Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Forssan työväenopisto

2010-12-07T10:49:42Z

Virtuaalipolku:

== Eri nimet ==

Forssan työväenopisto on perustettu 1920. Nykyisin opisto toimii nimellä [[Wahren-opisto|Wahren-opisto]], vuodesta 2008. Muita nimiä ovat olleet Forssan kansalaisopisto (1963) ja Forssan aikuisopisto (1994).

== Historiaa: Perustaminen ==

[[Image:Tehtaankoulu2.jpg|thumb|right|300px|Tehtaankoulu]]"Eräänä helmikuun iltana 1920 oli muuan seurapiiri koolla ja kahvikeskustelun lomassa joku läsnäolevista tiesi, että tehtaan johdon piirissä oli suunniteltu tavallaan jatkoa [[Tehtaankoulu|tehtaan koulun]] toiminnalle. Suunnitelmissa oli järjestää tehtaan naisväkeä varten jonkinlaista vapaaehtoista koulutusta varsinkin kotitaloudessa. Siitä syntyi itsestään ajatus, että paikkakunnalle olisi aika perustaa yleinen työväenopisto, joka tarjoaisi opiskeluun mahdollisuuden muillekin kuin tehtaalaisille." Seurueessa oli mukana myös [[Elli Laurila|Elli Laurila]], joka oli edellisenä vuonna tullut Forssan yhteiskoulun äidinkielen, voimistelun ja harjoitusaineiden opettajaksi. Elli Laurilasta tulkin heti opiston opettaja, toisena vuonna johtajatar ja muutaman vuoden kuluttua opiston pitkäaikainen johtaja. Elli Laurilan jälkeen ensimmäinen johtajakokelas oli [[Sakari Linkola|Sakari Linkola]]. Hänen jälkeensä Pentti Helle.

19.3.1920 pidettiin työväentalossa yleinen opiston perustamista koskeva kokous. Tilaisuudessa asetettiin toimikunta suunnittelemaan perustamiseen liittyviä käytännön tehtäviä. Opistolle laadittiin väliaikaiset säännöt ja niiden perusteella myös ensimmäinen johtokunta.

1.10.1920 tapahtui ensimmäinen yhteydenotto opiskelijoihin palokunnan talossa, jossa oli paikalla 113 opinhaluista nuorta. Opetus oli tarkoitettu korvaamaan lähinnä työväestön puuttuvaa kouluopetusta, joten ohjelmassa oli tavanomaisia kouluaineita: suomenkieltä, historiaa, laskentoa, kemiaa, kirjallisuutta, laulua ja lausuntaakin. Kieliä ensimmäisessä opetusohjelmassa edusti esperanto.

Työkauden aikana opistoon ilmoittautui 142 oppilasta; naisia 79 ja miehiä 63. Opiskelijat olivat nuoria.

Virallisesti Forssan työväenopisto aloitti toimintansa 4.11.1920, kun ensimmäiset oppitunnit pidettiin.

[[Image:Forssan tyovaenopisto 1.jpg|thumb|left|300px|Opistolaiskunnan albumin 1.sivu]]

== Opetusohjelma lukuvuonna 1955-56 ==

Opetustyö alkaa maanantaina, syyskuun 5. pnä. Ilmoittautuminen opistoon työväenopistolla Kartanonkadun varrella torstaina ja perjantaina 1―2. päivänä syyskuuta klo 18―20. Kirjoittautumismaksu 200:—. Opiskelijaksi pääsyn ainoana ehtona on, että on täyttänyt 16 vuotta.

