Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tukikohta

2013-08-21T19:13:09Z

Tket:

[[Image:Tukikohta.jpg|thumb|right|300px|Kuva: Linnaseutu ry]][[Kaloisten kyläyhdistys ry|Kaloisten kyläyhdistys ry]]:n kylätalo Tukikohta on ihanteellinen paikka juhliin, kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin 15-50 henkilölle. Kestopäällystetyn tien varressa sijaitseva talo on ympärivuotisessa käytössä. Vuonna 2008 valmistunut erillinen kahviorakennus tarjoaa lisätilaa kesäisiin juhliin, ja pihapiirissä on myös tanssilato sekä erillinen nuotiopaikalla varustettu laavu.

Osoite: Asemintie 349, 14300 Renko

Tilat ja varustus: salin pöydät ja tuolit voidaan asetella joko luento- tai ruokailupöydiksi, lisäksi ne voidaan helposti kerätä nipuiksi, jolloin lattiatila saadaan vapaaksi videotykki, valkokangas ja piirtoheitin käytettävissä keittiö soveltuu ensisijaisesti muualla valmistetun ruoan tarjoilukeittiöksi keittiössä kylmiö, suurtalouskäyttöön tarkoitettu astianpesukone sekä suuri ja tavallinen kahvinkeitin alakerrassa noin 10 henkilölle sopiva sauna ja takkahuone

Lisätiedot ja varaukset: Tukikohdan isäntä: puh 044-314 4070, [http://www.kaloinen.fi www.kaloinen.fi] 
[[Coordinates::60.842771, 24.423677| ]]
[[Category:Renko]] [[Category:Juhlatalot]] [[Category:Kokoustilat]]

Kaloisten kartano

2013-08-21T19:08:42Z

Tket: /* Hakonkosken sahamylly */

Kaloisten eli Lehtikummun kartano on [[Renko|Rengon]] Kaloisten kylässä [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Se sijaitsee Kaartjoen ja viljelyspeltojen muodostamassa kulttuurimaisemassa, Hakonkosken läheisyydessä.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.83835" lon="24.39915">Lehtikumpu</marker>
</widget>

 

Talonpoikaisessa Rengossa on ollut ainoastaan kaksi tilaa, jotka ovat olleet aatelisten rälssiomistuksena. Vaimaren tila tuli 1560-luvulla useita Hämeessä olevia tiloja omistaneen De la Gardie -suvun rälssiksi, mutta tilalla ei ollut koskaan aatelisen asuinkartanoa, vaan lampuodit hoitivat sitä omistajan alusmaana. Toinen tila oli Kaloisten säteri. Se tuli kuitenkin vasta 1604 Norrköpingin valtiopäiväpäätöksellä ns. uudeksi rälssiksi, joka luovutettiin [[Brunow-suku|Brunow-suvulle]] 1600-luvun alussa. Tilaa hallitsi 1650-luvun vaiheilla ratsumestari ja myöhemmin everstiluutnantti Karl Brunow, joka asui [[Janakkala|Janakkalan]] [[Irjalan kartano|Irjalan]] kartanossa. Lampuodit hoitivat Kaloisten tilaa.

==== Sotilasvirkatalona ====

Kun reduktio eli läänitysten peruutus toteutettiin 1680-luvulla, Kaloisten tilasta tehtiin ruotujakolaitoksen tarvitsema sotilasvirkatalo, joten se säilyi aatelisena suurtilana. Sen viljelyksiä hoitivat lampuodit kuten myös muissa valtion omistamissa virkataloissa. Hämeen seudulla oli muun muassa [[Mustialan opisto|Mustialan]], [[Saaristen latokartano|Saaristen]], [[Hätilän latokartano|Hätilän]] ja [[Ojoisten kartano|Ojoisten]] virkatalot. Everstiluutnantti Brunow hallitsi edelleen Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmenttiin kuuluvaa Kaloisten puustellia, mutta 1720-luvulla sitä isännöi ratsumestari Leonhard Sölfversvahn ja hänen jälkeensä rykmentin majoitusmestari Gothard Georg von Rehausen. Ison vihan aikana Kaloisten puustelli, kuten moni muukin talo Suomessa vanäläismiehityksen aikana, oli autiona. 1700-luvun puolivälissä sotilasvirkatalon isäntänä oli kapteeni Leijsten.

