Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Keskustelu:Hämeenlinnan naisvankila

2011-10-09T05:11:48Z

Tireheb: Ak: Uusi sivu: Karua...

Karua...

Tiedosto:HMA H.JPG

2010-12-20T07:45:18Z

Tireheb: Hämeenlinnaa symboloiva H-kirjain maakunta-arkiston graafisessa betonijulkisivussa. Kuva: Tuomo Lindfors.

Hämeenlinnaa symboloiva H-kirjain maakunta-arkiston graafisessa betonijulkisivussa. Kuva: Tuomo Lindfors.

Tiedosto:HMA Julkisivu.JPG

2010-12-20T07:44:17Z

Tireheb: Hämeenlinnan maakunta-arkiston palkittu julkisivu. Kuva: Tuomo Lindfors.

Hämeenlinnan maakunta-arkiston palkittu julkisivu. Kuva: Tuomo Lindfors.

Keskustelu:Urbaani Unelma

2010-12-03T11:09:41Z

Tireheb:

Sivua tulisi muuttaa kansallisesta mainospuheesta siihen mitä Urbaani Unelma on Hämeenlinnassa. Häme-Wiki on Kanta-Hämeestä kertova alueellinen Wiki. Yleiset mainospuheet poistetaan, jos niissä ei ole viitteitä alueellisuuteen. Valokuvat, kertomukset ja muu alueellinen kuvaus on siis toivottavaa.

[[Käyttäjä:Nettiguru|Nettiguru]] 16.8.2010

Sivun sisältöä pitäisi fokusoida jollakin tapaa Hämeeseen tai mieluiten poistaa tämän kaltaiset artikkelit kokonaan Häme-Wikistä. Vaarana on kuitenkin koko ajan se, että muutkin hihhulit löytävät palvelun ja alkavat käyttää sitä oman sanomansa levittämiseen.

Irwin Goodman

2010-12-01T11:29:49Z

Tireheb:

'''Irwin Goodman''' eli '''Antti Yrjö Hammarberg''', syntyi 14. syyskuuta 1943 [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] ja kuoli 14. tammikuuta 1991 Haminassa. Hän oli suomalainen laulaja, esiintyvä taitelija ja säveltäjä. Hänen musiikillinen ja esityksellinen tyylisuuntansa oli vaihteleva, se liikkui pääsääntöisesti puoliakustisesta folk-musiikista sähköiseen rock-sävytteiseen musiikkiin.

== Irwinin musiikista ==

Antti Hammarberg musisoi yhdessä lapsuudenystävänsä [[Vexi_Salmi|Vexi (Veikko) Salmen]] kanssa. Salmen sanojen mukaan taiteilija Irwin Goodmania ei olisi ollut ilman Vexiä, joka sanoitti Irwinin kappaleet, eikä Vexiä ilman Irwiniä, joka taas sävelsi Vexin teksteihin. Salmi keksi myös Antti Hammarbergille hänen taiteilijanimensä.

Irwinin ja Vexin yhteistyön tulosta alettiin kutsua irwinismiksi, jossa irvailtiin vallanpitäjiä ja jos ei nyt ihannoitu niin ainakin vannottiin reteemmän ja rentumman elämän nimeen.Siksi onkin selvää, että Irwin ei laulutyylissään tyydy minkään valtakunnan peruslauluun vaan se kallistuu enemmän ilmilaulun puolelle ja nimenomaan rentoon ja velttoon juoppolauluun.

Irwinin musiikki sai kuulijansa duunariväestä, koulua käymättömistä tai ammattikoulun käyneistä työtä tekevistä tai työttömistä miehistä, jotka olivat iältään 25–35-vuotiaita. Tätä joukkoa on yhdistänyt raskas ruumiillinen työ ja vastaavasti vapaa-ajan viettoon on kuulunut ajoittain reipas alkoholin käyttö.

Irwinin musiikissa piilee kiintoisa paradoksi: siinä on tukeva annos tyytymättömyyttä herrojen saamattomuuteen, mutta toisaalta mikäli irwiniläisessä ”antaa mennä” -hengessä päätettäisiin, asiat saattaisivat olla enemmältikin hunningolla.