'''Yleissivistävät aineet '''Kansantalousopin opintopiirissä tutustutaan taloustieteen peruskäsitteisiin, asioihin, joiden pitäisi olla selvillä jokaiselle nyky-yhteiskunnan jäsenelle. Äidinkieli kielioppeineen ja tyyliseikkoineen kaipaa myös monen kohdalla varmasti parannusta, ainakin entisen opitun verestämistä ja kertaamista. Oman kielen mahdollisimman täydellinen hallitseminen kuuluu kunniavelvollisuudeksi. Puhekerho toimii tänä lukuvuonna täysin erillisenä piirinä. Jos me joudumme kirjoittamaan, niin sitäkin enemmän me joudumme tuomaan esille ajatuksiamme puheen välityksellä. Piiri on siis tarpeen niillekin, jotka eivät ole ”ammattipuhujia”. Lukupiiriin ovat tervetulleita kaikki kirjallisuudesta kiinnostuneet. Monella ei aina ole kunnolla aikaa syventyä kirjallisuuden uutuuksiin. Lukupiirissä se käy vaivattomasti vaikkapa jotakin käsityötä tehden. Yhteiskunnallinen keskustelupiiri kokoontuu jälleen joka toinen viikko päivänpolttavien kysymysten merkeissä. Molemminpuolinen ajatustenvaihto on omiaan selvittämään monia kysymyksiä, joita pakostakin tulemme ehkä katselleeksi liian ”yksioikoisesti”. Kirjaesittelyn piiri kokoontuu tänä vuonna joka 3. viikko. Näissä tilaisuuksissa esitetään koti- sekä ulkomaisen kirjallisuuden parhaita helmiä, joten kirjallisuuden ystävillä on tämän piirin puitteissa oivallinen tilaisuus pysytellä ”ajan tasalla”. Hyvän käytöksen piiri sai viime lukuvuonna siksi hyvän menestyksen, että jatkaminen katsottiin tarpeelliseksi. Uudet jäsenet tervetulleita ”kohteliaitten joukkoon”.

[[Image:Ok iltaryhma 1925-26.jpg|thumb|right|335px|Iltaryhmä 1925-26]]

'''Ammattisivistykselliset aineet '''Kirjanpito on sisällytetty jälleen opetusohjelmaan, koska k.o. taidon omaksuminen ja taitaminen on varsinkin liikeväelle tarpeen. Piiri on aina saanut runsaan opiskelijajoukon pariinsa. Käytännön laskento kiinnosti edellisenä vuonna niin monia sellaisia nuoria, joilla oli tähtäimessä opintojen jatkaminen eri ammattikouluissa. Ne, jotka tästä piiristä ovat nyt esim. teollisuus- tai kauppakoulussa, muistavat mennyttä talvea kiitollisuudella. Sähkömiesten piiri on uutena tulokkaana opiston ohjelmassa. Kurssin ohjelma on laadittu hyvin monipuoliseksi ja samal-la tuntimäärältään tiukaksi, joten siellä oppii muutakin kuin ”pelkäämään sähköiskua”. Auto- ja traktorimiesten piiri (myös naisille) on saanut jälkimmäisen osan lisäkseen. Nyt ei tehdä pelkästään automiehiä, vaan traktoristitkin saava oman osansa. Viime keväänä lähes 20 piiriläistä hankki tätä tietä itselleen ajokortin. Ula-kurssi on myös uutuus opetusohjelmassamme, jonka radioalalla tapahtunut kehitys on tehnyt välttämättömäksi voi-daksemme noudattaa ja tyydyttää ajan vaatimuksia. Konekirjoituskurssit järjestää työväenopisto yhdessä Turun konekirjoituskoulun kanssa keväällä, jos tarvittava määrä halukkaita kursseille ilmoittautuu. Kurssi käsittää noin 50 opetustuntia ja kestää viisi viikkoa.

'''Vieraat kielet '''Opetusohjelmaan sisältyy kolme vierasta kieltä, nim. ruotsi, saksa ja englanti. Kussakin kielessä on kaksi piiriä, aloitteleville ja jo ennen lukeneille. ”Maapallon kutistuttua” hyvien liikenneyhteyksien takia on kielitaito entistäkin tärkeämpi.

'''Erikoisia naisten aineita''' Liinavaate- ja koruompelu sekä kudonta, samoin pukuompelu, ovat aineita, jotka eivät enempää mainostamista kaipaa. Kuitenkin on jälleen toistuva neuvo: ”Pitäkää ilmoittautumisajasta vaarin, ettei sattuisi pettymystä myöhästymisen takia”. Nämä piirit täyttyvät heti ilmoittautumistilaisuudessa.

