<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Timoeerola</id>
	<title>Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Timoeerola"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/Toiminnot:Muokkaukset/Timoeerola"/>
	<updated>2026-04-30T04:23:31Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.2</generator>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Toivaala&amp;diff=5316</id>
		<title>Toivaala</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Toivaala&amp;diff=5316"/>
		<updated>2012-01-27T13:21:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Timoeerola: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&amp;lt;widget type=&amp;quot;googlemap&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.14463&amp;quot; lon=&amp;quot;24.80552&amp;quot;&amp;gt;Toivaala&amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/widget&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Muinainen Toivaala&amp;amp;nbsp;  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivaalan kylä sijaitsee [[Tuulos|Tuuloksessa]] [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Sen ikivanha tontti sijaitsee [[Eerolan kartano Tuuloksessa|Eerolan kartanon]] mailla, Suolijärven luoteispuolella. Ensimaininta Toivaalasta on vuodelta 1433, jolloin Tuuloksen lautamiesten joukossa oli Michil Tåiuale-niminen mies. Nimestä on käytetty muotoja Toiwola ja Toiwala. Vanhan tarinan mukaan &amp;quot;vanha sotauros nimeltä Toivala&amp;quot; oli asunut Toivalan kylän keskellä olevalla kartanonmäellä [[Birger Jarl|Birger Jarlin]] aikaan ja oli rakentanut myös [[Tuuloksen kirkko|Tuuloksen kirkon]]. Jokatapauksessa Toiva on ollut jo keskiajalla käytössä Tuuloksessa kylän-tai liikanimenä, ja nimenä se&amp;amp;nbsp;viittaa niin etelä-karjalaiseen kuin virolais-suomalaiseen, pakanuudenaikaiseen nimistöön. Toivaalan viljelysmaiden nimet kertovat hyvin vanhasta peltoviljelystä, kuten esimerkiksi Raponpelto ja&amp;amp;nbsp;Rapoo. Toivaalasta on löydetty nuoremman rautakauden aikaisia ruumishautoja, jonka mukaan asutus on levinnyt hedelmällisille rantamaille [[Hauho|Hauhon]] vesistön haaraumille jo varhaisina maanviljelyskulttuurin aikoina. Tuuloksen muinaislinnat, Laurinkallio, joka sijaitsee Pyhäjärven itäkulmassa&amp;amp;nbsp;sekä Toivaalan Linnakallio kertovat myös tästä ikivanhasta asutushistoriasta. Pyhäjärven ja Suolijärven välisellä alueella sijaitsevat [[Juttila|Juttilan]], [[Sairiala|Sairialan]] ja Toivaalan kylät ovat Tuuloksen vanhimpia ja keskeisimpiä asuinalueita. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Keskiajan Toivaala  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 1543 Toivaalassa oli yhteensä kuusi taloa, joista yksi oli rälssitila. 1400-luvun alkupuolella&amp;amp;nbsp;Sen omistajuuden jakoivat [[Lammi|Lammin]] kirkkoherra Jöns Böste&amp;amp;nbsp;ja Sairialan Ihannus.&amp;amp;nbsp;[[Porkkalan kartano|Porkkalan kartanon]] [[Olavi Tavast|Olavi Tavast]], piispa Maunu Tawastin ja [[Martti Skytte|Martti Skytten]] sukulainen,&amp;amp;nbsp;lunasti molemmilta heidän osuutensa&amp;amp;nbsp;1450-luvulla.&amp;amp;nbsp;Tämä lampuotitila sai myöhemmin nimen Rykäri eli Rapoo. Rykäri on muunnos Bryggaresta, mutta Rapoo on ehkä peräisin jo 1400-luvun lopulla Hauholla eläneestä&amp;amp;nbsp;Nicki Rapareisi -nimisestä katselmusmiehestä, jonka sukulaisen oletetaan olleen lampuotina tilalla. Rapoon omistajaksi tuli myöhemmin [[Hämeen linna|Hämeen linnanvouti]] [[Knut Posse|Knut Posse]], joka&amp;amp;nbsp;sai vuoden 1477 sarkajaon yhteydessä omistukseensa myös Sairialan kartanon. Hän omisti myös Olavi Tavastin leskeltä ostamansa [[Syrjäntaka|Syrjäntaan]] Lepistön. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Nykypäivän Toivaala  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toivaalassa on vanha Eerolan kartano, joka isäntä saa elinkeinonsa viljan, rypsin ja sokerijuurikkaan viljelyllä. Kartano periytyy keskiajalta, ja siihen on aikoinaan yhdistetty mm. Sairialan kuninkaankartano. Toivaalan maisemat alkavat viereisen kylän, Sairialan,&amp;amp;nbsp;viljelyspelloilta ja seuraavat Suolijärven rantaa. Suolijärven pohjoispuolella kohoaa&amp;amp;nbsp;metsäinen selänne, joka antaa Tuuloksen kulttuurimaisemalle oman leimansa. Tuuloksen keskiaikainen kivikirkko hallitsee maisemaa Toivaalan edessä Suolijärven rannalla Sairialasta katsottuna. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aivan Toivaalan vieressä, Eerolan tilan lähellä Kirkkotiellä on Terolan taimitarha.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Lähteet  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://www.terola.fi/ &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Tuulos|Toivaala]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Toivaala]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Timoeerola</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerolan_kartano_Tuuloksessa&amp;diff=5312</id>
		<title>Eerolan kartano Tuuloksessa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerolan_kartano_Tuuloksessa&amp;diff=5312"/>
		<updated>2012-01-27T13:20:43Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Timoeerola: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Eerolan kartano sijaitsee [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]], [[Tuulos|Tuuloksessa]], Suolijärven koillisrannalla Toivaalassa, vastapäätä [[Tuuloksen kirkko|Tuuloksen vanhaa kirkkoa]]. Keskiaikainen kirkko hallitsee [[Sairiala|Sairialan]]&amp;amp;nbsp;peltomaisemia ja&amp;amp;nbsp;rantaniittyjä. Sairialan kylä oli aikoinaan tällä alueella.&amp;amp;nbsp;Eerolan&amp;amp;nbsp;klassisistinen päärakennus on vuodelta 1935. [[Toivaala|Toivaalan]] vanha kylätontti sijaitsee Eerolan rakennusten ympärillä. Eerolan mailta löydettiin vuonna 1938 kiviröykkiöstä&amp;amp;nbsp;pitkäkaulainen ruotokeihäänkärki, savenpaloja sekä&amp;amp;nbsp;luita. Seuraavana vuonna löytyi toinenkin hautaröykkiö, jossa oli pääkallo ja luunkappaleita, mutta ei esineistöä. Muinaislöydöt kuuluvat&amp;amp;nbsp; tyypillisiin nuoremman rautakauden [[Hauho|Hauhon]] vesistön ruumishautoihin. Tuuloksen alueen maaperä salli alkeellisen maanviljelyksen, joten asutus vakiintui&amp;amp;nbsp;näille seuduille tuona aikana.&lt;br /&gt;
 &amp;lt;widget type=&amp;quot;googlemap&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.15218&amp;quot; lon=&amp;quot;24.80284&amp;quot;&amp;gt;Eerola&amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/widget&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Eerolan omistajia  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eerolan&amp;amp;nbsp;kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1539 lähtien.&amp;amp;nbsp;Tila&amp;amp;nbsp;koostuu entisestä Eerolan ratsutilasta, johon yhdistettiin 1680-luvulla toinen tila. 1890-luvulla siihen liitettiin puolet Kauppilan perintötilasta ja 1910-luvulla suurin osa palstoitettua Sairialan kuninkaankartanoa, joka oli vuonna 1563 lahjoitettu vapaaherra Klas Kristerinpoika Hornille. Eerolan kartano periytyi Eerolan suvulle, ja vuodesta 1905 sen omistajana oli kansanedustaja, kunnallisneuvos Albert Eerola (1874-1950) ja vaimonsa Niina Johanna, os. Annila.&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Albert Eerolan jälkeen tila periytyi hänen pojalleen Seppo Eerolalle (s. 1908) ja Tuuloksen Syrjäntakaa Rekolan talosta kotoisin olleelle vaimolleen Katri Eerolalle (os. Rekola). Seppo Eerolan veli Esko Eerola puolestaan rakensi talon lähelle Tuuloslampea, niin kutsuttuun Tumpinmäkeen. Samassa yhteydessä Eerolan vanhoja maita myös jaettiin useampaan osaan. Kantatila jäi kuitenkin Seppo Eerolalle.&amp;amp;nbsp;&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
