https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Xeluht 2026-06-13T15:21:08Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.2 https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12861 2013-08-30T00:42:18Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin ''Hämis'' on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee [[Hälläpyörä]]-nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisäksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tunnettuja hämisläisiä==<br /> * [[Juho Kusti Paasikivi]], jonka mukaan on osakunnalla nimetty huone<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]<br /> [[Vuosi::1653| ]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12860 2013-08-30T00:41:34Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin ''Hämis'' on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee [[Hälläpyörä]]-nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisäksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tunnettuja hämisläisiä==<br /> * [[Juho Kusti Paasikivi]], jonka mukaan on osakunnalla nimetty huone<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]<br /> [[Vuosi::1653|Hämäläis-Osakunta perustettiin]]<br /> [[Vuosi::1959|Ilveshiihto]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12859 2013-08-30T00:38:15Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin ''Hämis'' on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee [[Hälläpyörä]]-nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisäksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tunnettuja hämisläisiä==<br /> * [[Juho Kusti Paasikivi]], jonka mukaan on osakunnalla nimetty huone<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12858 2013-08-30T00:37:47Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin Hämis on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee [[Hälläpyörä]]-nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisäksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tunnettuja hämisläisiä==<br /> * [[Juho Kusti Paasikivi]], jonka mukaan on osakunnalla nimetty huone<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Juho_Kusti_Paasikivi&diff=12857 2013-08-30T00:37:13Z

<p>Xeluht: /* Yliopistoon */</p> <hr /> <div>Juho Kusti Paasikivi (Johan Gustav Hellsten) syntyi Kosken Huljalan kylässä 27.11.1870 ja kuoli Helsingissä 14.12.1956. Hänen vanhempansa olivat tamperelainen kauppiaspariskunta Johan August Hellsten ja Karolina Wilhelmiina (os. Selin), ja Juho oli heidän ainoa poikansa.&amp;nbsp;Paasikivi oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, kolmen hallituksen pääministeri ja Suomen tasavallan seitsemäs presidentti vuosina 1946–1956. Paasikiven ensimmäinen puoliso oli Anna Matilda Forsman (vuosina 1897–1931), toinen Allina (Alli) Valve (vuosina 1934–1956). Lapset olivat Annikki (1898–1950), Wellamo (1900–1966), Juhani (1901–1942) ja Varma (1903–1941). <br /> <br /> ==== Lyseolainen ====<br /> <br /> Paasikivi&amp;nbsp;menetti nelivuotiaana äitinsä ja isänsäkin 13-vuotiaana.&amp;nbsp;Hänen tätinsä Kaisa Hagman&amp;nbsp;tuli hänen huoltajakseen.&amp;nbsp;Juho kävi kansakoulun Hollolassa ja isä lähetti hänet&amp;nbsp;[[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]] oppikouluun. [[Hämeenlinnan lyseo|Lyseon]] lukiolaisena, vuonna 1887&amp;nbsp;hän suomensi&amp;nbsp; sukunimensä Paasikiveksi ajan suomalaisuusaatteen mukaisesti. Lyseon&amp;nbsp;kuuluisia opiskelijoita olivat&amp;nbsp;myös [[Jean Sibelius|Jean Sibelius]] ja [[Eino Leino|Eino Leino]]. Juho Paasikivi osoittautui hyvin lahjakkaaksi ja hyvämuistiseksi ja oli luokkansa priimus. Hän soitti erinomaisesti viulua, johti konventin kuoroa ja oli hyvä voimistelija. Ylioppilastutkinnon Paasikivi suoritti vuonna 1890 erinomaisin arvosanoin, ja tutkintoon kuuluivat myös&amp;nbsp;kaikki