Matkanjohtajana&quot; toimi Maarit Andersson Pirkkalasta. <br /> <br /> '''Kalevalailtoja''' olemme viettäneet useasna vuonna runon riimittelyn tai kalevalaisen laulutanssin merkeissä.&lt;br&gt; <br /> <br /> '''Selvin päin kesään.&amp;nbsp;'''Aiempaan tapaan levitimme tänäkin vuonna Selvin päin kesään -kampanjajulistetta kirjastojen ja koulukjen kautta. Joulun edelä olemme levittäneet myös arvokasta tunnustusta saanutta julistetta &quot;Anna lapselle raitis joulu.&quot;<br /> <br /> '''HawuJoulun '''tapahtumiin olemme osallistuneet varainhankinnan ja tiedon levityksen muodossa.<br /> <br /> '''Tiedotus- ja kansantanssirastia''' ohjasivat kolme Ikiliikkujien ryhmän jäsentä 14.11.2011 12-18.30 Hauhon yhtenäiskoululla. Raittiuden Ystävien ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Kansantranssinuorten materiaalia jaettiin halukkaille tutustujille. Puheenjohtaja Raimo Mikola oli laatinut myös raittiusaiheisen tietokilpailun kysymykset, joihin oli mahdollisuus vastata.&lt;br&gt; <br /> <br /> Kansantanssiryhmä '''Ikiliikujat on osallistunut Tanssin päivän tapahtumaan kaksi kertaa '''Hämeenlinnan pääkirjastolla 24.4.2012 monipuolisella ohjelmallaan Kahdeksanniitinen sekä 1.4.2014 tanssittaen yleisöä kalevalaisen laulutanssin tapaan.&lt;br&gt; <br /> <br /> <br /> '''Laajempia yhteyksiä''' <br /> <br /> Edustajamme ovat osallistuneet paikallisen toiminnnan lisäksi keskusjärjestömme Raittiuden Ystävien edustajakokouksiin, jotka sisältävät paljon muutakin kuin viralliset kokoukset. Ne ovat kolmipäiväisenä myös koulutus-, kulttuuri- ja tapaamistilaisuuksia. Katso www.raitis.fi'''&amp;nbsp;<br /> <br /> Olemme jäsenenä myös Raitiuden Ystävät ry.n nuorisojärjestössä Sininuoriosoliitossa (SINULI. Nuorisotoimintaa olemme viritelleet Sinulin hankevastaavan Sari Uusi-Kokon kanssa.<br /> <br /> Sarastus on jäsenenä myös Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:ssä (SKY), josta saadaan kansantanssitoiimintaan myös koulutusta sekä järjestön pukuvuokraamosta esiintymisasuja.<br /> <br /> <br /> Sisar-yhdistysten kanssa on ollut ajoittain yhteistoimintaa.<br /> <br /> == Kuvagalleria ==<br /> <br /> Kuvia tälle sivulle laitettaviksi olisi paljonkin, mutta taitoa niiden editoimiseen ei ole riittävästi eikä aikaa opettelemiseen. Löytyisikö kuvien editoijia ja tälle sivulle asettelijoita talkootyöhön? Soita 050 4660662. <br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Tikkuristin itseopiskeluun.jpg|Tikkuristin askeljärjestys<br /> Tiedosto:Nain vedetaan verkaa, nain....jpg|Verkaa Vihavuodessa<br /> Tiedosto:Taytekakkujono jatkuu.JPG|Täytekakkujono tanhujuhlassa<br /> Tiedosto:Helvetinjarven vaellus.JPG|Tauko polkujen risteyksessä<br /> Tiedosto:Karhunkierros alkaa.JPG|Lähtö Karhunkierrokselle<br /> Tiedosto:Grafiikkakurssillekin_osallistuttiin.jpg|Grafiikkakurssillekin osallistuttiin<br /> Tiedosto:Hetti_ja_Rilla_Saksin_arkistosta.JPG|Hetti ja Rilla Saksin arkistosta<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> &lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Juhannus_2004.jpg|Juhannus 2004<br /> Tiedosto:Kantelekurssilla_Luotiassa.jpg|Kantelekurssilla Luotiassa<br /> Tiedosto:Rilla_sivulta_Saksin_a.JPG|Rilla sivulta Saksin<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> &lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Valtakunnalliseen_Visakisaan_osallistuttiin.jpg|Valtakunnalliseen Visakisaan osallistuttiin<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> [[Category:Hauho]] [[Category:Seurat_ja_yhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Padasjokelaiset&diff=42395 2023-06-08T08:05:54Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Padasjokelaiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakunnittain]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Lahtelaiset&diff=42394 2023-06-08T08:05:38Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Lahtelaiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakunnittain]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:K%C3%A4rk%C3%B6l%C3%A4l%C3%A4iset&diff=42393 2023-06-08T08:05:22Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Kärköläläiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakunnittain]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Hollolalaiset&diff=42392 2023-06-08T08:05:03Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Hollolalaiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakunnittain]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Hartolalaiset&diff=42391 2023-06-08T08:04:46Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Paikkakunnittain]]<br /> <br /> [[Luokka:Hartola]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Padasjokelaiset&diff=42390 2023-06-08T08:03:40Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Padasjokelaiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakuntalaiset]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Lahtelaiset&diff=42389 2023-06-08T08:03:10Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Lahtelaiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakuntalaiset]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:K%C3%A4rk%C3%B6l%C3%A4l%C3%A4iset&diff=42388 2023-06-08T08:02:48Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Kärköläläiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakuntalaiset]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Hollolalaiset&diff=42387 2023-06-08T08:02:30Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Tämä on luokka Hollolalaiset.