Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

2020-08-22T11:41:09Z

Urjanhai: /* Lähteet */linkki oli vanhentunut kun vanha domain vapautunut ja otettu käyttöön roskasivuna, tehdään linkin päivitys sivun nykyioseen versioon, toista linkkiä ei saa päivitetrtyä eikä siträ löydy arkistosta

== Historia ==

[[Image:Pyhan ristin kirkko.jpg|thumb|right|300px|Hattulan Pyhän Ristin kirkko]]

[[Hattula|Hattulan]] kiinteä maanviljelysasutus on arkeologisten löytöjen perusteella jatkunut keskeytyksettä rautakaudelta keskiajalle. Hattulan seurakunta lienee perustettu 1200-luvun alkupuolella, vaikka se asiakirjoissa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1318. Seurakunnan ensimmäinen puukirkko on luultavasti rakennettu jo paljon ennen 1200-luvun puoliväliä. Näin puukirkkovaiheen pituudeksi jäisi yli 200 vuotta, sillä nykyinen kivi- tai oikeammin tiilikirkko rakennettiin vasta 1400-luvun puolenvälin jälkeen. Rakennustyylistä, rakenteista ja koristelusta päätellen kirkko rakennettiin kokonaisuudessaan ehkä 1470-luvulla. Vuonna 1496 venäläiset talvihyökkäyksessään Suomeen pääsivät Sturen kronikan mukaan Hattulaan asti ja ilmeisesti murtautuivat sisään kirkkoonkin. Kirkon liittää [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]] rakennusajankohta, materiaali ja rakentajat. Se poikkeaakin saksalaisen tiiligotiikkansa vuoksi muista keskiaikaisista kirkoistamme, jotka ovat päämateriaaliltaan harmaakiveä.

== Pyhä Risti ja legenda ==

Hattulan kirkkoa on pidetty pyhiinvaelluspaikkana; keskiajan tanskalaisista asiakirjoista ilmenee, että kuningatar Margareeta mainitsee Hattulan Pyhän Ristin yhdeksi sopivaksi pyhiinvaelluskohteeksi, ja sinne on todennäköisesti järjestetty ristintie-kulkue ristin Jerusalemiin kantamisen muistopäivänä 5. toukokuuta. Ristintie oli tapahtuma, jossa muisteltiin Jeesuksen ristintien tapahtumia veistoksen äärellä. Perinne levisi Suomeen keskiajan lopulla. Tapa perustuu keskiaikaiseen uskomukseen, jonka mukaan Kristuksen taakkaa oli mahdollista keventää rukoilemalla ja ristintien kulkemalla saattoi myös lyhentää omaa kiirastulessa vietettävää aikaansa. Kulkueessa kannettiin ristiinnaulitsemista, ristiinnaulittua Jeesusta sekä Mariaa ja Johannesta esittäviä veistoksia.

Kirkon suojelija on Pyhä Risti ja sille ristiinnaulittu Kristus. Tämän vertauskuvan lisäksi kirkossa oli myös konkreettinen esine, risti, jolla oli ihmeitä tekevä voima. Ihmeitä tekevän ristin taustalla on Pyhän ristin legenda Jeesuksen alkuperäisen ristin löytämisestä. Pala tästä rististä on ollut kiinnitettynä Hattulan Pyhän Ristin kirkon krusifiksiin, mutta se on kadonnut jäljettömiin.

== Rakenne ja koristelu ==

Kirkkorakennus koostuu runkohuoneesta, sen pohjoispuolella olevasta korkeasta sakaristosta ja eteläpuolella olevasta asehuoneesta. Sisäpuolella runkohuone on jaettu kolmella pilariparilla kolmeen lähes yhtä korkeaan laivaan, joita kattavat yksinkertaiset ristiholvit. Ikkunoista lähes alkuperäisinä ovat säilyneet kuori-ikkuna, länsi-ikkuna ja eteläseinän idästä laskien ensimmäinen ikkuna. Länsi-ikkunan kaaren huipussa on tiileen muovailtu naamio ja ullakkonaulakon yläpuolella toinen, huomattavasti suurempi. Myös luoteis- ja kaakkoiskulmien tukipilareissa on pieniä naamioita. Alunperin niitä on saattanutkin olla kaikissa pilareissa.  Sakaristo on poikkeuksellisen vaikuttava, korkea ja monumentaalinen. Sakariston kaikilla seinillä on ikkunat ja kulmissa tukipilarit. 

Arkkitehtuurinsa ja puuveistostensa lisäksi Hattulan kirkko on kuuluisa seiniensä kalkkimaalauksista. Kirkkosalin seinillä ovat Suomen laajimmat seinämaalaukset. Kuvat peittävät kaikkia sakariston ja runkohuoneen seiniä ja holveja sekä asehuoneen pohjois- ja itäseiniä. Yhteensä on säilyneitä kuva-aiheita 193 eli enemmän kuin Lohjalla, missä sama taiteilijäryhmä työskenteli hieman aikaisemmin tai myöhemmin. Maalaukset tehtiin 1510-luvulla ja niiden päälahjoittaja oli Hämeen linnan päällikkö Åke Göransson Tott puolisonsa Märta Bengtsdotter Ulvin kanssa. Suuren maalauskuvaston lisäksi kirkosta on löytynyt myös vanhempia, 1470-1480-luvuilla tehtyjä maalauksia. Tottin ja muiden ylhäisten lahjoittamat maalaukset ovat runkohuoneen seinissä kahdessa tai kolmessa kerroksessa. Alimman kerroksen muodostaa lähes yhtenäinen koristenauhojen erottama vyöhyke, jonka pääaiheina ovat profeetat, apostolit ja vihkiristit. Sen yläpuolella on useimmiten kaksi maalauskerrosta pääasiassa Uuuden testamentin aiheita ja pyhimyksiä. Kuori-ikkunan yläpuolella on Kurki-suvun vaakuna. Eteläpuolella on vaakuna, jonka tunnuskuvana on toisiaan syövät käärmeet. Runkohuoneen holveihin on maalattu myös Neitsyt Maria-aiheita. Sakaristossa on apostolin ja profeetan lisäksi erikoinen aihe: Neitsyt Maria ja jonglööri.

Kirkon omaperäinen piirre on runsaat kaiverrukset rakennuksen eri osissa. Vieri vieressä olevat merkit ovat parhaiten näkyvissä ulkoseinässä kuori-ikkunan alapuolella. Kaiverruksia on runsaasti myös länsiportaalin ulkopielissä sekä asehuoneen pohjois- ja itäseinissä. Kirkon keskiaikaisista puuveistoksista on säilynyt suuri määrä ja myös useista kadonneista veistoksista on tietoa. Vanhimpia veistoksia ovat kaksi gotlantilaisvaikutteista, mutta kotimaista veistosta. Ne ovat triumfikrusifiksi ja Neitsyt Maria 1340- tai 1350-luvulta. kaksi vanhinta veistosta lienee siis hankittu nykyistä kirkkoa edeltäneeseen puukirkkoon. Kirkossa on myös harvinainen veistoskatkelma 1440-1450-luvulta, ns. kaappimadonna, sekä vuoden 1500 tienoilta peräisin oleva ristinkantoryhmän katkelma. Saarnaspulpetti vuodelta 1550 on maamme vanhin. Kirkossa on myös toinen, 1600-luvulta peräisin oleva saarnastuoli.

== Aukioloajat ==

Kirkko on avoinna kesällä 15.5. - 16.8.2020 klo 11.00 - 17.00. Sisäänpääsymaksua ei peritä. Opastetun kierroksen maksu on 2 € henkilöltä. Juhannusaattona ja juhannuspäivänä kirkko on suljettu muuten, paitsi jumalanpalvelusten ja vihkimisten aikana.

== Lähteet ==

*https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko
*Hämeen läänin kirkot. Länsikirja Oy 1988
*Hiekkanen, M. 2003. Suomen kivikirkot keskiajalla. ISBN 951-1-15126-6
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristintie

[[Category:Hattula]][[Category:Kirkot]]

Pirkko Hammarberg

2018-07-02T17:09:23Z

Urjanhai: aikamuoto

Forssassa asunut tekstiilitaiteilija Pirkko Hammarberg (1932-2018) syntyi Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä, mutta lähti sieltä Lounais-Hämeeseen. V. 1961 lähtien hänellä oli yhdessä miehensä graafikko Pentti Hammarbergin kanssa kesäasunto Tammelassa.

Pirkko Hammarberg oli Finlaysonin suunnittelija pitkään (1961 - 1974), minkä jälkeen hän ryhtyi yksityisyrittäjäksi, ja suunnitteli edelleen myös Finlaysonille. Yksi hänen tunnetuimmista malleistaan on Optinen omena vuodelta 1973. 

Hänen tekstiilitöitään löytyy julkisista tiloista. Joensuun Rantakylän seurakunnan kirkkotekstiilit ovat Pirkko Hammarbergin suunnittelemia.

V. 1978 hän sai Muotoilun valtionpalkinnon tekstiilitaiteestaan.

Hammerbergin taidetta on ostettu Hämeenlinnan ja Joensuun taidemusoihin.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.hs.fi/muistot/art-2000005639107.html Pirkko Hammarberg 1932–2018] Helsingin Sanomat 14.4.2018

[[Category:Kuvataiteilijat|Hammerberg,Pirkko]] [[Category:Forssalaisia|Hammerberg,Pirkko]]

Pirkko Hammarberg

2018-07-02T17:08:38Z

Urjanhai: täydennetty elinaikatieto + lisätty linkki muistokirjoitukseen

Forssassa asuva tekstiilitaiteilija Pirkko Hammarberg (1932-2018) syntyi Pohjois-Karjalassa Tohmajärvellä, mutta lähti sieltä Lounais-Hämeeseen. V. 1961 lähtien hänellä oli yhdessä miehensä graafikko Pentti Hammarbergin kanssa kesäasunto Tammelassa.

Pirkko Hammarberg oli Finlaysonin suunnittelija pitkään (1961 - 1974), minkä jälkeen hän ryhtyi yksityisyrittäjäksi, ja suunnitteli edelleen myös Finlaysonille. Yksi hänen tunnetuimmista malleistaan on Optinen omena vuodelta 1973. 

Hänen tekstiilitöitään löytyy julkisista tiloista. Joensuun Rantakylän seurakunnan kirkkotekstiilit ovat Pirkko Hammarbergin suunnittelemia.

V. 1978 hän sai Muotoilun valtionpalkinnon tekstiilitaiteestaan.

Hammerbergin taidetta on ostettu Hämeenlinnan ja Joensuun taidemusoihin.

==Aiheesta muualla==
* [https://www.hs.fi/muistot/art-2000005639107.html Pirkko Hammarberg 1932–2018] Helsingin Sanomat 14.4.2018

[[Category:Kuvataiteilijat|Hammerberg,Pirkko]] [[Category:Forssalaisia|Hammerberg,Pirkko]]

Pentti Hammarberg

2018-07-02T17:04:35Z

Urjanhai: päiv. aikamuoto

Graafikko ja taidemaalari Pentti Hammarberg (1930 - 1991) syntyi Tammelassa ja palasi Tammelaan viimeisiksi vuosikseen (1986-1991), mutta kesäasunto hänellä oli pitäjässä v. 1961 lähtien. Hänen vaimonsa Pirkko Hammarberg oli tunnettu tekstiilitaiteilija.

Hammarberg valmistui v. 1960 Taideteollisesta oppilaitoksesta, ja hän osallistui lukemattomiin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Ainoa yksityisnäyttely oli v. 1991 Hämeenlinnan taidemuseossa. 

Hänen teoksiaan on ostettu ja esillä julkisissa tiloissa ympäri Forssaa ja Tammelaa. Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseot ovat ostaneet kokoelmiinsa Pentti Hammarbergin teoksia.

[[Category:Kuvataiteilijat|Hammarberg,Pentti]][[Category:Tammelalaisia|Hammarberg,Pentti]]

Heikki Heikinaho

2018-07-02T17:01:48Z

Urjanhai: kh

Ypäjäläinen Heikki Heikinaho (1921-2016 ) teki musiikkia Suomen Kodály-kuorolle. Heikinahon sävellyksiä kuorolle on tallennettu v. 1996 Minun vuokseni et itkeä saa -tallenteelle, jotka Heikinaho on kustantanut.  Levyllä on yhteensä 16 Heikinahon sävellystä.

Suomen [http://www2.siba.fi/kodaly/kuoro/index.html Kodály-kuoro ]on helsinkiläinen kamarikuoro, joka perustettiin v. 1992. Japanilainen kuoronjohtaja ja mm. gregoriaanisen kirkkolaulun asiantuntija Chifuru Matsubara ja Kodály-Seuran puheenjohtajan Matti Koivisto  perustivat kuoron.

{{Tynkä}}

[[Category:Musiikki]][[Category:Kuorot|Kodály-kuoro]][[Category:Ypäjä]]

Hyrsynkulma

2018-07-02T15:34:46Z

Urjanhai: /* Tunnettuja hyrsynkulmalaisia */ Täydennetty elinaikatieto. Lähde kuolinilmoitus Forssan lehti 12.6.2016

'''Hyrsynkulma''' on kulmakunta ja aiempi koulupiiri [[Ypäjä]]llä. Se on Ypäjän eteläisin kulmakunta ja yhdessä Kuusjoenkulman kanssa toinen niistä Ypäjän entisistä koulupiireistä, joiden keskuksena ei ollut mikään vanhoista kylistä vaan jotka olivat muodostuneet vanhojen kylien myöhään asutetuille takamaille.

==Luonto==
Hyrsynkulma, kuten suuri osa Ypäjästä kuuluu Lounais-Suomessa Salosta ja Marttilasta Somerolle ja Loimaalle ja sieltä edelleen Huittisten ja Kokemäen suuntaan ulottuvaan laajaan savitasankoon, joka etenkin Loimaan seudulla on niin leimallinen, että seutua toisinaan sanotaan "Saviseuduksi". Maisema on täällä pääosin tasaista savikkoa, jota lähinnä kalliosydämiset moreenimäet paikoin rikkovat. Siellä täällä kulkee katkonaisia harjujaksoja ja muinaisiin vedenviipymäpaikkoihin savikoilla etenkin vedenjakajien ja harjujen liepeillä on siellä täällä muodostunut eloperäisen aineksen kertymisen tuloksena soita. Joet noudattelevat saven alla olevien kallioperän murrosten kulkua ja suurimmissa jokilaaksoissa, kuten Ypäjän halki virtaavan Loimijoen varsilla, pinanmuodostus saattaa olla hiukan vaihtelevampaa. Savitasangon vedenjakaja-alueet, joihin Hyrsynkulmakin kuuluu, sen sijaan ovat tasaisia.

Hyrsynkulmalta vedet virtaavat pääosin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Loimijokeen sen eteläisen sivujoen Kuusjoen kautta, joka saa alkunsa nykyään isoiksi valtaojiksi kaivetuista useista latvahaaroista Palikkalan kylässä Hyrsynkulman alueella ja virtaa sieltä Ypäjän Perttulan kylään kuuluvan Kuusjoenkulman ja Ypäjän Mannisten kylän takamaiden kautta laskien viimein Loimijokeen. Alueen merkittävin suo on Vähäsuo lähellä Someron rajaa. Sen keskiosissa on vielä nähtävissä merkkejä suokasvillisuudesta. Lounaassa Ypäjän ja Someron rajaa seurailee katkonainen harjujakso, jonka korkein kohta on Someron ja Ypäjän rajalla sijaitseva Munitunmäki. Se on vanha pitäjien rajapaikka ja nykyisin myös maakuntien rajana. Lännempänä Ypäjän ja Someron rajalla Kuusjoenkulmalla sama harjujakso laajenee Piilikankaalla deltamuodostumaksi, jossa sorakuoppaan kaivetun pohjavesilammen rannalla on kokoontumispaikkana toimiva [[Tuottajain tupa]]. Täällä Ypäjän alueelle ulottuvat myös pieniltä osiltaan Natura 2000 -suojeluohjelmaan otetut Huhmassuo ja Eksyssuo. Suohon työntyvässä harjunienmekkeessä on siellä Pirttiniemennokan nykyään neljän, aiemmin viiden kunnan rajapaikka.

Kartanoajan maankäytön jälkiä edustavat Hyrsynkulman luonnossa esimerkiksi Kärppäsaaren läheltä löydettävissä olevat vanhat hiilimiilut, sekä lukuisat, joskus jo umpeen sammaloituneet savikuopat, ja hiilimiiluja on metsissä ollut samoin myös Someron puolella.

==Vanhin asutus==

===Ypäjä===
[[Image:Kankareen1 i.jpg|thumb|right|300px|Hyrsynkulman vanhinta asutusta edustaa nykyään kylätalona toimiva [[Kankareen torppa]].]]
Nykyinen Hyrsynkulma kostuu pääosin Ypäjän Palikkalan ja Levän kylien takamaista. Näistä Palikkalan kylä on vanhastaan ollut osa [[Jokioisten kartano]]a, ja kylän maille perustettiin jo varhain kartanon alaisuuteen Vähänsuon sivutila, jonka vanha, maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä, punamullalla maalattu päärakennus Hyrsynkulmantien varressa Hyrsynkulmalta pari kilometriä pohjoiseen vielä nykyäänkin osoittaa vanhan sivukartanon sijaintia. Toinen sivutila Jokioisten kartanolla oli Ypäjän puolella Varsanojalla [[Loimijoki|Loimijoen]] pohjoispuolella, missä Varsanojan kylän kaikki talot oli yhdistetty kartanon sivutilaksi. Palikkalan kylän vanhat talot Loimijoen etelärannalla sen sijaan olivat osaksi säästyneet kartanoon yhdistämiseltä, mutta osasta kylän maita oli muodostettu Vähänsuon sivukartano. Levän kylä taas yhdessä Loimijoen pohjoispuolisten [[Kartanonkylä]]n ja Perttulan kylien kanssa kuului [[Kartanonkylä|Kartanonkylän kartano]]on, joka oli erotettu Jokioisten kartanosta joskus 1700-luvulla, mutta tuli taas 1900-luvulla uudestaan osaksi Jokioisten kartanoa, jonka omistajaksi lopulta tuli Suomen valtio. Kartanonkylän kartanossakin osa Levän ja Perttulan kylien taloista oli säilynyt itsenäisinä, mutta osa oli tullut liitetyksi kartanoon, samoin kuin Kartanonkylän kaikki talot, joista oli muodostettu Kartanonkylän kartanon pääkartano. Vielä 1700-luvulla nykyisen kartanonkylän alueella, Kartanonkylän kartanosta itään Loimijoen varrella olivat sijainneet myös pienet Vilon ja Somiskan kylät, jotka sitten hävisivät, kun niiden maat liitettiin kartanoon. Nykyään niiden alue luetaan osaksi Kartanonkylää. Levän kylän maille Saarikkoon oli jo 1800-luvulla perustettu Kartanonkylän kartanon Saarikon sivutila. Pienempiä sivutiloja on mainittu olleen myös Perttulan kylässä Kuusjoenkulmalla. Hyrsynkulmalla, joka oli pääosin Palikkalan kylän takamaata ja vanhaa suota ja niittyä, vanhinta asutusta ovat edustaneet kulmakunnalla vieläkin keskeisesesti sijaitsevat Hyrsy ja [[Kankareen torppa|Kankare]], ja vanha asuinrakennus susiovineen on myös vähän sivummalla sijaitsevassa Majamäessä. 1800-luvulla kartano perusti takamaille runsaasti uusia torppia ja tällöin saivat alkunsa muun muassa Seetula ja Vahaniitty. Vanhasta niittytaloudesta kertoo myös nimi Yötalo, jonka nimi alkuperäisessä muodosssan on ollut Yölato eli yöpymiseen käytetty lato.

===Somero===
Paitsi Ypäjällä, kartanoita oli myös Somerolla. Someron puolella Someron Pitkäjärven kylän Ypäjän Levän ja Palikkalan kylien maihin rajautuvat takamaat ovat suurelta osin kuuluneet Someron Pitkäjärvellä sijainneeseen ja siellä edelleenkin maanviljelystilana toimintaansa jatkavaan Långsjön kartanoon, jolla lähellä Ypäjän rajaa oli Isoniityn sivutila. Kylän maitten itäreunalla ulottuivat Ypäjän rajalle myös Someron Pitkäjärven kylän Långsjön kartanoon kuulumattomien Kennin ja Jakalan talojen sekä valtionvirkatalo Similän maat. Näiden maihin lomittuivat Pitkäjärven kanssa samaan jakokuntaan kuuluneen Someron Sillanpään kylän maat, jotka kuuluivat koko Sillanpään kylän käsittäneelle Åvikin Kartanolle. Långsjön kartanon tavoin sekin sijaitsi Someron halki virtaavan Paimionjoen vesistön varressa mutta ulotti takamaansa aina Ypäjän rajoille. Lähellä Ypäjän rajaa Sillanpään kylässä Åvikin kartanon torppia olivat muun muassa Korri, joka alkujaan oli yksi Sillanpään kylän vanhoista kantataloista, ja Kirkkomäki, jonka nimen historiantutkija [[Timo Alanen]] on tulkinnut voivan viitata Perttulan ja Someron välillä tapahtuneisiin vanhoihin kirkkomatkoihin. Pitkäjärveen ja Sillanpääjän idässä rajoittuvaan Someron Pyölin kylään oli kylän pohjoisosiin isossajaossa erotetulle liikamaalle perustettu Lehtimäen uudistalo, joka 1800-luvulla oli Someron nimismiehen virkatalona. 1900-luvulla Ypäjän kunta osti Lehtimäen talon maista Ypäjän rajalta Kuntala-nimisen metsätilan, joka toisen maailmansodan jälkeen palstoitettiin metsäpalstoiksi Somerolle asutetulle siirtoväelle. Myös Someron Lahden kylä, jonka maat niin ikään ulottuvat lähelle Ypäjän rajaa Pyölin kylän maiden eteläpuolella, oli kartanokylä, jonka mailla oli lähellä Ypäjän rajaa joitakin vanhoja torppia. Näitä olivat muun muassa Rekilä ja Mikkola lähellä jokioisten rajaa. Mikkolaa sanottiin myös Viron-Mikkolaksi, koska sen ensimmäisen asukkaan sanottiin tulleen Virosta. Tämän peruina Somerolta on ainoana paikkakuntana Suomessa tallennettu Virossa laajalle levinnyt sananlasku "Jaakko heittää santaa heinän juureen" (viroksi: "Jaakub viskab heinasisse liiva"). Lahden kartanon sivutila lähellää Ypäjän rajaa oli Kuri, joka 1930-luvulla erosi kartanosta omaksi tilakseen. Sen sijaan Someron läntisin Ypäjään rajoituva kylä, Viluksela Ypäjän ja Kosken rajoilla, oli puhdas talonpoikaiskylä samaan tapaan kuin vanhastaan olivat olleet myös Ypäjän kylistä läntisimmät, Jokioisten kartanoon kuulumattomat ja historialliseen Satakunnnan maakuntaan luetut [[Ypäjänkylä|Ypäjä]] ja [[Mannisten kylä|Manninen]].

==Uudempaa historiaa==
Vanhin asutus Hyrsynkulmalla koostuu vanhoista, jo ennen 1800-luvun loppua olemassa olleista taloista ja torpista, joista Hyrsy Kankare lienevät vanhimpia, ja Jokioisten kartanon suorittaman järjestelmällisen takamaiden asutustoiminnan tuloksena torppia syntyi 1800-luvun lopulla runsaasti lisää.

1900-luvun alkupuolella hallitsevia olivat kartanoiden sivutilat Vähäsuo ja Saarikko, ja kun Jokioisten kartano vuoden 1918 jälkeen joutui Suomen valtiolle, käynnistyi suuri maareformi koko Jokioisten kartanoon kuuluneen Jokiläänin alueella Ypäjällä, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Humppila]]ssa, kun pääosa kartanon torpista muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kartanoiden suuret sivutilat Vähälläsuolla ja Saarikossa jäivät tässä vaiheessa vielä pääosin entiselleen. 1920-30-luvuilla niiden maista riitti kuitenkin maata lohkaistavaksi vielä myös asutustarkoituksiin, ja koko Suomen mitassa varsin vähämerkityksiseksi jääneen asutuslain Lex Kallion ansiosta uusia tiloja muodostui runsasti kartanoiden sivutilojen maiden kaikkein etäisimpiin kulmiin niin Someron kuin Ypäjänkin puolella. Samoin uusia tiloja lohkottiin myös vapaaehtoisesti etenkin alueelle ulottuvista talojen takamaista ja joskus myös itsenäistyneistä torpista.

Toinen suuri muutos tuli toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalan siirtoväki ja rintamamiehet asutettiin. Silloin Jokioisten kartanon Saarikon ja Vähänsuon sivutilat palstoitettiin siirtoväelle kokonaisuudessaan, ja niiden maille asutettiin yhteensä monia kymmeniä perheitä. Muiden [[Lounais-Häme]]en kuntien tapaan Hyrsynkulmalle ja Vähällesuolle asutetut olivat tehdyn valtakunnallisen siirtoväen sijoitussuunnitelman mukaisesti pääosin Muolaan siirtoväkeä. Ypäjän historian kirjoittajan Taina Huuhtasen tekemän havainnon mukaan siirtoväelle erotetut tilat eivät olleet peltopinta-alaltaan yhtä suuria kuin 1920-luvulla itsenäistyneet torpat, ja Huuhtasen mukaan tämä on myöhemmin näkynyt muodostuneiden tilojen elinkelpoisuudessa.

Kun maaltapako ja kaupungistuminen 1960-luvulla alkoi, tämä johtikin väkiluvun vähenemiseen ja toimivien maatilojen määrän pienenemiseen. Kuitenkin samalla kaupunkien, etenkin Forssan läheisyys yhdessä yleistyneen yksityisautoilun kanssa on mahdollistanut asumisen lähellä kaupunkia sijaitsevalla haja-asutusalueella myös kaupungissa työssäkäyville. Monet maaseudulta lähteneet myös viettävät siellä edelleen vapaa-aikaansa. Julkinen liikenne kuitenkin on vähentynyt tai siirtynyt valtateiden pikavuoropysäkeille. Ypäjän asema hevospitäjänä on lisäksi tuonut myös Hyrsynkulmalle hevostiloja, ja joillekin alueella asuville hevostenpito on myös harrastus, mihin maatilojen vanhat karjarakennukset ja ympäröivät pellot tarjoavat hyvät edellytykset. Alueen pikkuteillä hevonen ratsastajineen onkin tuttu näky.

