https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=WillasukkaHäme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2026-04-30T00:22:27ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.39.2https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lahti_v._1918&diff=5224Lahti v. 19182011-11-10T07:15:30Z<p>Willasukka: </p>
<hr />
<div>== Taistelua Lahdesta 1918 ==<br />
<br />
<br>Lahti oli sisällissodan lopussa punaisten joukkojen tärkeä tukikohta ja täydennyskeskus. Punaisten joukkojen aseman heikettyä he alkoivat linnoittaa kaupunkia, sillä valkoiset joukot yrittivät katkasta punaisten tien itään. Lisäksi Loviisasta maihin tulleet saksalaiset olivat tulossa Lahtea kohti. Saksalaiset valtasivat 20.4.1918 kauppatorin vieressä olevan entisen työväentalon. Lahden punaiset antautuivat ja sotasaaliiksi jäi 12 tykkiä, 33 konekivääriä, tuhansia kiväärejä ja polkupyöriä, n. sata hevosta, 7 veturia ja 500 vankia. Punaisten joukkojen johto pääsi pakenemaan. Nyt Lahtea linnoittivat saksalaiset.<br><br />
<br />
Sisällissodan 1918 viimeiset ratkaisutaistelut käytiin Lahdessa ja kaupungin lähiympäristössä. Lahden hallinnasta taisteltiin lähes kaksi viikkoa saksalaisten ja punakaartilaisten välillä huhtikuussa. Punaisille oli elintärkeää saada Lahti haltuunsa ja yhtä tiukasti saksalaiset puolustivat asemiaan. Punaiset valtasivat 22.4 Hennalan kasarmialueen, jossa alettiin suunnitella heti Lahden takaisinvaltausta. Lukuisista valtausyrityksistä huolimatta punaiset eivät saaneet Lahtea takaisin Vappuna noin 30 000 punakaartilaista perheineen antautui valkoiselle armeijalle Lahden ja Hollolan Vesalan kylän välisellä alueella. <br><br />
<br />
== Jälkiselvittelyjä ==<br />
<br />
<br>Fellmanin pellot ja Hennalan vankileiri jäivät pysyvästi kaikkien suomalaisten mieliin sisällissodan jälkiselvittelyissä. Lukuisia vankeja tuotiin Lahteen vankileireille, joiden olot olivat surkeat. Ylikansoitettujen leirien elintarvike-, hygienia- ja sairaalatarvikehuolto oli ylivoimaista ja lisäksi sekasortoisissa oloissa monia vankeja teloitettiin ilman oikeudenkäyntejä. Hennalan vankileiri ja pakkotyölaitos lakkautettiin 1.10.1919 mennessä.<br><br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
<br>Olavi Anttila... [et al.]&nbsp;; toim. Jouko Heinonen. Lahden historia. Lahden kaupunki, 1980. <br />
<br />
Artikkeli on kirjoitettu [[Hakkalan yläkoulu|Hakkalan koulun]] oppilastyönä. <br />
<br />
[[Category:Hakkalan_koulu]]</div>Willasukkahttps://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenkoski_veljessodan_vuosina&diff=5230Hämeenkoski veljessodan vuosina2011-11-10T07:02:56Z<p>Willasukka: </p>
<hr />
<div>== Hämeenkoski sisällissodan aikana ==<br />
<br />