'''Taideaineet '''Näyttämö ja orkesteri aloittavat entiseen tapaan jälleen toimintansa, jotta voisimme tyydyttää opistomme ja samalla osaltamme koko kauppalan näytelmä- ja musiikkitarvetta. Orkesterin johtaja tulee antamaan viulunsoiton alkeita sitä haluaville. Valokuvauspiiri jatkaa entiseen tapaan työtään. Entiset ja uudet valokuvauksen harrastajat joukolla mukaan. Muovailu- ja porsliinimaalauspiirit ovat myös ohjelmassa mukana. Näittenkin kohdalla lienee mainostus turhaa.

'''Opetuselokuvat '''Opetuselokuvia on entiseen tapaan joka toinen viikko. Aihevalikoima pyritään saamaan mahdollisimman monipuoliseksi.

'''Luentotoiminta '''Käsityöpiirien yhteydessä pidetään entiseen tapaan luentoja, joita kuuntelemaan ovat tervetulleita myös opiston ulkopuoliset henkilöt. Syyspuolella luennoidaan työväenopistoliikkeen synnystä ja kehitysvaiheista. Kevätpuolella aihe on talousmaantiedon alalta.

'''Toverikuntatoiminta''' Ohjelmaan liittyy kiinteästi opiston toverikunnan juhla-, illanvietto- ja retkeilytoiminta. Näistä kuten muistakin opistoa koskevista asioista ilmoitetaan paikallisissa lehdissä. Tervetuloa joukkoomme ja onnea alkavalle opiskeluvuodellesi. 

== Lähteet ==

Uusi-Hakimo, Lauri : Työväenopistosta Aikuisopistoksi, Forssan Kansalaisopisto 75 vuotta. Forssa 1995. ISBN 952-90-6758-5

 {{Tynkä}}

 

[[Vuosi::1920| ]]

 

 

[[Category:Kansalaisopistot]] [[Category:Forssa]][[Coordinates::60.815245, 23.620594| ]]

Eerikkilän urheiluopisto

2010-12-07T10:30:16Z

Virtuaalipolku:

'''Eerikkilän urheiluopisto '''sijaitsee [[Tammela|Tammelan]] kunnassa, Ruostejärven rannalla. Sen keskeisintä osaamista ovat terveysliikunnan ja kokoushotellin palvelut, jalkapallon ja salibandyn valmennuskeskuksena toimiminen sekä koulutustoiminta liikunnan ja eräopastuksen alueilla. 

== Historiasta nykypäivään ==

"Suomalainen jalkapalloilu ei kehity, ellei Suomessa ole sille omaa valmennuskeskusta."  Tämä Palloliiton ensimmäisen puheenjohtajan [[Erik von Frenckell|Erik von Frenckellin]] ajatus vaikutti ratkaisevasti Eerikkilän Urheiluopiston perustamiseen vuonna 1949. Tammelassa sijaitsevan Saaren kartanon isäntä Erik von Frenckell myi omistamansa kartanon maista 17 hehtaaria Suomen Palloliitolle urheiluopiston perustamista varten. Paikka oli ihanteellinen jalkapallon valmennus- ja koulutustyötä ajatellen. Jalkapallon asema on ollut Eerikkilän kehityksessä keskeinen, vaikka jo 1950 luvun alussa omistajuus siirtyi Suomen Palloliitolta itsenäisen omistajasäätiön, Palloilusäätiön haltuun. 

Ensimmäisenä maajoukkueena Eerikkilässä vieraili vuoden 1952 Olympiajoukkue. Ympärivuotisen harjoittelun teki mahdolliseksi vuonna 1963 valmistunut maapohjahalli. Vuosien mittaan on rakennuttu runsaasti lisää liikuntapaikkoja sekä majoitus- ja ravintolatiloja. Tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävä päätös oli Eerikkilän muuttuminen lakisääteiseksi urheiluopistoksi vuonna 1983. Täysimittainen jalkapallohalli otettiin käyttöön 1998.