ylimääräiset kielet. <br /> <br /> ==== Yliopistoon ====<br /> <br /> Yliopistossa Paasikivi valmistui kahdessa vuodessa filosofian kandidaatiksi pääaineenaan Venäjän historia, kieli ja kirjallisuus. Hän opiskeli myös Suomen ja Pohjoismaiden historiaa. Sen jälkeen Paaiskivi luki lakia ja valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi vuonna 1901. Hän puhui sujuvasti viittä eri kieltä: venäjää, ruotsia, ranskaa, saksaa ja latinaa. Opiskelujensa ohessa hän oli aktiivinen [[Hämäläis-Osakunta|osakuntalainen]], Uuden Suomettaren kirjoittaja, käräjäoikeusavustaja, Pellervo-Seuran lainopillisena sihteerinä, nimismiehenä j.n.e.<br /> <br /> ==== Eduskuntaan ====<br /> <br /> Paasikivi valittiin eduskuntaan vuonna 1907. Senaattoriksi hän nousi vuonna 1908;&amp;nbsp;hänet valittiin Hjeltin senaattiin valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi eli niin sanotuksi finanssisenaattoriksi. Hänen tärkeimmäksi talouspoliittiseksi kysymyksekseen nousi ulkomaisen lainan hankkiminen Suomen menojen kattamiseksi. Suomen itsenäistymisen aikoihin Paasikivi kuului monarkian kannattajiin. Hän liittyi Suomalaisen puolueen seuraajaksi vuonna 1918 perustettuun Kokoomukseen. Suomeen valittiin kuningas, mutta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan Paasikiven hallitus erosi ja Suomi alkoi ajautua kohti tasavaltaa. Juho Paasikivi toimi rauhanneuvottelijana 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla moneen otteeseen.&amp;nbsp;Hän oli myös kolmen hallituksen pääministeri. <br /> <br /> ==== Presidentiksi ====<br /> <br /> Vuonna 1946 presidentti Mannerheim erosi virastaan, jolloin Paasikivi valittiin hänen paikalleen&amp;nbsp;loppukaudeksi. Normaaleja valitsijamiesvaaleja ei pidetty, vaan vaalin suoritti eduskunta poikkeuslailla.&amp;nbsp;Paasikivi&amp;nbsp;voitti&amp;nbsp;vuonna 1950 presidentinvaalit ylivoimaisesti.&amp;nbsp;Hän avasi Helsingin olympialaiset vuonna 1952, ja niistä olympialaisista on muistoja Hämeenlinnan [[Ahveniston_urheilukeskus|Ahvenisto]]lla. <br /> <br /> Juho Kusti Paasikivi&amp;nbsp;muistetaan erityisesti Suomen idän suhteissa poliittisen realismin painottajana ja Suomen sotien jälkeisen ulkopolitiikan eli&amp;nbsp;&quot;Paasikiven linjan&quot; luojana. Vuonna 1958 Jan-Magnus Janssonin johdolla perustettu Paasikivi-seura pyrkii&amp;nbsp;vaalimaan Paasikiven poliittista perintöä ja tekemään tunnetuksi sen mukaista puolueettomuuspolitiikkaa. Paasikivi-seuran alajaosto toimii myös Hämeenlinnassa.&amp;nbsp; <br /> <br /> Juho Kusti Paasikivi julkaisi useita muistelmateoksia muun muassa sortovuosilta. Hän kirjoitti myös Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941 ja julkaisi puhekokoelman Paasikiven linja. Paasikiven päiväkirjat valaisivat lisää suurmiehen henkilökuvaa. <br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunki on antanut [[Vanajavesi|Vanajan rantaa]] sivuavan monikaistaisen ohitustien nimeksi Paasikiventie. Hänen muistolaattansa on Hämeenlinnan lyseon seinällä.<br /> <br /> ==== Lähteet ====<br /> <br /> Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4 <br /> <br /> http://goo.gl/C9eeC <br /> <br /> [[Category:Merkkihenkilöt|Paasikivi, Juho Kusti]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12856 2013-08-30T00:18:02Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin Hämis on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee [[Hälläpyörä]]-nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisäksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12855 2013-08-30T00:15:47Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin Hämis on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee Hälläpyörä -nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisä'ksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/<br /> <br /> [[Luokka:Seurat ja yhdistykset]]</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4is-Osakunta&diff=12854 2013-08-30T00:14:13Z