70-luvun puolivälissä tila siirtyi Seppo Eerolan kuoleman jälkeen hänen pojalleen Risto Eerolalle (s.1949). Risto Eerola on naimissa Janakkan Hyvikkälästä kotoisin olevan Raija Eerolan (os. Leppäsen) kanssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kunnallisneuvos Albert Eerola  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johan Albert Eerola&amp;amp;nbsp;valittiin eduskuntaan kaksissa vaaleissa, vuosina 1924 ja 1939 Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä, ja hän toimi kansallisen kokoomuksen kansanedustajana toukokuusta 1924 syyskuuhun 1927 ja syyskuusta 1939 huhtikuuhun 1945. Eduskunnan valiokunnista hän oli jäsenenä pankkivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, suuressa valiokunnassa, talousvaliokunnassa ja työväenasiainvaliokunnassa. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä presidentinvaalissa vuonna 1931 ja Tuuloksen kunnanvaltuutettuna. Hän sai vuonna 1934 kunnallisneuvoksen arvonimen. Paitsi maanviljelijä ja kansanedustaja, Eerola oli myös kirjailija. Hän kirjoitti mm. runoja ja näytelmiä: &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Runo-oraita 1903 &amp;lt;br&amp;gt;Vihurin-väreitä 1907 &amp;lt;br&amp;gt;Unia: näytelmä kahdessa näytöksessä, teoksessa Päivölän kummulta 2&amp;amp;nbsp;: Päivölän oppilasliiton julkaisu 1914 &amp;lt;br&amp;gt;Taipuuko suomalainen talonpoika valtiososialismiin? 1934 &amp;lt;br&amp;gt;&amp;quot;Totuus eräästä lentolehtisestä&amp;quot;&amp;amp;nbsp;: vastaukseksi professori Bruno Salmialalle 1935 &amp;lt;br&amp;gt;Sukujuuret&amp;amp;nbsp;: maakirjajuhlaan 24.6.1939, 1939 &amp;lt;br&amp;gt;Riihen portailla&amp;amp;nbsp;: runoja 1946 &amp;lt;br&amp;gt;&amp;quot;Hieno käytös&amp;quot;&amp;amp;nbsp;: kaksinäytöksinen pila. Seuranäytelmiä 124. v.1951 &amp;lt;br&amp;gt;Mottimiehiä&amp;amp;nbsp;: kaksiosainen näytelmä. Seuranäytelmiä 514. v.1950 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Eerolan rakennukset ja&amp;amp;nbsp;elinkeinot&amp;amp;nbsp;  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eerolan päärakennus on rakennettu vuonna 1935, ja sen suunnitteli rakennusmestari Laitinen kotimaiseen klassilliseen kartanotyyliin. Sen keskiosassa on ristipääty päätykolmioineen ja etukuistin empiretyyliset pylväät kannattelevat kolmionmuotoista otsikkoa. Tiilinen karjarakennus viistettyine satulakattoineen rakennettiin vuonna 1906, mutta se romahti vuonna 2010. Jyväaitta on vuodelta 1798. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eerolan kartanon nykyinen omistaja on Albert Eerolan pojanpoika Risto Eerola (s.1949), joka peri tilan Albert Eerolan pojalta Seppo Eerolalta. Risto Eerola&amp;amp;nbsp;luopui karjataloudesta 70-luvulla ja siirtyi sokerijuurikkaan, viljan ja rypsin viljelyyn. Myös metsätaloudella on Eerolan tilalla tänä päivänä keskeinen, sillä tilan nykypinta-alasta valtaosa on metsätalousmaata. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eerolan kartanon vanhaa päärakennusta vastapäätä sijaitsee nähtävästi jo varhaisessa vaiheessa kantatilasta erotettu toinen Eerola, jonka omistaa Jari Eerola. Tämä tila tunnetaan myös nimellä Setälä. Tilalla harjoitetaan nykyään viljelytoiminnan lisäksi karjataloutta sekä hevosten hoitoa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Lähteet  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I. Toim. Y.S.Koskimies. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Eerola &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eerolan sukukirja&amp;lt;br&amp;gt;&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Tuulos|Eerola]] [[Category:Kartanot|Eerola]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Timoeerola</name></author>
	</entry>
</feed>