==Koulu==
Ypäjän vanhoja kyliä vastaaneita koulupiirejä ovat olleet Varsanoja, Perttula, [[Ypäjänkylä]], [[Mannisten kylä|Manninen]], Levä ja Palikkala. Näistä ainoastaan Perttulan, Ypäjänkylän ja Levän 1-6 luokkien koulut ovat 2000-luvulla toiminnassa, muut on lopetettu jo vuosikymmeniä sitten. Varsanojan koulu on nykyään [[Hevosopisto Oy|Ypäjän Hevosopiston]] käytössä, Palikkan koulussa toimii Ypap Oy, joka aloitti toimintansa koulun tiloissa, mutta on sitten laajentanut toimintaansa lisärakennuksilla samalla tontilla. Kuusjoen koululla on toiminut puutyöverstas ja Mannisten koulu on ollut yksityiskäytössä. Hyrsynkulman koulu sijaitsi Kaahinojaan ja Hyrsynkulmantiehen rajoittuvalla tontilla ja oli lopettamisensa jälkeen ensin jonkin aikaa peltisepän verstaana ja sitten asuinkäytössä. Koulun päärakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla, ja muistona koulusta on enää piharakennus. Nykyään Hyrsynkulmalta kuten koko eteläiseltä Ypäjältä käydään Levän koulua.

Naapurikuntien puolella lähimpiä Hyrsynkulmaan rajoittuneita koulupiirejä ovat olleet Someron puolella Isoniitty ja Lehtimäenkulma. Nämä ovat Hyrsynkulman tavoin muodostuneet kylien myöhään asutetuille takamaille. Lehtimäenkulmalle koulu perustettiin jo 1920-luvulla Pyölin kylään alueelle, johon ulottuvat myös Lahden, Sillanpään ja Pitkäjärven kylien takamaat. Isoniitylle Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalle koulu perustettiin 1950-luvulla kun kummankin kylän takamailla väkimäärä oli kasvanut siirtoväen asuttamisen myötä. Lännessä Ypäjän Kuusjoenkulmaan rajoittuvassa osassa Vilukselan kylää Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli jo 1920-luvulla aloittanut toimintansa Palojoen koulu. Jokioisten rajalla, Someron Sylvänän, Ollilan ja Paltan kylien takamailla toimi 1920-luvulla perustettu Koisthuhdan koulu. Etelämpänä, kylien vanhoilla rintamailla, olivat Somerolla koulut Pitkäjärvellä, Lahdenkylässä ja Vilukselassa sekä Someron ja Jokioisten välisen maantien varressa Ollilassa. Kuten Ypäjällä, myös Somerolla koulujen määrä väheni 1960-70-luvuilla, ja kylien takamaille perustetut koulut Palojoella, Isoniityllä, Lehtimäenkulmalla ja Koisthuhdassa lopetettiin. Kylien rintamaiden kouluista lopetettiin Vilukselan koulu, mutta toimintaansa jatkavat vielä 2000-luvulla Ollilan koulu sekä entisissä Lahden ja Pitkäjärven koulujen tiloissa toimiva Lahden-Pitkäjärven koulu.

==Kaupat==
Vielä 1950-luvulla Hyrsynkulmalla oli kauppa lähellä nykyisen Kaahintien alkupäätä Hyrsynkulmantien pohjoispuolella tien vanhemman, jo 1950-luvulle mennessä oikaistun vanhan linjauksen varrella pienessä punamullalla maalatussa rakennuksessa. Seuraavat lähimmät kaupat Ypäjän puolella olivat Vähälläsuolla ja Saarikossa, sekä hiukan kauempana Kuusjoenkulmalla, ja kauppoja oli myös Palikkalassa ja Levän Köllin kulmalla koulun luona. Näistä on toiminassa enää Palikkalassa sijaitseva kauppa nykyisen Valtatien 10 varrella. Someron puolella oli samoin 1950-luvun lopulla kauppa Lehtimäenkulmalla Pyölin kylässä, Kurinkulmalla Lahden kylässä, Koisthuhdassa Ollilan kylässä ja Isoniityllä aivan Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalla, missä koulu oli kylien rajalla Pitkäjärven puolella ja kauppa sen vieressä Vilukselan puolella, molemmat vain pari sataa metriä Ypäjän rajalta. Myös Vilukselan Palojoen kulmalla Kosken rajalla Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli kaksi kauppaa.

==Yhdistystoiminta ja kokontumistilat==
Seurataloja Ypäjän eteläosissa oli vain työväentalo Palikkalassa, joka on olemassa edelleen mutta ei enää käytössä. Kokoontumisiin riittivät ehkä koulut. Hyrsynkulmalla oli kuitenkin 1950-luvulla sekä oma urheilukenttä että Hyrsyn lavaksi sanottu tanssilava, ja myös oma urheiluseura Hyrsynkulman Sisu, joka 1900-luvulla aktivoitui uudelleen nykyaikaisen kylätoiminnan merkeissä ja perusti myös jo kertaalleen hävinneen [[Hyrsynkulman lava]]n uudelleen. Käännesillalla, Kaahinojan varressa oli palontorjuntakaluston säilytykseen rakennettu ruiskukoppi, joka sekin 1990-luvulla kunnostettiin.

Alkuperäinen Hyrsyn lava ei sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen, vaan nykyinen lava on rakennettu entiselle urheilukentälle, ja alueen maapohjaa tutkimalla voi ehkä vielä havaita jälkiä kentän vanhasta sorapäällysteestä. Urheilukenttä näkyy vuonna 1956 kartoitetussa alueen vanhimmasssa peruskartassa, ja se oli jo silloin erotettu omaksi kiinteistökseen.

Vanha Hyrsynkulman lava, joka 1960-luvulla myytiin purettavaksi, sijaitsi saman metsäalueen toisella laidalla, metsänreunassa Hyrsystä Takalaan vievän tien varressa. Sen puretut osat löysivät sittemmin paikkansa makasiinin lattialautoina ja eräs hirsi vielä 1990-luvulla rakennetun konehallin rungossa.

1990-luvulla, kun kylätoiminta Suomessa virisi, myös Hyrsynkulmalla 1950-luvulla toiminut urheiluseura Hyrsynkulman Sisu aktivoitui uudestaan [[Hyrsynseudun kyläyhdistys|Hyrsynseudun kyläyhdistyksenä]]. Talkootyönä se rakensi vanhan urheilukentän laitaan uuden [[Hyrsynkulman lava]]n, jossa on 1990-luvulta alkaen jälleen järjestetty Juhannustansseja. Lavalla on esiintynyt muun muassa Somerolainen Lasse Santakankaan yhteye. Kulmakunnan maisemallista maamerkkiä, historiallisesti arvokasta [[Kankareen torppa]]a alettiin käyttää kokontumistilana, ja sen luona, suurten kuusten katveessa järjestettiin joulun aikaan jumalanpalveluksia. Myös vanha ruiskukoppi Käännesillan luona kunnostettiin 1990-luvulla. Vuonna 1998 pystytettiin siirtoväen asutuksen muistokivet Vähällesuolle ja Sarikkoon. Samanlainen kivi on myös Kuusjoenkulmalla. Vuonna 2000 ilmestyi kyläkirja ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta saarikkoon.''

==Tunnettuja hyrsynkulmalaisia==
Tunnettuihin hyrsynkulmalaisiin kuuluu kansansoittaja ja säveltäjä [[Heikki Heikinaho]] (1921-2016). Hyrsynkulmalainen oli myös luontoharrastaja ja luonnontutkija [[Jorma Kantee]] (1941-1969), jolle [[Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys]] lahjoitti marsalkka Mannerheimin isoisälle Carl Mannerheimille kuuluneeen hyönteiskaapin.

==Lähteitä==
* Anttila, Olavi (1991): ''Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia.'' Jokioinen: Jokioisten kunta.
* Helle, Hemmi (1950): E. Y. Pehkonen jokiläänin uudistajana. ''Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja'' XIX, s. 127-157. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
* Huuhtanen, Taina (1978): Ypäjän historia. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. ISBN 951-99167-9-2.
* Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960.
* Seetula, Irja (2003, toim.): ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta Saarikkoon''. 124 s. Ypäjä: Hyrsynseudun kyläyhdistys.
* Suoranta, Antero (2003): Jorma Kantee, suuri luonnonystävä ja -tutkija, 1941-1969. ''Lounais-Hämeen luonto'' 90, 12-14. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojelusuojeluyhdistys. [http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL90.pdf Artikkelin verkkoversio] (pdf) Viitattu 1.4.2013.

[[Luokka:Ypäjä]]
[[Luokka:Kylät ja asuinalueet]]

Heikki Heikinaho

2018-07-02T15:33:15Z

Urjanhai: Lisätty elinaikatiedot, lähde kuolinilmoitus Forssan lehti 12.6.2016

Ypäjäläinen Heikki Heikinaho (1921-2016 ) teki musiikkia Suomen Kodály-kuorolle. Kuoron esityksiä on tallennettu v. 1996 Minun vuokseni et itkeä saa -tallenteelle, jotka Heikinaho on kustantanut.  Levyllä on yhteensä 16 Heikinahon sävellystä.

Suomen [http://www2.siba.fi/kodaly/kuoro/index.html Kodály-kuoro ]on helsinkiläinen kamarikuoro, joka perustettiin v. 1992. Japanilainen kuoronjohtaja ja mm. gregoriaanisen kirkkolaulun asiantuntija Chifuru Matsubara ja Kodály-Seuran puheenjohtajan Matti Koivisto  perustivat kuoron.

{{Tynkä}}

[[Category:Musiikki]][[Category:Kuorot|Kodály-kuoro]][[Category:Ypäjä]]

Elvi Rajala

2017-02-16T21:19:06Z

Urjanhai: lisätään myös paikkakuntaluokka, tärkeä että löytyy myös sieltä

Kannaksen Muolaassa syntynyt ja Ypäjällä sotien jäkeen asunut emäntä Elvi Rajala (s. 1930) on kirjoittanut kolme kirjaa. Romaanin Äiti nousi ylös sekä kaksi runokirjaa.

== Äiti nousi ylös ==

"''Sairas ihminen pahoittaa mielensä helposti, usein syystäkin, kuten kirjan kirjoittaja, joka kuusi vuotta sankarillisesti taisteli sairautta vastaan ja selviytyi voittajana. Olisi ollut kuitenkin eduksi, jos kirjoittaja olisi voinut kirjassaan olla hieman suurpiirteisempi. Varmaan hänen kohtalostaan nytkin moni vaikeuksissa oleva ihminen saa rohkeutta''."

Näin kirjoittaa Kaija Salmi Arvostelevassa kirjallisuusluettelossa 2 /1967 Elvi Rajalan teoksesta.

== Aurinkopolku ==

Rajala osoittautuu Aurinkopolussa monipuoliseksi runojen kirjoittajaksi. Parhaimmillaan hän on pienissä tunnelmakuvauksissa. Runojen lisäksi kirjassa on Ulla Rajalan piirroksia ja muutama valokuva. Seuraava rooliruno Juhlia en aio on viehättävä ja kirjoitettu miehen näkökulmasta

 

''Tänä vuonna kolmas päivä huhtikuuta näen aurinkoiset Alpit, lepäilen ja rentoudun. Vietän lomaa vaimoni kanssa.''

''Toisella viikolla tulen takaisin. Silloin alkaa työt.''

''Juhlia en aio. Juhliessa vanhenee. - Rakas, minä nuorrun.''

 

Maaseudulla kun ollaan runot jaksottuvat vuodenaikojen mukaan. Kirjoittaja käyttää kaikkia aistejaan, ja välillä luontokuvat muistuttavat haikuja ja tankoja. Luonnon lisäksi kuvataan perhettä ja työtä maaseudulla, myös lapsuuden Karjalaa. Kantaaottavuuttakin teoksesta löytyy, sillä Elvi Rajala liputtaa ekologisen viljelyn puolesta.

== Teokset ==

*Äiti nousi ylös. Omaelämänkerrallinen romaani. 1966
*Aurinkopolku. Runot. 1994
*Kyllä elämä kantaa. Runot. 1998

{{AAKKOSTUS:Rajala, Elvi}}
[[Category:Kirjailijat]]
[[Luokka:Ypäjäläisiä]]

Häme-Wiki:Kahvihuone

2017-02-16T21:08:09Z

Urjanhai: /* Allekirjoitukset */

Häme-Wiki:Kahvihuone

2017-02-16T21:06:07Z

Urjanhai: /* Luokkien sisällön aakkostaminen */

Petra Heikkilä

2017-02-16T20:57:59Z

Urjanhai: kokeillaan aakkostuksen eri vaihtoehtoja Wikipedian mallin mukaan

Forssassa syntynyt kuvataiteilija Petra Heikkilä (s. 1976) valmistui v. 2009 maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja asuu Tampereella. Hän on lastenkirjailija ja kuvittaja.

Naivistien näyttelyssä Iittalassa Heikkilä kuvasi itseään v. 2012 tähän tapaan

''Minulle on tärkeää leikinomaisuus. Aikuistenkin pitää saada leikkiä. Taiteessani leikittelen asioiden eri merkityksillä. Minusta on hauskaa, että lapsi ja aikuinen voi tajuta maalaukseni aivan eri tavalla ja silti kummatkin tajuavat oikein!''

Heikkilällä on osallistunut yhteisnäyttelyihin v. 1992 lähtien. Naivistit Iittalassa -näyttelyissä hän on ollut mukana vuodesta 2006.

{{Tynkä}}
{{AAKKOSTUS:Heikkilä, Petra}}
[[Category:Kuvataiteilijat]] [[Category:Forssalaisia]]

Jorma Kantee

2017-02-16T20:54:18Z

Urjanhai: testataan toimiiko aakkostus

'''Jorma Kantee''' (s. 7.4.1941 [[Ypäjä]], k. 23.4.1969) oli [[ypäjä]]läinen luontoharrastaja ja luonnontutkija. Hän kävi kansakoulunsa Ypäjän [[Hyrsynkulma]]lla ja jatkoi opintojaan Someron yhteiskoulussa, mutta sairastui, eikä ehtinyt valmistua ylioppilaaksi. Suoritettuaan varusmiespalveluksen ja reserviupseerikoulun hän kuoli vuonna 1969 vain 28 vuoden iässä.

Jorma Kantee oli koko ikänsä innokas luonnontutkija ja tutki sekä itiö- ja putkilokasveja että hyönteisiä, etenkin kovakuoriaisia ja suurperhosia. Hän oli taitava sekä eläinten että kasvien lajinmäärityksissä ja lähetti näytteitä muun muassa Kasvimuseoon Helsinkiin. 1950- ja 1960-luvuilla hän oli yksi [[Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys|Lounais-Hämeen luonnonsujeluyhdistyksen]] nuorista aktiiveista. Sekä Ypäjältä että Somerolta hän löysi suuren määrän paikkakunnilla ennen havaitsemattomia kovakuoriais- ja suurperhoslajeja ja teki havaintoja myös pistiäisistä ja nilviäisistä. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen kokoelmiin hän lahjoitti satoja putkilo- ja itiökasvinäytteitä, tuhatkunta perhosnäytettä ja saman verran kovakuoriais- ja pistiäisnäytteitä. Hän myös julkaisi toistakymmentä tieteellistä kirjoitusta.

Omaa suurperhoskokoelmaansa Jorma Kantee säilytti hyönteiskaapissa, jonka oli saanut Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistykseltä. Kaappi oli kuulunut aiemmin marsalkka Mannerheimin isoisälle Carl Mannerheimille. Vuonna 2003 omaiset lahjoittivat 1500 perhosnäytettä sisältäneen kaapin Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistykselle.

==Lähteet==
* Suoranta, Antero (2003): Jorma Kantee, suuri luonnonystävä ja -tutkija, 1941-1969. ''Lounais-Hämeen luonto'' 90, 12-14. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojelusuojeluyhdistys. [http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL90.pdf Artikkelin verkkoversio] (pdf) Viitattu 1.4.2013.

{{DEFAULTSORT:Kantee, Jorma}}
[[Luokka:Ypäjäläisiä|Kantee]][[Luokka:Tieteilijät|Kantee]]

Käyttäjä:Urjanhai

2016-01-17T14:16:07Z

Urjanhai: Kumottu muokkaus 17554, jonka teki Big Smoke (keskustelu) - Juu, ei, vaarinhousut

Olen [http://fi.wikipedia.org suomenkielisen wikipedian] käyttäjä tällä samalla nimimerkillä.

Siellä olen muokannut myös paikallisia aiheita, joista osa osuu Hämeeseen.

Olen myös rekisteröitynyt tällä samalla nimimerkillä Ympäristöhallinnon ylläpitämään [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu Järviwikiin] ja muokannut myös suomenkielisessä Wikipediassa muun ohella järviin, jokiin ja vesistöihin liittyviä aiheita ja luokitellut järviä ja jokia vesistöalueluokkiin.

Järviwikiä ja Häme-Wikiä olen toistaiseksi muokannut vähemmän. Suomenkielisessä wikipediassa muokkauksia on enemmän.

Koska eri wikit voivat täydentää toisiaan, niin pohdinnat niiden työnjaosta kiinnostavat. Kovin pitkälle en ole ehtinyt tätä aihetta pohtia, mutta tärkein ero lienee, että Järviwikiin kuten Häme-Wikiinkin kansalaiset voivat tallentaa myös omia havaintojaan, kun taas Wikipedia on tarkoitettu vain jo muualla aiemmin julkaistuun tietoon perustuville artikkeleille.

==Aloitetut artikkelit==
Häme-wikiin olen toistaiseksi aloittanut muutamia artikkeleita erityisesti [[Lounais-Häme]]ttä sivuavista aihepiireistä:

* [[Hyrsynkulma]] (lähteiden mukaan mutta ilman viitteitä - Häme-wikissä ei taida edes olla viitemallineita, joten ei siis tarvitse stressata viitteillä)
* [[Prättäkitti]] (kevyesti Wikipedian mukaan, koska tämä lounaishämäläinen aihe ansaitsee oman sivunsa myös Häme-wikissä)
* [[Jorma Kantee]] (luotettavien ja riippumattomien lähteiden mukaan, vaikka ei ehkä ylittäisi merkittävyyskynnystä Wikipediassa)
* [[Toive Aartolahti]] (jälleen lounaishämäläinen aihe ja lähteitten mukaan, mutta erityisesti Häme-yhteyksiä korostaen, vaikka onkin artikkeli myös Wikipediassa, sopii hyvin molempiinkin wikeihin)

== Käyttäjäsivuni muissa wikeissä ==

*[http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni suomenkielisessä Wikipediassa] 

*[http://www.jarviwiki.fi/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Urjanhai Käyttäjäsivuni Järviwkissä]

Häme-Wiki:Kahvihuone

2014-07-27T23:14:16Z

Urjanhai: /* Spammibotit */ Nyt oli taas spammibotteja tuoreissa muokkauksissa.

Kahvihuone on kaikille avoin keskustelualue Häme-Wikin kehittämisestä.

== Häme-Wikin sisällöstä ==

Häme-Wiki on yhteisöllinen, kaikille avoin verkkopalvelu, joka kertoo Kanta-Hämeen alueen ihmisistä, rakennuksista, yhteisöistä ja tapahtumista. Häme-Wiki sisältää tietoa ja tarinoita sekä tästä päivästä että menneestä ajasta. Kaikki halukkaat voivat kirjoittaa Häme-Wikiin tietojaan ja muistelmiaan Hämeestä. Yhdistykset ja yhteisöt voivat esitellä siellä toimintaansa ja historiaansa. 

== Halutut artikkelit ==

Jos et keksi mistä kirjoittaisit, katso vinkkejä: [[Halutut artikkelit|Halutut artikkelit]]. Voit löytää puuttuvia aiheita myös toimintosivujen kautta. [http://www.hamewiki.fi/wiki/Toiminnot:Halutuimmat_sivut Halutut sivut] sisältää listauksen aiheista, joihin on linkitetty, mutta joista ei ole vielä kirjoitettu omaa artikkelia.  

:Listaan [[Halutut artikkelit]] kannattaisi haluttujen artikkelien nimet merkitä linkkimuodossa, esim. [[Eteläisten kyläyhdistys]]. Silloin listasta näkisi heti, mitkä artikkelit jo on aloitettu ja mitä vielä puuttuu ja jo aloitetut voisi vaikka poista listasta sitä mukaa.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2013 kello 16.05 (PDT)

== Uusia ominaisuuksia ==

Häme-Wiki on laajennettu Semanttiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Häme-Wikiin voi alkaa rakentamaan laajempaa toiminnallisuutta. Kaksi helppokäyttöisintä ominaisuutta ovat kategoria-kohtaiset kartat ja aikajanat. Kartan saa lisättyä sivulle seuraavalla koodilla:
<pre>{{#ask: [[Luokka:Kartalle haluttujen kohteiden luokka]]
| ?coordinates
| format=map
| width=800
| height=500
| zoom=10
| limit=100
}}</pre>
Kartalla ei näy mitään, ennen kuin artikkeliin joka kartalle halutaan (ja joka kuuluu koodissa määriteltyyn luokkaan) on lisätty koordinaatit:
<pre>[[Coordinates::60.992238, 24.444344]]</pre>
Kirjoitettaessa koordinaatteja on huomioitava että Coordinates sanan jälkeen tulee kaksi kaksoispistettä peräkkäin ja että pituus- ja leveysasteiden välissä on välilyönti pilkun jälkeen. Sinun tulee myös tallentaa uudestaan sivu, jolle olet kartan tai aikajanan asentanut.

== Miten tehdään sivun siirron peruutus? ==

Tein tänne sivun ensin nimellä "[[Hämeen järviylänkö]]", mutta siirsin sitten sivun matkailuihmisten käyttämälle nimelle "Hämeen Järviylänkö". Sitten huomasin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammelan_yl%C3%A4nk%C3%B6 Wikipedian käyttävän aluksi käyttämääni nimen kirjoitusasua]. Tuleeko tästä nyt useitten peräkkäisten ohjaussivujen sekasotku, jos menen siirtämään sivun taas takaisin alkuperäiselle nimelle?  Sotkun mahdollisuutta lisännee vielä nimelle "Tammelan ylänkö" tehty ohjaussivu. Mitähän kirjoitustapaa tässä pitäisi käyttää ja miten korjaukset toteuttaa, jotta sotku saataisiin korjattua?

--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 19. toukokuuta 2010 kello 00.15 (EEST)

:'''... ja voiko sivulle upotetun Google Maps -kartan kokoa tai mittakaavaa säätää?''' Tuolla samalla sivulla on kartta, jonka kaikki kohteet eivät ihan mahdu standardiviritykseen. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 21. toukokuuta 2010 kello 00.14 (EEST)

::Minä löysinkin jo itse ratkaisun tuohon jälkimmäiseen kysymykseen [http://www.mediawiki.org/wiki/Extension:Google_Maps/Syntax MediaWikistä] --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 21. toukokuuta 2010 kello 00.38 (EEST)

:::Tuola MediaWikissä oli esimerkkejä, jossa kohdemarkkereina oli mahdollista käyttää pisteen sijasta muitakin merkkejä. Niiden käyttöön otto ei kuitenkaan minulta onnistunut kokeile ja keksi periaatteella. Onko se mahdollista tai tulossa mahdolliseksi Häme-Wikissä. --[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 21. toukokuuta 2010 kello 10.51 (EEST)

::::Ikävä kyllä karttamerkkejä ei voi vaihtaa, sillä järjestelmä hakee ne osoitteesta: http://maps.gstatic.com/intl/en_ALL/mapfiles/marker.png. --[[Käyttäjä:Nettiguru|Nettiguru]] 28.5.2010

== Outo ohjaussivu ==

Häme-Wiki:Automaattisesti hyväksytyt käyttäjät Ohjaussivu Irwin Goodman

--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 29. huhtikuuta 2010 kello 01.40 (EEST)
<blockquote>Outo ohjaussivu poistettu. --[[Käyttäjä:Nettiguru|Nettiguru]] 7. toukokuuta 2010 14.14 (EEST)</blockquote><blockquote>Entä milloin ohjaussivuja olisi suositeltavaa käyttää? Pitäisikö esimerkiksi artikkelit [[Wahren-opisto|Wahren-opisto]] ja [[Forssan työväenopisto|Forssan työväenopisto]] yhdistää ja tehdä jälkimmäisestä ohjaussivu?</blockquote><blockquote>--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 8. toukokuuta 2010 kello 23.42 (EEST)</blockquote><blockquote></blockquote><blockquote>Forssan työväenopiston ja Wahren-opiston sivut ovat osin päällekkäisiä. Pitäisin sivut kuitenkin mieluummin erillisinä, koska molempiin riittäisi asiaa, enkä siis käyttäisi ohjaussivua. Ohjaussivu sopii sellaiisiin tapauksiin, kun jostain yhteisöstä/tapahtumasta tms. käytetään selkeästi kahta eri nimeä (esim. Tykistömuseo ja Suomen tykistömuseo). Olisi luontevaa, että Wahren-opiston sivulla keskityttäisiin nykyaikaan ja työväenopiston sivulla historiaan. </blockquote><blockquote>--[[Käyttäjä:Maija|Maija]] 14. toukokuuta 2010 kello 11.41 (EEST) </blockquote><blockquote>... ja näinhän noilla sivuilla on meneteltykin.</blockquote><blockquote>--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 15. toukokuuta 2010 kello 21.32 (EEST)</blockquote><blockquote></blockquote>
== Voiko täällä käyttää mallineita ja miten pitäisi hyödyntää Wikipediaa? ==

Yritin etsiä täältä Wikipediassa käytössä olevaa mallineluokkaa ( [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mallineet http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Mallineet] ) ja ohjeita miten tänne voisi itse tehdä mallineita, mutta en löytänyt.

Mallineilla saisi samaan aihepiiriin liittyvät artikkelit tyylillisesti yhtenäisiksi ja siten helpommin luettaviksi. Esimerkiksi Häme-Wikin artikkelissa [[Tammela]] on jouduttu tyytymään pelkän taulukon käyttöön, kun on ilmeisesti tavoiteltu vastaavan Wikipediasivun [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tammela Tammela] tyyppistä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Suomen_kunta Malline:Suomen kunta] -mallineella aikaan saatua kuvausta.