<p>Xeluht: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;Hämäläis-Osakunta&#039;&#039;&#039; on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeest...</p> <hr /> <div>'''Hämäläis-Osakunta''' on Helsingin yliopiston piirissä toimiva opiskelijajärjestö. Yhtenä pääkaupunkiseudun 16 osakunnasta se kerää jäseniään aktiivisesti Hämeestä, osakunnan jäseniksi voivat silti liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat. Osakunnan jäseneksi voi liittyä myös muissa pääkaupunkiseudun korkeakouluissa opiskelevat, mutta muilta kuin Helsingin yliopiston opiskelijoilta vaaditaan side osakunnan kanta-alueeseen, Hämeeseen. Kanta-alue sisältää Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Lisäksi yhteisalueita muiden osakuntien kanssa on Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajaseuduilla.<br /> <br /> Hämäläis-Osakunta eli tuttavallisemmin Hämis on perustettu 1653 ja on yksi vanhimmista osakunnista. Jäsenmaäärältään osakunta on suurin. Osakunta toimii [[Hämäläisten talo]]ssa Kampissa ja kesäisin osakunnan kesäpaikassa Koivuniemessä [[Hausjärvi|Hausjärven]] [[Oitti|Oitissa]]. Osakunta julkaisee Hälläpyörä -nimistä lehteä ja järjestää vuosittain kesäretken kanta-alueelleen, sekä Ilveshiihdon. Ilveshiihto on noin 150 kilometriä pitkä vuosittainen laturetki Hämeen kuntiin, joihin sen aikana tutustutaan. Osakunta on järjestänyt Ilveshiihdon yhtäjaksoisesti vuodesta 1959 lähtien. Lisä'ksi osakunta viettää maaliskuussa hämäläisten viikkoa, jonka aikana järjestetään muun muassa hämäläiset sitsit osakunnalla sekä hämäläiset pidot jossain päin Hämettä.<br /> <br /> ==Tietoa muualla==<br /> http://www.hamalais-osakunta.fi/</div>

Xeluht https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Riihim%C3%A4en_kaupunginmuseo&diff=12853 2013-08-30T00:01:30Z

<p>Xeluht: </p> <hr /> <div>Museon tarkoituksena on kerätä, tallentaa, tutkia ja esitellä Riihimäkeen liittyvää esineistöä ja aineistoa. Erityiskohteena on lisäksi luovutetussa Karjalassa olleeseen Antrean pitäjään liittyvä aineisto. Riihimäki oli yksi antrealaiseten viidestä sijoituspaikkakunnasta vuonna 1944. &lt;br&gt; <br /> <br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> Riihimäen kaupunginmuseon omistaa [[Riihimäen kaupunki|Riihimäen kaupunki]]. Heti Riihimäen kaupungiksi tulon myötä kaupunkiin alettiin aktiivisesti puuhata kotiseutumuseota. Asiasta oli keskusteltu jo 1930-luvulta lähtien, mutta hanke käynnistyi kun Helsingin yliopiston [[Hämäläis-Osakunta]] keräsi museon peruskokoelman, noin 1600 esinettä, kesällä 1961. Museo aloitti toimintansa syksyllä 1961. Aluksi museo toimi Eteläisen koulun väestönsuojassa ja oli lähinnä esinevarasto. <br /> <br /> Riihimäen kaupunginmuseo muutti ratainsinöörin taloon vuonna 1970. Silloin museon käytössä oli rakennuksen idän puoleinen pääty, näyttely oli kahdessa kerroksessa. Perusnäyttelyssä oli maatalouden, elinkeinotoiminnan, rautatien ja antrealaisten osastot. Perusnäyttely uusittiin vuonna 1983, muta se noudatti pääpiirteissään aikaisempaa aihejakoa.&lt;br&gt; <br /> <br /> Museon kokoelmat ovat karttuneet niin, että tällä hetkellä kokoelmissa on noin 19 000 esinettä ja valokuvia noin 150 000. Riihimäkeen liittyvän aineiston lisäksi museo on alusta asti tallentanut, tutkinut ja esitellyt rajantakaisen karjalaisen Antrean pitäjän aineistoa. <br /> <br /> Vuosien 1997–1998 rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä kaupunginmuseo sai koko rakennuksen käyttöönsä. Tällöin museon perusnäyttely uusittiin täysin. ”Riihimäkeläisen tarina” esittelee Riihimäen historiaa, teollisuutta, kauppaa, 1800-luvun lopun asuinhuoneinteriöörin, rautatien lipunmyyntiaulan sekä