Jalkapallohallin valmistuttua vanha liikuntahalli kunnostettiin ja aloitettiin yhteistyä Suomen salibandyliiton kanssa. Viimeisinnät vuosikymmenet ovat olleet vilkasta rakentamisen aikaa. Tähän mennessä ovat lisäksi valmistuneet päärakennus Frenckell (1992), majoitusrakennus Tammela (2002) sekä kolmannen sukupolven lämmitettävä keinonurmikenttä (2005). 

Valmennuskeskuksena ja oppilaitoksena toimimisen lisäksi Eerikkilä palvelee myös matkailijoita ja yrityksiä.

[[Category:Ammatilliset_oppilaitokset]][[Category:Tammela]][[Coordinates::60.725803, 23.787113| ]]

DA-Design

2010-12-07T10:27:39Z

Virtuaalipolku:

'''DA-Desing oy''' on Kanta-Hämeessä [[Jokioinen|Jokioisilla]] toimiva insinööritoimista, jonka palveluksessa on yli 50 henkilöä.

== Toimiala ==

Yhtiöllä on neljä liiketoimintalinjaa: puolustus ja turvallisuus, tietoliikenne ja teollisuus, avaruusteknologia sekä mediatutkimus. Yhtiön on sulautettujen järjestelmien suunnitteluun erikoistu yleensä huipputekniikkaan erikoistunut yritys, jonka osaamisen erikoisalat liittyvät ohjelmisto-, elektroniikka-, RF- ja mikroaalto- sekä mekaniikkasuunnitteluun. Yrityksen toimintaa leimaa korkea asiantuntemus sekä uusin mahdollinen teknologiaosaaminen

== Strategia ==

Yhtiö on perustettu vuonna 1995. Vuonna 2007 se osti insinööritoimisto SF-Designen ja vuoden 2008 alussa siihen liitettiin ostamalla Elektrobit-konerniin kuuluneelta Elektrobit Microwavelta sen avaruusyksikkö, joka oli aiemmin ollut Insinööritoimisto Ylinen Oy. Tämä on puolestaan syynä yhtiön suomalaisittain suureen avaruusteknologiaan liittyvien laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Uusi toiminta-alue on edellyttänyt myös yhtiön muuttoa [[Forssa]]sta Jokioisille. Tämä uusiin tiloihin muuttaminen tapahtui avaruusteknologian hankkimisen myötä. Vuoden 2009 elokuussa DA-Design osti vuonna 1991 perustetun Cross Country Systems Oy:n puolustusteollisuus- ja teollisuusautomaatiotoiminnot. Samalla tämän oston myötä yrityksen toiminnan ovat laajentuneet Tampereelle.

== Referenssejä ==

Yrityksen avaruustekniikan referenssitoimituksiin kuuluu - mukaan lukien sen edeltäjien toimitukset:

*Venäjän Radiastron luotaimen VLBI-instrumentti, joka mission peruuttamisen takia jäi käyttämättömäksi
*ESAn Huygens-luotaimen radiokorkeusmittari
*Saksan TerraSAR-X ja Tandem-X-kaukokartoitussatelliittien SAR-tutkan komponentit
*ESAn Planck-luotaimen LFI-isntrumentin mikroaaltovastaanottimet
*ESAn SMOS-luotaimen radiometrien tekniikkaa

== Aiheesta muualla ==

*[http://www.da-design.fi/etusivu/ Yrityksen kotisivut]

[[Category:Jokioinen]][[Category:Teknologia]][[Coordinates::60.80506, 23.488423| ]]

DigiARX

2010-12-07T10:17:52Z

Virtuaalipolku:

== DigiARX - Digitaaliseen mediaan keskittyvä nuorten tieto- ja neuvontapalvelu ==