Toisaalta tarvitseeko täälä enää kirjoittaa sitä mitä on jo kirjoitettu Wikipediassa? Olisko sen sijaan parempi keskittyä siihen, mitä sinne ei "mahdu". Siis täydentää ensin wikipediaa, panna tänne vain sitä täydentävää ainesta ja linkittää mahdollisimman paljon Wikipediaan. Muutenhan tässä joudutaan aivan turhaan päivittämään samoja tietoja moneen paikkaan.

--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 29. huhtikuuta 2010 kello 01.27 (EEST)

Ei tunnu järkevältä, että Häme-Wikiin kirjoitettaisiin tai kopioitaisiin juttuja suoraan Wikipediasta. Häme-Wikin jutuissa on selvästi alueellinen näkökulma, ja usein myös henkilökohtaisempi äkökulma (esim. muistelmat). Kannattaa myös miettiä, mikä asia on sellainen, että sillä on kansallista kiinnostavuutta. Monet paikalliset asiat voivat olla liian "pieniä" Wikipediaan, mutta Häme-Wikiin ne sopivat hyvin. Sen sijaan on monia muita vähemmän käytettyjä verkkopalveluita, joiden juttuja voi olla järkevää kopioida tai muokata Häme-Wikiin (mikäli siihen on lupa). Jos alkuperäinen sivusto on hankalasti löydettävissä tai vähän tunnettu, asia saa paremmin nettinäkyvyyttä, kun siitä tehdään Häme-Wikiin artikkeli.

--[[Käyttäjä:Maija|Maija]] 7. toukokuuta 2010 kello 14.43 (EEST)

Juuri näin! Ei kirjoiteta samaa asiaa moneen paikkaan, mutta "aiheesta muualla" linkeillä kannattaa varrmaan ohjata lukijoita Wikipediaan ja samalla tarkistaa tietojen yhtäpitävyys molemmilla puolilla. Mallineilla saisi myös ryhtiä samantyyppisiin artikkeleihin, joten toivottavasti nekin sisältyvät tulossa oleviin laajennuksiin.

--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 7. toukokuuta 2010 kello 23.53 (EEST)

=== Häme-wiki ja Wikipedia ===

Itse asiassa Häme-Wikin ja Wikipedian ero on vain joltain osaltaan siinä, että tänne voi kirjoittaa "pienemmistä asioista". Esimerkiksi [[Kankareen torppa]], [[Hyrsynkulman lava]] ja [[Tuottajain tupa]] varmaan ovat siinä mielessä "pieniä" asioita, että ne eivät ehkä menisi läpi Wikipediassa. Sen sijaan esimerkiksi kylistä ja kartanoista on Wikipediassa paljonkin artikkeleita, ja itse olen täältä lähteen ilmoittaen kopioinut wikipediaan esimeriksi artikkelin [[Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys]] ym. (toivottavasti lisenssi sen sallii?)

Sen sijaan eroa voi olla siinä, että Wikipediassa edellytetään kaikelta tiedolta tarkistettavuutta, eli kaiken, mitä wikipediaan kirjoitetaan, tulisi perustua aiemmin muualla julkaistuihin luotettaviin lähteisiin, joihin tulisi myös viitata ja mielellään merkitä myös lähdeviitteet, kun taas omia havaintoja, omia muistelmia tai esim. arkistossa tehtyä omaa tutkimusta ei ole tarkoitettu Wikipediaan. (Joskin yksittäisissä artikkeleissa tämän jalon periaatteen noudattaminen etenkin lähteiden merkitsemissä voi vaihdella, mutta varsinkin oma tutkimus pyritään aina tavattaessa poistamaan.)

Ja kun taas wikeihin voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa (mukaan lukien lähteetön tieto tai oma tutkimus), niin muita wikejä ei wikipediassa katsota luotettaviksi lähteiksi, eikä niihin tavallisesti voi viitata lähteinä, mutta jos katsotaan hyödylliseksi, muiden wikien artikkeleita voidaan kyllä linkittää artikkelien loppuun "Aiheesta muualla" -otsikon alle. - Vaikka siis wikien lisenssit ehkä sinällään sallisivatkin kopioinmnin wikistä toiseen, jos lähde ilmoitetaan.

Joskin joitain artikkeleita kuten [[Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys]] olen kopioinutkin lähteen samalla ilmoittaen wikipediaan, kun olen katsonut voivani olla melko varma, että ne on kirjoittanut jokin lähellä yhdistystä oleva asiantunteva taho (toivottavasti lisenssi sallii tämän?). Mutta kun Häme-wikin artikkeleissa ei pääsääntöisesti ole esim. lähdeviitteitä, niin niitä ei tarkistettavuusperiaatteen takia juuri voi kopioida Wikipediaan. (Ja nuo kopioidutkin oikeastaan pitäisi mieluummin kirjoittaa lähdeviitteiden kanssa uudelleen.)

Ja jos taas ajatellaan Häme-wikin kannalta, niin laadultaan wikipedian artikkelit ovat kuitenkin niin sekalaisia, että vaikka mahdolliset aiheet paljolti ovatkin päällekkäisiä, niin luultavasti ei parantaisi vaan pikemminkin huonontaisi Häme-wikin laatua ja käytettävyyttä, jos wikipediasta kopioitaisiin artikkeleita Häme-wikiin, koska luultavasti suuri osa wikipedian Hämettä käsittelevistä artikkeleista ainakin nyt tätä kirjoitettaessa (ja varmaan vielä vuosia) on niin huonoja tai epätasaisia, että kopiointi ei ole järkevää, vaan parempi tulos varmaankin syntyy kun kirjoittaa sen mitä kirjoittaa Häme-wikiin kokonaan alusta. Joskin ainahan voi linkittää myös Wikipedian artikkeliin, varsinkin jos siinä on jotain lisätietoa. (Joskin nytkin tänne näkyy Wikipediasta likimain kopioidun esim. artikkeli [[Lounais-Häme]]. - Mutta sekin on siellä alun perinkin niin raapaisten ja ilman lähdeviitteitä kirjoitettu, että siitäkin parempi varmaan olisi tullut ilman Wikipediaa.)

Sillä silloin myös Häme-Wiki säilytttää sen persoonallisen, kirjoittajiensa näköisen ilmeen, joka sillä nyt on.

Ja näin myös wikit ehkä parhaiten täydentävät toisiaan, kun ei esim. tietoa etsiessään ja molempia wikejä plaratessaan tarvitse tuskastua siihen että niissä olisivat samat tekstit kaikkine virheineen ja puutteellisuuksineen kahteen kertaan, vaan ihan oikeasti yksi tieto on yhdessä ja toinen toisessa. Joskin jo nyt varmaan paljon aiheita, joista on artikkeli molemmissa wikeissä. Mutta nämähän sitten hyvin täydentävät toisiaan, ja voi katsoa kummassa on ollut kulloinkin viitseliäämpiä kirjoittajia.

Mutta yksi, mistä Häme-wiki voisi hyötyä varmaan olisivat Wikimedia Commonsissa olevat kuvat, joita kai lähteen ilmoittaen lisenssin mukaisesti saa kopioida tännekin. Eli kuvia löytyy esim. kunnanvaakunoista, samoin kuin kuntien sijaintikartat, ja valokuvia vaihtelevasti.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 15. heinäkuuta 2012 kello 22.05 (EEST)

== Ongelmia aakkostavan taulukon käytössä ==

Yritin lisätä sivulle [http://www.hamewiki.fi/wiki/Lounais-H%C3%A4meen_luonnonmuistomerkit Lounais-Hämeen luonnonmuistomerkit] aakkostavan taulukon, mutta se ei toiminut. Tein taulukon sitten Wikipediaan ja panin em. sivulle siihen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_luonnonmuistomerkeist%C3%A4 linkin].

Osaako joku kertoa, saako tänne lisättyä uusia toimintoja/mallineita ja miten?

Ajatuksena oli käynnistää myös kohteiden paikkatietojen selvitys ja lisätä niitä vähitellen karttalinkkeinä taulukkoon, jotta nuo kohteet olisi helpommin myös löydettävissä. 

--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 28. huhtikuuta 2010 kello 10.01 (EEST)
<blockquote>Uusia toimitoja saa lisättyä ja niitä on lähikuukausina tulossa (ainakin aika- ja paikkatietomääreet aikajanalle ja karttapohjalle). Mediawikiä laajennetaan semanttiseksi. Onko mielestäsi hyvä idea listata luonnonsuojelukohteiden tarkka sijainti julkisesti verkkoon? Julkinen sijainti lisää varmasti käyntejä suojeltavissa kohteissa.</blockquote><blockquote>[[Käyttäjä:Nettiguru|Nettiguru]] 28. huhtikuuta 2010 kello 10.40 </blockquote><blockquote><blockquote>Hyvä kysymys! Itse olisin kuitenkin jo kaivannut paikkatietoa, koska ilman sitä ei kohteita pääse näkemään. Pitääpä kuitenkin vielä harkita asiaa ja jäädä ainakin odottelemaan noita täydennyksiä ennenkuin panen noita paikkatietoja näkyviin. Ne ovat tosin itsellenikin vielä täysin hämärän peitossa eli kaiveltava jostakin esiin. </blockquote><blockquote>Onkos tuo aakkostuva taulukko tulossa kuvioihin jollakin aikataululla? Entä millä konstilla oikeaoppisesti tuo sisennys tässä systeemissä on tarkoitus tehdä (tässä tapauksessa kävin kopioimassa sen käymällä välillä wikitext-moodissa)?</blockquote><blockquote>[http://www.hamewiki.fi/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys Ohje:Sisällys] sivulta ei löydy vielä kovin paljon apuja. Onko olemassa tai tulossa täydennystä tähän asiaan?</blockquote><blockquote>--[[Käyttäjä:Raimondo|Raimondo]] 28. huhtikuuta 2010 kello 18.24 (EEST) </blockquote></blockquote><blockquote>Laajennusten tulisi olla käytössä kesäkuussa ja uusista ominaisuuksista tehdään myös uudet ohjeet. </blockquote><blockquote>[[Käyttäjä:Nettiguru|Nettiguru]] 7. toukokuuta 2010 kello 14.18 </blockquote>
 

== Häme-Wikin rahoittajat ==

Hieno homma tämä hamewäki;) Mutta tuolla etusivulla on Lapin lääninhallitus rahoittajien joukossa. Miten se on selitettävissä? [[Käyttäjä:Maamies.|Maamies.]] 11. elokuuta 2009 kello 13.01 (UTC)
<blockquote>Häme-Wikiä on tehty ESR-rahoitteisessa projektissa Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt. Projekti kuuluu valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan, jota hallinnoi Lapin lääninhallitus. Tästä siis selittyy ko. rahoittaja. -Merjanu </blockquote><blockquote>Lapin lääninhallituksen vaakuna on poistettu Häme-Wikin etusivulta, koska lääninhallitukset itsenäisinä toimijoina ovat lopettaneet toimintansa.  Rahoitus jatkuu kuitenkin kuten ennenkin, valvovan viranoamisen nimi vain muuttuu. 2.2.2010 Maija</blockquote>
== Omat muokkaukset ==

En pääse katsomaan omia muokkauksiani? Lukee lapussa lupa evätty ja että saallitty vain ylläpitäjille? Miksi näin? Kyllä omat muokkaukset pitäisi nähdä. [[Käyttäjä:Maamies.|Maamies.]] 11. elokuuta 2009 kello 14.39 (UTC)
<blockquote>Omia muokkauksia pitäsi päästä katsomaa. Selvittelen ongelmaa. -Merjanu </blockquote><blockquote><blockquote>Käyttöoikeuksia on nyt säädetty ja Omat muokkaukset -sivun pitäisi toimia oikeassa yläkulmassa olevan linkin kautta. -Jerski</blockquote></blockquote>
== Allekirjoitukset ==

Yleisesti Wikeissä on tapana allekirjoittaa jokainen oma kommenttinsa. Se tapahtuu kirjoitamalla neljä tildeä <nowiki>~~~~</nowiki> oman tekstin perään. Se tulee siis automaattisesti. Tuon ylälaidan toimintoriviinkin voisi lisätä allekirjoituspainikkeen. Näin voidaan seurata muokkaushistoriaa. Niin ja muutoin jää tunnuksesi IP-numero, joka on tatpeetonta. [[Käyttäjä:Maamies.|Maamies.]] 12. elokuuta 2009 kello 08.04 (UTC)

:"Tilde" eli aaltoviiva löytyy näppäimistöltä oikealta, Enter-painikkeen vierestä ja sen saa lisättyä näppäimen AltGr kanssa.

== Aihealueet ==

Laitoin kotiseutuyhdistys -aihealueelle tarinan, joka on selvästi väärässä ryhmässä. Miten sen saa poistettua siitä aihealueesta? Voitteko poistaa sen siitä aihealueesta?  ET

Olisikohan sukuseuroille osoittaa omaa aluetta. [[Käyttäjä:Sagi|Sagi]] 12. elokuuta 2009 kello 13.49 (UTC)
<blockquote>Nyt aihealueen ''Seurat ja yhdistykset'' alta löytyy ''Sukuseurat''. Toinen vaihtoehto voisi olla, että ''Ihmisiä Hämeestä'' tekisi aihealueen ''Suvut''. Ala-aiheita voi tehdä lisää oman tarpeen mukaan. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 13. elokuuta 2009 kello 05.23 (UTC)</blockquote><blockquote></blockquote>
Pitääko muka kirjoitta englanniksi tai amerikaksi että Gategory? Miksi suomen sana Luokka ei muka kävisi. Sen tunnistaa erikieliset wikimedian versiotkin. Ja ei tarvitse lisäillä ylenmääräisiä tuhjia rivejä, sillä siitäkin metaviksi pitää itse huolen. Se on vaan tehty niin. Muuten vinkkejä voi ottaa vaikkapa Wikipedian toimittamisesta! --maamies. 1. syyskuuta 2009 kello 10.49 (UTC)

:Ei tarvitse kirjoittaa englanniksi Category. Suomeksi kirjoitettuna Luokka toimii myös. Häme-Wiki merkitsee laajennetun editorin puolella tehdyt aihealuelisäykset englanniksi. Katsotaan, jos tähän saataisiin korjaus jossain vaiheessa. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 7. syyskuuta 2009 kello 06.43 (UTC)

 

Aloittelevalle käy kompia. Koulut - Yhtenäiskoulut sivustolle oli tarkoitus lisätä teksti ja kuva "Iittalan yhtenäiskoulu" muiden mukaan, Hauhon jälkeen aakkosjärjestykseen.

Jospa joku kävisi siirtämässä tekstin oikeaan paikkaan?

== Luokkien sisällön aakkostaminen ==

Kun luokkaan lisätään materiaalia eli artikkeleita, niin olisi hyvä jos ko. luokan sisältö olisi esim. sukunimen mukaisesti aakkostettu. Luokassa Kirjailijoita on lähes kaikki aakostetty etyminen mukaisesti. Keino sukunimen mukaiseen aakkostukseen on helppo: <nowiki>[[Luokka:Kirjailijoita|Leino, Eino]]</nowiki>, ehkä saataisiin lisää käytettävyyttä luokitusjärjestelmään? --[[Käyttäjä:Maamies.|Maamies.]] 14. elokuuta 2009 kello 06.41 (UTC)
<blockquote>Kirjastossa ollaan toki totuttu käytäntöön, jossa nimet aakkostetaan sukunimen mukaan. Wikeissä käytäntö on kuitenkin sellainen, että aakkostus tapahtuu etunimen mukaan. Häme-Wikissä kuten muissakin wikeissä voi henkilöitä onneksi etsiä hakukentistä pelkällä sukunimellä. Tämän vuoksi emme ainakaan toistaiseksi muuta tätä aakkostuskäytäntöä. [[Käyttäjä:Maija|Maija]] 14. elokuuta 2009 kello 09.10 (UTC) </blockquote>
::Hyvä Maija, toteat "Wikeissä käytäntö on kuitenkin sellainen, että aakkostus tapahtuu etunimen mukaan". Nyt kuitenkin kaikkien wikien äiti, Wikipedia ja kaikki tuntemati käyttävät muutkin, juuri sukunimen mukaan tehtyä aakkostamista. Minusta se vaan on niin selkeämpi. ystävällisesti --[[Käyttäjä:Maamies.|Maamies.]] 14. elokuuta 2009 kello 10.37 (UTC)
<blockquote>
:Hei Maamies! Nyt kun ymmärsin mitä ajoit takaa, niin olen kanssasi samaa mieltä. Katsotaan, mitä asialle voi tehdä. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 17. elokuuta 2009 kello 05.23 (UTC)
</blockquote>
== Suositut artikkelit ==

Eli miten ne valitaan tai nimetään? Nyt etusivulla on luettelo kartanoista, mutta oikeastaan se ei ole artikkeli vaan juuri luettelo. Esim. [[Hämeen linna]] -artikkeli on todeliinen artikkeli ja se voisikin olla toistaiseksi ns. suosittu artikkeli. Niin ja mitkä ovat kriteesit suositulle artikkelille ja valintaprosessi (katso wikipedia)? 16. elokuuta 2009 kello 05.55 (UTC)
<blockquote>Etusivun nosto on nimeltään Suositeltu artikkeli. Siihen pyritään nostamaan ajankohtaisia artikkeleja tai muuten mielenkiintoisia. Estettisistä syistä toivottavaa on, että kyseiselle sivulle on liitetty kuvitusta. Ainakin näin alkuun artikkeli yritetään vaihtaa viikoittain. Etusivun toimitus on ainakin toistaiseksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla mutta ehdotuksia etusivun nostoista otetaan vastaan. Tällä hetkellä esim. Etusivun keskustelu voisi olla paikka ehdotuksille. Jatkossa voisimme kokeilla esim. äänestystä. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 17. elokuuta 2009 kello 05.23 (UTC)</blockquote>
== Sisännys ==

:Keskustelun sisennyt toimii paremmin kaksoispisteella ja useammallakin, niin se erotuu adellisestä! --[[Käyttäjä:Maamies.|maamies.]] 1. syyskuuta 2009 kello 10.49 (UTC)
::On siis tarpeetonta<nowiki><blockquote></nowiki>-merkintää, eli kaksoispistejärjestelmä on huomattavasti helpompi. Toisekseen tuo blockquote on tarkoitettu tekstin lainaamiseen, ei sisennykseen. Helppous lienee keskeinen tekijä jos halutaan tehdä HämeWikistä populaari.--[[Käyttäjä:Maamies.|maamies.]] 1. syyskuuta 2009 kello 10.49 (UTC)

:::Laajennetun editorin puolella blockquote-merkinnän käyttäminen on helpompaa kuin kaksoispisteet. Onhan se lainaamisen väärinkäyttöä, mutta näin alkuun se on ainakin ollut kätevämpää. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 7. syyskuuta 2009 kello 06.43 (UTC)

== Poisto ==

Voisiko joku poisto-oikeudet omaava poistaa tiedoston janakkalan vaakuna? Sillä kuva on jostain syystä hyvin epätarkka! Kiitoksin --[[Käyttäjä:Maamies.|maamies.]] 11. syyskuuta 2009 kello 19.33 (UTC)

:Asia kunnossa. -Merja

== Kuukauden teema ==

Lokakuun 2009 alusta alkaen Häme-Wiki haastaa lukijat joka kuukausi kirjoitusteemalla. Tottahan toki saa muitakin juttuja kirjoittaa. Teeman lisäksi Etusivulle nostetaan teemaan liittyviä artikkeleja. 

=== Vuoden 2009 teemat ===

*Lokakuu: Kunnat ja asuinalueet. Kanta-Hämeessä on 13 kuntaa ja vain kahdesta löytyy artikkeli Häme-Wikistä. Häme-Wiki haastaa asukkaat kirjoittamaan omasta kotikunnastaan ja asuinalueestaan. Entä millainen on asuintalosi historia? 
*Marraskuu: Koulut ja koulumuistot. Hämeenlinna on tunnettu koulukaupunki, mutta on sitä kouluja käyty muuallakin Kanta-Hämeessä. Kirjoita koulusi historiasta tai omista koulumuistoistasi.
*Joulukuu: Urheilu. Ahvenisto oli vuoden 1952 olympialaisten näyttämönä. Mutta mistä löytyvät Kanta-Hämeen tämän päivän parhaat uimapaikat, hiihtoreitit ja skeittirampit? Millaista urheilua harrastettiin 50 vuotta sitten Forssassa, Hämeenlinnassa, Lopella tai Riihimäellä? 

=== Ehdota seuraavaa kuukauden teemaa ===

Jokainen Häme-Wikin käyttäjä voi toivoa kuukauden teemaa. Mistä sinä toivoisit artikkeleita ja muisteluita? Kirjoita oma teemaehdotuksesi listan jatkoksi. Voit myös ehdottaa sopivaa kuukautta ja esittää perusteluja: 

*Sota-aika. Talvisota syttyi 70 vuotta sitten. Millaista oli elämä kotirintamalla? Miten kulttuurilaitoksen toimivat sota-aikana?

== Sivun katsojien seuranta ==

Voiko seurata yksittäisen sivun kävijämäärää?

:Katsoituimpien sivujen latausmäärät voi tarkastaa [[Toiminnot:Suositut sivut|Suositut sivut -listauksesta.]] --[[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 27. lokakuuta 2009 kello 13.12 (EET)

== Artikkelien nimeäminen ==

Olisiko syytä ottaa käytäntöön nimiin liittyvien Oy. ry tms. lyhenteiden poistaminen varsinaisen hakemistonimen yhteydestä? Esimerkkinä vaikkapa Markkulan sukuseura ry olisinkin Markkulan sukuseura. Tämä nykyinen käytäntö vain sekoittaa kokonaisuutta. Ja sitten vasta artikkelin alussa voisi olla koko nimi lyhemmyksineen jne. Niin ja voisiko olla esim. Forssa tai Forssa (kaupunki) eikä Forssan kaupunki. Kyse on tiedoston rakenteesta. Kyselee --maamies. 24. marraskuuta 2009 kello 17.33 (EET) 

== Suojatut sivut  ==

Wikimedian keskeinen ajatus on se, että kaikki kirjoittautuneet voivat muokata kaikkea. Miksi se ei toteudu täällä? Kenellä on oikeus lukita kirjoitus niin, että sitä ei voi mukata? Esim. ihan hieno ja hyvä kirjoitus ''Olipa kerran Forssan kaupunginorkesteri'', on lukittu, mutta mikä mahtaa olla syynä? Olisin lisännyt sinne luokituksen ja ehkäpä sitä wikittänytkin, mutta eikpä vaan ole mahdollista. Onko tämä suojelupolitiikka syynä siihen, että tänne ei oikein synny mitään uutta? tiedistaa --[[Käyttäjä:Maamies.|maamies.]] 1. helmikuuta 2010 kello 20.14 (EET)

 

Kuka tahansa voi suojata itse oman kirjoituksensa, ylläpitäjät voivat kuitenkin poistaa suojaukset. Kirjoitus Forssan kaupunginorkesterista on yleisartikkelin ja muistelman välimaastossa. Artikkelin kirjoittaja toteaa itsekin, että alkuosa on historiaa ja loppuosa muistelmaa. Ehkä juttu kannattaisi jakaa kahteen erilliseen artikkeliin, jolloin jälkimmäinen muisteluosa voisi olla suojattu. Olisi mukava kuulla Tumpin oma mielipide asiasta.  - Maija  2.2.2010

 

:Minusta juttu on hyvä kokonaisuus ja se kannattaa pitää kokonaisena, mutta wikitys olisi paikallaan, sillä siellä on asioita, joista ehdottomasti pitää saada linkki toisaalle. Tietenkin alussa voisi olla pieni johdalto tylliin ''Forssan kaupinginorkesteri perustettii jne. jne...'' Näin mielenkiinoinen juttu tulisi vielä käyttökelpoisemmaksi. Toisaalta tänne kirjoittaneet kait sitoutuvat lisenssiin, jossa jutut ovat kaikkien muokattavina... --[[Käyttäjä:Maamies.|maamies.]] 2. helmikuuta 2010 kello 13.54 (EET)

::Häme-Wiki sisältää sekä tietoja ja tarinoita. Ajatuksena on, että tarinat ja muistelmat voi suojata muokkauksilta. Näin    ollen kirjoittajien ei tarvitse sitoutua siihen, että jutut ovat kaikkien muokattavana. Tietenkin toivomme, ettei suojauksia  käytettäisi tarpeettomissa paikoissa, koska eräs wikin perusajatus ilman muuta on se, että muut voivat täydentää kirjoittajien tekstejä.--[[Käyttäjä:Maija|Maija]] 4. helmikuuta 2010 kello 13.59 (EET)

Jos suojaatte omia juttujanne, katsokaa, että olette linkittäneet niissä olevia kohteita; esim. tänään 20.6.2012 artikkelista Mikko Mikkola voi linkittää Hämeenlinnan, Tyrvännön, Hattulan ja Parolan. Kouluistakin voi olla jo juttuja, joihin voi linkittää. Kun ne on suojattu, ei edes työkseen tällä hetkellä näitä artikkeleita naputteleva voi linkittää... Terv. omv 

== Kuvien käyttö Wikipediassa? ==

Saako Häme-wikiin talletettuja kuvia kopioida Wikipedian kuvahankkeeseen Wikimedia commonsiin?-[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 9. huhtikuuta 2011 kello 01.01 (EEST)

:Häme-Wikiin tallennettuja kuvia ei saa käyttää muissa yhteyksissä muuta kuin kuvan oikeuksienomistajan luvalla. Kuvia ei siis voi käyttää myöskään Wikimedia commonsissa. --[[Käyttäjä:Maija|Maija]] 11. huhtikuuta 2011 kello 11.22 (EEST)

::Mikäli kuitenkin Häme-wikin piirissä olisi kuvia, joiden tekijät tai oikeuksien omistajat sattuisivat olemaan halukkaita sallimaan kuviensa käytön myös Wikimedia Commonsissa, niin tämä onnistuisi, jos ne kuvat, joita haluttaisiin antaa käytettäväksi myös myös muualla, lisensoitaisiin Häme-wikissä sopivalla, myös muun käytön mahdollistavalla lisenssillä (mikä tietenkin käy päinsä, vain jos kuvien omistajat ko. kuvien osalta haluvat sallia kunkin eri lisenssin tarkoittaman käytön muualla, mikä tietenkin on kunkin kuvan omistajan tarkoin mietittävä).