Antrea-huoneen. Näyttelytilat on sijoitettu yhteen kerrokseen. <br /> <br /> Peruskorjauksen jälkeen museon näyttelytoiminta vilkastui. Vaihtuvien näyttelyiden huoneessa on vuosittain yleensä kolme erikoisnäyttelyä ja lisäksi aulassa on useita piennäyttelyitä. Museon paikallisuudesta huolimatta museo on tehnyt myös näyttelyitä, jotka ovat kiinnostaneet myös turisteja. &lt;br&gt;&lt;br&gt; <br /> <br /> Museon pihapiirissä entisen saunan pesutuvan toimii Riihimäen Martat ry:n kesäkahvila Pesutupa kesäsunnuntaisin. Lisäksi museon pihapiirissä järjestetään erilaisia tapahtumia. <br /> <br /> === ===<br /> <br /> == Ratainsinöörin talo - Nykyinen kaupungintalo rakennus&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Riihimäen kaupunginmuseo sijaitsee [[Riihimäen rautatienpuisto|Riihimäen rautatienpuistossa]]. Alkujaan se oli tarkoitettu neljälle perheelle. Siinä asuivat asemainsinööri E. Wasastjerna, silloinen vaakitsija – myöhemmin asemapäällikkö – [[A.W. Öller|A.W. Öller]], kirjuri O. A. Lindblad ja varastonhoitaja J. H. Fagerström. Tällöin rakennuksessa myös oli neljä sisäänkäyntiä, Julkisivun ulkoeteisten lisäksi molemmissa päädyissä oli kuistit. Rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1862 talossa oli asemapäällikkö Öllerin asunto, joka käsitti kolme huonetta ja keittiön. Lisäksi rakennuksessa oli VR:n toimitiloja. Lennätin toimi rakennuksessa junaliikennöinnin ensimmäiset vuodet ja ennen Riihimäen ensimmäisen rautatieaseman valmistumista vuonna 1868, junaliput myytiin rakennuksesta. Nykyisinkin nähtävillä olevan lippuluukun edustalla oli pieni odotushalli. Lennättimen ja lipputoimiston tiloina oli kaksi huonetta ja muina asematiloina kolme huonetta ja keittiö. &lt;br&gt; <br /> <br /> 1870-luvulta lähtien rakennus toimi ratainsinöörin asuntona ja VR:n toimitiloina. Ratainsinööreinä alkuaikoina toimi mm. Herman Gummerus (1862–), Teodor Tallqvist (1872–), Nikolai Thuneberg (1878–), joka hoiti virkaa kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänen jälkeensä ratainsinöörinä toimi Axel Bäckström. <br /> <br /> Vuonna 1886 vedettiin Riihimäen ensimmäinen puhelinlinja asemalta ratainsinöörin asunnolle. &lt;br&gt; <br /> <br /> Vuonna 1960 rakennusta laajennettiin rakentamalla kaksi rakennusmestarin toimistohuonetta ja konttorihuone. Laajennusosan alle rakennettiin kellaritiloja. Rakennus toimi VR:n toimistotiloina vuoteen 1970, jolloin kaupunki vuokrasi sen kaupunginmuseon tiloiksi ja työsuhdeasunnoksi. Rakennus on ollut vuodesta 1993 lähtien kaupungin omistuksessa.&amp;nbsp; &lt;br&gt; <br /> <br /> Rakennus on puolitoistakerroksinen, vuonna 1960 rakennetussa osassa on lisäksi kellari. Pohjamuodoltaan se on pitkä ja kapea suorakaide, johon liittyy iso lasikuisti ja kaksi ulkoeteistä. Perustuksena on luonnonkivinen kivijalka, laajennusosassa betoni. Rakennusmateriaalina on käytetty hirsiä lamasalvostekniikalla. Ulkoverhoilu on saumarimalaudoitus. <br /> <br /> Vuoden 1960 laajennuksen yhteydessä rakennuksesta purettiin kolme kaakeliuunia, peltikuoriset pystyuunit ja leivinuuni. Näihin päiviin asti on säilynyt 4 kaakeliuunia, jotka edustavat Turun Kaakelitehtaan vuosisadan alkuvuosikymmenien mallistoa. &lt;br&gt; <br /> <br /> Ulkorakennus oli alunperin kaksiosainen. Sen itäpäädyssä sijaitsi ulkovessa, navetta ja puuliiteri. Länsipäädyssä oli erillinen saunarakennus. Asemapäälliköllä oli työsuhdelehmä, jonka talviheinät VR hankki. Ratainsinööri Fagerholmin aikana 1930-luvulta 1950-luvulle perheellä oli mm. lampaita ja kanoja. Sota-aikana ulkorakennukseen oli varastoitu saksalaisten sotilaiden muonaa. <br /> <br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> http://www.riihimaki.fi/kaupunginmuseo <br /> [[Coordinates::60.736811,24.775922| ]]<br /> [[Category:Museot]] [[Category:Riihimäki]]</div>

Xeluht