[[Hämeenlinna]]n [[Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX]]issa toimiva DigiARX tarjoaa nuorille, opettajille, nuorisotyöntekijöille, muille nuorten kanssa työskenteleville sekä vanhemmille tietoa ja taitoja selviytymiseen digitaalisten medioiden viidakossa sekä apua mediakasvatukseen. Digitaaliseen mediaan keskittyvä nuorten neuvontapalvelupiste toimii ARX-talon neljännessä kerroksessa. Neuvoja voi kysellä netin välityksellä, soittamalla tai tulemalla käymään paikan päällä. DigiARXista vastaa mediatuottaja Janne Kaakinen. Digitaaliseen mediaan keskittyvä nuorten tieto- ja palveluverkosto on Opetusministeriön sekä Hämeenlinnan kaupungin rahoittama ja kaikki DigiARXin toiminta on maksutonta. Tärkeä osa verkoston tehtävää ovat erilaiset nuorille ja nuorten kanssa toimiville aikuisille suunnatut työpajat, joiden tarkoituksena on lisätä digitaalista lukutaitoa ja taitoa tulkita nykyajan mediamaailmaa. DigiARX on osa kansallista nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteiden verkostoa. 

== Tausta ==

DigiARX on epäsuoraa jatkoa Digital Arts Education-projektille kehittäen mm. siinä tuotettuja sisältöjä ja saatuja tuloksia eteenpäin. Digital Arts Education on vuosina 2006-2007 toiminut kolmen maan EU-rahoitteinen yhteistyöprojekti. Projektiin kuuluvat Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX Hämeenlinnasta, Kinobuss Tallinnasta ja Wheelworks Belfastista. Digital Arts Education on tuottanut ARXissa noin 150 työpajaa, joissa on ollut yli 4000 käyntikertaa. Pajoissa on tehty yhteensä yli 170 lyhytvideota, kuvattu noin 500 digivalokuvaa ja tuotettu ääniteoksia, videoinstallaatioita ja digigraffiteja. Lasten ja nuorten ohella projekti on kouluttanut 130 opettajaa käyttämään Taikalamppu-työpajaa mediakasvatusmetodina. Digital Arts Education kuuluu myös ARX-verkostoon.

Digital Arts Education -projektilla on hankkeissaan vahvasti opetuksellinen ja kasvatuksellinen lähestymistapa. Digital Arts Education järjestää työpajoja lapsille ja aikuisille sekä seminaareja ja koulutusta opettajille ja muille lasten kanssa työskenteleville aikuisille. Projekti on pyrkinyt tarjoamaan kasvattajille laajempaa mediatietämystä ja informaatiota sekä antamaan heille eväitä lasten ja nuorten omatoimiseen mediakasvattamiseen. 

== Toiminta ==

DigiARX tarjoaa luentoja ja työpajoja yläkouluille, lukioille, muille toisen asteen opiskelijoille, nuorisoryhmille, vanhemmille, nuorisotyöntekijöille, opettajille sekä muille nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. DigiARXin tavoitteena on tarjota ajantasaista tietoa nuorille turvallisesta netin ja median käytöstä. Tavoitteena on tarjota myös aikuisille tietoa nuorten netinkäytöstä ja pelaamisesta. Työpajoissa saadaan oppia valokuvauksessa, videokuvauksessa, leikkauksessa ja elokuvanteossa. Pajat toteutetaan kouluilla, ryhmien kokoontumistiloilla sekä ARX-talossa.

DigiARXissa toimii myös leikkaussali. Leikkaussalin ovet ovat auki nuorille kouluissa ja vapaa-ajalla kuvattujen videoiden leikkaamista sekä digitaalista kuvankäsittelyä varten. Leikkaussalista löytyy laitteistoa, ohjelmistoa sekä tarvittaessa myös avustusta videoiden, lyhytelokuvien tai muoden av-tuotantojen leikkaamiseen tai kuvankäsittelyyn. 

== Lähteet ==

*Digital Arts Education [http://arx.hameenlinna.fi/DigiArts/index.php arx.hameenlinna.fi/DigiArts/index.php]
*Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX [http://arx.hameenlinna.fi/ http://arx.hameenlinna.fi/]
*Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin esite, kevät 2010.

[[Category:Kuvataide]][[Coordinates::60.997756, 24.478136| ]]

Aulangon kylpylä

2010-12-07T10:15:57Z

Virtuaalipolku: /* Lähteet */

[[Image:Aulangon Areena1.JPG|thumb|right|200px|Kuvaaja: Mervi Koski]] Hämeenlinnassa [[Aulanko|Aulangon alueella]] sijaitseva kylpylä Areena avattiin yleisölle vuonna 2006. Hotelli Rantasipin yhteydessä sijaitseva kylpylä lisää entisestään luonnonsuojelualueen monipuolista palvelutarjontaa.