::Tai vastaavasti ne, jotka mahdollisesti haluavat jakaa täällä esillä olevia kuviaan myös Wikimedia Commonsiin, voivat halutessaan tallentaa haluamiaan kuvia Wikimedia Commonsiin myös itse haluamallaan lisenssillä - kunhan vain ovat selvillä, mistä kuviin liittyvistä oikeuksista he milläkin lisenssillä luopuvat - eli tämäkin siis toki pitää kunkin mahdollisen tallentajan tarkoin miettiä.

::Mutta nämä kummatkin vaihtoehdot siis tietenkin edellyttävät, että kuvien omistajat ovat kaikissa tapauksissa valmiita sallimaan sellaisen kuvien jatkokäytön, joka kustakin lisenssisstä seuraa. Wikimedia commonsissa on tätä varten valittavissa erilaisia lisenssejä, joista tekijänoikeuksiin perehtyneet voivat valita. Kun itse en ole tekijänoikeuksien asiantuntija niin en vain osaa kommentoida niitä sen paremmin. Saksassa kuitenkin esimerkiksi jotkin suuret julkiset kuva-arkistot ovat tehneet suuria tallennuksia Wikimerdia Commonsiin.  (Ja suomenkielisessäkin Wikipediassa eräs Hämeen lähialueella aktiivinen valokuvaaja on luovuttanut Wikimedia Commonsiin hienon sarjan mustavalkoisia henkilökuvia merkittävistä suomalaisista henkilöistä.) Ja jos kuvia halutaan antaa käytettäväksi, niin tämähän ei edellytä välttämättä niiden aktiivista lataamista Wikimedia Commonsiin, vaan myös sopiva lisenssi muualla julkaistulle kuvalle riittää. Eli jos siis sattuisi olemaan kuvia, jotka haluttaisiin antaa myös Wikipedian käyttöön, niin tämä onnistuisi jos niille asetettaisiin sopiva lisenssi, ja kuka tahansa voisi silloin ladata sopivalla lisenssillä varustettuja kuvia Wikimedia commonsiin.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 18. syyskuuta 2011 kello 22.08 (EEST)

::Tai jos tämä on työlästä, niin tokihan halukkaat voivat luoda käyttäjätunnuksen myös Wikimedia commonsiin ja tallentaa halutessaan omia tai omistamiaan kuvia sinne. Mutta yhtä lailla siellä joutuu valitsemaan lisenssin ja pohtimaan tai ottamaan selvää, minkälaisen jatkokäytön haluaa kuvilleen sallia.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 18. syyskuuta 2011 kello 22.19 (EEST)

Häme-Wikissä käytetään CC-BY-SA 3.0-lisenssiä. Katso lisää kohteesta [[tekijänoikeudet]]. --[[Käyttäjä:Aleksi|Aleksi]] 6 toukokuuta 2013.

==Spammibotit==
Tuoreissa muutoksissa näkyy uusina käyttäjinä ilmeisesti botteja, jotka ovat luoneet roskasivuja. Lisäksi on samannäköisiä uusia tunnuksia, joilla ei ole vielä muokkauksia. Tällaisten varalle voi tulla harkittavaksi oikean wikipedian tapaan luoda suodattimia, joissa esimerkiksi näytetään joku epäselvästi kirjoitettu sana ja kysytään mitä siinä lukee. Tällaiseen osaa vastata ihminen mutta ei botti. Jos botit pääsevät vapaasti muokkaamaan, koko wiki saattaa vähitellen täyttyä roskasivuista.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 24. maaliskuuta 2013 kello 12.54 (PDT)

[http://www.hamewiki.fi/wiki/Save_Revenue_And_Make_An_Simple_Salad_Bar_At_Residence Tässä] on esimerkki roskasivusta. Wikipediassa on sellainen automaattitoiminto, että jos esimerkiksi muokkaus sisältää jonkun nettiosoitteen niin tulee ylläkuvatunlainen tarkistuskysymys (ainakin tietyissä tapauksissa). Tällainen olisi syytä asettaa tännekin, koska muuten noita tosiaan tulee tänne koko ajan lisää.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 24. maaliskuuta 2013 kello 13.02 (PDT)

Olemme lisänneet tarkistustehtävän rekisteröitymisen ja muokkaamisen yhteyteen ja lisäämme vielä käyttäjän varmentamisen ennen kuin käyttäjä voi lisätä Häme-Wikiin sisältöä. --[[Käyttäjä:Aleksi|Aleksi]] 6 toukokuuta 2013.

: Noin vinkkinä, niin vakiomuotoinen suomenkielinen kysymys tyyliin "Kuka oli Suomen ensimmäinen naispresidentti?" voisi toimia paremmin tarkistustehtävänä kuin matematiikka. --[[Käyttäjä:Zache|Zache]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Zache|keskustelu]]) 10. toukokuuta 2013 kello 20.07 (CDT)

:Nyt oli taas spammibotteja tuoreissa muokkauksissa. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2014 kello 02.14 (EEST)

==Miksi kuntien artikkelitekstit ovat kahteen kertaan?==
Huomasin, että kunnista kertovien artikkelien tekstit näkyvät olevan kahteen kertaan, esimerkisi Ypäjästä kerrotaan sekä sivulla [[Ypäjä]] että sivulla [[:Luokka:Ypäjä]]. Onko tämä tarkoituksella vai vahingossa vai onko kyseessä jokin wikin muutostöiden aikainen väliaikaisjärjestely?

Ja kumpia näistä sivupareista tulisi muokata, jos haluaa muokata kunta-artikkelia?

Nyt muokkasin Ypäjän kohdalla toista sivuista mutta huomasin sitten, että on toinenkin sivu, joten lisäsin samat muokkaukset myös sinne.

Sivujen sisällön kannalta tämä voi tuottaa hankaluutta, jos eri muokkaajat tekevät muutoksia joku yhteen sivuista ja joku toiseen, jolloin näitä voi olla jälkikäteen vaikea yhdistää.

Eli kumpaa sivuista siis pitäisi muokata ja pitäisikö kaksinkertainen teksti joko luokkasivuilta tai artikkelisivulta poistaa, että kaikki tehdyt muokkaukset varmaasti ohjautuisivat samoille sivuille eikä kahdelle eri sivulle? --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2013 kello 03.09 (PDT)

Luokkasivulla olevat tekstit tullaan poistamaan, eli muokatkaa vain artikkelia. --[[Käyttäjä:Aleksi|Aleksi]] 6 toukokuuta 2013.

==Vinkki linkkien merkintään==
Nyt on merkitty linkkejä artikkeleissa tähän tyyliin:

* Sakari Pälsi. Wikipedia [http://goo.gl/q7U1B http://goo.gl/q7U1B]

* Sakari Pälsi. Lopen kunta http://goo.gl/Sv9Pm

Hakemalla noita lyhyitä tinyurl-tyyppisiä urleja on ilmeisesti pyritty siihen, että linkki näyttäisi miellyttävämmältä kun se on lyhyt. Kuitenkin yhtä hyvin voisi myös käyttää alkuperäistä linkkiä mutta kätkeä sen näin:

* [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sakari_P%C3%A4lsi Sakari Pälsi. Wikipedia]
* [http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Vapaa-aikapalvelut/Kulttuuri/Opaskurssi/SakariPalsi/ Sakari Pälsi. Lopen kunta]

Silloin ei tarvitsisi mennä minkään linkityspalvelun kautta vain sen takia että alkuperäinen likki näytettynä näyttää ikävän pitkältä.

Olisin laittanut tämän vihjeen niiden muokkajien keskustelusivuille, jotka olivat tätä merkintätapaa käyttäneet, mutta kun artikkelihistoriat on poistettu, niin en pystynyt tätä tekemään. Toivottavasti artikkelihistoriat vielä saadat takaisin.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 1. huhtikuuta 2013 kello 16.14 (PDT)

Olet oikeassa, linkkien lyhentämiseen ei ole tarvetta, vaikka pitkä linkki näyttäisikin ikävältä. Artikkelihistorioita ei tällä hetkellä (6.5.2013) ole onnistuttu samaan takaisin, mutta työtä sen eteen tehdään vielä. Aleksi 6.5.2013 
Nyt olisi tarjolla myös artikkelien historiatiedot --[[Käyttäjä:Aleksi|Aleksi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aleksi|keskustelu]]) 6. toukokuuta 2013 kello 22.48 (PDT)

Pikkukuvake linkin perässä oli aikaisemmassa versiossa ja se tullaan lisäämään uuteen versioon. --Aleksi 6 toukokuuta 2013.

Lisäys: Wikialusta mahdollistaa sen, että sisäiset linkit (=linkki saman wikin sisällä) näytetään eri tavalla kuin ulkoiset linkit (= linkki mille tahansa nettisivulle). Wikipedioissa asetukset on asetettu niin, että ulkoinen linkki näyttää hiukan erilaiselta kuin sisäinen. Häme-wikissä näkyy olevan käytössä linkkien näyttö niin, että molemmat näkyvät samoin (mutta kun on jätetty pois ulkoisen linkin perässä oleva pikku kuvake, niin ulkoisen linkin perässä näkyy silloin olevan hiukan suurempi tyhj väli). Mutta koska lukijalle voi tuottaa myös selvennystä tieto siitä, onko linkki ulkoinen vai sisäinen, niin myös ulkoisen linkin näyttämistä asetusten avulla hiukan erinäköisenä siten kuin wikipedioissakin tehdään voisi ehkä harkita.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 2. huhtikuuta 2013 kello 00.51 (PDT)
===Ohje===
Jatkona ylläolevaan: koska Wikipedia käyttää samaa Mediawiki-alustaa kuin Häme-wikikin, niin tämä Wikipediassa oleva ohje tekstin ja linkkien muotoilusta pätee luultavasti pääosin myös Häme-Wikin muokkaamiseen:

* http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Kuinka_sivuja_muokataan

Eli tuosta löytyy ohjeita linkkien merkitsemiseen tekstissä, luettelomerkeistä, otsikoista ym. Soveltuvin osin useimmat toiminevat myös täällä.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 7. huhtikuuta 2013 kello 14.00 (PDT)
--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 7. huhtikuuta 2013 kello 14.00 (PDT)

Pikkukuvake linkin perässä oli aikaisemmassa versiossa ja se tullaan lisäämään uuteen versioon. --[[Käyttäjä:Aleksi|Aleksi]] 6 toukokuuta 2013.

==Terveisiä ylläpitäjille==
Jos huoltotöiden jälkeen saadaan joku hoitamaan ylläpitoa, niin lisää toiveita ylläpidolle on sivulla [[Keskustelu käyttäjästä:Admin]]. Pahoitteluni etenkin Hämeen Heimoliitolle ja käyttäjälle [[Käyttäjä:Hämeen Heimoliitto]], jota koskeva artikkeli meni täysin sekaisin kun yritin siirtää sivua käyttäjäsivulta artikkeliavaruteen, mutta epäonnistuin, ja Hämeen Heimoliitto näkyi sitten itse tyhjentäneen sivut. Wikissä, jossa on käyttäjiä, pitäisi olla juuri tällaisia vahingossa tehtyjä mokauksia ja avuntarvetapauksia varten niissä auttamaan myös ylläpitotyökaluilla varustettuja ylläpitäjiä. Olen kyllä siirrellyt sivuja Wikipedisassa, mutta täällä näköjään oli käyttöliitymässä joku pieni ero, niin että myöhään yöllä tehty siirto meni poskelleen. Vielä kerran pahoitteluni. Ehkä remontin jälkeen saadaan nämäkin korjattua.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 17. huhtikuuta 2013 kello 09.28 (PDT)

Häme-Wikin uuden alustan päivitystyöt ovat pian loppusuoralla. Häme-Wikissä on ylläpitäjiä, jotka valvovat sivustoa ja ovat tavoitettavissa jatkuvasti sähköpostin välityksellä. Häme-Wikin päivitys oli pitkään työn alla, koska ennen päivittämistä täytyi ratkaista myös hallinnollisia asioita. Tämän vuoksi koko sivusto oli luokattomassa kunnossa liian kauan. --[[Käyttäjä:Aleksi|Aleksi]] 6 toukokuuta 2013.

:"Hiljaksiin härkä kyntää, mutta hyvän jäljen tekee", sanotaan Hämeessä [[Hämeen härkätie]]n varrella. Satuin näköjään aktivoitumaan juuri tämän tauon aikana, mutta kun saatte wikin taas täysillä pyörimään, niin sittenhän kelpaa muokkailla entistä suuremmalla innolla. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2013 kello 11.22 (CDT)

Avoin data Kanta-Hämeessä

2014-07-27T23:06:42Z

Urjanhai: /* Malleja muista alueista ja kaupungeista */ kh

... sivu on rakenteilla, ja tänne kerätään tietoa liittyen avoimeen dataan Kanta-Hämeessä kesän 2014 aikana. 
Ajatus on saada tilannekatsaus aiheesta, ja lähteä hiljalleen edistämään tietojen avaamista myös Kanta-Hämeessä.

Jos aihe kiinnostaa otathan yhteyttä, 
- Minna Takala, aluekehitysasiantuntija, Hämeen Liitto 
(minna piste takala at hame piste fi)

== Kanta-Häme, avoin data ja avoimia kysymyksiä ==

* Mitä avointa dataa Kanta-Hämeen alueelta löytyy?
:* Hämeen liiton tilastot - http://hameenliitto.fi/fi/tilastot
:* http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Seutuneuvottelukunta/Materiaalit/
* Mikä on tilanne ja tahtotila kaupungeissa ja kunnissa? - tavoitteet, projektit yms.
* Mitä avoimella datalla halutaan saada aikaan?

== Open data / avoin data ==

Palveluita
* Opendata Finland palvelun beta sivut https://beta.opendata.fi/fi
* Avoindata.net on pystytetty suomalaisen avoimen datan verkoston avoimeksi tukisivustoksi. http://avoindata.net/

Valtakunnallisia avoimia tietoaineistoja, joissa mukana myös Kanta-Häme
* [http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi Paikkatietoikkuna] - Paikkatietoikkuna on julkinen, kaikille avoin ja maksuton verkkosivusto, jonne on koottu paikkatietoa ja asiaa paikkatiedosta
*Suomi.fi Avoin data -sivulle kerätään julkisen hallinnon avoimia datoja. Tarkoituksena on edistää hallinnon avoimuutta ja jakaa julkista tietoa kaikkien käyttöön. http://www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/yhteiset_palvelut/avoin_data/index.html

== Malleja muista alueista ja kaupungeista ==
* Helsinki Region Infoshare - http://www.hri.fi/fi/
* Tampereen kaupunki - http://www.tampere.fi/tampereinfo/avoindata.html
* OpenDataTre - projekti - http://www.hermiagroup.fi/opendatatre/
* Avoin Tampere - projekti http://www.avointampere.fi/tuloksia/hankkeet/open-data-tampere-region/
* Päijät Hämeen Verkkotietokeskus http://www.verkkotietokeskus.fi/
* Apps4 Lounais-Suomi [http://www.apps4finland.fi/kilpailu/apps4lounais-suomi/ kilpailu] - avoimen tiedon hyödyntämiseen perustuva kilpailu Lounais-Suomessa Itämeren suojeluun ja matkailun kehittämiseen - uusia ideoita ja sovelluksia

Keskusteluryhmiä Facebookissa
* Open Data Hämeenlinna https://www.facebook.com/groups/204710172986710/
* Finish Open data Ecosystem - https://www.facebook.com/groups/fi.okfn/

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:58:32Z

Urjanhai: fix

'''Lumikuninkaan kivi''' on historiallisen ajan muinaisjäännöksenä rauhoitettu rajakivi vanhalla [[Kalvola]]n ja Sääksmäen rajalla. Nykyään se on rajakivenä Kanta-Hämeeseen kuuluvan [[Hämeenlinna]]n ja Pirkanmaahan kuuluvan Valkeakosken välillä.

Kun valtatie 3 rakennettiin moottoritieksi, kivi jäi aivan moottoritien varteen. Nykyiseen peruskarttaan kivi on merkitty rauhoitettuna muinaismuistona. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Vuoden 1956 peruskartasta nähdään kiven tuolloin olleen Sääksmäkeen kuuluneiden Jutikkalan, Munteen ja Lahisten kylien sekä Kalvolaan kuuluneiden [[Keikkala-Sittala|Sittalan ja Keikkalan]] kylien rajapaikka.

Kari Rydman kertoo kivestä näin:

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto
* [http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2132/213201/213201_1956.jpg Peruskartta 2132 01 Kalvola (1956)]. Maanmittauslaitos, Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu.

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:46:42Z

Urjanhai: kh

'''Lumikuninkaan kivi''' on historiallisen ajan muinaisjäännöksenä rauhoitettu rajakivi vanhalla [[Kalvola]]n ja Sääksmäen rajalla. Nykyään se on rajakivenä Kanta-Hämeeseen kuuluvan [[Hämeenlinna]]n ja Pirkanmaahan kuuluvan Valkeakosken välillä.

Kun valtatie 3 rakennettiin moottoritieksi, kivi jäi aivan moottoritien varteen. Nykyiseen peruskarttaan Kivi on merkitty rauhoitettuna muinaismuistona. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Vuoden 1956 peruskartasta nähdään kiven tuolloin olleen Sääksmäkeen kuuluneiden Jutikkalan, Munteen ja Lahisten kylien sekä Kalvolaan kuuluneiden [[Keikkala-Sittala|Sittalan ja Keikkalan]] kylien rajapaikka.

Kari Rydman kertoo kivestä näin:

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto
* [http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2132/213201/213201_1956.jpg Peruskartta 2132 01 Kalvola (1956)]. Maanmittauslaitos, Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu.

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:45:11Z

Urjanhai: kh (sulut pois)

'''Lumikuninkaan kivi''' on historiallisen ajan muinaisjäännöksenä rauhoitettu rajakivi vanhalla [[Kalvola]]n ja Sääksmäen rajalla. Nykyään se on rajakivenä Kanta-Hämeeseen kuuluvan [[Hämeenlinna]]n ja Pirkanmaahan kuuluvan Valkeakosken välillä.

Kun valtatie 3 rakennettiin moottoritieksi, kivi jäi aivan moottoritien varteen. Kivi on merkittynä nykyiseen peruskarttaan rauhoitettuna muinaismuistona. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Vuoden 1956 peruskartasta nähdään kiven tuolloin olleen Sääksmäkeen kuuluneiden Jutikkalan, Munteen ja Lahisten kylien sekä Kalvolaan kuuluneiden [[Keikkala-Sittala|Sittalan ja Keikkalan]] kylien rajapaikka.

Kari Rydman kertoo kivestä näin:

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto
* [http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2132/213201/213201_1956.jpg Peruskartta 2132 01 Kalvola (1956)]. Maanmittauslaitos, Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu.

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:38:27Z

Urjanhai: w

'''Lumikuninkaan kivi''' on historiallisen ajan muinaisjäännöksenä rauhoitettu rajakivi [[Kalvola]]n (nykyään [[Hämeenlinna]]a ja Kanta-Hämettä) ja Sääksmäen (nykyään Valkeakoskea ja Pirkanmaata) rajalla.

Kun valtatie 3 rakennettiin moottoritieksi, kivi jäi aivan moottoritien varteen. Kivi on merkittynä nykyiseen peruskarttaan rauhoitettuna muinaismuistona. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Vuoden 1956 peruskartasta nähdään kiven tuolloin olleen Sääksmäkeen kuuluneiden Jutikkalan, Munteen ja Lahisten kylien sekä Kalvolaan kuuluneiden [[Keikkala-Sittala|Sittalan ja Keikkalan]] kylien rajapaikka.

Kari Rydman kertoo kivestä näin:

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto
* [http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2132/213201/213201_1956.jpg Peruskartta 2132 01 Kalvola (1956)]. Maanmittauslaitos, Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu.

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:37:12Z

Urjanhai:

'''Lumikuninkaan kivi''' on historiallisen ajan muinaisjäännöksenä rauhoitettu rajakivi [[Kalvola]]n (nykyään [[Hämeenlinna]]a ja Kanta-Hämettä) ja Sääksmäen (nykyään Valkeakoskea ja Pirkanmaata) rajalla.

Kun valtatie 3 rakennettiin moottoritieksi, kivi jäi aivan moottoritien varteen. Kivi on merkittynä nykyiseen peruskarttaan rauhoitettuna muinaismuistona. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Vuoden 1956 peruskartasta nähdään kiven tuolloin olleen Sääksmäkeen kuuluneiden Jutikkalan, Munteen ja Lahisten kylien sekä Kalvolaan kuuluneiden Sittalan ja Keikkalan kylien rajapaikka.

Kari Rydman kertoo kivestä näin:

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto
* [http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2132/213201/213201_1956.jpg Peruskartta 2132 01 Kalvola (1956)]. Maanmittauslaitos, Vanhat painetut kartat -verkkopalvelu.

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:23:27Z

Urjanhai: määritelmää alkuun (kun otsikko lihabvoidaan tekstin alussa, se pasrantaa luettavuutta!)

'''Lumikuninkaan kivi''' on historiallisen ajan muinaisjäännöksenä rauhoitettu rajakivi [[Kalvola]]n (nykyään [[Hämeenlinna]]a ja Kanta-Hämettä) ja Sääksmäen (nykyään Valkeakoskea ja Pirkanmaata) rajalla. Kun valtatie 3 rakennettiin moottoritieksi, kivi jäi aivan moottoritien varteen. Kivi on merkittynä nykyiseen peruskarttaan rauhoitettuna muinaismuistona. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Kari Rydman kertoo kivestä näin:

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Hiidentie ja Selkätie

2014-01-11T21:14:16Z

Urjanhai: luokkia, typografia

[[Kalvolan_"yleinen_maantie"|Hiidentie]] on ikivanha Hämeen vanhimpien asuttajien käyttämä kulkutie. [[Janakkala|Janakkalasta]] lähtien se kulki halki Kanta-Hämeen pitäjien ja kylien [[Hattelmala|Hattelmalan]], [[Vuorentaka|Vuorentaan]], [[Nihattula|Nihattulan]], [[Sattula|Sattulan]], [[Kalvola|Kalvolan]], Saarioisten ja lopulta Lempäälän kautta aina Pirkkalaan ja Tampereelle asti. Hiidentiestä erkani Leteensuon ja [[Heinu|Heinun]] kautta toinen vanha tie, Selkätie, joka tunnetaan myös Ratsutie-nimisenä. Se puikkelehti [[Vanajavesi|Vanajaveden]] rantamien tuntumassa kohti Lahisten kartanoa (entistä ratsusäteriä) ja Jutikkalaa. Selkätieltä erkanee lähellä Tunturivuorta Pyhäsuota kohti Tiihalan polku, jonka lähettyvillä on vielä nykyisin Tiihalankivi, Sääksmäen ja Kalvolan välinen vanha rajakivi, josta käytetään myös nimeä "[[Lumikuninkaan kivi|Lumikuninkaan kivi]]". Tässä moottoritien varrella olevassa isohkossa kivessä on näkyvillä paitsi isojaon toimittajien merkintöjä, myös niitä vanhempi Kustaa II Adolfin aikainen kaiverrus WR A 619 ( = Wasa Rex Anno 1619 eli Vaasa-suvun kuningas v. 1619).

==Lähteet==

*Saraste, Erkki: Kotiseutuna Kalvola

*Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Kauppakirjapaino, 1982.

{{Tynkä}}

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Hämeenlinna]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:12:39Z

Urjanhai: w

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) [[Kalvola]]n ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää [[Hiidentie ja Selkätie|Selkätietä]] tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

Yllä oleva tieto on Kari Rydmanin kirjoituksesta. Nykyään kivi on Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta katsottuna aivan moottoritien varressa. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Keskustelu:Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:10:09Z

Urjanhai: Artikkeliin lisäämieni linkkien perusteella tälle saisi myös koordinaatit.

==Kiven sijainti suhteessa moottoritiehen==

Rupesin katsomaan kartasta, kuinka kiven on käynyt (vrt. artikkelin teksti). Tässä peruskarttanäkymä: [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi], tässä ilmakuvanäkymä (piste sama, tausta vain vaihdettu, jos laittaa asetuksista kiinteistörajat näkyviin, niin näkee tarkan paikan): [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Lumikuninkaan+kivi+ilmakuvassa&srs=EPSG%3A3067&y=6780513&mode=orto&x=344417&lang=fi]. Tämän perusteella näyttäisi, että kivi olisi jäänyt juuri ja juuri moottoritien sivuun. Ja koska se on kartassa merkitty myös rauhoitetuksi (mitä kai vanhat rajakivet muinaismuistolain mukaan ovat, jos oikein muistan), niin rauhoituskohteena se lienee näin tullut huomioiduksi linjauksessa (voisi päätellä). Eri ikäisistä kartoista voisi tutkia myös tietä, mutta kun en osaa tekstistä päätellä tien tarkkaa kulkua varmasti, niin se jäi nyt katsomatta.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 11. tammikuuta 2014 kello 21.51 (CET)

Sama oli näköjään sanottu myös artikkelissa [[Hiidentie ja Selkätie]].--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 11. tammikuuta 2014 kello 21.59 (CET)

Artikkeliin lisäämieni linkkien perusteella tälle saisi myös koordinaatit.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 11. tammikuuta 2014 kello 22.10 (CET)

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:09:07Z

Urjanhai: korj. luokka, Sääksmäki olikin pirkanmaata

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) Kalvolan ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää Selkätietä tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

Yllä oleva tieto on Kari Rydmanin kirjoituksesta. Nykyään kivi on Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta katsottuna aivan moottoritien varressa. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Kalvola]]

Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T21:08:01Z

Urjanhai: täyd. + luokkia

Kun uusi moottoritie oli linjattu Pyhänsuon ja Tunturivuoren kupeelle, ja uusi peruskartta alueesta oli julkaistu, kauhistuin todella: moottoritie kulki täsmälleen yli sen kiven ja pisteen, jossa yhdistyvät kuin tuhatsakaraisena tähtenä niin vanhojen pitäjien kuin kylienkin rajat. Soitin Tampereen arkeologeille; siellä vähän etsimisen jälkeen muistettiin, että tuo kuuluisa kivi oli ollut edesmenneen ystävämme Anna-Liisa Hirviluodon silmäterä, ja "toivottavasti säilynyt".