<br /> <br /> [[Luokka:Paikkakuntalaiset]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Hartolalaiset&diff=42386 2023-06-08T08:02:10Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Luokka:Paikkakuntalaiset]]<br /> <br /> [[Luokka:Hartola]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Nikke_Ankara&diff=42385 2023-06-07T13:30:27Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>lahtelainen rap-artisti, oikealta nimeltään '''Niiles Hiirola''', syntynyt vuonna 1991.<br /> <br /> Niiles Hiirola on valmistunut ylioppilaaksi [[Kannaksen lukio|Kannaksen lukiosta]] vuonna 2010. &lt;ref&gt;http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2010/11/19/paijat-hameeseen-lahes-sata-uutta-ylioppilasta&lt;/ref&gt;<br /> <br /> [[Möysä|Möysän]] lähiössä kasvanut &lt;ref&gt;http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tallainen-on-rapparin-tarina-nikke-ankara-nousi-pohjalta-cheekin-rinnalle/&lt;/ref&gt; Niiles on treenannut jalkapallotaitojaan [[Lahden Reipas|Lahden Reippaan]] B-junioreissa ja myöhemmin [[Lahden Kortteliliiga|Kortteliliigassa]]. &lt;ref&gt;http://www.uusilahti.fi/jutut/lahesta/2015/11/19/nikke-ankara-jaan-mieluummin-hyvaa-kuin-paskaa-oloa&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Ensimmäisen sinkkunsa ''Perjantai 13.'' artisti julkaisi vuonna 2014 taiteilijanimellä Nikke Ankara. Ennen levytysuraansa Nikke Ankara oli jo niittänyt mainetta nuorena lupauksena freestyle-rap-piireissä kautta maan. &lt;ref&gt;http://universalmusic.fi/artists/nikke-ankara/&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Nikke Ankara kuuluu tiiviisti lahtelaiseen räp-skeneen ja on mukana Lahti United -ryhmässä, johon kuuluvat lahtelaisräppäreistä muun muassa [[Aste]] ja [[Brädi]] &lt;ref&gt;http://www.uusilahti.fi/jutut/viihde_ja_kulttuuri/2015/11/06/15-vuotta-lahtelaista-rappia---konkarit-kertovat&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Esikoisalbuminsa ''Nikke tulee kotiin'' artisti julkaisi vuonna 2015. &lt;ref&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikke_Ankara#Albumit&lt;/ref&gt;<br /> <br /> Kotikaupungistaan ylpeä Nikke on ollut tuttu näky lahtelaisissa keikkapaikoissa ja hän on esiintynyt [[Lahden kaupunginkirjasto|Lahden kaupunginkirjastossakin.]]<br /> &lt;br /&gt;<br /> <br /> [[Luokka:Lahti]] [[Luokka:Muusikot]]<br /> <br /> {{Viitteet}}[[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Katisten_kartano&diff=42384 2023-06-07T13:28:02Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Katisten kartano sijaitsee [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan kaupungin]] alueella [[Katumajärvi|Katumajärven]] länsipuolella puistometsän keskellä. Päärakennuksen julkisivua koristavat valtavat lehtikuuset ja pihapiirissä kasvaa runsaasti jalopuita. Vanhat kivi- ja puurakennukset luovat sovussa punatiilisen päärakennuksen kanssa vanhan ja aidon ympäristön. <br /> <br /> Kartano rakennuksineen ja puistoineen on osa Hämeen historiaa, jossa perinteet elävät edelleen. Kartano on entisöity kulttuuriperinteitä kunnioittaen nykyaikaiseen käyttöön. Keväästä 2003 alkaen se on palvellut yritysasiakkaita sekä kokousmatkailijoita. Muutamassa vuodessa kartano on kasvanut kokous- ja juhlapaikaksi sekä hotelliksi. Tallissa on kokoustilat, entiseen navettaan on tehty hotelli, pajassa tapaavat pienryhmät ja päärakennuksen keittiössä syntyy vierailijoille herkkuja. Katinen on kuitenkin tila, jossa harjoitetaan edelleen jonkin verran metsätaloutta, vaikka osa maista on myyty teollisuuden, liikenteen ja asutuksen tarpeisiin. Pihapiiriin kuuluvat yhä myös omenapuut ja marjapensaat. Aikoinaan kartanolla oli oma iso kauppapuutarha, jossa alusta asti oli myös kasvihuoneet. Kauppapuutarhan perinteitä vaalitaan kasvattamalla vihanneksia ja juureksia oman keittiön tarpeisiin. <br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Kartanon tienoon ja [[Katuma|Katuma]]n alueen tiedetään olleen ikivanhaa asuinaluetta. Muinaislöydöt kertovat, että läheinen linnavuori viehätti jo kivi- ja pronssikauden kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Järviseutu kulki pitkään nimellä [[Mäskälä|Mäskälän]] kylä, jonka tiedetään olleen eräs vanhimmista Hämeen asutuista alueista. Mäskälän keskus sijoittuu juuri Katisten tienoille. Kartanon mailta on