<br>Suomen sisällissodassa Hämeenkosken väestö oli jakautunut kahteen osaan, punaisiin ja valkoisiin. Vuoden 1917 marraskuussa kunnalliskokouksessa päätettiin, että porvarit eivät saa suojeluskuntaa ja sosialistit eivät saa punakaartia. <br>Lahden Itsenäisyys Liitossa (1917) oli myös valkoisiin liittyneitä hämeenkoskelaisia, mm. Eetu Seppälä. Sisällissodan alkaessa hän oli Sysmän pataljoonassa valkoisten rintamalla. Valkoisten Suojeluskuntakin oli luultavasti jo syksyllä 1917 toiminnassa, tosin erilaisessa muodossa ja eri nimellä, sitä kutsuttiin Lammin suojeluskunnan kanssa iltavartioksi. Jäsenet sanoivat olleensa mukana vain palokunnan paloharjoituksissa. Kosken punakaartit organisoitiin varsinaisesti helmikuun puolivälissä 1918 ja sen ensimmäisenä päällikkönä toimi Toivo Sulkanen. Todennäköisesti punakaartien kehitys oli alkanut kuitenkin jo ennen joulua 1917. <br />
<br />
&nbsp; <br />
<br />
== Koskelaisten tilanne sodan aikana ==<br />
<br />
<br>Punaiset olivat ottaneet Kosken haltuunsa helmikuun puolivälissä 1918, jolloin punakaartin esikunta perustettiin kylään. Tätä ennen punaiset olivat vain takavarikoineet muonavarastoja, etsineet aseita sekä pidättäneet työväkeen vihamielisesti suhtautuneita henkilöitä. Kosken kunnan rajojen tienristeyksiin asetettiin vahdit jotka takasivat sen, että kukaan jolla ei ollut punakaartin myöntämää kulkulupaa, ei saanut kulkea siitä eteenpäin.<br>Tilanne Koskella säilyi suhteellisen rauhallisena aina huhtikuun puoliväliin asti. Kauan kiertänyt huhu siitä, että miehiä otettaisiin pakolla punaisten riveihin, kävi nyt toteen. Kaksi punakaartilaista, Jalmari Råman ja Eetu Ruusunen kävivät joka talossa ja käskivät miesten tulla hengen menon uhalla nimenhuutoon Kosken seurahuoneelle. Jotkut miehet piiloutuivat metsään, kun taas toiset tottelivat käskyä, tosin ei mitenkään hymyssä suin. ”Pakko otin” miehet vietiin Riihimäelle. Poliittisesti epäluotettavimmat erotettiin joukosta ja heidät laitettiin taistelemaan punakaartilaisten joukkoon saksalaisia vastaan Hyvinkäällä. Osa koskelaisista pelastautui pakenemalla saksalaisten puolelle, muutamia kaatui taisteluissa ja joitakin saksalaiset ampuivat punaisina.<br>Huhtikuun lopulla Koskelle alkoi saapua runsaasti Tampereen taistelun jälkeen punakaartilaisia perheenjäsenineen. He olivat matkalla kohti Neuvosto-Venäjää. Sodan loppuvaiheissa Koskellakin tilanne oli hyvin vaikea, sillä itään vaeltavien joukkojen väki käytti hyväkseen matkan varrella olevien talojen varastoja ja tavaroita hyväkseen lupaa kysymättä. Huljalan kylässä käytiin myös ankara taistelu saksalaisten ja punaisten välillä. Sen seurauksena koko kylä paloi. <br><br />
<br />
&nbsp; <br />
<br />
== Sodan lopputulos ==<br />
<br />
<br>Punaiset antautuivat lopulta suurin joukoin Lahdessa toukokuun alussa ja sisällissodan voittajat, valkoiset pitivät paraatin Helsingissä 16.5.1918. Sota oli ohi, mutta Kosken pitäjä oli kärsinyt huomattavia menetyksiä joutuessaan punaisten pakotien alle. Sodan seurauksena sekavissa oloissa Koskellakin toimitettiin punaisten teloituksia ja Valkjärven hautausmaan joukkohaudassa on lähes sata teloitettua. <br><br />
<br />
&nbsp; <br />
<br />
== Lähteet: ==<br />
<br />
<br>Juhani Aromäki, Sodan ja rauhan ajat, Kosken historiaa, ihmisiä ja elämää. Kosken kunta, 1983.<br>Pasi Vainio: Toimintaa sotien aikana ja niiden välillä. Lammi- Paino, 1983. <br />
<br />
[[Category:Hakkalan_koulu]]</div>Willasukka