Olen busseista ja autoista käsin tiiraillut moottoritien maisemaa, ja monesti arvellut sen itäpuolella näkeväni tuon paikkakuntamme 1600-luvun harvinaisen muistomerkin. itse asiassa tuo rajakivi on kirkon jälkeen vanhin Sääksmäen aarteista.

Muinaisten teittemme ylivertainen tutkija Matti Vakkilainen kuvailee kirjassaan "Vanhoilta valtateiltä" (1983) Kalvolan ja Saarioispuolen välistä muinaista ja vielä edellisissä kartoissa näkyvää Selkätietä tarkoin, ja poikkeaa sitten Tiihalan polulle (s. 361).

"[...] Tiihalan polku on eronnut luoteeseen juosseesta Selkätiestä länteen Tunturivuorelle noustessa. Se on vienyt ensin syvällä korvessa piilevän pitkän Pyhäsuon pohjoislaitaan, Sääksmäen ja Kalvolan väliselle Tiihalankiven eli Pyhäsuonveräjän rajapaikalle. Polun varteen, likelle rajakiveä on joskus raivattu vähäinen erämaa-asumakin, josta korkean kuusikon saartama ahdas heinittynyt tanner kiviraunioineen enää muistuttaa. Rajamerkkinä toimineeseen ja edelleen toimivaan Tiihalankiveen, matalahkoon viistopintaiseen luonnonjärkäleeseen, ovat isonjaon maanmittaajat hakkauttaneet tavanmukaiset renkaansa ja numeronsa. Järkäleen kaltevaa kylkeä verhoavan sammalpeitteen alta löytyy kuitenkin vanhempi ja itse asiassa harvinaisen mahtava kaiverrus, miltei neliömetrin laajuisen alan kattava 'WR A *619' eli 'Wasa Rex Anno 1619' kauniisti tyyliteltynä."

"Selkätieltä Tiihalaan polkua voi seurata helposti  - metsätyökoneiden runnomilla osuuksilla se kaiketi näkyy nyt selvempänä kuin koskaan -  mutta sen jatke Tiihalasta Pyhäsuon pohjoisreunan suuntaisesti Saarioispuolen kyliä kohden käy sitä hämärämmäksi. Maanmittaaja on pari vuosisataa sitten piirtänyt paperilleen poluksi tulkittavan katkeilevan juonteen, jota nykyisillä kartoilla ei kuitenkaan vastaa mikään katkoviiva eikä maastossakaan nykyään minkäänlainen kulunjälki."

Vakkilainen julkaisee kirjassaan loistavan kuvan tuolloin vielä löytyneestä Tiihalan polusta. Se jäänee tuoreeseen muinaishistoriaan, sillä moottoritien työmaa on perusteellisesti tuhonnut tuon muinaisen tieuran. Pyynnöstäni paikalla kävi Mirjam Saarela kuvaaja Leevi Milenin kanssa. He totesivat havaintoni pitävän paikkansa, mistä todisteena on oheinen kuva. Jotain muinaisesta sentään on tässäkin paikassa säilynyt...

Yllä oleva tieto on Kari Rydmanin kirjoituksesta. Nykyään kivi on Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikasta katsottuna aivan moottoritien varressa. Kiven tiedot ovat myös Museoviraston kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.

==Lähteet==

*Kari Rydman: Lumikuninkaan kivi. Sääksmäki 2000, julkaisija Sääksmäki-seura
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi Kansalaisen karttapaikka.] Maanmittauslaitos
* [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=908010037 Kulttuuriympäristön rekisteriportaali.] Museovirasto

[[Category:Tiet]] [[Category:Rajakivet]]
[[Category:Valkeakoski]]
[[Category:Hämeenlinna]]

Keskustelu:Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T20:59:48Z

Urjanhai: Sama oli näköjään sanottu myös artikkelissa Hiidentie ja Selkätie

Keskustelu:Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T20:56:27Z

Urjanhai: täyd.

Keskustelu:Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T20:55:22Z

Urjanhai: typo

Keskustelu:Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T20:55:03Z

Urjanhai: /* Kiven sijainti suhteessa moottoritiehen */ linkki ei toistunutkaan ihan niin kuin meinasin, muot.

==Kiven sijainti suhteessa moottoritiehen==

Rupesin katsomaan kartasta, kuinka kiven on käynyt (vrt. artikkelin teksti). Tässä peruskartanäkymä: [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi], tässä ilmakuvanäkymä (piste sama, tausta vain vaihdettu): [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Lumikuninkaan+kivi+ilmakuvassa&srs=EPSG%3A3067&y=6780513&mode=orto&x=344417&lang=fi]. Tämän perusteella näyttäisi, että kivi olisi jäänyt juuri ja juuri moottoritien sivuun. Ja koska se on kartassa merkitty myös rauhoitetuksi (mitä kai vanhat rajakivet muinaismuistolain mukaan ovat, jos oikein muistan), niin rauhoituskohteena se lienee näin tullut huomioiduksi linjauksessa (voisi päätellä). Eri ikäisistä kartoista voisi tutkia myös tietä, mutta kun en osaa tekstistä päätellä tien tarkkaa kulkua varmasti, niin se jäi nyt katsomatta.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 11. tammikuuta 2014 kello 21.51 (CET)

Keskustelu:Lumikuninkaan kivi

2014-01-11T20:51:22Z

Urjanhai: Kiven sijainti suhteessa moottoritiehen

==Kiven sijainti suhteessa moottoritiehen==

Rupesin katsomaan kartasta, kuinka kiven on käynyt (vrt. artikkelin teksti). Tässä ilmakuvanäkymä kiinteistörajoilla: [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Lumikuninkaan+kivi+ilmakuvassa&srs=EPSG%3A3067&y=6780513&mode=orto&x=344417&lang=fi], tässä kartalla: [http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Lumikuninkaan+kivi+kartalla&srs=EPSG%3A3067&y=6780511&mode=rasta&x=344413&lang=fi]. Tämän perusteella näyttäisi, että kivi olisi jäänyt juuri ja juuri moottoritien sivuun. Ja koska se on kartassa merkitty myös rauhoitetuksi (mitä kai vanhat rajakivet muinaismuistolain mukaan ovat, jos oikein muistan), niin rauhoituskohteena se lienee näin tullut huomioiduksi linjauksessa (voisi päätellä). Eri ikäisistä kartoista voisi tutkia myös tietä, mutta kun en osaa tekstistä päätellä tien tarkkaa kulkua varmasti, niin se jäi nyt katsomatta.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 11. tammikuuta 2014 kello 21.51 (CET)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:37:55Z

Urjanhai: kh

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]], [http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Toive_Aartolahti&diff=12636&oldid=12577])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita. Nyt esim. uusissa luoduissa artikkeleissa saattaa olla otsikoiden ja kappaleiden välillä turhia ylimääräisiä rivinvaihtoja, mikä tekee artikkelista hajanaisen ja vaikealukuisen, tässä voisi joku artikkelin ulkoasumalli esim. wikipediasta kopioituna olla avuksi.

Ja samoin esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja siis viite <ref>Tässä on viite.</ref> näkyisi tekstissä jotenkin näin [1] ja sitten sivun lopussa otsikon "lähteet" alla Viitteet-mallineen ansiosta puolestaan osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kirjoittaja joskus lisäisi artikkeleihin tietoja ja haluaisi kertoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:37:25Z

Urjanhai: /* Lihavointi */ täyd.

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]], [http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Toive_Aartolahti&diff=12636&oldid=12577])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita. (Nyt esim. uusissa luoduissa artikkeleissa saattaa olla otsikoiden ja kappaleiden välillä turhia ylimääräisiä rivinvaihtoja, mikä tekee artikkelista hajanaisen ja vaikealukuisen, tässä voisi joku artikkelin ulkoasumalli esim. wikipediasta kopioituna olla avuksi.)

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja siis viite <ref>Tässä on viite.</ref> näkyisi tekstissä jotenkin näin [1] ja sitten sivun lopussa otsikon "lähteet" alla Viitteet-mallineen ansiosta puolestaan osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kirjoittaja joskus lisäisi artikkeleihin tietoja ja haluaisi kertoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:34:05Z

Urjanhai: linkki

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]], [http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Toive_Aartolahti&diff=12636&oldid=12577])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita.

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja siis viite <ref>Tässä on viite.</ref> näkyisi tekstissä jotenkin näin [1] ja sitten sivun lopussa otsikon "lähteet" alla Viitteet-mallineen ansiosta puolestaan osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kirjoittaja joskus lisäisi artikkeleihin tietoja ja haluaisi kertoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:32:42Z

Urjanhai: täyd.

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita.

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja siis viite <ref>Tässä on viite.</ref> näkyisi tekstissä jotenkin näin [1] ja sitten sivun lopussa otsikon "lähteet" alla Viitteet-mallineen ansiosta puolestaan osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kirjoittaja joskus lisäisi artikkeleihin tietoja ja haluaisi kertoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:30:16Z

Urjanhai: /* Lähteet */ fix

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita.

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja se näkyisi tekstissä otsikon "lähteet" alla Viitteet-mallineen ansiosta osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kirjoittaja joskus lisäisi artikkeleihin tietoja ja haluaisi kertoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:29:13Z

Urjanhai: muot.

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita.

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja se näkyisi tekstissä otsikon "lähteet" alla Viitteet-mallineen ansiosta osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kitrjoittaja joskus lisäisi artikkeliin tietoja ja haluaisi kerrtoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:28:26Z

Urjanhai: täyd.

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita.

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja se näkyisi tekstissä osapuilleen jotenkin näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kitrjoittaja joskus lisäisi artikkeliin tietoja ja haluaisi kerrtoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Keskustelu:X

2013-09-09T13:27:29Z

Urjanhai: Lihavointi

==Lihavointi==
Wikipediassa artikkelin nimi leipätekstin alussa on tapana lihavoida. Tämä tapa sopisi ainakin oman näkemykseni mukaan hyvin Häme-wikiinkin, mutta en nyt rupea muokkaussotimaankaan. (vrt. [[Toive Aartolahti]])

Voisi olla myös muokkaajille avuksi jos wikipediasta mukailtaisiin vähän muitakin ulkoasu- ja typografiaohjeita.

Esim. joskus mainostin, että pitkiä linkkejä ei suinkaan tarvitse näyttää tekstissä kokonaan tai työläästi käydä luomassa niille tinyurl-tyyppisiä oikopolkuja kun linkin saa tyylikkäästi piiloon wikin normaaleilla koodeilla esim. näin: [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=981000004 Pirttiniemennokka Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa.] Ja samoin muokkaamista voisivat auttaa vaikka vain ihan muutama malline tai muu pikkunippeli, esim. viitteitä<ref>Tässä on viite.</ref> voisi joskus olla kiva käyttää jne. Silloin viitteet voisi koodata sivun loppuun näin:

===Lähteet===
<nowiki>{{Viitteet}}</nowiki>

Ja se näkyisi tekstissä näin:

:# ↑ Tässä on viite.

Mutta en nyt esitä mitään laajoja ohjelmia, vaan muokkailen vain hiljaksiin, jos tulee vastaan jotain, minkä arvelisin erityisesti sopivan Häme-wikiin, ja niin kuin käyttäjäsivullani totesinkin niin viiteistä vapaanahan on stressitöntä kirjoittaa. Mutta jos useampi kitrjoittaja joskus lisäisi artikkeliin tietoja ja haluaisi kerrtoa lähteen, niin tämä esim. olisi viitemerkintöjen käyttöä harrastaville mahdollinen tapa tehdä se. --[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2013 kello 08.27 (CDT)

Hyrsynkulma

2013-09-09T13:03:46Z

Urjanhai: /* Somero */ kh + pikku lisäyksiä

'''Hyrsynkulma''' on kulmakunta ja aiempi koulupiiri [[Ypäjä]]llä. Se on Ypäjän eteläisin kulmakunta ja yhdessä Kuusjoenkulman kanssa toinen niistä Ypäjän entisistä koulupiireistä, joiden keskuksena ei ollut mikään vanhoista kylistä vaan jotka olivat muodostuneet vanhojen kylien myöhään asutetuille takamaille.

==Luonto==
Hyrsynkulma, kuten suuri osa Ypäjästä kuuluu Lounais-Suomessa Salosta ja Marttilasta Somerolle ja Loimaalle ja sieltä edelleen Huittisten ja Kokemäen suuntaan ulottuvaan laajaan savitasankoon, joka etenkin Loimaan seudulla on niin leimallinen, että seutua toisinaan sanotaan "Saviseuduksi". Maisema on täällä pääosin tasaista savikkoa, jota lähinnä kalliosydämiset moreenimäet paikoin rikkovat. Siellä täällä kulkee katkonaisia harjujaksoja ja muinaisiin vedenviipymäpaikkoihin savikoilla etenkin vedenjakajien ja harjujen liepeillä on siellä täällä muodostunut eloperäisen aineksen kertymisen tuloksena soita. Joet noudattelevat saven alla olevien kallioperän murrosten kulkua ja suurimmissa jokilaaksoissa, kuten Ypäjän halki virtaavan Loimijoen varsilla, pinanmuodostus saattaa olla hiukan vaihtelevampaa. Savitasangon vedenjakaja-alueet, joihin Hyrsynkulmakin kuuluu, sen sijaan ovat tasaisia.

Hyrsynkulmalta vedet virtaavat pääosin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Loimijokeen sen eteläisen sivujoen Kuusjoen kautta, joka saa alkunsa nykyään isoiksi valtaojiksi kaivetuista useista latvahaaroista Palikkalan kylässä Hyrsynkulman alueella ja virtaa sieltä Ypäjän Perttulan kylään kuuluvan Kuusjoenkulman ja Ypäjän Mannisten kylän takamaiden kautta laskien viimein Loimijokeen. Alueen merkittävin suo on Vähäsuo lähellä Someron rajaa. Sen keskiosissa on vielä nähtävissä merkkejä suokasvillisuudesta. Lounaassa Ypäjän ja Someron rajaa seurailee katkonainen harjujakso, jonka korkein kohta on Someron ja Ypäjän rajalla sijaitseva Munitunmäki. Se on vanha pitäjien rajapaikka ja nykyisin myös maakuntien rajana. Lännempänä Ypäjän ja Someron rajalla Kuusjoenkulmalla sama harjujakso laajenee Piilikankaalla deltamuodostumaksi, jossa sorakuoppaan kaivetun pohjavesilammen rannalla on kokoontumispaikkana toimiva [[Tuottajain tupa]]. Täällä Ypäjän alueelle ulottuvat myös pieniltä osiltaan Natura 2000 -suojeluohjelmaan otetut Huhmassuo ja Eksyssuo. Suohon työntyvässä harjunienmekkeessä on siellä Pirttiniemennokan nykyään neljän, aiemmin viiden kunnan rajapaikka.

Kartanoajan maankäytön jälkiä edustavat Hyrsynkulman luonnossa esimerkiksi Kärppäsaaren läheltä löydettävissä olevat vanhat hiilimiilut, sekä lukuisat, joskus jo umpeen sammaloituneet savikuopat, ja hiilimiiluja on metsissä ollut samoin myös Someron puolella.

==Vanhin asutus==

===Ypäjä===
[[Image:Kankareen1 i.jpg|thumb|right|300px|Hyrsynkulman vanhinta asutusta edustaa nykyään kylätalona toimiva [[Kankareen torppa]].]]
Nykyinen Hyrsynkulma kostuu pääosin Ypäjän Palikkalan ja Levän kylien takamaista. Näistä Palikkalan kylä on vanhastaan ollut osa [[Jokioisten kartano]]a, ja kylän maille perustettiin jo varhain kartanon alaisuuteen Vähänsuon sivutila, jonka vanha, maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä, punamullalla maalattu päärakennus Hyrsynkulmantien varressa Hyrsynkulmalta pari kilometriä pohjoiseen vielä nykyäänkin osoittaa vanhan sivukartanon sijaintia. Toinen sivutila Jokioisten kartanolla oli Ypäjän puolella Varsanojalla [[Loimijoki|Loimijoen]] pohjoispuolella, missä Varsanojan kylän kaikki talot oli yhdistetty kartanon sivutilaksi. Palikkalan kylän vanhat talot Loimijoen etelärannalla sen sijaan olivat osaksi säästyneet kartanoon yhdistämiseltä, mutta osasta kylän maita oli muodostettu Vähänsuon sivukartano. Levän kylä taas yhdessä Loimijoen pohjoispuolisten [[Kartanonkylä]]n ja Perttulan kylien kanssa kuului [[Kartanonkylä|Kartanonkylän kartano]]on, joka oli erotettu Jokioisten kartanosta joskus 1700-luvulla, mutta tuli taas 1900-luvulla uudestaan osaksi Jokioisten kartanoa, jonka omistajaksi lopulta tuli Suomen valtio. Kartanonkylän kartanossakin osa Levän ja Perttulan kylien taloista oli säilynyt itsenäisinä, mutta osa oli tullut liitetyksi kartanoon, samoin kuin Kartanonkylän kaikki talot, joista oli muodostettu Kartanonkylän kartanon pääkartano. Vielä 1700-luvulla nykyisen kartanonkylän alueella, Kartanonkylän kartanosta itään Loimijoen varrella olivat sijainneet myös pienet Vilon ja Somiskan kylät, jotka sitten hävisivät, kun niiden maat liitettiin kartanoon. Nykyään niiden alue luetaan osaksi Kartanonkylää. Levän kylän maille Saarikkoon oli jo 1800-luvulla perustettu Kartanonkylän kartanon Saarikon sivutila. Pienempiä sivutiloja on mainittu olleen myös Perttulan kylässä Kuusjoenkulmalla. Hyrsynkulmalla, joka oli pääosin Palikkalan kylän takamaata ja vanhaa suota ja niittyä, vanhinta asutusta ovat edustaneet kulmakunnalla vieläkin keskeisesesti sijaitsevat Hyrsy ja [[Kankareen torppa|Kankare]], ja vanha asuinrakennus susiovineen on myös vähän sivummalla sijaitsevassa Majamäessä. 1800-luvulla kartano perusti takamaille runsaasti uusia torppia ja tällöin saivat alkunsa muun muassa Seetula ja Vahaniitty. Vanhasta niittytaloudesta kertoo myös nimi Yötalo, jonka nimi alkuperäisessä muodosssan on ollut Yölato eli yöpymiseen käytetty lato.

===Somero===
Paitsi Ypäjällä, kartanoita oli myös Somerolla. Someron puolella Someron Pitkäjärven kylän Ypäjän Levän ja Palikkalan kylien maihin rajautuvat takamaat ovat suurelta osin kuuluneet Someron Pitkäjärvellä sijainneeseen ja siellä edelleenkin maanviljelystilana toimintaansa jatkavaan Långsjön kartanoon, jolla lähellä Ypäjän rajaa oli Isoniityn sivutila. Kylän maitten itäreunalla ulottuivat Ypäjän rajalle myös Someron Pitkäjärven kylän Långsjön kartanoon kuulumattomien Kennin ja Jakalan talojen sekä valtionvirkatalo Similän maat. Näiden maihin lomittuivat Pitkäjärven kanssa samaan jakokuntaan kuuluneen Someron Sillanpään kylän maat, jotka kuuluivat koko Sillanpään kylän käsittäneelle Åvikin Kartanolle. Långsjön kartanon tavoin sekin sijaitsi Someron halki virtaavan Paimionjoen vesistön varressa mutta ulotti takamaansa aina Ypäjän rajoille. Lähellä Ypäjän rajaa Sillanpään kylässä Åvikin kartanon torppia olivat muun muassa Korri, joka alkujaan oli yksi Sillanpään kylän vanhoista kantataloista, ja Kirkkomäki, jonka nimen historiantutkija [[Timo Alanen]] on tulkinnut voivan viitata Perttulan ja Someron välillä tapahtuneisiin vanhoihin kirkkomatkoihin. Pitkäjärveen ja Sillanpääjän idässä rajoittuvaan Someron Pyölin kylään oli kylän pohjoisosiin isossajaossa erotetulle liikamaalle perustettu Lehtimäen uudistalo, joka 1800-luvulla oli Someron nimismiehen virkatalona. 1900-luvulla Ypäjän kunta osti Lehtimäen talon maista Ypäjän rajalta Kuntala-nimisen metsätilan, joka toisen maailmansodan jälkeen palstoitettiin metsäpalstoiksi Somerolle asutetulle siirtoväelle. Myös Someron Lahden kylä, jonka maat niin ikään ulottuvat lähelle Ypäjän rajaa Pyölin kylän maiden eteläpuolella, oli kartanokylä, jonka mailla oli lähellä Ypäjän rajaa joitakin vanhoja torppia. Näitä olivat muun muassa Rekilä ja Mikkola lähellä jokioisten rajaa. Mikkolaa sanottiin myös Viron-Mikkolaksi, koska sen ensimmäisen asukkaan sanottiin tulleen Virosta. Tämän peruina Somerolta on ainoana paikkakuntana Suomessa tallennettu Virossa laajalle levinnyt sananlasku "Jaakko heittää santaa heinän juureen" (viroksi: "Jaakub viskab heinasisse liiva"). Lahden kartanon sivutila lähellää Ypäjän rajaa oli Kuri, joka 1930-luvulla erosi kartanosta omaksi tilakseen. Sen sijaan Someron läntisin Ypäjään rajoituva kylä, Viluksela Ypäjän ja Kosken rajoilla, oli puhdas talonpoikaiskylä samaan tapaan kuin vanhastaan olivat olleet myös Ypäjän kylistä läntisimmät, Jokioisten kartanoon kuulumattomat ja historialliseen Satakunnnan maakuntaan luetut [[Ypäjänkylä|Ypäjä]] ja [[Mannisten kylä|Manninen]].

==Uudempaa historiaa==
Vanhin asutus Hyrsynkulmalla koostuu vanhoista, jo ennen 1800-luvun loppua olemassa olleista taloista ja torpista, joista Hyrsy Kankare lienevät vanhimpia, ja Jokioisten kartanon suorittaman järjestelmällisen takamaiden asutustoiminnan tuloksena torppia syntyi 1800-luvun lopulla runsaasti lisää.

1900-luvun alkupuolella hallitsevia olivat kartanoiden sivutilat Vähäsuo ja Saarikko, ja kun Jokioisten kartano vuoden 1918 jälkeen joutui Suomen valtiolle, käynnistyi suuri maareformi koko Jokioisten kartanoon kuuluneen Jokiläänin alueella Ypäjällä, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Humppila]]ssa, kun pääosa kartanon torpista muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kartanoiden suuret sivutilat Vähälläsuolla ja Saarikossa jäivät tässä vaiheessa vielä pääosin entiselleen. 1920-30-luvuilla niiden maista riitti kuitenkin maata lohkaistavaksi vielä myös asutustarkoituksiin, ja koko Suomen mitassa varsin vähämerkityksiseksi jääneen asutuslain Lex Kallion ansiosta uusia tiloja muodostui runsasti kartanoiden sivutilojen maiden kaikkein etäisimpiin kulmiin niin Someron kuin Ypäjänkin puolella. Samoin uusia tiloja lohkottiin myös vapaaehtoisesti etenkin alueelle ulottuvista talojen takamaista ja joskus myös itsenäistyneistä torpista.

Toinen suuri muutos tuli toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalan siirtoväki ja rintamamiehet asutettiin. Silloin Jokioisten kartanon Saarikon ja Vähänsuon sivutilat palstoitettiin siirtoväelle kokonaisuudessaan, ja niiden maille asutettiin yhteensä monia kymmeniä perheitä. Muiden [[Lounais-Häme]]en kuntien tapaan Hyrsynkulmalle ja Vähällesuolle asutetut olivat tehdyn valtakunnallisen siirtoväen sijoitussuunnitelman mukaisesti pääosin Muolaan siirtoväkeä. Ypäjän historian kirjoittajan Taina Huuhtasen tekemän havainnon mukaan siirtoväelle erotetut tilat eivät olleet peltopinta-alaltaan yhtä suuria kuin 1920-luvulla itsenäistyneet torpat, ja Huuhtasen mukaan tämä on myöhemmin näkynyt muodostuneiden tilojen elinkelpoisuudessa.

Kun maaltapako ja kaupungistuminen 1960-luvulla alkoi, tämä johtikin väkiluvun vähenemiseen ja toimivien maatilojen määrän pienenemiseen. Kuitenkin samalla kaupunkien, etenkin Forssan läheisyys yhdessä yleistyneen yksityisautoilun kanssa on mahdollistanut asumisen lähellä kaupunkia sijaitsevalla haja-asutusalueella myös kaupungissa työssäkäyville. Monet maaseudulta lähteneet myös viettävät siellä edelleen vapaa-aikaansa. Julkinen liikenne kuitenkin on vähentynyt tai siirtynyt valtateiden pikavuoropysäkeille. Ypäjän asema hevospitäjänä on lisäksi tuonut myös Hyrsynkulmalle hevostiloja, ja joillekin alueella asuville hevostenpito on myös harrastus, mihin maatilojen vanhat karjarakennukset ja ympäröivät pellot tarjoavat hyvät edellytykset. Alueen pikkuteillä hevonen ratsastajineen onkin tuttu näky.

==Koulu==
Ypäjän vanhoja kyliä vastaaneita koulupiirejä ovat olleet Varsanoja, Perttula, [[Ypäjänkylä]], [[Mannisten kylä|Manninen]], Levä ja Palikkala. Näistä ainoastaan Perttulan, Ypäjänkylän ja Levän 1-6 luokkien koulut ovat 2000-luvulla toiminnassa, muut on lopetettu jo vuosikymmeniä sitten. Varsanojan koulu on nykyään [[Hevosopisto Oy|Ypäjän Hevosopiston]] käytössä, Palikkan koulussa toimii Ypap Oy, joka aloitti toimintansa koulun tiloissa, mutta on sitten laajentanut toimintaansa lisärakennuksilla samalla tontilla. Kuusjoen koululla on toiminut puutyöverstas ja Mannisten koulu on ollut yksityiskäytössä. Hyrsynkulman koulu sijaitsi Kaahinojaan ja Hyrsynkulmantiehen rajoittuvalla tontilla ja oli lopettamisensa jälkeen ensin jonkin aikaa peltisepän verstaana ja sitten asuinkäytössä. Koulun päärakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla, ja muistona koulusta on enää piharakennus. Nykyään Hyrsynkulmalta kuten koko eteläiseltä Ypäjältä käydään Levän koulua.