== Kylpylän tilat ==

Uudessa kylpylässä on tarjolla 25 metriä pitkä kuntouintirata, monitoimiallas porealtaineen, erilaisia vesihierontapisteitä, laguuni, kylmävesialtaita, liukumäki, pienten lasten allas sekä 34 neliömetrin ulkoallas. Allasosaston sisustuksessa korostuvat kaarevat muodot, tummansiniset ja vedenvihreät mosaiikkilaatat sekä lasitiili. Puoliympyrän muotoisesta ja kahden kerroksen korkuisesta lasiseinastä tulee sisälle runsaasti luonnonvaloa. Vesipinta-alaa on noin 400 neliötä. Miesten saunaosaston puolella sijaitsevat kylmäaltaat, naisten saunaosaston läheisyydessä vesiliukumäki ja allasbaarin edessä on lastenallas. Saunoja on kaikkiaan seitsemän, joista yksi kokoustiloilla ja omalla parvekkeella varustettu VIP-sauna.

== Palvelut ==

 Kylpylässä on allasbaari ja kahvila-ravintola. Rakennuksissa toimii myös hoito-osasto ja hyvinvointiklinikka. Kuusirataisessa keilahallissa on nykyaikainen hohtokeilailumahdollisuus ja automaattinen pistelaskentajärjestelmä.

Suunnittelussa on otettu huomioon myös erityisryhmät ja esimerkiksi liikuntarajoitteisia varten on molempiin suurempiin altaisiin rakennettu tasonostimet ja sähköpyörätuolille löytyy oma latauspiste.

== Hankkeen toteutus ==

Hanketta eteenpäin viemään perustettiin Aulangon kylpylä Oy, johon kuuluvat Hämeenlinnan kaupunki, Rantasipi Oy ja Kiinteistö Oy Karlberg. Pääsuunnittelijaksi valittiin Marjatta Hara-Pietilä ProArk Oy:stä.

 

== Lähteet ==

*Antila-Andersson, Hanna: Aulangolle rakennetaan kylpylä, monitoimihalli ja lomahuoneistoja. Hämeen Sanomat 26.3.2003
*Happonen, Riikka: Tyyntä myrskyn edellä. Hämeen Sanomat 12.3.2006
*Kulmala, Jarmo: Aulangon kylpylä. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 2005: 53, s. 40-41
*http://www.hame.fi/default.asp?docId=16810

[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Liikuntapaikat]][[Coordinates::61.022756, 24.443525| ]]

Ahveniston moottorirata

2010-12-07T09:55:22Z

Virtuaalipolku:

[[Image:AhvenistonMoottorirata.jpg|thumb|right|400px|Moottorirata. Kuva: Hannu Lehtonen]] '''Ahveniston moottorirata''' sijaitsee [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnassa]] [[Ahvenisto|Ahveniston]] kaupunginosassa.

== Tapahtumat ==

Suurimmat tapahtumat ovat Rata-SM, NEZ Racing Championship, Historic Grand Raceja Super Rallicross. Muita tapahtumia ovat mm. Rokkiralli, Jokamiesluokan ralli, Rallicross ja Historic Grand Race.

== Idea moottoriradasta ==

Ahveniston maisemiin alettiin puuhata moottorirataa jo 50-luvun lopulla. Idean isä oli tunnettu kilpa-autoilija ja sahanomistaja Arvo Sorri. Ensimmäisessä luonnoksessa rata piirrettiin kulkemaan Ahvenistonjärven ympäri, mutta suunnitelma sai osakseen ankaraa kritiikkiä ympäristövaikutuksista huolestuneilta ihmisiltä ja se hyllytettiin 60-luvun alkuvuosina. Hankkeen kaivoi uudestaan esiin Autoklubin Etelä-Hämeen piirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Heikki Mikkola, kun Hämeenlinnan kaupunki ja valtio vaihtoivat maapaloja järven ympäriltä. Harjulla oleva vanha soranottopaikka oli ihanteellinen ajatellen kilparataa. Maaston suomia mahdollisuuksia käytettiin niin, että radasta saatiin katsojien kannalta turvallinen. Katsomot oli mahdollista sijoittaa korkealle radan yläpuolelle harjun rinteille, missä ei ulosajon vaaraa ollut. Lisäksi radan eri osiin avautui rinteiltä hyvä näköala. Dipl.ins. Mikko Köppä teki lopullisen suunnitelman. Asfalttiradan pituus on 3 040 m.