== Irwin Goodmanin menestyskappaleita ==

{| class="FCK__ShowTableBorders"
|-
| valign="top" |
*"En kerro kuinka jouduin naimisiin" (1965)
*"Työmiehen lauantai" (1965)
*"Kalteritango" (1966)
*"Autolla kanarian saarille" (1966)
*"Ei tippa tapa" (1966)
*"Raha ratkaisee" (1966)
*"Terveisiä Seutulasta" (1967)
*"Ryysyranta" (1967)
*"Kieltolaki" (1968)
*"Reteesti vaan" (1968)
*"Juhlavalssi" (1968)
*"Kun ei rahat riitä" (1968)
*"Meni rahahommat pieleen" (1970)
*"St. Pauli ja Reeperbahn" (Syksyn Sävelen voittaja 1970)
*"Tositarkoituksin" (1970)

| valign="top" |
*"Poing poing poing" (Syksyn Sävelen voittaja 1971)
*"Lievestuoreen Liisa" (1971)
*"Vielä yhdet" (1972)
*"Las Palmas" (1972)
*"Oli simmarit, sammarit, kummarit ja pipo" (1972)
*"Laulajan testamentti" (1972)
*"Kohta taas on joulu" (1972)
*"Vain elämää" (1973)
*"Si Si Si" (1973)
*"Viuhahdus" (1974)
*"Haistakaa paska koko valtiovalta" (1976)
*"Häirikkö" (1976)
*"Rhodos" (1977)
*"Manu vippaa muutama markk (1977)
*"Silirimpsis" (1977)

| valign="top" |
*"Tyttö tuli" (1978)
*"Suruton nuoruusaika" (1978)
*"Härmäläinen perusjuntti" (984)
*"Terveisiä perseestä" (1984)
*"Eletään vaan vaikka piruuttaan" (1984)
*"Vanha juoppo" (1984)
*"Sepalus auki" (Syksyn Sävelen lehdistöpalkinto 1985)
*"Henkipatto" (1985)
*"Rentun ruusu" (1988)
*"Ostoskeskus ja krouvi" (1988)
*"Viimeinen laulu" (1988)
*"Mutakuono ja lakupelle" (1989)
*"Ai ai ai kun nuori ois" (1990)
*"Karjala takaisin" (1990)
*"Riemu ja Ratto" (1990)

|}

== Kokoelmat ==

{| class="FCK__ShowTableBorders"
|-
| valign="top" |
*Viisi vuotta, vaan ei suotta 1965–1970 (1970)
*Kolme vuotta ihan suotta 1962–1965 (1971)
*Harvat ja valitut (1973)
*Irwin Goodman Story (1977)
*Parhaat päältä (1978)
*Irwin niin kuin haluat (1978)
*Unohtumattomat (1979)
*Reteesti (1983)
*28 reteintä (1987)
*Rentun rallit (1988)
*16 reteintä (1988)
*Irwinin parhaat (1989)
*Viimeiset laulut (1991)
*Laulajan testamentti (1991)

| valign="top" |
*2 alkuperäistä Reteesti vaan / St. Pauli ja Reeperbahn (1991)
*2 alkuperäistä Irwinismi / Ei tippa tapa (1991)
*Irwin Goodman (1992)
*Toivotut (1992)
*Irwin 50 vuotta Remix (1993)
*Irwin 1943–1991 (1994)
*20 suosikkia – Ryysyranta (1995)
*20 suosikkia – Vain elämää (1996)
*20 suosikkia – Rentun ruusu (1997)
*20 suosikkia – Laulajan testamentti (1998)
*20 suosikkia – Salainen agentti (1999)
*Rentun Ruusut, 4 CD:n boksi ja 2 CD:n tupla (2000)
*Erikoiset (2001)
*Kellarissa, lavalla ja studiossa (2003)
*Nostalgia (2005)
*Tähtisarja – 30 suosikkia (2006)

|}

== Elokuvat ==

*Topralli (1966)
*Vapaa duunari Ville-Kalle (1984)
*Rentun Ruusu (2001)