Naapurikuntien puolella lähimpiä Hyrsynkulmaan rajoittuneita koulupiirejä ovat olleet Someron puolella Isoniitty ja Lehtimäenkulma. Nämä ovat Hyrsynkulman tavoin muodostuneet kylien myöhään asutetuille takamaille. Lehtimäenkulmalle koulu perustettiin jo 1920-luvulla Pyölin kylään alueelle, johon ulottuvat myös Lahden, Sillanpään ja Pitkäjärven kylien takamaat. Isoniitylle Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalle koulu perustettiin 1950-luvulla kun kummankin kylän takamailla väkimäärä oli kasvanut siirtoväen asuttamisen myötä. Lännessä Ypäjän Kuusjoenkulmaan rajoittuvassa osassa Vilukselan kylää Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli jo 1920-luvulla aloittanut toimintansa Palojoen koulu. Jokioisten rajalla, Someron Sylvänän, Ollilan ja Paltan kylien takamailla toimi 1920-luvulla perustettu Koisthuhdan koulu. Etelämpänä, kylien vanhoilla rintamailla, olivat Somerolla koulut Pitkäjärvellä, Lahdenkylässä ja Vilukselassa sekä Someron ja Jokioisten välisen maantien varressa Ollilassa. Kuten Ypäjällä, myös Somerolla koulujen määrä väheni 1960-70-luvuilla, ja kylien takamaille perustetut koulut Palojoella, Isoniityllä, Lehtimäenkulmalla ja Koisthuhdassa lopetettiin. Kylien rintamaiden kouluista lopetettiin Vilukselan koulu, mutta toimintaansa jatkavat vielä 2000-luvulla Ollilan koulu sekä entisissä Lahden ja Pitkäjärven koulujen tiloissa toimiva Lahden-Pitkäjärven koulu.

==Kaupat==
Vielä 1950-luvulla Hyrsynkulmalla oli kauppa lähellä nykyisen Kaahintien alkupäätä Hyrsynkulmantien pohjoispuolella tien vanhemman, jo 1950-luvulle mennessä oikaistun vanhan linjauksen varrella pienessä punamullalla maalatussa rakennuksessa. Seuraavat lähimmät kaupat Ypäjän puolella olivat Vähälläsuolla ja Saarikossa, sekä hiukan kauempana Kuusjoenkulmalla, ja kauppoja oli myös Palikkalassa ja Levän Köllin kulmalla koulun luona. Näistä on toiminassa enää Palikkalassa sijaitseva kauppa nykyisen Valtatien 10 varrella. Someron puolella oli samoin 1950-luvun lopulla kauppa Lehtimäenkulmalla Pyölin kylässä, Kurinkulmalla Lahden kylässä, Koisthuhdassa Ollilan kylässä ja Isoniityllä aivan Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalla, missä koulu oli kylien rajalla Pitkäjärven puolella ja kauppa sen vieressä Vilukselan puolella, molemmat vain pari sataa metriä Ypäjän rajalta. Myös Vilukselan Palojoen kulmalla Kosken rajalla Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli kaksi kauppaa.

==Yhdistystoiminta ja kokontumistilat==
Seurataloja Ypäjän eteläosissa oli vain työväentalo Palikkalassa, joka on olemassa edelleen mutta ei enää käytössä. Kokoontumisiin riittivät ehkä koulut. Hyrsynkulmalla oli kuitenkin 1950-luvulla sekä oma urheilukenttä että Hyrsyn lavaksi sanottu tanssilava, ja myös oma urheiluseura Hyrsynkulman Sisu, joka 1900-luvulla aktivoitui uudelleen nykyaikaisen kylätoiminnan merkeissä ja perusti myös jo kertaalleen hävinneen [[Hyrsynkulman lava]]n uudelleen. Käännesillalla, Kaahinojan varressa oli palontorjuntakaluston säilytykseen rakennettu ruiskukoppi, joka sekin 1990-luvulla kunnostettiin.

Alkuperäinen Hyrsyn lava ei sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen, vaan nykyinen lava on rakennettu entiselle urheilukentälle, ja alueen maapohjaa tutkimalla voi ehkä vielä havaita jälkiä kentän vanhasta sorapäällysteestä. Urheilukenttä näkyy vuonna 1956 kartoitetussa alueen vanhimmasssa peruskartassa, ja se oli jo silloin erotettu omaksi kiinteistökseen.

Vanha Hyrsynkulman lava, joka 1960-luvulla myytiin purettavaksi, sijaitsi saman metsäalueen toisella laidalla, metsänreunassa Hyrsystä Takalaan vievän tien varressa. Sen puretut osat löysivät sittemmin paikkansa makasiinin lattialautoina ja eräs hirsi vielä 1990-luvulla rakennetun konehallin rungossa.

1990-luvulla, kun kylätoiminta Suomessa virisi, myös Hyrsynkulmalla 1950-luvulla toiminut urheiluseura Hyrsynkulman Sisu aktivoitui uudestaan [[Hyrsynseudun kyläyhdistys|Hyrsynseudun kyläyhdistyksenä]]. Talkootyönä se rakensi vanhan urheilukentän laitaan uuden [[Hyrsynkulman lava]]n, jossa on 1990-luvulta alkaen jälleen järjestetty Juhannustansseja. Lavalla on esiintynyt muun muassa Somerolainen Lasse Santakankaan yhteye. Kulmakunnan maisemallista maamerkkiä, historiallisesti arvokasta [[Kankareen torppa]]a alettiin käyttää kokontumistilana, ja sen luona, suurten kuusten katveessa järjestettiin joulun aikaan jumalanpalveluksia. Myös vanha ruiskukoppi Käännesillan luona kunnostettiin 1990-luvulla. Vuonna 1998 pystytettiin siirtoväen asutuksen muistokivet Vähällesuolle ja Sarikkoon. Samanlainen kivi on myös Kuusjoenkulmalla. Vuonna 2000 ilmestyi kyläkirja ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta saarikkoon.''

==Tunnettuja hyrsynkulmalaisia==
Tunnettuihin hyrsynkulmalaisiin kuuluu kansansoittaja ja säveltäjä [[Heikki Heikinaho]] (s. 1921). Hyrsynkulmalainen oli myös luontoharrastaja ja luonnontutkija [[Jorma Kantee]] (1941-1969), jolle [[Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys]] lahjoitti marsalkka Mannerheimin isoisälle Carl Mannerheimille kuuluneeen hyönteiskaapin.

==Lähteitä==
* Anttila, Olavi (1991): ''Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia.'' Jokioinen: Jokioisten kunta.
* Helle, Hemmi (1950): E. Y. Pehkonen jokiläänin uudistajana. ''Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja'' XIX, s. 127-157. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
* Huuhtanen, Taina (1978): Ypäjän historia. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. ISBN 951-99167-9-2.
* Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960.
* Seetula, Irja (2003, toim.): ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta Saarikkoon''. 124 s. Ypäjä: Hyrsynseudun kyläyhdistys.
* Suoranta, Antero (2003): Jorma Kantee, suuri luonnonystävä ja -tutkija, 1941-1969. ''Lounais-Hämeen luonto'' 90, 12-14. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojelusuojeluyhdistys. [http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL90.pdf Artikkelin verkkoversio] (pdf) Viitattu 1.4.2013.

[[Luokka:Ypäjä]]
[[Luokka:Kylät ja asuinalueet]]

Hyrsynkulma

2013-09-09T12:58:44Z

Urjanhai: /* Ypäjä */ typo

'''Hyrsynkulma''' on kulmakunta ja aiempi koulupiiri [[Ypäjä]]llä. Se on Ypäjän eteläisin kulmakunta ja yhdessä Kuusjoenkulman kanssa toinen niistä Ypäjän entisistä koulupiireistä, joiden keskuksena ei ollut mikään vanhoista kylistä vaan jotka olivat muodostuneet vanhojen kylien myöhään asutetuille takamaille.

==Luonto==
Hyrsynkulma, kuten suuri osa Ypäjästä kuuluu Lounais-Suomessa Salosta ja Marttilasta Somerolle ja Loimaalle ja sieltä edelleen Huittisten ja Kokemäen suuntaan ulottuvaan laajaan savitasankoon, joka etenkin Loimaan seudulla on niin leimallinen, että seutua toisinaan sanotaan "Saviseuduksi". Maisema on täällä pääosin tasaista savikkoa, jota lähinnä kalliosydämiset moreenimäet paikoin rikkovat. Siellä täällä kulkee katkonaisia harjujaksoja ja muinaisiin vedenviipymäpaikkoihin savikoilla etenkin vedenjakajien ja harjujen liepeillä on siellä täällä muodostunut eloperäisen aineksen kertymisen tuloksena soita. Joet noudattelevat saven alla olevien kallioperän murrosten kulkua ja suurimmissa jokilaaksoissa, kuten Ypäjän halki virtaavan Loimijoen varsilla, pinanmuodostus saattaa olla hiukan vaihtelevampaa. Savitasangon vedenjakaja-alueet, joihin Hyrsynkulmakin kuuluu, sen sijaan ovat tasaisia.

Hyrsynkulmalta vedet virtaavat pääosin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Loimijokeen sen eteläisen sivujoen Kuusjoen kautta, joka saa alkunsa nykyään isoiksi valtaojiksi kaivetuista useista latvahaaroista Palikkalan kylässä Hyrsynkulman alueella ja virtaa sieltä Ypäjän Perttulan kylään kuuluvan Kuusjoenkulman ja Ypäjän Mannisten kylän takamaiden kautta laskien viimein Loimijokeen. Alueen merkittävin suo on Vähäsuo lähellä Someron rajaa. Sen keskiosissa on vielä nähtävissä merkkejä suokasvillisuudesta. Lounaassa Ypäjän ja Someron rajaa seurailee katkonainen harjujakso, jonka korkein kohta on Someron ja Ypäjän rajalla sijaitseva Munitunmäki. Se on vanha pitäjien rajapaikka ja nykyisin myös maakuntien rajana. Lännempänä Ypäjän ja Someron rajalla Kuusjoenkulmalla sama harjujakso laajenee Piilikankaalla deltamuodostumaksi, jossa sorakuoppaan kaivetun pohjavesilammen rannalla on kokoontumispaikkana toimiva [[Tuottajain tupa]]. Täällä Ypäjän alueelle ulottuvat myös pieniltä osiltaan Natura 2000 -suojeluohjelmaan otetut Huhmassuo ja Eksyssuo. Suohon työntyvässä harjunienmekkeessä on siellä Pirttiniemennokan nykyään neljän, aiemmin viiden kunnan rajapaikka.

Kartanoajan maankäytön jälkiä edustavat Hyrsynkulman luonnossa esimerkiksi Kärppäsaaren läheltä löydettävissä olevat vanhat hiilimiilut, sekä lukuisat, joskus jo umpeen sammaloituneet savikuopat, ja hiilimiiluja on metsissä ollut samoin myös Someron puolella.

==Vanhin asutus==

===Ypäjä===
[[Image:Kankareen1 i.jpg|thumb|right|300px|Hyrsynkulman vanhinta asutusta edustaa nykyään kylätalona toimiva [[Kankareen torppa]].]]
Nykyinen Hyrsynkulma kostuu pääosin Ypäjän Palikkalan ja Levän kylien takamaista. Näistä Palikkalan kylä on vanhastaan ollut osa [[Jokioisten kartano]]a, ja kylän maille perustettiin jo varhain kartanon alaisuuteen Vähänsuon sivutila, jonka vanha, maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä, punamullalla maalattu päärakennus Hyrsynkulmantien varressa Hyrsynkulmalta pari kilometriä pohjoiseen vielä nykyäänkin osoittaa vanhan sivukartanon sijaintia. Toinen sivutila Jokioisten kartanolla oli Ypäjän puolella Varsanojalla [[Loimijoki|Loimijoen]] pohjoispuolella, missä Varsanojan kylän kaikki talot oli yhdistetty kartanon sivutilaksi. Palikkalan kylän vanhat talot Loimijoen etelärannalla sen sijaan olivat osaksi säästyneet kartanoon yhdistämiseltä, mutta osasta kylän maita oli muodostettu Vähänsuon sivukartano. Levän kylä taas yhdessä Loimijoen pohjoispuolisten [[Kartanonkylä]]n ja Perttulan kylien kanssa kuului [[Kartanonkylä|Kartanonkylän kartano]]on, joka oli erotettu Jokioisten kartanosta joskus 1700-luvulla, mutta tuli taas 1900-luvulla uudestaan osaksi Jokioisten kartanoa, jonka omistajaksi lopulta tuli Suomen valtio. Kartanonkylän kartanossakin osa Levän ja Perttulan kylien taloista oli säilynyt itsenäisinä, mutta osa oli tullut liitetyksi kartanoon, samoin kuin Kartanonkylän kaikki talot, joista oli muodostettu Kartanonkylän kartanon pääkartano. Vielä 1700-luvulla nykyisen kartanonkylän alueella, Kartanonkylän kartanosta itään Loimijoen varrella olivat sijainneet myös pienet Vilon ja Somiskan kylät, jotka sitten hävisivät, kun niiden maat liitettiin kartanoon. Nykyään niiden alue luetaan osaksi Kartanonkylää. Levän kylän maille Saarikkoon oli jo 1800-luvulla perustettu Kartanonkylän kartanon Saarikon sivutila. Pienempiä sivutiloja on mainittu olleen myös Perttulan kylässä Kuusjoenkulmalla. Hyrsynkulmalla, joka oli pääosin Palikkalan kylän takamaata ja vanhaa suota ja niittyä, vanhinta asutusta ovat edustaneet kulmakunnalla vieläkin keskeisesesti sijaitsevat Hyrsy ja [[Kankareen torppa|Kankare]], ja vanha asuinrakennus susiovineen on myös vähän sivummalla sijaitsevassa Majamäessä. 1800-luvulla kartano perusti takamaille runsaasti uusia torppia ja tällöin saivat alkunsa muun muassa Seetula ja Vahaniitty. Vanhasta niittytaloudesta kertoo myös nimi Yötalo, jonka nimi alkuperäisessä muodosssan on ollut Yölato eli yöpymiseen käytetty lato.

===Somero===
Paitsi Ypäjällä, kartanoita oli myös Somerolla. Someron puolella Someron Pitkäjärven kylän Ypäjän Levän ja Palikkalan kylien maihin rajautuvat takamaat ovat suurelta osin kuuluneet Someron Pitkäjärvellä sijainneeseen ja siellä edelleenkin maanviljelystilana toimintaansa jatkavaan Långsjön kartanoon, jolla lähellä Ypäjän rajaa oli Isoniityn sivutila. Kylän maitten itäreunalla ulottuivat Ypäjän rajalle myös kartanoon kuulumattomien Someron Pitkäjärven kylän Kennin ja Jakalan talojen maat. Näiden maihin lomittuivat Pitkäjärven kanssa samaan jakokuntaan kuuluneen Someron Sillanpään kylän maat, jotka kuuluivat koko Sillanpään kylän käsittäneelle Åvikin Kartanolle, joka Långjön kartanon tavoin sijaitsi Someron halki virtaavan Paimionjoen vesistön varressa mutta ulotti takamaansa aina Ypäjän rajoille. Lähellä Ypäjän rajaa Sillanpään kylässä Åvikin kartanon torppia olivat muun muassa Korri, joka alkujaan oli yksi Sillanpään kylän vanhoista kantataloista, ja Kirkkomäki, jonka nimen historiantutkija [[Timo Alanen]] on tulkinnut voivan viitata Perttulan ja Someron välillä tapahtuneisiin vanhoihin kirkkomatkoihin. Näihin idässä rajoittuvaan Someron Pyölin kylään taas oli kylän pohjoisosiin isossajaossa erotetulle liikamaalle perustettu Lehtimäen uudistalo, joka 1800-luvulla oli Someron nimismiehen virkatalona. 1900-luvulla Ypäjän kunta osti Lehtimäen talon maista Kuntala-nimisen metsätilan, joka toisen maailmansodan jälkeen palstoitettiin metsäpalstoiksi Somerolle asutetulle siirtoväelle. Myös Someron Lahden kylä, jonka maat niin ikään ulottuvat lähelle Ypäjän rajaa Pyölin kylän maiden eteläpuolella, oli kartanokylä, jonka mailla oli lähellä Ypäjän rajaa joitakin vanhoja torppia. Näitä olivat muun muassa Rekilä ja Mikkola lähellä jokioisten rajaa. Mikkolaa sanottiin myös Viron-Mikkolasksi, koska sen ensimmäisen asukkaan sanottiin tulleen Virosta. Tämän peruina Somerolta on ainoana paikkakuntana Suomessa tallennettu Virossa laajalle levinnyt sananlasku "Jaakko heittää santaa heinän juureen" (viroksi: "Jaakub viskab heinasisse liiva"). Lahden kartanon sivutila lähellää Ypäjän rajaa oli Kuri, joka 1930-luvulla erosi kartanosta omaksi tilakseen. Sen sijaan Someron läntisin Ypäjään rajoituva kylä, Viluksela, oli puhdas talonpoikaiskylä samaan tapaan kuin vanhastaan olivat olleet myös Ypäjän kylistä läntisimmät, Jokioisten kartanoon kuulumattomat ja historialliseen Satakunnnan maakuntaan luetut [[Ypäjänkylä|Ypäjä]] ja [[Mannisten kylä|Manninen]].

==Uudempaa historiaa==
Vanhin asutus Hyrsynkulmalla koostuu vanhoista, jo ennen 1800-luvun loppua olemassa olleista taloista ja torpista, joista Hyrsy Kankare lienevät vanhimpia, ja Jokioisten kartanon suorittaman järjestelmällisen takamaiden asutustoiminnan tuloksena torppia syntyi 1800-luvun lopulla runsaasti lisää.

1900-luvun alkupuolella hallitsevia olivat kartanoiden sivutilat Vähäsuo ja Saarikko, ja kun Jokioisten kartano vuoden 1918 jälkeen joutui Suomen valtiolle, käynnistyi suuri maareformi koko Jokioisten kartanoon kuuluneen Jokiläänin alueella Ypäjällä, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Humppila]]ssa, kun pääosa kartanon torpista muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kartanoiden suuret sivutilat Vähälläsuolla ja Saarikossa jäivät tässä vaiheessa vielä pääosin entiselleen. 1920-30-luvuilla niiden maista riitti kuitenkin maata lohkaistavaksi vielä myös asutustarkoituksiin, ja koko Suomen mitassa varsin vähämerkityksiseksi jääneen asutuslain Lex Kallion ansiosta uusia tiloja muodostui runsasti kartanoiden sivutilojen maiden kaikkein etäisimpiin kulmiin niin Someron kuin Ypäjänkin puolella. Samoin uusia tiloja lohkottiin myös vapaaehtoisesti etenkin alueelle ulottuvista talojen takamaista ja joskus myös itsenäistyneistä torpista.

Toinen suuri muutos tuli toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalan siirtoväki ja rintamamiehet asutettiin. Silloin Jokioisten kartanon Saarikon ja Vähänsuon sivutilat palstoitettiin siirtoväelle kokonaisuudessaan, ja niiden maille asutettiin yhteensä monia kymmeniä perheitä. Muiden [[Lounais-Häme]]en kuntien tapaan Hyrsynkulmalle ja Vähällesuolle asutetut olivat tehdyn valtakunnallisen siirtoväen sijoitussuunnitelman mukaisesti pääosin Muolaan siirtoväkeä. Ypäjän historian kirjoittajan Taina Huuhtasen tekemän havainnon mukaan siirtoväelle erotetut tilat eivät olleet peltopinta-alaltaan yhtä suuria kuin 1920-luvulla itsenäistyneet torpat, ja Huuhtasen mukaan tämä on myöhemmin näkynyt muodostuneiden tilojen elinkelpoisuudessa.

Kun maaltapako ja kaupungistuminen 1960-luvulla alkoi, tämä johtikin väkiluvun vähenemiseen ja toimivien maatilojen määrän pienenemiseen. Kuitenkin samalla kaupunkien, etenkin Forssan läheisyys yhdessä yleistyneen yksityisautoilun kanssa on mahdollistanut asumisen lähellä kaupunkia sijaitsevalla haja-asutusalueella myös kaupungissa työssäkäyville. Monet maaseudulta lähteneet myös viettävät siellä edelleen vapaa-aikaansa. Julkinen liikenne kuitenkin on vähentynyt tai siirtynyt valtateiden pikavuoropysäkeille. Ypäjän asema hevospitäjänä on lisäksi tuonut myös Hyrsynkulmalle hevostiloja, ja joillekin alueella asuville hevostenpito on myös harrastus, mihin maatilojen vanhat karjarakennukset ja ympäröivät pellot tarjoavat hyvät edellytykset. Alueen pikkuteillä hevonen ratsastajineen onkin tuttu näky.

==Koulu==
Ypäjän vanhoja kyliä vastaaneita koulupiirejä ovat olleet Varsanoja, Perttula, [[Ypäjänkylä]], [[Mannisten kylä|Manninen]], Levä ja Palikkala. Näistä ainoastaan Perttulan, Ypäjänkylän ja Levän 1-6 luokkien koulut ovat 2000-luvulla toiminnassa, muut on lopetettu jo vuosikymmeniä sitten. Varsanojan koulu on nykyään [[Hevosopisto Oy|Ypäjän Hevosopiston]] käytössä, Palikkan koulussa toimii Ypap Oy, joka aloitti toimintansa koulun tiloissa, mutta on sitten laajentanut toimintaansa lisärakennuksilla samalla tontilla. Kuusjoen koululla on toiminut puutyöverstas ja Mannisten koulu on ollut yksityiskäytössä. Hyrsynkulman koulu sijaitsi Kaahinojaan ja Hyrsynkulmantiehen rajoittuvalla tontilla ja oli lopettamisensa jälkeen ensin jonkin aikaa peltisepän verstaana ja sitten asuinkäytössä. Koulun päärakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla, ja muistona koulusta on enää piharakennus. Nykyään Hyrsynkulmalta kuten koko eteläiseltä Ypäjältä käydään Levän koulua.

Naapurikuntien puolella lähimpiä Hyrsynkulmaan rajoittuneita koulupiirejä ovat olleet Someron puolella Isoniitty ja Lehtimäenkulma. Nämä ovat Hyrsynkulman tavoin muodostuneet kylien myöhään asutetuille takamaille. Lehtimäenkulmalle koulu perustettiin jo 1920-luvulla Pyölin kylään alueelle, johon ulottuvat myös Lahden, Sillanpään ja Pitkäjärven kylien takamaat. Isoniitylle Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalle koulu perustettiin 1950-luvulla kun kummankin kylän takamailla väkimäärä oli kasvanut siirtoväen asuttamisen myötä. Lännessä Ypäjän Kuusjoenkulmaan rajoittuvassa osassa Vilukselan kylää Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli jo 1920-luvulla aloittanut toimintansa Palojoen koulu. Jokioisten rajalla, Someron Sylvänän, Ollilan ja Paltan kylien takamailla toimi 1920-luvulla perustettu Koisthuhdan koulu. Etelämpänä, kylien vanhoilla rintamailla, olivat Somerolla koulut Pitkäjärvellä, Lahdenkylässä ja Vilukselassa sekä Someron ja Jokioisten välisen maantien varressa Ollilassa. Kuten Ypäjällä, myös Somerolla koulujen määrä väheni 1960-70-luvuilla, ja kylien takamaille perustetut koulut Palojoella, Isoniityllä, Lehtimäenkulmalla ja Koisthuhdassa lopetettiin. Kylien rintamaiden kouluista lopetettiin Vilukselan koulu, mutta toimintaansa jatkavat vielä 2000-luvulla Ollilan koulu sekä entisissä Lahden ja Pitkäjärven koulujen tiloissa toimiva Lahden-Pitkäjärven koulu.

==Kaupat==
Vielä 1950-luvulla Hyrsynkulmalla oli kauppa lähellä nykyisen Kaahintien alkupäätä Hyrsynkulmantien pohjoispuolella tien vanhemman, jo 1950-luvulle mennessä oikaistun vanhan linjauksen varrella pienessä punamullalla maalatussa rakennuksessa. Seuraavat lähimmät kaupat Ypäjän puolella olivat Vähälläsuolla ja Saarikossa, sekä hiukan kauempana Kuusjoenkulmalla, ja kauppoja oli myös Palikkalassa ja Levän Köllin kulmalla koulun luona. Näistä on toiminassa enää Palikkalassa sijaitseva kauppa nykyisen Valtatien 10 varrella. Someron puolella oli samoin 1950-luvun lopulla kauppa Lehtimäenkulmalla Pyölin kylässä, Kurinkulmalla Lahden kylässä, Koisthuhdassa Ollilan kylässä ja Isoniityllä aivan Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalla, missä koulu oli kylien rajalla Pitkäjärven puolella ja kauppa sen vieressä Vilukselan puolella, molemmat vain pari sataa metriä Ypäjän rajalta. Myös Vilukselan Palojoen kulmalla Kosken rajalla Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli kaksi kauppaa.

==Yhdistystoiminta ja kokontumistilat==
Seurataloja Ypäjän eteläosissa oli vain työväentalo Palikkalassa, joka on olemassa edelleen mutta ei enää käytössä. Kokoontumisiin riittivät ehkä koulut. Hyrsynkulmalla oli kuitenkin 1950-luvulla sekä oma urheilukenttä että Hyrsyn lavaksi sanottu tanssilava, ja myös oma urheiluseura Hyrsynkulman Sisu, joka 1900-luvulla aktivoitui uudelleen nykyaikaisen kylätoiminnan merkeissä ja perusti myös jo kertaalleen hävinneen [[Hyrsynkulman lava]]n uudelleen. Käännesillalla, Kaahinojan varressa oli palontorjuntakaluston säilytykseen rakennettu ruiskukoppi, joka sekin 1990-luvulla kunnostettiin.