löydetty pakanuuden aikaisia uhrikiviä, viikinkiajan polttokalmisto ja kansainvaellusten ajan hautaraunio. <br /> <br /> Katisten kartano tunnettiin jo 1200-luvulla Birger Jaarlin saapuessa Hämeeseen. Se oli osa [[Kantola|Kantolan]] mahtitilaa, josta lohkaistiin neljä erillistä tilaa. Tilan silloinen haltija oli tarunomainen Magnus Katzi. Hänet pantiin omaksumaan kristinusko ja jopa rakennuttamaan mailleen kappeli, jonka uskotaan olevan [[Vanajan kirkko|Vanajan kivikirkon]] vanhin osa. 1300-luvulla tila lahjoitettiin Turun tuomiokirkolle ja Kustaa Vaasan kirkollisen reduktion jälkeen Katinen on ollut läänitettynä mm. Flemmingeille, Bärendseille ja Horneille. Kantola-Katisten tilan omistajia ovat olleet Anna Thesleff, nimismies Fulda, kapteeni Mancke, majuri af Enehjelm, tehtailija Sundberg ja vuosisadan vaihteessa Lönnholtzin suku. Kartano alkoi syntyä, kun 1600-luvun alkupuolella kolmesta kylän talosta muodostettiin Katisten ratsutila eli rustholli. <br /> <br /> Kartanon entinen, 1750-luvulla rakennettu päärakennus, on keltainen puutalo, joka seisoo nykyisen päärakennuksen vieressä. Samalta ajalta ovat peräisin harmaa kivitalli sekä viljamakasiini. <br /> <br /> Vuonna 1856 kartanon osti menestynyt hämeenlinnalainen kauppias Johan Fredrik Lönnholtz, jota pidetään nykyisen kartanon luojana. Alle [[Tiedosto:Katisten_Kartanon_paarakennus.jpeg|200px|thumb|right|Katisten Kartanon 1862 valmistunut päärakennus]]seitsemässä vuodessa hän osti seitsemän naapuritilaa ja liitti ne maihinsa kuten [[Kruununmylly|Ruununmyllyn]] myllytilankin. Lönnholtz rakennutti kartanoon myös uuden päärakennuksen. Arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt|C.A. Edelfelt]] suunnitteli 1860-luvulla uuden punatiilisen päärakennuksen, joka valmistui vuonna 1862. Tämän talon arkkitehtuuri on jännittävä sekoitus eri tyylisuunnista. Kaari-ikkunat ovat goottilaista tyyliä ja kolmiopääty uusklassismia, mutta kokonaisvaikutelma on uusrenessanssia. Johan Lönnholtzin poika Otto Lönnholtz harjoitti karjanhoitoa, mutta hän perusti myös Katisten kauppapuutarhan, joka oli seudun ensimmäisiä tuottajia. Kurkut, tomaatit, pinaatit ja kukat kaupattiin suoramyyntinä torilla ja omassa Raatihuoneenkadulla sijaitsevassa kukkakaupassa. <br /> <br /> Katisten kartano on myös [[Vanajanlinna|Vanajanlinnan]] emokartano, sillä [[Lönnholtz, Otto Johan|Lönnholtz]] myi 1900-luvun alussa Rosenlewille alueen, jossa nykyinen kartano sijaitsee. Samoihin aikoihin kartanon alueelle rakennettiin tiilinavetta, pajarakennus, vaunuvaja ja kanala. Kartanoa ympäröivä kiviaita on koottu nälkävuosien aikaan 1800-luvun loppupuolella. Katisten kartano tarjosi kiviaitojen tekoa ruokapalkalla. Kiitolliset ihmiset kokosivat puiston keskelle kivilohkareista monumentin muistoksi ajasta, joka toi nälän Suomeen. Talvisodan aikaan päärakennus toimi sotasairaalana. Jatkosodan aikana Imatran voima oli evakuoitu sen tiloihin. Karjaa pidettiin 1960-luvun loppuun asti. <br /> <br /> [[Tiedosto:Katisten Kartanon hotellihuone.jpeg |200px|thumb|left|Kartanon entisessä navetassa on nykyisin hotelli]]Vuonna 1966 kartanon omistajuus siirtyi Lars Krogiukselle, joka rakensi 1980-luvulla navettaan urheilukeskuksen squash-kenttineen. Jakob Krogiuksen hoitoon kartano siirtyi hänen isältään vuonna 2002. Liikuntakeskus saneerattiin kartanon perinteitä kunnioittaen hotelliksi ja ulkorakennuksiin tehtiin kokoustiloja. Kartano tarjoaa myös elämyspalveluja ympärivuotisesti, kuten kokkikouluja; kartano on nykyisellään tunnettu etenkin hyvin korkealaatuisesta keittiöstään. Kartanon mailla toimii myös yksi maailman 33:sta Land Rover Experience-maastoajokeskuksesta, ja ainoa, joka tarjoaa myös ajoa ympärivuoden kaikenlaisissa sääolosuhteissa.<br /> <br /> Kunnon kartanoon voi tietysti myös mennä tapaamaan kummituksia.<br /> <br /> == Kartanon entisöinti ==<br /> <br /> Katisten kartanon vanha päärakennus saatettiin alkuperäiseen asuunsa vuonna 1975. Restaurointi oli vaativa työ, koska rakennus oli kokenut monia [[Tiedosto:Katisten Kartano juhlasali.jpeg|200px|thumb|right|Kartanon juhlasali]] muodonmuutoksia. Lopputuloksesta haluttiin saada mahdollisimman aito. Alkuperäisiä värejä, materiaaleja ja entistä huonejakoa etsittiin ja kymmeniä kerroksia vanhoja tapetteja revittiin pois. Vuosien varrella seiniä ja oviaukkoja oli siirrelty ja uuneja poistettu. Päärakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva suuri juhlasali lienee Suomen toiseksi suurin yksityinen kartanosali, suurin lienee Jokioisten kartanossa. Kartanon yläkerta, mukaanlukien juhlasali, entisöitiin huolellisesti 1990-luvulla. Perinteitä kunnioittaen vanhaan tuhannen neliön tiilinavettaan on rakennettu vuonna 2002 yhteen kerrokseen kaikkiaan 23 kahden hengen hotellihuonetta. Samassa yhteydessä rakennettiin hakelämpökeskus. Hotelli on Suomessa ensimmäinen, joka lämpiää omasta metsästä saatavalla hakkeella. Entisen tallin 300 neliötä muutettiin juhlasaliksi. Puolitoista metriä paksut kiviset seinät kätkevät uumeniinsa nykyaikaiset kokoustilat. Yhtenäisen tilan lattiaa peittävät vahvat mäntylankut ja päätyseinälle on kartanon mailta kerätyistä kivistä muurattu kookas takka. Satulahuone palvelee uudistettuna saniteettitiloina. Oman lisänsä kartanon kokoustiloihin antaa punainen pajarakennus, jonka seinissä on pikku luukkuja, koska talo palveli vuosikymmenien kuluessa myös kanalana.