== Kirjallisuutta ==

*[[Vexi Salmi]]: Raha ratkaisee (Karisto, 1967)
*Vexi Salmi: Parhaat laulut (Fazer, 1971)
*Erkki Wessman: Rentun ruusu (Aquarian, 1991) ISBN 951-8975-11-6
*Vexi Salmi: Siniset mokkakengät (WSOY, 1993) ISBN 951-0-19072-1
*Vexi Salmi: Mikä laulaen tulee (WSOY, 1994) ISBN 951-0-19903-6
*Olavi Kaskisuo ja Vexi Salmi: Vain elämää (WSOY, 2001) ISBN 951-0-25872-5
*Juha Rantala: Musiikillinen elämäkerta (Pop-Kirja, 2002) ISBN 952-91-4313-3
*Juha Rantala: Irwin Goodman – Kehdosta hautaan (2003, laajennettu versio 2006) ISBN 952-5546-20-9
*Ari Lahti: Vuosikertakirja (2005, laajennettu versio 2006) ISBN 952-91-9607-5

== Lisätietoja ==

[http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=51:taiteet&id=114:punaportin-blues&Itemid=77 Punaportin blues] Virtuaalipolku.fi -palvelussa 

Kohi, Hanna 1992: Lauluäänen ydin. Musiikin suunta 3. 

[[Category:Hämeenlinnalaisia|Hammarberg, Antti]] [[Category:Laulajia|Irwin Goodman]]

Jarmo Sermilä

2010-12-01T11:23:31Z

Tireheb:

Jarmo Sermilä (16.8.1939) on hämeenlinnalainen säveltäjä. 

== Ura ==

Maamme musiikkielämässä Sermilällä on ollut runsaasti luottamustehtäviä. 1970-luvulla hän johti Suomalaisen musiikin tiedotuskeskusta, ja samalla vuosikymmenellä hän vaikutti Yleisradion kokeilustudion yhtenä perustajana ja taiteellisena johtajana. Vuosina 1981-99 hän toimi Suomen Säveltäjät ry:n varapuheenjohtajana. Ehkä tärkeimpänä kokemuksenaan hän pitää Viitasaaren Musiikin aika –festivaalin taiteellisen johtajan asemaa v. 1987-99. Näiden ohella listaan kuuluu koko joukko musiikkialan järjestöjen johtotehtäviä, mm. Teoston varapuheenjohtajuus 1990-luvulla. Kiinnostus itse musiikin ympärillä olevaan kaupalliseen toimintaan sai hänet perustamaan oman kustannus- ja levy-yhtiön, Jasemusiikki Oy:n, jonka toimitusjohtajana hän edelleen vaikuttaa suomalaiseen musiikkiin. Sen sijaan säveltäjille ominaista alaa, musiikin opetusta, hän sanoo pelkäävänsä, koska ”siinä ei koskaan voi olla varma, mitä on pilaamassa.”

Sermilän oma [[Musiikista (J. Sermilä)|kirjoitus musiikistaan ja urastaan]].

== Palkinnot ==

Sermilä on saavuttanut useita voittoja ja tunnustuksia useissa sävellyskilpailuissa. Hän sai mm. Hämeenlinnan kaupungin musiikkipalkinnon vuonna 1981 ja Hämeen läänin taidepalkinnon 1988.

== Lisätietoja ==

[http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=51:taiteet&id=107:jarmo-sermilaen-haemeenlinna&Itemid=77 Jarmo Sermilän Hämeenlinna] Virtuaalipolku.fi -palvelussa

== Lähteet ==

*Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki 1989.
*Jarmo Sermilän kotisivu http://www.saunalahti.fi/~jase1/

{{Tynkä}}

[[Category:Hämeenlinnalaisia|Sermilä]] [[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät|Sermilä]]

Keilaklubi Courun Colaajat ry

2010-11-25T09:57:21Z

Tireheb:

Keilaklubi Courun Colaajat ry eli CouCou on [[Hattula|hattulalainen]] keilailun erikoisseura. Seura on perustettu vuonna 1991 pääasiassa hattulalaisten keilailunharrastajien erikoisseuraksi. Nykyään jäseniä on myös [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] ja [[Janakkala|Janakkalasta]]. Seura ei ota keilailua kuolemanvakavasti, mutta pyrkii silti kannustamaan jäseniään osallistumaan aktiivisesti kilpailutoimintaan sekä Hämeenlinnan että ympäristökuntien keilailuhalleissa. Osalla jäsenistä menestystä onkin tullut. Seurassa tällä hetkellä noin 20 jäsentä ja se kuuluu Hämeenlinnan Keilailuliittoon. 