Alkuperäinen Hyrsyn lava ei sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen, vaan nykyinen lava on rakennettu entiselle urheilukentälle, ja alueen maapohjaa tutkimalla voi ehkä vielä havaita jälkiä kentän vanhasta sorapäällysteestä. Urheilukenttä näkyy vuonna 1956 kartoitetussa alueen vanhimmasssa peruskartassa, ja se oli jo silloin erotettu omaksi kiinteistökseen.

Vanha Hyrsynkulman lava, joka 1960-luvulla myytiin purettavaksi, sijaitsi saman metsäalueen toisella laidalla, metsänreunassa Hyrsystä Takalaan vievän tien varressa. Sen puretut osat löysivät sittemmin paikkansa makasiinin lattialautoina ja eräs hirsi vielä 1990-luvulla rakennetun konehallin rungossa.

1990-luvulla, kun kylätoiminta Suomessa virisi, myös Hyrsynkulmalla 1950-luvulla toiminut urheiluseura Hyrsynkulman Sisu aktivoitui uudestaan [[Hyrsynseudun kyläyhdistys|Hyrsynseudun kyläyhdistyksenä]]. Talkootyönä se rakensi vanhan urheilukentän laitaan uuden [[Hyrsynkulman lava]]n, jossa on 1990-luvulta alkaen jälleen järjestetty Juhannustansseja. Lavalla on esiintynyt muun muassa Somerolainen Lasse Santakankaan yhteye. Kulmakunnan maisemallista maamerkkiä, historiallisesti arvokasta [[Kankareen torppa]]a alettiin käyttää kokontumistilana, ja sen luona, suurten kuusten katveessa järjestettiin joulun aikaan jumalanpalveluksia. Myös vanha ruiskukoppi Käännesillan luona kunnostettiin 1990-luvulla. Vuonna 1998 pystytettiin siirtoväen asutuksen muistokivet Vähällesuolle ja Sarikkoon. Samanlainen kivi on myös Kuusjoenkulmalla. Vuonna 2000 ilmestyi kyläkirja ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta saarikkoon.''

==Tunnettuja hyrsynkulmalaisia==
Tunnettuihin hyrsynkulmalaisiin kuuluu kansansoittaja ja säveltäjä [[Heikki Heikinaho]] (s. 1921). Hyrsynkulmalainen oli myös luontoharrastaja ja luonnontutkija [[Jorma Kantee]] (1941-1969), jolle [[Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys]] lahjoitti marsalkka Mannerheimin isoisälle Carl Mannerheimille kuuluneeen hyönteiskaapin.

==Lähteitä==
* Anttila, Olavi (1991): ''Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia.'' Jokioinen: Jokioisten kunta.
* Helle, Hemmi (1950): E. Y. Pehkonen jokiläänin uudistajana. ''Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja'' XIX, s. 127-157. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
* Huuhtanen, Taina (1978): Ypäjän historia. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. ISBN 951-99167-9-2.
* Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960.
* Seetula, Irja (2003, toim.): ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta Saarikkoon''. 124 s. Ypäjä: Hyrsynseudun kyläyhdistys.
* Suoranta, Antero (2003): Jorma Kantee, suuri luonnonystävä ja -tutkija, 1941-1969. ''Lounais-Hämeen luonto'' 90, 12-14. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojelusuojeluyhdistys. [http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL90.pdf Artikkelin verkkoversio] (pdf) Viitattu 1.4.2013.

[[Luokka:Ypäjä]]
[[Luokka:Kylät ja asuinalueet]]

Hyrsynkulma

2013-09-09T12:56:27Z

Urjanhai: /* Luonto */ hups, paha virhe

'''Hyrsynkulma''' on kulmakunta ja aiempi koulupiiri [[Ypäjä]]llä. Se on Ypäjän eteläisin kulmakunta ja yhdessä Kuusjoenkulman kanssa toinen niistä Ypäjän entisistä koulupiireistä, joiden keskuksena ei ollut mikään vanhoista kylistä vaan jotka olivat muodostuneet vanhojen kylien myöhään asutetuille takamaille.

==Luonto==
Hyrsynkulma, kuten suuri osa Ypäjästä kuuluu Lounais-Suomessa Salosta ja Marttilasta Somerolle ja Loimaalle ja sieltä edelleen Huittisten ja Kokemäen suuntaan ulottuvaan laajaan savitasankoon, joka etenkin Loimaan seudulla on niin leimallinen, että seutua toisinaan sanotaan "Saviseuduksi". Maisema on täällä pääosin tasaista savikkoa, jota lähinnä kalliosydämiset moreenimäet paikoin rikkovat. Siellä täällä kulkee katkonaisia harjujaksoja ja muinaisiin vedenviipymäpaikkoihin savikoilla etenkin vedenjakajien ja harjujen liepeillä on siellä täällä muodostunut eloperäisen aineksen kertymisen tuloksena soita. Joet noudattelevat saven alla olevien kallioperän murrosten kulkua ja suurimmissa jokilaaksoissa, kuten Ypäjän halki virtaavan Loimijoen varsilla, pinanmuodostus saattaa olla hiukan vaihtelevampaa. Savitasangon vedenjakaja-alueet, joihin Hyrsynkulmakin kuuluu, sen sijaan ovat tasaisia.

Hyrsynkulmalta vedet virtaavat pääosin Kokemäenjoen vesistöön kuuluvaan Loimijokeen sen eteläisen sivujoen Kuusjoen kautta, joka saa alkunsa nykyään isoiksi valtaojiksi kaivetuista useista latvahaaroista Palikkalan kylässä Hyrsynkulman alueella ja virtaa sieltä Ypäjän Perttulan kylään kuuluvan Kuusjoenkulman ja Ypäjän Mannisten kylän takamaiden kautta laskien viimein Loimijokeen. Alueen merkittävin suo on Vähäsuo lähellä Someron rajaa. Sen keskiosissa on vielä nähtävissä merkkejä suokasvillisuudesta. Lounaassa Ypäjän ja Someron rajaa seurailee katkonainen harjujakso, jonka korkein kohta on Someron ja Ypäjän rajalla sijaitseva Munitunmäki. Se on vanha pitäjien rajapaikka ja nykyisin myös maakuntien rajana. Lännempänä Ypäjän ja Someron rajalla Kuusjoenkulmalla sama harjujakso laajenee Piilikankaalla deltamuodostumaksi, jossa sorakuoppaan kaivetun pohjavesilammen rannalla on kokoontumispaikkana toimiva [[Tuottajain tupa]]. Täällä Ypäjän alueelle ulottuvat myös pieniltä osiltaan Natura 2000 -suojeluohjelmaan otetut Huhmassuo ja Eksyssuo. Suohon työntyvässä harjunienmekkeessä on siellä Pirttiniemennokan nykyään neljän, aiemmin viiden kunnan rajapaikka.

Kartanoajan maankäytön jälkiä edustavat Hyrsynkulman luonnossa esimerkiksi Kärppäsaaren läheltä löydettävissä olevat vanhat hiilimiilut, sekä lukuisat, joskus jo umpeen sammaloituneet savikuopat, ja hiilimiiluja on metsissä ollut samoin myös Someron puolella.

==Vanhin asutus==

===Ypäjä===
[[Image:Kankareen1 i.jpg|thumb|right|300px|Hyrsynkulman vanhinta asutusta edustaa nykyään kylätalona toimiva [[Kankareen torppa]].]]
Nykyinen Hyrsynkulma kostuu pääosin Ypäjän Palikkalan ja Levän kylien takamaista. Näistä Palikkalan kylä on vanhastaan ollut osa [[Jokioisten kartano]]a, ja kylän maille perustettiin jo varhain kartanon alaisuuteen Vähänsuon sivutila, jonka vanha, maisemallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä, punamullalla maalattu päärakennus Hyrsynkulmantien varressa Hyrsynkulmalta pari kilometriä pohjoiseen vielä nykyäänkin osoittaa vanhan sivukartanon sijaintia. Toinen sivutila Jokioisten kartanolla oli Ypäjän puolella Varsanojalla [[Loimijoki|Loimijoen]] pohjoispuolella, missä Varsanojan kylän kaikki talot oli yhdistetty kartanon sivutilaksi. Palikkalan kylän vanhat talot Loimijoen etelärannalla sen sijaan olivat osaksi säästyneet kartanoon yhdistämiseltä, mutta osasta kylän maita oli muodostettu Vähänsuon sivukartano. Levän kylä taas yhdessä Loimijoen pohjoispuolisten [[Kartanonkylä]]n ja Perttulan kylien kanssa kuului [[Kartanonkylä|Kartanonkylän kartano]]on, joka oli erotettu Jokioisten kartanosta joskus 1700-luvulla, mutta tuli taas 1900-luvulla uudestaan osaksi Jokioisten kartanoa, jonka omistajaksi lopulta tuli Suomen valtio. Kartanonkylän kartanossakin osa Levän ja Perttulan kylien taloista oli säilynyt itsenäisinä, mutta osa oli tullut liitetyksi kartanoon, samoin kuin Kartanonkylän kaikki talot, joista oli muodostettu Kartanonkylän kartanon pääkartano. Vielä 1700-luvulla nykyisen kartanonkylän alueella, Kartanonkylän kartanosta itään Loimijoen varrella olivat sijainneet myös pienet Vilon ja Somiskan kylät, jotka sitten hävisivät, kun niiden maat liitettiin kartanoon. Nykyään niiden alue luetaan osaksi Kartanonkylää. Levän kylän maille Saarikkoon oli jo 1800-luvulla perustettu Kartanonkylän kartanon Saarikon sivutila. Pienempiä sivutiloja on mainittu olleen myös Perttulan kylässä Kuusjoenkulmalla. Hyrsynkulmalla, joka oli pääosin Palikkalan kylän takamaata ja vanhaa suota ja niittyä, vanhinta asutusta ovat edustaneet kulmakunnalla vieläkin keskeisesesti sijaitsevat Hyrsy ja [[Kankareen torppa|Kankare]], ja vanha asuinrakennus susiovineen on myös vähän sivummalla sijaitsevassa Majamäessä. 1800-luvulla kartano perusti takamaille runsaasti uusia torppia ja tällöin saivat alunsa muun muassa Seetula ja Vahaniitty. Vanhasta niittytaloudesta kertoo myös nimi Yötalo, jonka nimi alkuperäisessä muodosssan on ollut Yölato eli yöpymiseen käytetty lato.

===Somero===
Paitsi Ypäjällä, kartanoita oli myös Somerolla. Someron puolella Someron Pitkäjärven kylän Ypäjän Levän ja Palikkalan kylien maihin rajautuvat takamaat ovat suurelta osin kuuluneet Someron Pitkäjärvellä sijainneeseen ja siellä edelleenkin maanviljelystilana toimintaansa jatkavaan Långsjön kartanoon, jolla lähellä Ypäjän rajaa oli Isoniityn sivutila. Kylän maitten itäreunalla ulottuivat Ypäjän rajalle myös kartanoon kuulumattomien Someron Pitkäjärven kylän Kennin ja Jakalan talojen maat. Näiden maihin lomittuivat Pitkäjärven kanssa samaan jakokuntaan kuuluneen Someron Sillanpään kylän maat, jotka kuuluivat koko Sillanpään kylän käsittäneelle Åvikin Kartanolle, joka Långjön kartanon tavoin sijaitsi Someron halki virtaavan Paimionjoen vesistön varressa mutta ulotti takamaansa aina Ypäjän rajoille. Lähellä Ypäjän rajaa Sillanpään kylässä Åvikin kartanon torppia olivat muun muassa Korri, joka alkujaan oli yksi Sillanpään kylän vanhoista kantataloista, ja Kirkkomäki, jonka nimen historiantutkija [[Timo Alanen]] on tulkinnut voivan viitata Perttulan ja Someron välillä tapahtuneisiin vanhoihin kirkkomatkoihin. Näihin idässä rajoittuvaan Someron Pyölin kylään taas oli kylän pohjoisosiin isossajaossa erotetulle liikamaalle perustettu Lehtimäen uudistalo, joka 1800-luvulla oli Someron nimismiehen virkatalona. 1900-luvulla Ypäjän kunta osti Lehtimäen talon maista Kuntala-nimisen metsätilan, joka toisen maailmansodan jälkeen palstoitettiin metsäpalstoiksi Somerolle asutetulle siirtoväelle. Myös Someron Lahden kylä, jonka maat niin ikään ulottuvat lähelle Ypäjän rajaa Pyölin kylän maiden eteläpuolella, oli kartanokylä, jonka mailla oli lähellä Ypäjän rajaa joitakin vanhoja torppia. Näitä olivat muun muassa Rekilä ja Mikkola lähellä jokioisten rajaa. Mikkolaa sanottiin myös Viron-Mikkolasksi, koska sen ensimmäisen asukkaan sanottiin tulleen Virosta. Tämän peruina Somerolta on ainoana paikkakuntana Suomessa tallennettu Virossa laajalle levinnyt sananlasku "Jaakko heittää santaa heinän juureen" (viroksi: "Jaakub viskab heinasisse liiva"). Lahden kartanon sivutila lähellää Ypäjän rajaa oli Kuri, joka 1930-luvulla erosi kartanosta omaksi tilakseen. Sen sijaan Someron läntisin Ypäjään rajoituva kylä, Viluksela, oli puhdas talonpoikaiskylä samaan tapaan kuin vanhastaan olivat olleet myös Ypäjän kylistä läntisimmät, Jokioisten kartanoon kuulumattomat ja historialliseen Satakunnnan maakuntaan luetut [[Ypäjänkylä|Ypäjä]] ja [[Mannisten kylä|Manninen]].

==Uudempaa historiaa==
Vanhin asutus Hyrsynkulmalla koostuu vanhoista, jo ennen 1800-luvun loppua olemassa olleista taloista ja torpista, joista Hyrsy Kankare lienevät vanhimpia, ja Jokioisten kartanon suorittaman järjestelmällisen takamaiden asutustoiminnan tuloksena torppia syntyi 1800-luvun lopulla runsaasti lisää.

1900-luvun alkupuolella hallitsevia olivat kartanoiden sivutilat Vähäsuo ja Saarikko, ja kun Jokioisten kartano vuoden 1918 jälkeen joutui Suomen valtiolle, käynnistyi suuri maareformi koko Jokioisten kartanoon kuuluneen Jokiläänin alueella Ypäjällä, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Humppila]]ssa, kun pääosa kartanon torpista muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kartanoiden suuret sivutilat Vähälläsuolla ja Saarikossa jäivät tässä vaiheessa vielä pääosin entiselleen. 1920-30-luvuilla niiden maista riitti kuitenkin maata lohkaistavaksi vielä myös asutustarkoituksiin, ja koko Suomen mitassa varsin vähämerkityksiseksi jääneen asutuslain Lex Kallion ansiosta uusia tiloja muodostui runsasti kartanoiden sivutilojen maiden kaikkein etäisimpiin kulmiin niin Someron kuin Ypäjänkin puolella. Samoin uusia tiloja lohkottiin myös vapaaehtoisesti etenkin alueelle ulottuvista talojen takamaista ja joskus myös itsenäistyneistä torpista.

Toinen suuri muutos tuli toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalan siirtoväki ja rintamamiehet asutettiin. Silloin Jokioisten kartanon Saarikon ja Vähänsuon sivutilat palstoitettiin siirtoväelle kokonaisuudessaan, ja niiden maille asutettiin yhteensä monia kymmeniä perheitä. Muiden [[Lounais-Häme]]en kuntien tapaan Hyrsynkulmalle ja Vähällesuolle asutetut olivat tehdyn valtakunnallisen siirtoväen sijoitussuunnitelman mukaisesti pääosin Muolaan siirtoväkeä. Ypäjän historian kirjoittajan Taina Huuhtasen tekemän havainnon mukaan siirtoväelle erotetut tilat eivät olleet peltopinta-alaltaan yhtä suuria kuin 1920-luvulla itsenäistyneet torpat, ja Huuhtasen mukaan tämä on myöhemmin näkynyt muodostuneiden tilojen elinkelpoisuudessa.

Kun maaltapako ja kaupungistuminen 1960-luvulla alkoi, tämä johtikin väkiluvun vähenemiseen ja toimivien maatilojen määrän pienenemiseen. Kuitenkin samalla kaupunkien, etenkin Forssan läheisyys yhdessä yleistyneen yksityisautoilun kanssa on mahdollistanut asumisen lähellä kaupunkia sijaitsevalla haja-asutusalueella myös kaupungissa työssäkäyville. Monet maaseudulta lähteneet myös viettävät siellä edelleen vapaa-aikaansa. Julkinen liikenne kuitenkin on vähentynyt tai siirtynyt valtateiden pikavuoropysäkeille. Ypäjän asema hevospitäjänä on lisäksi tuonut myös Hyrsynkulmalle hevostiloja, ja joillekin alueella asuville hevostenpito on myös harrastus, mihin maatilojen vanhat karjarakennukset ja ympäröivät pellot tarjoavat hyvät edellytykset. Alueen pikkuteillä hevonen ratsastajineen onkin tuttu näky.

==Koulu==
Ypäjän vanhoja kyliä vastaaneita koulupiirejä ovat olleet Varsanoja, Perttula, [[Ypäjänkylä]], [[Mannisten kylä|Manninen]], Levä ja Palikkala. Näistä ainoastaan Perttulan, Ypäjänkylän ja Levän 1-6 luokkien koulut ovat 2000-luvulla toiminnassa, muut on lopetettu jo vuosikymmeniä sitten. Varsanojan koulu on nykyään [[Hevosopisto Oy|Ypäjän Hevosopiston]] käytössä, Palikkan koulussa toimii Ypap Oy, joka aloitti toimintansa koulun tiloissa, mutta on sitten laajentanut toimintaansa lisärakennuksilla samalla tontilla. Kuusjoen koululla on toiminut puutyöverstas ja Mannisten koulu on ollut yksityiskäytössä. Hyrsynkulman koulu sijaitsi Kaahinojaan ja Hyrsynkulmantiehen rajoittuvalla tontilla ja oli lopettamisensa jälkeen ensin jonkin aikaa peltisepän verstaana ja sitten asuinkäytössä. Koulun päärakennus tuhoutui tulipalossa 2000-luvulla, ja muistona koulusta on enää piharakennus. Nykyään Hyrsynkulmalta kuten koko eteläiseltä Ypäjältä käydään Levän koulua.

Naapurikuntien puolella lähimpiä Hyrsynkulmaan rajoittuneita koulupiirejä ovat olleet Someron puolella Isoniitty ja Lehtimäenkulma. Nämä ovat Hyrsynkulman tavoin muodostuneet kylien myöhään asutetuille takamaille. Lehtimäenkulmalle koulu perustettiin jo 1920-luvulla Pyölin kylään alueelle, johon ulottuvat myös Lahden, Sillanpään ja Pitkäjärven kylien takamaat. Isoniitylle Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalle koulu perustettiin 1950-luvulla kun kummankin kylän takamailla väkimäärä oli kasvanut siirtoväen asuttamisen myötä. Lännessä Ypäjän Kuusjoenkulmaan rajoittuvassa osassa Vilukselan kylää Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli jo 1920-luvulla aloittanut toimintansa Palojoen koulu. Jokioisten rajalla, Someron Sylvänän, Ollilan ja Paltan kylien takamailla toimi 1920-luvulla perustettu Koisthuhdan koulu. Etelämpänä, kylien vanhoilla rintamailla, olivat Somerolla koulut Pitkäjärvellä, Lahdenkylässä ja Vilukselassa sekä Someron ja Jokioisten välisen maantien varressa Ollilassa. Kuten Ypäjällä, myös Somerolla koulujen määrä väheni 1960-70-luvuilla, ja kylien takamaille perustetut koulut Palojoella, Isoniityllä, Lehtimäenkulmalla ja Koisthuhdassa lopetettiin. Kylien rintamaiden kouluista lopetettiin Vilukselan koulu, mutta toimintaansa jatkavat vielä 2000-luvulla Ollilan koulu sekä entisissä Lahden ja Pitkäjärven koulujen tiloissa toimiva Lahden-Pitkäjärven koulu.

==Kaupat==
Vielä 1950-luvulla Hyrsynkulmalla oli kauppa lähellä nykyisen Kaahintien alkupäätä Hyrsynkulmantien pohjoispuolella tien vanhemman, jo 1950-luvulle mennessä oikaistun vanhan linjauksen varrella pienessä punamullalla maalatussa rakennuksessa. Seuraavat lähimmät kaupat Ypäjän puolella olivat Vähälläsuolla ja Saarikossa, sekä hiukan kauempana Kuusjoenkulmalla, ja kauppoja oli myös Palikkalassa ja Levän Köllin kulmalla koulun luona. Näistä on toiminassa enää Palikkalassa sijaitseva kauppa nykyisen Valtatien 10 varrella. Someron puolella oli samoin 1950-luvun lopulla kauppa Lehtimäenkulmalla Pyölin kylässä, Kurinkulmalla Lahden kylässä, Koisthuhdassa Ollilan kylässä ja Isoniityllä aivan Pitkäjärven ja Vilukselan kylien rajalla, missä koulu oli kylien rajalla Pitkäjärven puolella ja kauppa sen vieressä Vilukselan puolella, molemmat vain pari sataa metriä Ypäjän rajalta. Myös Vilukselan Palojoen kulmalla Kosken rajalla Kosken ja Ypäjän välisen maantien varrella oli kaksi kauppaa.

==Yhdistystoiminta ja kokontumistilat==
Seurataloja Ypäjän eteläosissa oli vain työväentalo Palikkalassa, joka on olemassa edelleen mutta ei enää käytössä. Kokoontumisiin riittivät ehkä koulut. Hyrsynkulmalla oli kuitenkin 1950-luvulla sekä oma urheilukenttä että Hyrsyn lavaksi sanottu tanssilava, ja myös oma urheiluseura Hyrsynkulman Sisu, joka 1900-luvulla aktivoitui uudelleen nykyaikaisen kylätoiminnan merkeissä ja perusti myös jo kertaalleen hävinneen [[Hyrsynkulman lava]]n uudelleen. Käännesillalla, Kaahinojan varressa oli palontorjuntakaluston säilytykseen rakennettu ruiskukoppi, joka sekin 1990-luvulla kunnostettiin.

Alkuperäinen Hyrsyn lava ei sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen, vaan nykyinen lava on rakennettu entiselle urheilukentälle, ja alueen maapohjaa tutkimalla voi ehkä vielä havaita jälkiä kentän vanhasta sorapäällysteestä. Urheilukenttä näkyy vuonna 1956 kartoitetussa alueen vanhimmasssa peruskartassa, ja se oli jo silloin erotettu omaksi kiinteistökseen.

Vanha Hyrsynkulman lava, joka 1960-luvulla myytiin purettavaksi, sijaitsi saman metsäalueen toisella laidalla, metsänreunassa Hyrsystä Takalaan vievän tien varressa. Sen puretut osat löysivät sittemmin paikkansa makasiinin lattialautoina ja eräs hirsi vielä 1990-luvulla rakennetun konehallin rungossa.

1990-luvulla, kun kylätoiminta Suomessa virisi, myös Hyrsynkulmalla 1950-luvulla toiminut urheiluseura Hyrsynkulman Sisu aktivoitui uudestaan [[Hyrsynseudun kyläyhdistys|Hyrsynseudun kyläyhdistyksenä]]. Talkootyönä se rakensi vanhan urheilukentän laitaan uuden [[Hyrsynkulman lava]]n, jossa on 1990-luvulta alkaen jälleen järjestetty Juhannustansseja. Lavalla on esiintynyt muun muassa Somerolainen Lasse Santakankaan yhteye. Kulmakunnan maisemallista maamerkkiä, historiallisesti arvokasta [[Kankareen torppa]]a alettiin käyttää kokontumistilana, ja sen luona, suurten kuusten katveessa järjestettiin joulun aikaan jumalanpalveluksia. Myös vanha ruiskukoppi Käännesillan luona kunnostettiin 1990-luvulla. Vuonna 1998 pystytettiin siirtoväen asutuksen muistokivet Vähällesuolle ja Sarikkoon. Samanlainen kivi on myös Kuusjoenkulmalla. Vuonna 2000 ilmestyi kyläkirja ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta saarikkoon.''

==Tunnettuja hyrsynkulmalaisia==
Tunnettuihin hyrsynkulmalaisiin kuuluu kansansoittaja ja säveltäjä [[Heikki Heikinaho]] (s. 1921). Hyrsynkulmalainen oli myös luontoharrastaja ja luonnontutkija [[Jorma Kantee]] (1941-1969), jolle [[Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys]] lahjoitti marsalkka Mannerheimin isoisälle Carl Mannerheimille kuuluneeen hyönteiskaapin.

==Lähteitä==
* Anttila, Olavi (1991): ''Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia.'' Jokioinen: Jokioisten kunta.
* Helle, Hemmi (1950): E. Y. Pehkonen jokiläänin uudistajana. ''Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja'' XIX, s. 127-157. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys.
* Huuhtanen, Taina (1978): Ypäjän historia. Ypäjä: Ypäjän kunta ja Ypäjän seurakunta. ISBN 951-99167-9-2.
* Peruskartta 1:20 000. 2024 03 Saarikko. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1960.
* Seetula, Irja (2003, toim.): ''Kaahinojan kahden puolen. Hyrsynkulmaa Vähäsuolta Saarikkoon''. 124 s. Ypäjä: Hyrsynseudun kyläyhdistys.
* Suoranta, Antero (2003): Jorma Kantee, suuri luonnonystävä ja -tutkija, 1941-1969. ''Lounais-Hämeen luonto'' 90, 12-14. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojelusuojeluyhdistys. [http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL90.pdf Artikkelin verkkoversio] (pdf) Viitattu 1.4.2013.