Kaloisten Lehtikummun kapteenipuustellin vuokraajaksi mainitaan Hämeenlinnan väliaikaisen ojennus- ja työhuoneen kirjuri G.F. Rosenberg, joka lahjoitti [[Rengon Pyhän Jaakon kirkko|Rengon kappeliseurakunnan]] lainajyvästölle köyhäinhoitoa varten kymmenen ruistynnyriä. Lahjoittaja toivoi, että vilja käytettäisiin ensisijaisesti Kaloisten alustalaisten hyväksi.

==== Hakonkosken sahamylly ====

Everstiluutnantti Karl Brunow rakennutti omalla kustannuksellaan Hakonkosken myllyn ja sahamyllyn 1680-luvulla vanhan myllyn perustuksille. Mylly palveli Kaloisten kylän asukkaita, muilla kylillä oli omat myllynsä. Myös sahan laudat menivät kotitarpeisiin. Brunow tuotti puuta Janakkalan Salosta ja Irjalasta. Vuonna 1725 sahasta on maininta Kaartjoen ylittävästä Must'suonsillasta, jota edesmennyt [[Sauvalan kartano|Sauvalan]] isäntä kapteeni Brunow oli huoltanut. Saha oli alkeellinen vesirattaan pyörittämä kehäsahalaitos, jonka toiminta hiipui jo 1720-luvun lopulla. Hakonkosken saha perustettiin uudelleen veronalaisena laitoksena vuonna 1780, samaan aikaan kuin [[Lammi|Lammin]] [[Porraskoski|Porraskoski]]. Maaherra [[Anders de Bruce|Anders de Bruce]] vaikutti Rengon sahan perustamiseen. Saha paloi vuonna 1803, mutta se rakennettiin pian uudelleen.

Kaloisten Löfkullan eli Lehtikummun vuokraajana oli 1800-luvun lopulla Johan Kaloinen, joka rakennutti vuonna 1897 kehäsahan Kaartjoen Kaloisten koskeen. Vuonna 1901 Johan Kaloinen varusti joen toiselle puolelle rakennetun sahan höyrykoneella, kattiloilla, kehä- ja särmäyssahalla sekä höylällä. Vuoteen 1906 saha toimi tehokkaasti, kunnes se paloi maan tasalle. Uusi englantilainen höyrykone palveli kymmeniä vuosia sen jälkeen, vaikka rakennukset taas paloivat vuonna 1913. Sahaa uudistettiin taas 1950-luvulla puoliautomaattisella tukinnosturilla ja kuivaamolla. Yli puolet tuotannosta meni vientiin 1950-luvun lopulla.

==== Lehtikumpu ====

Kaloisten vanha säteri tunnetaan nykyisin nimellä Lehtikumpu. Vuodesta 1929 tilaa vuokrasivat Aku ja Anna Åhman (Ahtomies). Tilan pinta-ala oli tuolloin 176 hehtaaria, josta viljelyspeltoa oli 87 ha ja mäntypuustoista metsää 75 ha.

==== Lähteet ====

Hiekkanen, Markus, Härme, Jussi: Rengon historia. Jyväskylä 1993. ISBN 951-96943-0-7

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931

[[Category:Renko]][[Category:Kartanot]]

Kaloisten kartano

2013-08-21T19:06:07Z

Tket: /* Lehtikumpu */

Kaloisten eli Lehtikummun kartano on [[Renko|Rengon]] Kaloisten kylässä [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Se sijaitsee Kaartjoen ja viljelyspeltojen muodostamassa kulttuurimaisemassa, Hakonkosken läheisyydessä.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.83835" lon="24.39915">Lehtikumpu</marker>
</widget>

 

Talonpoikaisessa Rengossa on ollut ainoastaan kaksi tilaa, jotka ovat olleet aatelisten rälssiomistuksena. Vaimaren tila tuli 1560-luvulla useita Hämeessä olevia tiloja omistaneen De la Gardie -suvun rälssiksi, mutta tilalla ei ollut koskaan aatelisen asuinkartanoa, vaan lampuodit hoitivat sitä omistajan alusmaana. Toinen tila oli Kaloisten säteri. Se tuli kuitenkin vasta 1604 Norrköpingin valtiopäiväpäätöksellä ns. uudeksi rälssiksi, joka luovutettiin [[Brunow-suku|Brunow-suvulle]] 1600-luvun alussa. Tilaa hallitsi 1650-luvun vaiheilla ratsumestari ja myöhemmin everstiluutnantti Karl Brunow, joka asui [[Janakkala|Janakkalan]] [[Irjalan kartano|Irjalan]] kartanossa. Lampuodit hoitivat Kaloisten tilaa.