Keilaklubi järjestää vuosittain Courun Colaus keilakisan.

==== Lisätietoja ====

*[http://www.moppi.fi/coucou Seuran kotisivut]
*Sähköposti: coucou (at) moppi.fi 

[[Category:Urheiluseurat]]

Tiedosto:Loppi vaakuna.JPG

2010-11-25T09:02:34Z

Tireheb:

Niittykatu

2010-11-19T12:12:07Z

Tireheb:

Nämä kuvat ovat osa [[Aikakone_Eenokki|Aikakone Eenokkia]]. Eenokin kautta pääset nauttimaan kymmenistä kuvapareista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Kuvaparien historialliset kuvat ovat [[Hämeenlinnan_kaupungin_historiallinen_museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] kuva-arkistosta. Kuvatiedot on koonnut ja värikuvat ottanut FM Tiina Kaila vuoden 2009 aikana.

== Niittykatu 3 ==

Tiina Kailan ottama kuvasarja Niittykatu 3:n nopeasta purkamisesta vuonna 1985. 

[[Image:Niittyk3 vanha1.jpg|400px]] [[Image:Niittyk3 vanha2.jpg|400px]] 

[[Image:Niittyk3 vanha3.jpg|400px]] [[Image:Niittyk3 vanha5.jpg|400px]] 

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen talomuseotoimikunta esitti kahden linnan kulttuurimaisemaan läheisesti liittyvän korttelin rakennusten säilyttämistä. Tulipalot – mutta myös raaka purkaminen – ovat tuottaneet kortteleihin uudisrakennuksia kuten Niittykatu 3:ssa.

 

[[Image:Niittykatu3 uusi.jpg|400px]] 

Vuonna 1994 rakennettu uudisrakennus on arkkitehti [[Hannu Elfving|Hannu Elfvingin]] käsialaa. 

[[Coordinates::61.000405, 24.461403| ]]

[[Category:Aikakone_Eenokki]] [[Category:Kadut]]

Kormu

2010-11-11T13:24:47Z

Tireheb:

Kormun kylä on 500 asukkaan maalaisidylli [[Loppi|Lopen]] kunnassa Etelä-Hämeessä. Kyläkoulu on Kormun keskus.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.744675" lon="24.649343">Kormu</marker>
</widget>

Palvelut ja laajemmat harrastusmahdollisuudet ovat lyhyiden etäisyyksien päässä, sillä Kormusta on matkaa

*[[Riihimäki|Riihimäelle]] 7 km
*[[Loppi|Lopen]] kirkonkylään 12 km
*Pääkaupunkiseudulle 70 km
*[[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]] 37 km.

Pääkaupunkiseudulle ja Hämeenlinnaan vie moottoritie 3.

Kormun kylä on Lopen kunnan itäisin kylä. Kormu rajautuu itä- ja kaakkoisreunaltaan Riihimäen kaupunkiin, pohjoissyrjältään Janakkalan kuntaan ja länsisivultaan Lopen Launosten kylään. 

=== Lisätietoja ===

*[http://www.kormu.kotisivukone.com/ Kormun kyläyhdistyksen kotisivut] [[Coordinates::60.744675, 24.649343| ]]

[[Category:Loppi]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

Ypäjänkylän seuraintalo

2010-10-26T11:29:37Z

Tireheb:

Ypäjänkylän kyläyhdistyksen omistama vuonna -51 rakennettu seuraintalo on kaunis puurakennus, joka sijaitsee kylätien varrella lähellä viihtyisää uimapaikkaa. Alueella on myös lentopallokenttä ja tilava paikoitusalue kokkopaikkoineen.[[Image:Ypajankyla.jpg|thumb|right|300px]]

Talossa on juhla- ja kokoustilojen lisäksi Ypäjän Maa- ja kotitalousnaisten kutomakammari sekä Ypäjän reserviläisten ja Ypäjän riistamiesten yhteinen ampumarata.