<br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Hinkkala, Marjatta: Katisten kartanon vanhat rakennukset saivat uuden perinteitä kunnioittavan elämän. Hämeen Sanomat 12.4.2003 <br /> *Kaipainen, Marja: Kartano, jossa perinteet elävät. Anna 33/1975, s.26-29 <br /> *Leppälahti, Kati: Rima korkealla. Opus 2/2005, s. 8-9 <br /> *Maunula, Jyrki: Entistetty kartano: Saareke rakennushistoriaa kivitalojen puserruksessa.Helsingin Sanomat 11.3.1975 <br /> *Vilkuna, Anna-Maria: Lastuvillasta kongressipalveluihin. Hämeenlinna-Wanaja –kotiseutujulkaisu LII 2005, s. 16-18 <br /> *Metsälä, Mira: Aito kartanoympäristö kaupungin läheisyydessä. Viikkouutiset 20.9.2007 <br /> *http://www.katistenkartano.fi/<br /> <br /> [[Vuosi::1862| ]][[Coordinates::60.994575, 24.499505| ]]<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kartanot]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Raittiusyhdistys_Sarastus_III_ry&diff=42383 2023-06-07T13:22:50Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>== Ajankohtaista ==<br /> <br /> '''ILMOITUSTAULU''' <br /> <br /> ''' Sarastus on mukana Hauhon kesätorilla lauiantaina 28-.7.2018 klo 10-14. Joni Villanen Raittiuden Ystävistä on paikalla toiminnallisin ohjelmin. Nähtävissä ja kerrottuna on tietoa Sarastuksen aiemmasta ja tulevasta toiminnasta sekä tavoitteista.<br /> <br /> Sunnuntaina 12.8.2018 on Kansallispukujen &quot;tuuletus&quot; -tapahtuma Hauhon kirkon vieressä sijaitsevalla Skytten aukiolla. Suosittelemme, että kirkkoon klo 10. mennään kansallispuvuissa. Jumalanpalveluksen päätyttyä keräännymme Skytten aukiolle, jossa kansallispukuiset naiset, miehet ja lapset ryhmittyvät pukunsa alueen muksisesti historiallista maakuintaa osoittavan kilven läheisyyteen.&quot;'''<br /> <br /> '''Jäseneksi!''' <br /> <br /> Sarastuksen jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin tai puheenjohtaja Leenaan tai rahastonhoitajaan: Anneli Ilonen puh. 050 4660662 tai tavatessa nykäisemällä hihasta. Vuonna 2016 jäsenmaksusta päättää vuosikokous. Jäsenenä pääset vaikuttamaan toimintaan. Toimintaan voi osallistua, vaikka ei olisi jäsen, mutta kulloinkin voimassa olevia etuja saat vain jäsenenä. Niitä voi olla kokousten päätösten mukaan esimerkiksi maksualennukset kursseille ja tapahtumiin osallistumisesta sekä muita etuja päätösten mukaan.&lt;br&gt; <br /> <br /> Katso lisää tietoa [[Ikiliikkujat|Ikiliikkujista]] <br /> &lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> '''&amp;nbsp;TOIMINTAA'''&lt;br&gt; <br /> <br /> '''Mitä haluat Sarastuksen toimintaan?'''&lt;br&gt; <br /> <br /> Uuttakin toimintaa voidaan toteuttaa voimavarojen mukaisesti, jos te jäsenet ja muut toimintaan osallistuvat ilmaisette, mitä Sarastukselta odotatte. Soita ehdotuksestasi puh. 050 4660662 tai (kirjauduttuasi ohjeiden mukaan) kirjoita ehdotuksesi tähän:&lt;br&gt; Sitten '''tallenna ja kirjaudu ulos'''. Jos annat yhteystietosi, kerromme suoraan sinulle, miten asiasi etenee.&lt;br&gt;<br /> <br /> == Yhdistyksen historiaa ==<br /> <br /> Raittiusyhdistys [[Raittiusyhdistys_Sarastus_III_ry|Sarastus]] III ry on perustettu alunperin vuonna 1904. Nimen järjestysluku johtuu siitä, että silloin ei vielä ollut yhdistysrekisteriä ja keskusjärjestö Raittiuden Ystävät ry:n jäseneksi pyrkivän uuden samannimisen jäsenen nimen perään keskusjärjestö lisäsi järjestysluvun. Meidän Sarastuksemme on siis Raittuden Ystävät -järjestön kolmas Sarastus-niminen jäsenyhdistys. Yhdistyksen toiminnassa on ollut tauko ainakin kaksi kertaa. Ensimmäinen tauko kesti tiettävästi kymmeniä vuosia. Sarastus -niminen yhdistys perustettiin 20.10.1987 Hauhon Eteläisissä, mutta keskusjärrjestö Raittiuden Ystävät ry käsitteli sen säännöt sääntömuutoksena ja se siis jatkaa vuonna 1904 Eteläisissä perustetun vastaavan yhdistyksen uraa.&lt;br&gt; <br /> <br /> Toinen taukoaika oli vuosina 1999—2006. Syksyllä 2006 tarvittiin rekisteröityä yhdistystä taustayhteisöksi kansantanssiryhmä [[Ikiliikkujat|Ikilliikkujille]]. Koska ei ollut hauholaista yhdistystä, joka olisi halunnut kansantanssiryhmän alaosastokseen, elvytimme Sarastuksen.&lt;br&gt; <br /> <br /> Aiempi toiminta 1980 ja 1990 -luvuilla on sisältänyt useita lasten kansantanssiryhmiä, kädentaidon kursseja (tina, tuohi, päre, kantele...), viisikielisen kanteleen soiton kursseja, leirejä, viikonloppuvaelluksia lähialueilla (Ilves-reitti, Seitsemisen kansallispuisto, Helvetinjärven kansallispuisto) ja osallistunet piirijärjestön Hämeen Sininuoret ry:n järjestämillä useilla noin viikon kestänellä vaelluksilla Sodankylän Saariselällä, Kuusamon Karhunkierroksella ja Kivi-vaelluksella Käsivarressa. Olisiko näille toimintamuodoille nyt kannatusta? Olisiko ohjauskapasiteettia?