==== Sotilasvirkatalona ====

Kun reduktio eli läänitysten peruutus toteutettiin 1680-luvulla, Kaloisten tilasta tehtiin ruotujakolaitoksen tarvitsema sotilasvirkatalo, joten se säilyi aatelisena suurtilana. Sen viljelyksiä hoitivat lampuodit kuten myös muissa valtion omistamissa virkataloissa. Hämeen seudulla oli muun muassa [[Mustialan opisto|Mustialan]], [[Saaristen latokartano|Saaristen]], [[Hätilän latokartano|Hätilän]] ja [[Ojoisten kartano|Ojoisten]] virkatalot. Everstiluutnantti Brunow hallitsi edelleen Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmenttiin kuuluvaa Kaloisten puustellia, mutta 1720-luvulla sitä isännöi ratsumestari Leonhard Sölfversvahn ja hänen jälkeensä rykmentin majoitusmestari Gothard Georg von Rehausen. Ison vihan aikana Kaloisten puustelli, kuten moni muukin talo Suomessa vanäläismiehityksen aikana, oli autiona. 1700-luvun puolivälissä sotilasvirkatalon isäntänä oli kapteeni Leijsten.

Kaloisten Lehtikummun kapteenipuustellin vuokraajaksi mainitaan Hämeenlinnan väliaikaisen ojennus- ja työhuoneen kirjuri G.F. Rosenberg, joka lahjoitti [[Rengon Pyhän Jaakon kirkko|Rengon kappeliseurakunnan]] lainajyvästölle köyhäinhoitoa varten kymmenen ruistynnyriä. Lahjoittaja toivoi, että vilja käytettäisiin ensisijaisesti Kaloisten alustalaisten hyväksi.

==== Hakonkosken sahamylly ====

Everstiluutnantti Karl Brunow rakennutti omalla kustannuksellaan Hakonkosken myllyn ja sahamyllyn 1680-luvulla vanhan myllyn perustuksille. Mylly palveli Kaloisen kylän asukkaita, muilla kylillä oli omat myllynsä. Myös sahan laudat menivät kotitarpeisiin. Brunow tuotti puuta Janakkalan Salosta ja Irjalasta. Vuonna 1725 sahasta on maininta Kaartjoen ylittävästä Must'suonsillasta, jota edesmennyt [[Sauvalan kartano|Sauvalan]] isäntä kapteeni Brunow oli huoltanut. Saha oli alkeellinen vesirattaan pyörittämä kehäsahalaitos, jonka toiminta hiipui jo 1720-luvun lopulla. Hakonkosken saha perustettiin uudelleen veronalaisena laitoksena vuonna 1780, samaan aikaan kuin [[Lammi|Lammin]] [[Porraskoski|Porraskoski]]. Maaherra [[Anders de Bruce|Anders de Bruce]] vaikutti Rengon sahan perustamiseen. Saha paloi vuonna 1803, mutta se rakennettiin pian uudelleen.

Kaloisten Löfkullan eli Lehtikummun vuokraajana oli 1800-luvun lopulla Johan Kaloinen, joka rakennutti vuonna 1897 kehäsahan Kaartjoen Kaloisten koskeen. Vuonna 1901 Johan Kaloinen varusti joen toiselle puolelle rakennetun sahan höyrykoneella, kattiloilla, kehä- ja särmäyssahalla sekä höylällä. Vuoteen 1906 saha toimi tehokkaasti, kunnes sa paloi maan tasalle. Uusi englantilainen höyrykone palveli kymmeniä vuosia sen jälkeen, vaikka rakennukset taas paloivat vuonna 1913. Sahaa uudistettiin taas 1950-luvulla puoliautomaattisella tukinnosturilla ja kuivaamolla. Yli puolet tuotannosta meni vientiin 1950-luvun lopulla.

==== Lehtikumpu ====

Kaloisten vanha säteri tunnetaan nykyisin nimellä Lehtikumpu. Vuodesta 1929 tilaa vuokrasivat Aku ja Anna Åhman (Ahtomies). Tilan pinta-ala oli tuolloin 176 hehtaaria, josta viljelyspeltoa oli 87 ha ja mäntypuustoista metsää 75 ha.