[[Luokka:Ypäjä]]
[[Luokka:Kylät ja asuinalueet]]

Albert Edelfelt

2013-05-28T19:55:05Z

Urjanhai: /* Lähteet */ fix

Taidemaalari Albert Gustaf Aristides Edelfelt syntyi Porvoossa Kiialan kartanossa 21.7.1854 ja kuoli 18.8.1905 sydänhalvaukseen Haikossa. Hänen vanhempansa olivat ylijohtaja, lääninarkkitehti [[Carl Albert Edelfelt|Carl Albert ja]] Alexandra Augusta Edelfelt. Perheeseen syntyi Albertin jälkeen myös kolme tytärtä, Ellen (1866-1935), Annie (1866-1935) ja Berta (1869-1934). Albert Edelfeltin puoliso oli Anna Elise (Ellan) de la Chapelle, jonka kanssa hän sai pojan, Albert Johan Erikin (1888-1910). Edelfeltin suku oli ruotsalaista aatelissukua. Perhe vietti kesänsä äidin suvun omistamassa Kiialan kartanossa Porvoossa. Haikon kartanon tilanhoitajan asuinhuvila tuli perheen omistukseen vuonna 1880, ja siitä tuli Albert Edelfeltin kesäpaikka hänen elämänsä loppuun asti. Tämän ohella Edelfelt vietti aikaansa myös Hämeessä [[Tammela]]ssa [[Saaren kartano]]ssa, joka oli hänen puolisonsa Ellenin suvun kotikartano.

==== Lapsuus Hämeenlinnassa ====

Albert Edelfeltin isä nimitettiin Hämeenlinnan lääninarkkitehdiksi vuonna 1855. Albertin isä suunnitteli ja rakennutti perheen asuintalon Rauhankadun ja Hallituskadun kulmaan vuonna 1862. Talo purettiin sata vuotta myöhemmin. Kirkkorinne 2:n tontilla on vuonna 1907 Anders Gustaf Skogsterin asunnoksi valmistunut rakennus, jota kutsutaan [[Piparkakkutalo|Piparkakkutaloksi]]. Talon seinässä on Edelfeltistä kertova muistolaatta, joka kertoo perheen asuneen tällä tontilla sijainneessa rakennuksessa. [[Image:Piparkakkutalo.jpg|thumb|right|300px]]

Albert-poika kulki usein isänsä mukana tämän matkoilla ja tutustui Etelä-Suomen rakennustaiteeseen. Kerrotaan, että tuleva taiteilija oli seurallinen nuorimies, joka vieraili usein seudun kartanonrouvien vieraana. Albertin äiti, Alexandra Edelfelt, oli kansallisrunoilija Runebergin perheystäviä ja välitti runebergiläiset ihanteet pojalleen.

Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1866, ja Albert meni Helsingin Normaalilyseon kolmannelle luokalle. Hän oli lahjakas kielissä ja kuvaamataiteissa, ja pojan taiteellisia harrastuksia tuettiin kotona. Vuonna 1869 Albert aloitti taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Samana vuonna Albertin isä kuoli, ja perhe jäi taloudellisiin vaikeuksiin isän epäonnistuneiden liiketoimien takia. Hämeenlinnassa Albert Edelfelt pistäytyi ylioppilaitten taidehistoriallisella retkellä [[Hattulan kirkko|Hattulan]] ja [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkoissa]] vuonna 1870.

==== Taiteilijaksi ====

Ylioppilastutkinnon jälkeen Albert Edelfelt opiskeli vuoden päivät Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja historiaa, mutta ryhtyi päätoimiseksi taideopiskelijaksi. Koska Suomen taideyhdistyksen päättäjät halusivat Edelfeltistä vielä tuohon aikaan arvostetun historiamaalarin, hän sai vuonna 1873 stipendin Antwerpenin taideakatemiaan Belgiaan. Seuraavana vuonna hän aloitti opinnot Pariisissa Jean-Louis Gérômen oppilaana Ecole Nationale des Beaux-Artsissa. Edelfelt maalasi edustustaiteilijan velvollisuudella yhä historiamaalauksia, joista tärkeimpiä teoksia olivat ''Kuningatar Blanka'' (1877) ja ''Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' (1878). Pariisin uudet taidevirtaukset kuitenkin ravistelivat Edelfeltin irti historiamaalauksen kahleista, ja ulkoilmamaalausta edustava teos ''Lapsen ruumissaatto'' syntyi vuonna 1879. ''Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä'' (1887) jatkoi samaa linjaa, ja maalaus ''Luxembourgin puistossa'' syntyi samana vuonna. [[Saaren kartano]]sta [[Tammela]]ssa tehdyillä retkillä syntyivät maalaukset ''Kaukolanharju auringonlaskun aikaan'' (1889-1990) Tammelan Saaren kylässä [[Kaukolanharju]]lla ja maalaus ''Veräjällä'' (1889) Tammelan [[Porras|Portaan]] kylässä.

Edelfelt teki myös taidegrafiikkaa, ja hänen kuvittajanuransa alkoi jo taiteilijatien alussa 1870-luvulla. Lapsuuden kiinnostus Topeliuksen Välskärin kertomuksiin poiki kuvitukset Vänrikki Stoolin tarinoihin ja Topeliuksen satuihin. Vaikka Albert Edelfelt teki useita Suomen historiaa, ihmisiä ja maisemia kuvaavia teoksia, hän ei ollut erityisen kiinnostunut 1800-luvun lopun fennomaniasta. Se jäi hänelle ulkokohtaiseksi - Pariisi kansainvälisine taiteilijoineen, kulttuuri- ja taidevirtauksineen ja kaunottarineen veti häntä puoleensa.

==== Pariisin lumo ====

Albert Edelfelt oli kosmopoliitti ja viihtyi erinomaisesti Pariisissa, jossa hänellä oli ateljee. Hän maalasi muotokuva- ja ulkoilmamaalauksia myös Suomessa, mutta äitinsä ja taideyhdistyksen harmiksi hän ihastui pariisilaisiin kaunottariin, joista hän maalasi useita tutkielmia. Kuuluisimpia niistä olivat maalaukset Virginiestä, joka oli Edelfeltin malli ja rakastettu. Pariisin aikana taiteilija tutustui myös muodissa olleeseen japanilaiseen taiteeseen ja kitch-tyyppiseen esineistöön, joita hän käytti rekvisiittana useissa pariisilaiskaunottaria esittävissä tauluissa. Seurallisena ihmisenä Albert Edelfelt osallistui pariisilaiseen taiteilija- ja seuraelämään ja hoiti suomalaisten taiteilijoiden yhteyksiä kaupungissa.

==== Muotokuvamaalari ====

Edelfelt maalasi myös muotokuvia, joista huomattavimmat olivat Louis Pasteurin muotokuva (1885) sekä Alberin äidin muotokuvat vuosilta 1883 ja 1894. [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseossa]] on Edelfeltin vuonna 1893 maalaama teos Larin Paraskesta, joka oli tuotu Karjalasta malliksi taiteilijoille. Edelfeltin mestarillinen taito kuvata materiaalia, kankaita ja valoa ilmenee juuri hänen muotokuvamaalauksissaan, esimerkiksi Kuningatar Blankassa, Laulajatar Aino Acktén muotokuvassa (1901) ja Näyttelijätär [[Ida Aalberg|Ida Aalbergin muotokuvassa]] (1902).

==== Lähteet ====

*Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

*Albert Edelfelt 1854-1905. Juhlakirja. Ateneumin taidemuseo, Helsinki 2004

*Anna Kortelainen: Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Keuruu 2002. ISBN 951-31-2457-6

* Klemelä, Päivi & Mahlanen, Soili: Tammelan kylät taiteilijoiden silmin. Tammela: Tammelan kunta, 2009. ISBN 978-951-96587-3-5.

[[Category:Merkkihenkilöt|Edelfelt, Albert]][[Category:Kuvataiteilijat|Edelfelt, Albert]]

Albert Edelfelt

2013-05-28T19:53:39Z

Urjanhai: Edelfelt Tammelassa

Taidemaalari Albert Gustaf Aristides Edelfelt syntyi Porvoossa Kiialan kartanossa 21.7.1854 ja kuoli 18.8.1905 sydänhalvaukseen Haikossa. Hänen vanhempansa olivat ylijohtaja, lääninarkkitehti [[Carl Albert Edelfelt|Carl Albert ja]] Alexandra Augusta Edelfelt. Perheeseen syntyi Albertin jälkeen myös kolme tytärtä, Ellen (1866-1935), Annie (1866-1935) ja Berta (1869-1934). Albert Edelfeltin puoliso oli Anna Elise (Ellan) de la Chapelle, jonka kanssa hän sai pojan, Albert Johan Erikin (1888-1910). Edelfeltin suku oli ruotsalaista aatelissukua. Perhe vietti kesänsä äidin suvun omistamassa Kiialan kartanossa Porvoossa. Haikon kartanon tilanhoitajan asuinhuvila tuli perheen omistukseen vuonna 1880, ja siitä tuli Albert Edelfeltin kesäpaikka hänen elämänsä loppuun asti. Tämän ohella Edelfelt vietti aikaansa myös Hämeessä [[Tammela]]ssa [[Saaren kartano]]ssa, joka oli hänen puolisonsa Ellenin suvun kotikartano.

==== Lapsuus Hämeenlinnassa ====

Albert Edelfeltin isä nimitettiin Hämeenlinnan lääninarkkitehdiksi vuonna 1855. Albertin isä suunnitteli ja rakennutti perheen asuintalon Rauhankadun ja Hallituskadun kulmaan vuonna 1862. Talo purettiin sata vuotta myöhemmin. Kirkkorinne 2:n tontilla on vuonna 1907 Anders Gustaf Skogsterin asunnoksi valmistunut rakennus, jota kutsutaan [[Piparkakkutalo|Piparkakkutaloksi]]. Talon seinässä on Edelfeltistä kertova muistolaatta, joka kertoo perheen asuneen tällä tontilla sijainneessa rakennuksessa. [[Image:Piparkakkutalo.jpg|thumb|right|300px]]

Albert-poika kulki usein isänsä mukana tämän matkoilla ja tutustui Etelä-Suomen rakennustaiteeseen. Kerrotaan, että tuleva taiteilija oli seurallinen nuorimies, joka vieraili usein seudun kartanonrouvien vieraana. Albertin äiti, Alexandra Edelfelt, oli kansallisrunoilija Runebergin perheystäviä ja välitti runebergiläiset ihanteet pojalleen.

Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1866, ja Albert meni Helsingin Normaalilyseon kolmannelle luokalle. Hän oli lahjakas kielissä ja kuvaamataiteissa, ja pojan taiteellisia harrastuksia tuettiin kotona. Vuonna 1869 Albert aloitti taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Samana vuonna Albertin isä kuoli, ja perhe jäi taloudellisiin vaikeuksiin isän epäonnistuneiden liiketoimien takia. Hämeenlinnassa Albert Edelfelt pistäytyi ylioppilaitten taidehistoriallisella retkellä [[Hattulan kirkko|Hattulan]] ja [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkoissa]] vuonna 1870.

==== Taiteilijaksi ====

Ylioppilastutkinnon jälkeen Albert Edelfelt opiskeli vuoden päivät Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja historiaa, mutta ryhtyi päätoimiseksi taideopiskelijaksi. Koska Suomen taideyhdistyksen päättäjät halusivat Edelfeltistä vielä tuohon aikaan arvostetun historiamaalarin, hän sai vuonna 1873 stipendin Antwerpenin taideakatemiaan Belgiaan. Seuraavana vuonna hän aloitti opinnot Pariisissa Jean-Louis Gérômen oppilaana Ecole Nationale des Beaux-Artsissa. Edelfelt maalasi edustustaiteilijan velvollisuudella yhä historiamaalauksia, joista tärkeimpiä teoksia olivat ''Kuningatar Blanka'' (1877) ja ''Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista'' (1878). Pariisin uudet taidevirtaukset kuitenkin ravistelivat Edelfeltin irti historiamaalauksen kahleista, ja ulkoilmamaalausta edustava teos ''Lapsen ruumissaatto'' syntyi vuonna 1879. ''Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä'' (1887) jatkoi samaa linjaa, ja maalaus ''Luxembourgin puistossa'' syntyi samana vuonna. [[Saaren kartano]]sta [[Tammela]]ssa tehdyillä retkillä syntyivät maalaukset ''Kaukolanharju auringonlaskun aikaan'' (1889-1990) Tammelan Saaren kylässä [[Kaukolanharju]]lla ja maalaus ''Veräjällä'' (1889) Tammelan [[Porras|Portaan]] kylässä.

Edelfelt teki myös taidegrafiikkaa, ja hänen kuvittajanuransa alkoi jo taiteilijatien alussa 1870-luvulla. Lapsuuden kiinnostus Topeliuksen Välskärin kertomuksiin poiki kuvitukset Vänrikki Stoolin tarinoihin ja Topeliuksen satuihin. Vaikka Albert Edelfelt teki useita Suomen historiaa, ihmisiä ja maisemia kuvaavia teoksia, hän ei ollut erityisen kiinnostunut 1800-luvun lopun fennomaniasta. Se jäi hänelle ulkokohtaiseksi - Pariisi kansainvälisine taiteilijoineen, kulttuuri- ja taidevirtauksineen ja kaunottarineen veti häntä puoleensa.

==== Pariisin lumo ====

Albert Edelfelt oli kosmopoliitti ja viihtyi erinomaisesti Pariisissa, jossa hänellä oli ateljee. Hän maalasi muotokuva- ja ulkoilmamaalauksia myös Suomessa, mutta äitinsä ja taideyhdistyksen harmiksi hän ihastui pariisilaisiin kaunottariin, joista hän maalasi useita tutkielmia. Kuuluisimpia niistä olivat maalaukset Virginiestä, joka oli Edelfeltin malli ja rakastettu. Pariisin aikana taiteilija tutustui myös muodissa olleeseen japanilaiseen taiteeseen ja kitch-tyyppiseen esineistöön, joita hän käytti rekvisiittana useissa pariisilaiskaunottaria esittävissä tauluissa. Seurallisena ihmisenä Albert Edelfelt osallistui pariisilaiseen taiteilija- ja seuraelämään ja hoiti suomalaisten taiteilijoiden yhteyksiä kaupungissa.

==== Muotokuvamaalari ====

Edelfelt maalasi myös muotokuvia, joista huomattavimmat olivat Louis Pasteurin muotokuva (1885) sekä Alberin äidin muotokuvat vuosilta 1883 ja 1894. [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseossa]] on Edelfeltin vuonna 1893 maalaama teos Larin Paraskesta, joka oli tuotu Karjalasta malliksi taiteilijoille. Edelfeltin mestarillinen taito kuvata materiaalia, kankaita ja valoa ilmenee juuri hänen muotokuvamaalauksissaan, esimerkiksi Kuningatar Blankassa, Laulajatar Aino Acktén muotokuvassa (1901) ja Näyttelijätär [[Ida Aalberg|Ida Aalbergin muotokuvassa]] (1902).

==== Lähteet ====

*Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4

*Albert Edelfelt 1854-1905. Juhlakirja. Ateneumin taidemuseo, Helsinki 2004

*Anna Kortelainen: Virginie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina. Keuruu 2002. ISBN 951-31-2457-6

* Klemelä, Päivi & Mahlanen, Soili: Tammelan kylät taiteilijoiden silmin. Tammela: Tammelan kunta, 2009. ISBN 978-951-96587-3-5.

[[Category:Merkkihenkilöt]|Edelfelt, Albert][[Category:Kuvataiteilijat]|Edelfelt, Albert]

[[Category:Merkkihenkilöt|Edelfelt, Albert]][[Category:Kuvataiteilijat|Edelfelt, Albert]]

Heljä Liukko-Sundström

2013-05-21T14:18:22Z

Urjanhai: l

Heljä Liukko-Sundström (s. 1938) on keramiikkataiteilija ja taiteilijaprofessori, joka on tehnyt myös lastenkirjoja. Tunnetuksi hän on tullut Arabian suunnittelijana, missä hän on ollut v. 1962 lähtien. Teolliseen tuotantoon Liukko-Sundström on tehnyt laattasarjoja, kelloja, rasioita, nukkeja, mukikoristeita sekä Tuuli-astiaston. Lisäksi hänellä on yritys Ateljé Heljä Humppilassa, jossa on kahvila ja taidemyyntinäyttely. Heljä Liukko-Sundströmin keramiikkataide koostuu mm. reliefeistä, veistoksista ja -laatoista. 

Peijaksen sairaalan aulaan hän on tehnyt v. 2007 ison reliefiteoksen Onnellisten saari, jo aiemmin v. 1993 Elämän portaan samaat paikkaan. Ensimmäisen julkisen työnsä Kaupungin yö Heljä Liukko-Sundström teki v. 1975 Espoossa sijaitsevan Kuntakoulutuksen tiloihin. 

Yksityisnäyttelyitä Heljä Liukko-Sundströmillä on ollut v. 1967 lähtien eri puolilla Eurooppaa 

Liukko-Sundström on saanut töistään palkintoja mm. v. 1977 Illumin taidepalkinnon Tadinossa Italiassa. 

{{Tynkä}}

[[Category:Humppilalaisia|Liukko-Sundström,Heljä]] [[Category:Kuvataiteilijat|Liukko-Sundström,Heljä]] [[Category:Taidegalleriat|Ateljé Heljä]]

(Aimo) Henrik Koivula

2013-05-21T14:17:56Z

Urjanhai: l

Muotoilija, kuvanveistäjä Henrik Koivula (s. 1918) toimi v. 1951 perustetulla Humppilan lasitehtaalla muotoilijana 1960-70-luvuilla.Tunnetuksi Koivula tuli 60-luvun lopulla, kun lasitehdas uudisti mallistoaan. Hän suunnitteli tuolloin Fantasia-sarjan. V. 1970 tehdas meni kuitenkin konkurssiin, mutta toiminta aloitettiin heti uudelleen. 

Kuvanveistäjänä hän on suunnitellut mm. [http://www.hamewiki.fi/wiki/Forssan_veteraanipatsas Forssan veteraanipatsaan]. 

{{Tynkä}}

[[Category:Kuvataiteilijat|Koivula]][[Category:Veistokset|Koivula]][[Category:Humppilalaisia|Koivula]]

(Aimo) Henrik Koivula

2013-05-21T14:16:56Z

Urjanhai: l

Muotoilija, kuvanveistäjä Henrik Koivula (s. 1918) toimi v. 1951 perustetulla Humppilan lasitehtaalla muotoilijana 1960-70-luvuilla.Tunnetuksi Koivula tuli 60-luvun lopulla, kun lasitehdas uudisti mallistoaan. Hän suunnitteli tuolloin Fantasia-sarjan. V. 1970 tehdas meni kuitenkin konkurssiin, mutta toiminta aloitettiin heti uudelleen. 

Kuvanveistäjänä hän on suunnitellut mm. [http://www.hamewiki.fi/wiki/Forssan_veteraanipatsas Forssan veteraanipatsaan]. 

{{Tynkä}}

[[Category:Kuvataide|Koivula]][[Category:Veistokset|Koivula]][[Category:Humppilalaisia|Koivula]]

Pentti Hammarberg

2013-05-21T14:14:32Z

Urjanhai: luokka tarkemmin

Graafikko ja taidemaalari Pentti Hammarberg (1930 - 1991) syntyi Tammelassa ja palasi Tammelaan viimeisiksi vuosikseen (1986-1991), mutta kesäasunto hänellä oli pitäjässä v. 1961 lähtien. Hänen vaimonsa Pirkko Hammarberg on tunnettu tekstiilitaiteilija.

Hammarberg valmistui v. 1960 Taideteollisesta oppilaitoksesta, ja hän osallistui lukemattomiin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Ainoa yksityisnäyttely oli v. 1991 Hämeenlinnan taidemuseossa. 

Hänen teoksiaan on ostettu ja esillä julkisissa tiloissa ympäri Forssaa ja Tammelaa. Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseot ovat ostaneet kokoelmiinsa Pentti Hammarbergin teoksia.

[[Category:Kuvataiteilijat|Hammarberg,Pentti]][[Category:Tammelalaisia|Hammarberg,Pentti]]

Raimo Mero

2013-05-21T14:13:47Z

Urjanhai: luokka tarkemmin

Oopperalaulaja '''Raimo Mero''' (s. ?) syntyi Kannaksen Muolaassa ja hän on tammelalainen kulttuurivaikuttaja, ja v. 2006 Mero valittiinkin Tammelan vuoden kulttuurivaikuttajaksi. Hän on mm. Tammelan Karjalaseuran puheenjohtaja ja Lounais-Hämeen Musiikkipäivien hallituksessa.

Mero on esiintynyt 30 vuotta teattereissa, oopperoissa ja konserttilavoilla. Suomen kansallisoopperaan hän oli kiinnitettynä kymmenisen vuotta (1985-1993).

{{Tynkä}}

[[Category:Tammelalaisia|Mero, Raimo]] [[Category:Laulajia|Mero, Raimo]]

Rabbe Enckell

2013-05-21T14:12:54Z

Urjanhai: /* Vaskihengitystä (Andedräkt av koppar) */ sisennys sitaattiin

'''Rabbe Arnfinn Enckell''' (1903 - 1974) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari ja akateemikko. Rabbe Enckell opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa sekä maalaustaidetta Marcus Collinin maalauskoulussa. Hänen isänsä oli professori Karl Enckell, ja hänen veljensä (Olof ja Torger) olivat myös kirjailijoita. Rabbe Enckell oli kolmesti naimisissa (Heidi Runeberg, Alice Kaira, Aina Erikson). 

Rabbe syntyi v. 1903 Tammelassa, jonne hänen isänsä oli vuotta aiemmin nimitetty Mustialan maamiesopiston johtajaksi. Ensimmäiset vuotensa hän asui Tammelassa, mutta koulunsa hän kävi Helsingissa, josta Karl Enckell sai professuurin.

Ensimmäinen runokokoelma Dikter julkaistiin v. 1923 ja ensimmäinen kuvataidenäyttely oli v. 1924. Enckell matkusteli paljon ympäri Eurooppaa (Ranska, Saksa, Italia, Pohjoismaat) ja Venäjällä. Monissa maissa hänellä oli matkojensa aikana taidenäyttelyitä. 

Enckellin lyriikan tyyli kehittyi 1930-luvulla kokeellisuudesta, avantgardismista, kohti klassisempaa ilmaisua. Hänen runonsa käsittelivät mm. luontoa ja ihmiskohtaloa. Ennen muuta näytelmissä tulivat esiin antiikin myyttiset tarinat (esim. Orfeus ja Eurydike). 

Rabbe Enckell kuului ns. Quosego -ryhmään kuten Edith Södergran, Elmer Diktonius ja Gunnar Björling, jotka olivat suomenruotsalaisen ja myös suomalaisen modernismin kärkinimiä. Ryhmä julkaisi samannimistä kirjallisuuslehteä. Ryhmä haki vaikutteita muualta maailmasta mm. Sigmund Freudin psykoanalyysistä. 

Enckellin edustamaa ajatonta klassillisuutta ja yksilöllisyyttä alettiin vastustaa 1960-luvun lopun politisoitumisen aikana. Vasemmistolaiset kirjailijat ja kriitikot pitivät häntä konservatiivisena reliktinä, jollaisista mm. yliopistomaailmassa oli päästävä eroon. Yksi arvostelijoista oli kirjailija ja psykiatri Claes Andesson. Enckell sai Helsingin ja Uppsalan yliopistojen kunniatohtorin arvot v. 1960 ja v. 1963. Taiteen akateemikon arvonimen hän sai v. 1972. 

Rabbe Enckell julkaisi yli 40 kirjallista teosta, ja häntä on pidetty tutkijana yhtenä merkittävimmistä pohjoismaisista modernismin kirjallisuusteoreetikoista. Hän mm. analysoi modernismin runokieltä, missä hän korosti sanojen selkeyden ja kielikuvien tarkkuuden merkitystä. Runot ruokkivat suoraan ihmisen ennen muuta näkö- ja kuuloaisteja. 

== Vaskihengitystä (Andedräkt av koppar) ==

Runoilija Rabbe Enckelin lyriikan huippuna mm. runoilija, kirjailija Helena Anhava pitää Vaskihengitystä (1946) -kokoelmaan sisältyvää sikermää 'Välisanat, pitkospuut', joka sisältyy ainakin kahteen suomenkieliseen teokseen. Toinen on postuumisti julkaistu Hiljaisuuden varjo : runoja vuosilta 1923-74 ja toinen on Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä. Runokokoelma ilmestyi muutama vuosi sodan jälkeen.

:''Mitään ei elämässä tavoita, ellei tavoita niitä sanoja, jotka kuultavat sitä mitä hengelle on kaikessa ja kaikissa yhteistä. Mitään ei tavoita, ellei pysty kutomaan itselleen pohjahaavia, kaikkiin meriin ja kaikkiin jokiin käypää.''

Vaskihengitystä -kokoelmaa on valikoiden kääntänyt suomeksi Tuomas Anhava.

== Teoksia ==

*Dikter (Runoja). 1923
*Flöjtblåsarlyckan (Huilunsoittajaonni). Runoja. 1925
*Tillblivelse. Novelleja. 1929
*Ljusdunkel. Novelleja. 1930
*Ett porträtt. Novelleja. 1931
*Vårens cistern (Kevään sammio). Runoja. 1931
*Landskapet med den dubbla skuggan (Kaksoisvarjomaisema). Runoja. 1933
*Tonbrädet (Ksylofoni). Runoja. 1935
*Herrar till natt och dag. Novelleja. 1937
*Valvet (Holvi). Runoja. 1937
*Lutad över brunnen (Kaivon ylle kumartunut). Runoja. 1942
*Andedräkt av koppar (Vaskihengitystä). Runoja. 1946
*Sett och återbördat (Nähtyä ja koettua). Runoja. 1950
*Skuggornas lysen (Varjojen valot). Runoja. 1953
*Strån över backen (Korsia kunnaalla). Runoja. 1957
*Kärnor av ögönblicket (Hetkien sydämet). Runoja. 1959
*Essay om livets framfart (Essee elämän riehunnasta). Esseitä. 1961
*Kalender i fragment (Katkelmain kalenteri). Runoja. 1962
*Det är dags (On aika). Runoja. 1965
*Dikt (Runoja). 1966
*Flyende spegel (Pakeneva peili). Runoja. 1974
*Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä /  Thomas Warburton, Harry Martinson, Rabbe Enckell. 1977. ISBN 951-1-04320-X. Sis. runoja Vaskihengitystä -kokoelmasta 

*Hiljaisuuden varjo: Runoja vuosilta 1923–1974. 2004. ISBN 951-1-19324-4 

[[Category:Kirjailijat|Enckell,Rabbe]] [[Category:Tammelalaisia|Enckell,Rabbe]]