&lt;br&gt; <br /> <br /> Viime vuosina olemme toimineet pääosin kansantanssin merkeissä, sillä talvikausina viikoittain kokoontuva Ikiliikkujat kansantanssiryhmä toimii Sarastuksen ryhmänä. Toki muutakin toimintaa on. Keskusjärjestömme Raittiuden Ystävät ry:n kampanjoihin olemme osallistuneet lähinnä levittäen aiheeseen liittyviä kampanjajulisteita, kuten &quot;Selvin päin kesään&quot;, joka kertoo koululaisille selvästä vaihtoehdosta keväisissä koulun lopettajaisjuhlissa ja muissa kesään liittyvissä tapaamisissa sekä toiseksi &quot;Anna lapselle raitis joulu&quot;, kampanja, josta Raittiuden Ystävät on saanut arvokkaan palkinnon ja paljon myötämieltä.&amp;nbsp; <br /> <br /> Yleisötilaisuuksia olemme järjestäneet yhden tai kaksi vuodessa Ikiliikkujien kanssa yhteistyössä. Niistä mainittakoon kalevalaiset illat ja eri maiden tansseja sisältävät illat teemalla tanssimatka maailman ympäri. Näissä kaikki läsnä olevat pääsevät lattilalle ja kansantanssin tuntumaan. <br /> <br /> Kolmena kuluneena syksynä olemme järjestäneet Musiikillinen kudos -konsertin, joka on saavuttanut merkittävää huomiota sekä esiintyjien että yleisön taholta. Kaksi viimeksi järjestettyä konserttia ovat nuoet itse toteuttaneet täysin itse tiiminä: suunnittelu, tiedottaminen, esiintyjien hankinta, valmistelu, tekniikka ja tiedottaminen.<br /> <br /> Olemme osallistuneet myös yhteisiin tapahtumiin muiden yhdistysten kanssa.&amp;nbsp; Jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan kokouksissa ja ottamalla yhteyttä esimerkiksi hallituksen puheenjohtajaan tai sihteeriin Anneli Iloseen puh 050 4660662.&amp;nbsp; &lt;br&gt;<br /> <br /> == Tapahtunutta ==<br /> <br /> ''' Terveyttä elämäntapamuutoksilla<br /> <br /> Syyskauden 2015 toimintaa hallitsivat teemaillat ajatuksella, että terveyttä voi lisätä ja ylläpitää elämäntapaa täsmentämällä. Arjen valinnoilla, kuten omatoimisella arkiliikunnalla, ruokavalinnoilla, mielen hyvinvointia lisäävillä asennetarkistuksilla ja monilla vastaavilla tavoilla terveys kohentuu ja säilyy. Luotettavaa tietoa ruoka-asioista on ollut vaikeasti saatavissa. Sarastus on päättänyt tuoda kohennusta tähän tiedon puutteeseen ja nykyiseen mielipidetason sekavuuteen - omalla toimialueellaan ja sisaryhdistysten kanssa muuallakin.<br /> <br /> Tilaisuudet Hauholla ja Hämeenlinnassa:<br /> <br /> Ruoka ja kasvipohjaiset ravintolisät; <br /> - Prosessoidun ruoan ja tehoviljellyn raaka-aineen ravintoköyhyys<br /> - Kasvipohjaiset ravintolisät<br /> - Omilla valinnoilla terveyttä ja hyvää oloa<br /> Tilaisuuksia järjestettiin 17.10.-26.10. yhteensä kolme: yksi Hauhotalossa ja kaksi yhteistyössä sisaryhdistysten kanssa: Hämeenlinnan Karjala-Pirtissä ja Myllypirtiussä Nokian Siurossa.<br /> <br /> Liikunta: Pienillä muutoksilla kuntoon; Samu Lescelius<br /> - Fyysisen kunnon merkitys omalle hyvinvoinnille ja jaksamiselle<br /> - Liikunnan aloittaminen ja säännöllinen harrastaminen, mitä se vaatii<br /> - Istumisen ja liikkumattomuuden vaarat<br /> - Voiman merkitys meidän terveydellemme<br /> Liikuntaa koskevia teemailtoja onli yksi Hauhotalossa ja tyoinen HÄmeenlinnan pääkirjasossa.<br /> Tilaisuudet järjestimme yhdessä OK-opintokeskusen kanssa '''<br /> <br /> 'k''Konsertti Musiikillinnen kudos''' <br /> <br /> ''' 28.10.2015 järjestimme jälleen konsertin viime marraskuussa hyvin vastaanotetun Musiikillisen Kudos -konsertin innostamana. Konsertti kasvoi noin 50 % yleisömääränsä osalta lipunmyynnillä mitattuna. Sisällön suunnitteli jka toteutti nuorten työryhmä Marjuska Santalan johdolla. Kondertti oli nuorten näköinen, vaihtelevin suorituksin.&lt;br&gt; <br /> <br /> '''Ikiliikkujat''' Syyskauden 2015 tanssimme vielä säännöllisesti. Ensi kevätkautena kokoonnume täsmätilaisuuksiin.'''<br /> <br /> '''Liikuntapäivän rastin järjestimme kansantanssin merkeissä Hauhon yhtenäiskoulun pihalla 27.5.2015. Osallistujia oli niukasti. Pettikö yleistiedotus?'''<br /> <br /> ''' Terveenä säilymiseen opastavia luentoja järjestimme kevätkautena 2015:<br /> Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa 8.3.2015 luennoitsijana toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa Raittiuden Ystävistä; Hauhotalossa 14.4.2015 luennoitsijana professori Ilmari Koppinen; ja Hauhotalossa 28.4.2015 luennopitsijana ravitsemusterapeutti Heli Juutila.'''<br /> <br /> ''' Kansantanssi Kokemuksena luentosarja 22.2.-29.3.2015 havainnointirunkona videokuvat 1990-luvun tyoiminnasta.'''<br /> <br /> '''Tanssimatka maailmalla''' -tapahtumia olemme järjestäneet aiempina vuosina 2000-luvulla. &quot;Matkanjohtajana&quot; toimi Maarit Andersson Pirkkalasta. <br /> <br /> '''Kalevalailtoja''' olemme viettäneet useasna vuonna runon riimittelyn tai kalevalaisen laulutanssin merkeissä.