Seuraintalo on vuokrattavissa perhejuhlien, kokousten ja erilaisten muiden tilaisuuksien pitopaikaksi ympäri vuoden. Tilat mahdollistavat isojenkin tapahtumien järjestämisen.

=== Osoite ===

Ypäjänkyläntie 842, 32140 [[Ypäjä|Ypäjä]]

=== Tilat ja varustus ===

Talossa on tilava sali, jossa kiinteä näyttämö, keittiö ja kahviotilat, eteistilassa vaatesäilytys ja sisäwc:t. Näyttämölle oma sisäänkäynti.

Salin pöytien ääreen mahtuu istumaan 150 henkilöä, kahviossa pöytäpaikat 30 - 50 henkilölle riippuen kattauksesta.

Keittiövarustukseen kuuluu kylmiö, jääkaappi, mikroaaltouuni, sähköliesi, puuliesi sekä astiastot.

Talon ympärillä on suuri piha-alue, jossa on paljon paikoitustilaa. Piha-aluetta on mahdollista käyttää kesäaikaan myös juhlatilana.

=== Muuta ===

Seuraintalon peruskorjaus on aloitettu vuonna 1991 ja tähän mennessä on valmistunut keittiö- ja kahviotilojen kunnostus, salin peruskorjaus, näyttämön esiripun uusiminen, sähköistyksen uusiminen remontoiduissa tiloissa sekä lämmin vesi keittiö- ja wc-tiloihin. Myös suurin osa ikkunoista on uusittu.

=== Sijainti ===

Seuraintalo sijaitsee [[Ypäjänkylä|Ypäjänkylän kyläkeskuksen]] välittömässä läheisyydessä. Talolle on Loimaalta noin 10 km, Humppilasta noin 12 km, kirkonkylästä 10 km, Forssasta 30 km.

=== Talonmies ===

Hannu Lammela, (02) 7684228

=== Varaukset ja tiedustelut ===

Satu Leppälahti, 050 363 0508

=== Lisätietoja ===

*[http://www.kolumbus.fi/ykyla/ www.kolumbus.fi/ykyla ][[Coordinates::60.865274, 23.218224| ]]

[[Category:Ypäjä]] [[Category:Juhlatalot]]

Hauhon murre- ja perinneyhdistys ry

2010-10-26T10:47:33Z

Tireheb:

[[Image:Hauho 1920 papp.jpg|thumb|right|400px|Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen m useon kokoelmat]]

Hauhon murre- ja perinneyhdistys ry on perustettu 27.9.2001. Yhdistyksen tarkoitus on hauholaisen [[Hauhon murre|murteen]] ja muun kansanperinteen kerääminen, tallentaminen sekä mahdollisuuksien mukaan myös julkaiseminen.

== Tähänastiset julkaisut ==

*Mahlottomia jonsei vihlonviimmesiä, Hauhon murteen sanakirja 2001.
*Taksvärkkitietä Tattarinmäelle, hauholaisia paikannimiä ja niihin liittyviä tarinoita 2004.
*Kumpaakin on vielä jonkin verran saatavana hintaan 20 euroa, myy Hauhon Isännöitsijätoimisto Hauhontie 19 ja Salme Pohjola, Seuratie 2 as 4.
*Hauhon nahkurit, alansa ammattimiehiä, Matti Taposen tutkimusten perusteella tehty vihkonen, loppuunmyyty. Lainattavissa Hauhon kirjastosta.

Kaikki julkaisutuotot käytetään äidinkielen stipendeihin.

Lisäksi on tehty lukuisia vihkosia hauholaisista rakennuksista ja henkilöistä. Niitä ei ole myynnissä, mutta lainattavissa.

== Hauholaisen perinteen tallennus ==

Keruukohteita ovat erityisesti hauholaiseen elämäntapaan liittyvät asiat, kuten eri ammattien kuvaukset, arkielämä, ruokatalous, juhlat, koulumuistot, tarinat, kaskut, henkilökuvaukset ja murresanat. Saatuja tietoja kootaan luettaviksi vihkoiksi, joita annetaan [[Hauhon kirjasto|Hauhon kirjastolle]] lainattaviksi kiinnostuneille. Talteen saamiamme tietoja hyödynnämme myös  osallistumalla erilaisiin seminaareihin, luentotilaisuuksiin ym. Voimavaramme eivät riitä omien tilaisuuksien järjestämiseen, mutta lähdemme mielellämme kertomaan tiedoistamme vaikkapa kylä- ym. yhdistysten tilaisuuksiin. Niistä emme yleensä laskuta palkkiota. Tilaukset Seppo Soittila tai Salme Pohjola

Yhtenä varainkeruumuotona vuokraamme omistamaamme jalkapuuta esim. pikkujoulujen ym. juhlien vapaamuotoiseksi ohjelmaksi.