== Menneiltä vuosilta ==

Uuden radan avajaiskisat, joissa ajettiin eri luokkien SM-osakilpailu, pidettiin 16.7.1967. Tunnelmaa riitti ja peltiä meni ruttuun odotettua vaikeammalla radalla. Taru Ketonen koetteli kaiteiden kestävyyttä mutkassa, joka sen jälkeen on tunnettu ”tarunomaisena kurvina”. Kilpailun lähdössä karautti kolarin kuuden auton rypäs pyrkiessään mutkaan ensimmäisenä. Avajaiskilpailuja seurasi 30 000 innostunutta katsojaa. Huippuhetkiin lukeutuvat avajaisvuoden F3 ja F2 lähdöt. Mukana oli silloisia maailmantähtiä mm. Graham Hill, Jack Brabham, Jim Clark, Jochen Rindt ja Leo Kinnunen.

Radalla on kilpailtu monissa kansainvälisissä luokissa, esimerkiksi Formula 2 –lähtö 5.9.1967. Ensimmäisissä Ahveniston ajoissa oli mukana monia sen ajan F1-huippuja, muun muassa Jim Clark, Graham Hill, Jack Brabham ja Niki Lauda. Myös moottoripyöräilyn tähdet vierailivat radalla useasti, esimerkiksi vuosina 1973-1975. MM-Road Racing 750cc-luokassa.

Alkuinnostuksen jälkeen yleisökato alkoi olla arkipäivää. Ratayhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, jotka kaatuivat Hämeenlinnan kaupungin niskaan vuonna 1972. Myös energiakriisi jätti jälkensä autourheiluun.

Varikon ympäri kiertää legendaarinen Rallicross/JM-rata jossa vuosien saatossa on nähty kovia kilpailuja niin EM- kuin SM-tasollakin. Yleisöennätys on vuodelta 1985, jolloin järjestetty Tähtien kisat -kilpailu keräsi Ahveniston rinteille jopa 40 000 katsojaa. Myös EM-rallicross ja Ahveniston vauhtipäivät keräsivät lähes poikkeuksetta kummatkin yli 20 000 katsojaa. Kun [[Autoklubin Kanta-Hämeen piiri|Autoklubin Kanta-Hämeen piiri]] isännöi rataa, siellä kävi parhaimmillaan toista sataa nuorta rakentamassa mikroautoja ja ajelemassa niillä. Nähtiinpä heidän joukossaan myös Keke Rosberg.

== Rataennätys ==

Virallinen rataennätys on Marko Nevalaisen nimissä, Dallara F397 – Opel-Spiess F3, 1:13.226, 16.9.2000.

== Kiistely melu- ja ympäristöhaitoista ==

Moottoriradan haitoista on käyty pitkällisiä keskusteluja. Nykypäivänä tuskin toteutuisi ehdotus moottoriradan perustamisesta luonnonsuojelualueelle, pohjavesialueelle tai asutusalueen keskelle. Melutasoa on pyritty alentamaan. Rataa on uudistettu nostamalla meluvalleja ja laskemalla kaiuttimia. Moottoriurheilun sääntömuutokset alemmista meluarvoista ovat osittain vähentäneet melua.

 

== Lähteet ==

*Laine, Erkki: Everstiluutnantti Heikki Mikkola: Hämeenlinna ei arvosta moottorirataa tarpeeksi. Hämeen Sanomat 29.9.1985
*Mobilisti 1997: 5, 54-57 s.
*http://www.ahvenistonmoottorirata.fi/
*http://ahvenistonfanisivut.com/

[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Liikuntapaikat]][[Coordinates::61.002731, 24.418309| ]]