&lt;br&gt; <br /> <br /> '''Selvin päin kesään.&amp;nbsp;'''Aiempaan tapaan levitimme tänäkin vuonna Selvin päin kesään -kampanjajulistetta kirjastojen ja koulukjen kautta. Joulun edelä olemme levittäneet myös arvokasta tunnustusta saanutta julistetta &quot;Anna lapselle raitis joulu.&quot;<br /> <br /> '''HawuJoulun '''tapahtumiin olemme osallistuneet varainhankinnan ja tiedon levityksen muodossa.<br /> <br /> '''Tiedotus- ja kansantanssirastia''' ohjasivat kolme Ikiliikkujien ryhmän jäsentä 14.11.2011 12-18.30 Hauhon yhtenäiskoululla. Raittiuden Ystävien ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Kansantranssinuorten materiaalia jaettiin halukkaille tutustujille. Puheenjohtaja Raimo Mikola oli laatinut myös raittiusaiheisen tietokilpailun kysymykset, joihin oli mahdollisuus vastata.&lt;br&gt; <br /> <br /> Kansantanssiryhmä '''Ikiliikujat on osallistunut Tanssin päivän tapahtumaan kaksi kertaa '''Hämeenlinnan pääkirjastolla 24.4.2012 monipuolisella ohjelmallaan Kahdeksanniitinen sekä 1.4.2014 tanssittaen yleisöä kalevalaisen laulutanssin tapaan.&lt;br&gt; <br /> <br /> <br /> '''Laajempia yhteyksiä''' <br /> <br /> Edustajamme ovat osallistuneet paikallisen toiminnnan lisäksi keskusjärjestömme Raittiuden Ystävien edustajakokouksiin, jotka sisältävät paljon muutakin kuin viralliset kokoukset. Ne ovat kolmipäiväisenä myös koulutus-, kulttuuri- ja tapaamistilaisuuksia. Katso www.raitis.fi'''&amp;nbsp;<br /> <br /> Olemme jäsenenä myös Raitiuden Ystävät ry.n nuorisojärjestössä Sininuoriosoliitossa (SINULI. Nuorisotoimintaa olemme viritelleet Sinulin hankevastaavan Sari Uusi-Kokon kanssa.<br /> <br /> Sarastus on jäsenenä myös Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:ssä (SKY), josta saadaan kansantanssitoiimintaan myös koulutusta sekä järjestön pukuvuokraamosta esiintymisasuja.<br /> <br /> <br /> Sisar-yhdistysten kanssa on ollut ajoittain yhteistoimintaa.<br /> <br /> == Kuvagalleria ==<br /> <br /> Kuvia tälle sivulle laitettaviksi olisi paljonkin, mutta taitoa niiden editoimiseen ei ole riittävästi eikä aikaa opettelemiseen. Löytyisikö kuvien editoijia ja tälle sivulle asettelijoita talkootyöhön? Soita 050 4660662. <br /> <br /> &lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Tikkuristin itseopiskeluun.jpg|Tikkuristin askeljärjestys<br /> Tiedosto:Nain vedetaan verkaa, nain....jpg|Verkaa Vihavuodessa<br /> Tiedosto:Taytekakkujono jatkuu.JPG|Täytekakkujono tanhujuhlassa<br /> Tiedosto:Helvetinjarven vaellus.JPG|Tauko polkujen risteyksessä<br /> Tiedosto:Karhunkierros alkaa.JPG|Lähtö Karhunkierrokselle<br /> Tiedosto:Grafiikkakurssillekin_osallistuttiin.jpg|Grafiikkakurssillekin osallistuttiin<br /> Tiedosto:Hetti_ja_Rilla_Saksin_arkistosta.JPG|Hetti ja Rilla Saksin arkistosta<br /> Tiedosto:Iskunyörin_tekoa_tanhua_odotettaessa.jpg|Iskunyörin tekoa tanhua odotellessa<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> &lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Juhannus_2004.jpg|Juhannus 2004<br /> Tiedosto:Kantelekurssilla_Luotiassa.jpg|Kantelekurssilla Luotiassa<br /> Tiedosto:Kantelekvartetti_valmistautuu_nuorisopäiville_Jurvaan.jpg|Kantelekvartetti valmistautuu nuorisopäiville Jurvaan<br /> Tiedosto:Matti_ja_Mikko_väkikapulakisassa.jpg|Matti ja Mikko väkikapulakiistassa<br /> Tiedosto:Mustan_pässin_polska_Savonlinnassa_v._1995.jpg|Mustan pässin polska Savonlinnassa<br /> Tiedosto:Näin_vedetään_verkaa,_näin....jpg|Näin vedetään verkaa<br /> Tiedosto:Rilla_sivulta_Saksin_a.JPG|Rilla sivulta Saksin<br /> Tiedosto:Tinatöiden_tekoa.jpg|Tinatöiden tekoa<br /> Tiedosto:Täytekakkujono_Eteläisissä_1990-luvulla.JPG|Täytekakkujono Eteläisissä<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> &lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Valtakunnalliseen_Visakisaan_osallistuttiin.jpg|Valtakunnalliseen Visakisaan osallistuttiin<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> [[Category:Hauho]] [[Category:Seurat_ja_yhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Edward_Mikkola&diff=42382 2023-06-07T13:20:35Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg|pienoiskuva|Maalaus. 1940-luvulla. Sijainti Iittalan yhtenäiskoulun arkisto.]]<br /> <br /> <br /> Kansakoulunopettaja<br /> ''Juho Edvard Mikkola'' * 1882 +1942 Kalvola<br /> <br /> Puoliso Hilja Lydia Mikkola s.Palva, oli syntynyt Hausjärvellä 30.9.1890. <br /> Edvard ja Hilja avioituivat 6.11.1911. Hiljan vanhemmat olivat Axel August Andersson s 22.11.1854 Nurmijärvi ja Aurora Emilia Palva s Latostenmaa s 22.1.1874 Ridasjärvi, Palojoki, Latostenmaa. Hilja toimi käsityönopettajana Kutilan koulussa.<br /> Tr. Heli <br /> <br /> Opettaja Mikkola toimi pitkän työuran Kalvolassa:<br /> Kalvola, Patakankaan kansakoulu, yläkoulun opettaja 1911-1916.