Yhdistyksen puheenjohtaja on Seppo Soittila, Satulantie 2, 14700 Hauho ja sihteeri Salme Pohjola, Seuratie 2 as 4, 14700 Hauho.

== Kotiseutuaiheinen kirjoituskilpailu Minun Hauho ==

Hauhon murre- ja perinneyhdistys ry järjesti Hauhon kunnan viimeisenä toimintavuonna yleisen kirjoituskilpailun aiheena Minun Hauho. Meitä moitittiin siitä, että otsikossa on kielioppivirhe. Se oli tietoisesti tehty, sitä käytettiin eräänlaisena hellittelymuotona, esimerkkinä vaikkapa ”tämä on minun tyttäreni, minun lapsi”. Ainutlaatuinen, läheinen. Kilpailuun saatiin yhteensä 25 kirjoitusta neljässä eri sarjassa. Kirjoitusten kautta saatiin runsaasti erilaista perinnetietoa ja upeita kirjoituksia, joita on julkaistu Hauhon Joulussa ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubin vuosijulkaisussa. Etsimme koko ajan muita julkaisumahdollisuuksia. 

Kirjoituskilpailun tulokset julkaistiin ja palkinnot jaettiin ensimmäisenä Hauho-päivänä Hauhon yhtenäiskoululla 13.9.2008.

 '''Kilpailun tuomarit ja voittajat:'''

Kirjastonjohtaja Irmeli Isokivijärvi Äidinkielenopettaja Terhi Välimäki Kansakoulunopettaja Hannu Markkula. Hannu vetäytyi pois tuomaristosta sairauden vuoksi. Hänen tilalleen valittiin Kansakoulunopettaja Antti Holttinen '''Tuomariston päätös:''' Nuorten sarjoihin tuli vain yksi kilpailutyö kumpaankin. Palkintoja ei näissä sarjoissa jaeta, vaan tuomariston ehdotuksesta kummallekin osallistujalle annetaan erityinen kunniamaininta ja kirjapalkinto. Kunniamaininnan ja kirjan saavat Nimimerkki Hauholainen 14 v, Minna Helkiö Hauholta ja nimimerkki Njusja, Niina Iisakkila Perttulasta

Molemmissa aikuisten sarjoissa päätettiin jakaa kolme ensimmäistä palkintoa, koska jokainen kirjoitus olisi kelvannut voittajaksi. Ne olivat niin hyviä, erilaisia ja samantasoisia, että tuomaristo päätti jakaa ykkössijat.

'''Palkitut ovat:''' Aikuisten työikäisten sarja: Nimimerkki Mimosa, Minna Vuorinen Hauholta Nimimerkki Neljä Oravaa, Sinikka Lindström Joutsenosta ja Nimimerkki Ootti, Orvokki Seppänen Valkeakoskelta

'''Eläkeikäisten sarja:''' Nimimerkki Maija II, Marjatta Tuomisto Hämeenlinnasta Nimimerkki Vuokko ja vanhus, Martti Kukkola Hauholta ja Nimimerkki Mummon mökki, Tuulikki Harjulehto Espoosta

Lisäksi palkittiin erillisenä palvelutalo Koivukodon ryhmätyönä tehty kirjoitus entisajan vanhustenhuollosta. Koivukodon muistelijat palkitaan lähitulevaisuudessa jollakin tavalla Koivukodossa. Työn kokoonpanijalle Raija Kirjavaiselle annetaan kirjapalkinto. Koivukodossa järjestettiin sittemmin iltapäivätilaisuus talon asukkaille soiton, laulun ja kerronnan merkeissä.

[[Category:Hauho]] [[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]