==== Lähteet ====

Hiekkanen, Markus, Härme, Jussi: Rengon historia. Jyväskylä 1993. ISBN 951-96943-0-7

Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931

[[Category:Renko]][[Category:Kartanot]]

Kaloisten kyläyhdistys ry

2012-06-17T21:04:07Z

Tket:

== Taustat ==

Yhdistyksen edeltäjä oli Kaloisten kylätoimikunta. Se syntyi 1980-luvun lopulla silloiseen Rengon pitäjään Kaloisten koulupiiriin kyläkoulun ollessa lakkautusuhan alla. Koulupiiri käsitti Asemin, Kaloisten ja Vehmaisten kylät. Toimikunta avusti koulun toimintaa erilaisin keinoin. Esimerkiksi koulun käytöön hankittiin piano, ja koulu maalattiin talkoilla. Asukkaiden ja kylätoimikunnan taistelusta huolimatta koulu lakkautettiin, mutta kylätoiminta vahvistui.

Lakkautettu koulu myytiin, ja kylätoimikunta siirsi koululla olleet sodissa kaatuneiden muistotaulut sekä pianon Asemin kylässä olleeseen sotaveteraaniyhdistyksen Tukikohta-nimiseen yhdistystaloon. 90-luvulla sotaveteraanit katsoivat, että vanhenevilla veteraaneilla ei enää ollut riittävästi tarvetta omalle talolle, ja he ehdottivat, että  kylätoimikunta ostaisi talon. Koska rekisteröimätön kylätoimikunta ei voinut omistaa kiinteätä omaisuutta, toimikunta päätettiin muuttaa yhdistykseksi, jonka nimeksi tuli Kaloisten kyläyhdistys. Yhdistys rekisteröityi vuonna 1996, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 240 henkilöjäsentä Asemin, Kaloisten ja Vehmaisten kylistä. 

== Tehtävät ==

Kaloisten kyläyhdistys ry on [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupungin [[Renko|Rengon]] pitäjän [[Asemi|Asemin]], [[Kaloinen|Kaloisten]] ja [[Vehmainen|Vehmaisten]] kylien vakituisten ja kesäasukkaiden yhteinen. Jäsenmaksua maksaa vuosittain noin 250 henkilöjäsentä ja jäsentalouksia on 140. Yhdistys omistaa ja ylläpitää Kylätalo Tukikohtaa ja järjestää monenlaista mukavaa ja asuinviihtyvyyttä kohentavaa toimintaa ympäri vuoden. Yhdistys toimii kyliensä asukkaiden ja kesäasukkaiden yhteisenä edunvalvojana ja pyrkii toiminnallaan lisäämään alueensa viihtyvyyttä ja asuinmahdollisuuksia.

Yhdistys ylläpitää Kylätalo Tukikohtaa Asemin kylässä (Asemintie 349). Kylätalosta on muodostunut alueen asukkaiden harrastus- ja virkistystapahtumien keskus. Taloa vuokrataan myös muillekin kuin kyläläisille. Se on suosittu paikka perhejuhlien pitoon, ja varsinkin kesäaikana tilat riittävät suurellekin joukolle, sillä tontilla on myös kesäkahvila ja tanssilato, jotka voidaan kätevästi ottaa juhlakäyttöön.

Yhdistyksellä on myös [[Valajärven_mökki|rantamökki]] Valajärven rannalla. Sitäkin vuokrataan myös yhdistyksen ulkopuolisille viikoksi kerrallaan. Valajärven loivasti laskeva hiekkapohjainen ranta soveltuu mainiosti lapsiperheiden käyttöön.[[Image:Tervahauta.JPG|thumb|right|300px|Suuri tervahauta syttyy Renkoviikon avaukseksi kylätalo Tukikohdan pihapiirissä.]]

== Tapahtumat ==

Yhdistyksen kuuluisin kesätapahtuma lienee Tukikohdan pihapiiriin rakennettavan tervahaudan sytyttäminen renkoviikon avajaisperjantaina. Iltatoreja järjestetään kylätalolla heinäkuun puolivälistä elokuulle perjantai-iltaisin klo 18 alkaen. Lisäksi järjestetään retkiä ja koulutustilaisuuksia sekä muuta huvia jäsenille ja suurelle yleisölle. 

 

== Lisätietoja ==

[http://www.kaloinen.fi  www.kaloinen.fi] [[Coordinates::60.843283, 24.424299| ]]

[[Category:Kotiseutuyhdistykset]] [[Category:Renko]]