<br /> Kalvola, Kutilan kansakoulu, yläkoulunopettaja 1916-1942.<br /> Vuonna 1926-27 Kutilan kansakoulu toimi Kouluhallituksen laatiman uuden valtakunnallisen opetussunnitelman kokeilukouluna.<br /> <br /> Opettaja Mikkola toimi Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1919-1942<br /> <br /> Hän oli vapaa-aikanaan toimittaja, kirjailija ja runoilija: <br /> <br /> Esim Kutilan siltahankkeen puuhamies.Hanketta varten perustettu osuuskunta kokoontui koululla. Opettaja Mikkola neuvoi hankkeen osakkaita ja uutisoi paikallisiin sanomalehtiin kylän asioista mm. “Kutilan Kallein sillanteko”. Sanomalehtiartikkelissaan hän arvioi kustannukseksi n 400 000 mk, kun talkootyö oli otettu huomioon.<br /> <br /> 19.3.1921 “Torpparien vapautus -juhlassa” esitettiin hänen juhlarunonsa “ Kirret sulaa”, jonka myöhemmin Kalvolan kanttori Martti Uoti sävelsi. Teos esitettiin Kalvolan kirkkokuoron yli 100 vuotta kirkkomusiikkia Kalvolassa- juhlassa 2013.<br /> Runo: Kutilan laulu Sävel “Oi laula mulle, äiti”.<br /> <br /> Edward Mikkola kirjoitti työuransa ohella lukuisia julkaisija. Mm. <br /> &quot;Emanuel Kanajärvi&quot; Samassa julkaisussa on Yrjö Laineen piirrokset Mikkolan tekstiin &quot;Kanajärven rakennukset&quot;. Eripainos Kotiseudusta 1/1941.<br /> &quot;Joulutonttu / Koulun joulujänis&quot; Koulutarpeiden keskusliike, toimittanut Aukusti Salo. Kuvitanut Rudolf Koivu. Karo Otava.<br /> &quot;Kalvolan Keihään 25-vuotishumoreski&quot; Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1934.<br /> &quot;Kotimatkalla&quot; Etelä-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kirkollisiin laulujuhliin Kalvolassa 29.6.1941. Suomalainen Kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna, 1941.<br /> ''Kylästä ja kylän raitilta, katkelmia hämäläisen saarikylän elämästä viime vuosisadalla'' Sarja Hämeen heimoliiton julkaisuja. 1936 Karisto <br /> &quot;Nuoret ja kotiseutututkimus&quot; Suomen yleisradio/Esitelmäosasto. Esitelmä<br /> ''Nuorten kotiseutuopas'' Hämettä ja hämäläisiä. Arvi A Karisto Oy 1932.<br /> ''Palanen Kawolan Kutilan kylän historiaa'' Kirjoittanut Edward Mikkola. Ylipainos Häme-lehdestä. Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1921.<br /> &quot;Tonttujen kepposet&quot; Otava 1938. Neljä lastennäytelmää.<br /> &quot;Vanha laskiainen&quot; Nimimerkki Laippa-Juha. Aamulehti, sunnuntailiite no 6 (40) 11.2.1934.<br /> <br /> Mikkolan käyttämiä nimimerkkejä olivat em. Laippa-Juha ja ELA<br /> <br /> Nuorisoseuratyö hänelle sydämen asia. Hän oli mm. mukana hankkimassa Patakankaalle nuorisoseurantaloa. <br /> <br /> Edvard Mikkola kuoli Kalvolassa v 1942, ja hänet on haudattu Hyvinkäälle. Paikkakuntalaiset keräsivät hänen nimeään kantavan muistorahastoon 17 765 mk, ja hankkivat hänen muotokuvansa koulusalin seinälle. Tällä hetkellä hänen muotokuvansa on Iittalan yhtenäiskoulun kokoelmissa.<br /> <br /> Lähteet: Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste, historiikki Kalvolan kirjasto.<br /> Pirjo Innan artikkeli &quot;Edward Mikkolan kirjallisia töitä&quot;. POLVESTA POLVEEN. Kutilan kyläsanomat 1990. Monistelehti. Vastaava Toimittaja Erkki Saraste.<br /> <br /> https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-85006<br /> https://www.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-84977<br /> http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?muistilista=true&amp;id=84977&amp;view=lres<br /> [[Category:Opettajat]][[Category:Kalvolalaisia]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Edward_Mikkola&diff=42381 2023-06-07T13:18:22Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg|kehyksetön]]<br /> <br /> <br /> Kansakoulunopettaja<br /> ''Juho Edvard Mikkola'' * 1882 +1942 Kalvola<br /> <br /> Puoliso Hilja Lydia Mikkola s.Palva, oli syntynyt Hausjärvellä 30.9.1890. <br /> Edvard ja Hilja avioituivat 6.11.1911. Hiljan vanhemmat olivat Axel August Andersson s 22.11.1854 Nurmijärvi ja Aurora Emilia Palva s Latostenmaa s 22.1.1874 Ridasjärvi, Palojoki, Latostenmaa. Hilja toimi käsityönopettajana Kutilan koulussa.<br /> Tr. Heli <br /> <br /> Opettaja Mikkola toimi pitkän työuran Kalvolassa:<br /> Kalvola, Patakankaan kansakoulu, yläkoulun opettaja 1911-1916.<br /> Kalvola, Kutilan kansakoulu, yläkoulunopettaja 1916-1942.<br /> Vuonna 1926-27 Kutilan kansakoulu toimi Kouluhallituksen laatiman uuden valtakunnallisen opetussunnitelman kokeilukouluna.<br /> <br /> Opettaja Mikkola toimi Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1919-1942<br /> <br /> Hän oli vapaa-aikanaan toimittaja, kirjailija ja runoilija: <br /> <br /> Esim Kutilan siltahankkeen puuhamies.Hanketta varten perustettu osuuskunta kokoontui koululla. Opettaja Mikkola neuvoi hankkeen osakkaita ja uutisoi paikallisiin sanomalehtiin kylän asioista mm. “Kutilan Kallein sillanteko”. Sanomalehtiartikkelissaan hän arvioi kustannukseksi n 400 000 mk, kun talkootyö oli otettu huomioon.<br /> <br /> 19.3.1921 “Torpparien vapautus -juhlassa” esitettiin hänen juhlarunonsa “ Kirret sulaa”, jonka myöhemmin Kalvolan kanttori Martti Uoti sävelsi. Teos esitettiin Kalvolan kirkkokuoron yli 100 vuotta kirkkomusiikkia Kalvolassa- juhlassa 2013.<br /> Runo: Kutilan laulu Sävel “Oi laula mulle, äiti”.<br /> <br /> Edward Mikkola kirjoitti työuransa ohella lukuisia julkaisija. Mm. <br /> &quot;Emanuel Kanajärvi&quot; Samassa julkaisussa on Yrjö Laineen piirrokset Mikkolan tekstiin &quot;Kanajärven rakennukset&quot;. Eripainos Kotiseudusta 1/1941.<br /> &quot;Joulutonttu / Koulun joulujänis&quot; Koulutarpeiden keskusliike, toimittanut Aukusti Salo. Kuvitanut Rudolf Koivu. Karo Otava.<br /> &quot;Kalvolan Keihään 25-vuotishumoreski&quot; Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1934.<br /> &quot;Kotimatkalla&quot; Etelä-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kirkollisiin laulujuhliin Kalvolassa 29.6.1941. Suomalainen Kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna, 1941.<br /> ''Kylästä ja kylän raitilta, katkelmia hämäläisen saarikylän elämästä viime vuosisadalla'' Sarja Hämeen heimoliiton julkaisuja. 1936 Karisto <br /> &quot;Nuoret ja kotiseutututkimus&quot; Suomen yleisradio/Esitelmäosasto. Esitelmä<br /> ''Nuorten kotiseutuopas'' Hämettä ja hämäläisiä. Arvi A Karisto Oy 1932.<br /> ''Palanen Kawolan Kutilan kylän historiaa'' Kirjoittanut Edward Mikkola. Ylipainos Häme-lehdestä. Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1921.<br /> &quot;Tonttujen kepposet&quot; Otava 1938. Neljä lastennäytelmää.<br /> &quot;Vanha laskiainen&quot; Nimimerkki Laippa-Juha. Aamulehti, sunnuntailiite no 6 (40) 11.2.1934.<br /> <br /> Mikkolan käyttämiä nimimerkkejä olivat em. Laippa-Juha ja ELA<br /> <br /> Nuorisoseuratyö hänelle sydämen asia. Hän oli mm. mukana hankkimassa Patakankaalle nuorisoseurantaloa. <br /> <br /> Edvard Mikkola kuoli Kalvolassa v 1942, ja hänet on haudattu Hyvinkäälle. Paikkakuntalaiset keräsivät hänen nimeään kantavan muistorahastoon 17 765 mk, ja hankkivat hänen muotokuvansa koulusalin seinälle. Tällä hetkellä hänen muotokuvansa on Iittalan yhtenäiskoulun kokoelmissa.<br /> <br /> Lähteet: Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste, historiikki Kalvolan kirjasto.<br /> Pirjo Innan artikkeli &quot;Edward Mikkolan kirjallisia töitä&quot;. POLVESTA POLVEEN. Kutilan kyläsanomat 1990. Monistelehti. Vastaava Toimittaja Erkki Saraste.<br /> <br /> https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-85006<br /> https://www.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-84977<br /> http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?muistilista=true&amp;id=84977&amp;view=lres<br /> [[Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg|pienoiskuva|Maalaus. 1940-luvulla. Sijainti Iittalan yhtenäiskoulun arkisto.]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Leave_the_light_on.jpg&diff=42380 2023-06-07T13:17:05Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>Leave the light on, seinäinstallaatio, 2009-2011</div>

Ylläpito https://www.hamewiki.fi/index.php?title=101,3_MHz&diff=42379 2023-06-07T13:03:32Z

<p>Ylläpito: </p> <hr /> <div>{| cellpadding=&quot;2&quot; cellspacing=&quot;0&quot; style=&quot;margin:1px; border:1px solid #9999FF;width:30%; font-family:Arial,Helvetica&quot; align=&quot;right&quot;<br /> ! bgcolor=&quot;#9999FF&quot; colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot; style=&quot;border-bottom:1px solid&quot;| [[yleisradio]]<br /> |-<br /> | colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;| <br /> |-<br /> | [[87,6 MHz|87.6]] | [[89,1 MHz|89.1]] | [[90,2 MHz|90.2]] | [[93,2 MHz|93.2]] | [[93,5 MHz|93.5]] | [[94,2 MHz|94.2]] &lt;br/&gt; [[95,5 MHz|95.5]] | [[97,9 MHz|97.9]] | [[98,6 MHz|98.6]] <br /> |-<br /> | colspan=&quot;3&quot; align=&quot;center&quot;| <br /> |-<br /> | [[100,6 MHz|100.6]] | 101.3 | [[102,4 MHz|102.4]] | [[103,0 MHz|103.0]] | [[104,4 MHz|104.4]] &lt;br/&gt; [[105,0 MHz|105.0]] | [[106,4 MHz|106.4]] | [[106,8 MHz|106.8]] <br /> |-<br /> |}<br /> '''101,3 MHz''' on [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen maakunnassa]] vastaanotettava yleisradiotaajuus, jolla lähetetään [[Nuoramoisten radioasema]]lta radioasema [[The Voice]]n ohjelmaa.<br /> {| align=&quot;center&quot; class=&quot;toccolours&quot; style=&quot;margin: 0 auto&quot;<br /> | rowspan=&quot;2&quot; valign=&quot;top&quot; | || align=&quot;center&quot; style=&quot;background:#9999FF&quot; width=&quot;160%&quot; | '''Päijät-Hämeen yleisradioasemat''' ||<br /> |- align=&quot;center&quot; style=&quot;font-size: 80%;&quot;<br /> | colspan=&quot;1&quot;| [[Kolavankankaan radioasema]] | [[Nuoramoisten radioasema]] | [[Tiirismaan radioasema]] <br /> |}<br /> [[luokka:Päijät-Hämeessä kuultavat yleisradiotaajuudet]]<br /> [[Category:Päijät-Häme-wiki]]</div>

Ylläpito