Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Forssan Osake Yhtiö ja maatalous

2014-09-06T10:33:37Z

Tervalammin Eliisa:

[[Image:Kartanokadun pytingit.jpg|thumb|right|200px|Kartanonkadun varressa sijainneita pytinkejä. Kuva: Forssan museon kuva-arkisto.]]Forssan Osake Yhtiön patruunan [[Axel Wilhelm Wahren|Axel Wilhelm Wahrenin]] lempiajatus oli, että teollisuus ja maatalous ovat kumpikin suomalaisia peruselinkeinoja, joiden tulee kulkea rinta rinnan. Tehtailijan innostus luontoon ja maanviljelyyn johti siihen, että hän yksityishenkilönä osti Wiksbergin kartanon vuonna 1852. Siellä Wahren saattoi vapaasti kokeilla ulkomaanmatkoilla näkemiään uutuuksia. Mustialan ohella Wiksbergin kartanon maanviljelys olikin kiertoviljelyineen, salaojituksineen ja kääntöauroineen oman aikansa huippua Suomessa. 

Wahrenin tavoitteena oli liittää maatalous myös Forssan Osake Yhtiön toimintaan. Tarkoituksena oli saada edullisia elintarvikkeita tekstiilitehtaan työläisille. Maakauppojen ja tilusjärjestelyjen kautta yhtiön hallintaan päätyivät ensin Nikkilän ja Kyttälän tilat. Linikkalan talollisten vastustuksesta huolimatta 1870-luvulle tultaessa Forssan kartano, ns. Uusikartano alkoi muodostua yhtiön hankittua omistukseensa useita maatiloja nykyisen Forssan keskustan alueelta.

Wahren / Forssa Yhtiö osti myös tiloja Forssan ulkopuolelta ensimmäisenä Tervalammin tilan Härkätien varrelta Lopelta 1870-luvulla. Tila oli 406 ha ja sen tarkoituksena oli metsätalouden lisäksi tuottaa lihaa vastarakennetussa navetassa. Tämän jälkeen Yhtiö osti useita tiloja Tammelasta ja lähialueilta.

[[Image:Uudenkartanon viljamakasiini.jpg|thumb|right|200px|Uudenkartanon viljamakasiini. Kuva: Forssan museon kuva-arkisto.]]Aluksi työläisten asuntoina käytettiin vanhojen tilojen rakennuksia. Nykyisen Kartanonkadun varrelle oli tehty jo 1850-luvulta lähtien työväenasuntoja, ns. pytinkejä. Ensin rakennettiin neljä pytinkiä tehdastyöläisiä varten, myöhemmin kolme lisää nimenomaan Forssan kartanon työväkeä varten. Myöhemmin 1870-luvulla rakennusrivistöön siirrettiin vielä puistossa sijainnut, alun perin Jokioisilta tuotu sairaala. Nämä kaikki rakennukset ovat jo hävinneet. Viimeinen pytinki purettiin liikekiinteistön tieltä 1980-luvun lopulla.

Uudenkartanon talli ja navetta rakennettiin vuonna 1876. Kartanon alueella oli lisäksi riihiä sekä meijeri Loimijoen rannassa ja viljamakasiini. Jykevä tiilistä tehty varastorakennus sijaitsi vanhan torin laidalla, nykyisen Kartanonkadun [[Image:Uudenkartanon navetta.jpg|thumb|right|200px|Uudenkartanon navetta]]varrella, vastapäätä Puistolinnaa. Makasiini purettiin 1960-luvun alussa. Nykyään rakennuksen muisto elää sen tilalle nousseen kerrostalon nimessä – Jyvähovi. Navetta ja Uudenkartanon jäljellä olleet rakennukset purettiin 1970-luvun puolivälissä, ja niiden paikalle avattiin vuonna 1976 kaksi tavarataloa.

== Lähteet ==

Ahonen, Kaisa: Forssan teollisuusympäristön historiaa. 1978. Kaukovalta K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934.

[[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Forssa]]

Tiedosto:Oton varastetut kalsarit.jpeg

2014-09-06T10:09:33Z

Tervalammin Eliisa: Otto Lintukorven laatima ilmoitus Hämeen Sanomiin

Otto Lintukorven laatima ilmoitus Hämeen Sanomiin

Tervalammin talo

2014-09-06T10:01:23Z

Tervalammin Eliisa:

Tervalammin talo Lopella on Vojakkalan kylän Sokalan talon uudistila. Tervalammin talo on ollut eräs käytetyimmistä pysähdyspaikoista [[Hämeen härkätie|Hämeen Härkätiellä]]. Talossa on mahdollisesti ollut kievari. <widget type="googlemap">
<marker lat="60.77029" lon="24.06637">Tervalammin talo</marker>
</widget>

 

 

==== Forssa-yhtiön aika ====

Forssa-yhtiö osti Tervalammin talon metsätilaksi ja karjan kasvattamista varten. Hän rakennutti pihalle navetan. Axel Wilhelm Wahrenin vuonna 1847 perustama [[Forssa-Yhtiö|Forssa-yhtiö]] loi tekstiilitehdasyhdyskunnan ja nosti Forssan taloudelliseen ja kulttuuriseen kukoistukseen. Wahren rakensi tehtaidensa ympärille kaiken mitä työläiset tarvitsivat; mm. kauppan, koulun, kirjaston ja terveydenhuollon. Tämä oli teollisuusjohtajien tapa tuohon aikaan. Finlayson ja Forssa-yhtiö fuusioituivat vuonna 1934, ja tuotanto jatkui osana isompaa konsernia, kunnes Forssan toiminta päättyi kokonaan vuonna 2009.

==== Vuoden 1918 tapahtumat ====

Tervalammilla oli Forssa-yhtiön aikana etumiehenä Aukusti Silen -niminen mies vaimoineen. Kansalaissodan aikaan he asuivat Tervalammin talossa. Tuhansia punaisia perheineen pakeni Hämeen Härkätietä pitkin Forssan suunnasta kohti Lahtea, päämääränään Venäjä. Öiksi joukot majoittuivat tien varrella oleviin taloihin. Tervalammin taloon majoittui 26.4. joukko punaisia johtajanaan Mustalais-Svanteksi kutsuttu mies. Valkoisten kapteeni Lyytisen johtama osasto sai tietää heidän olinpaikkansa ja muodosti pimeyden turvin talon ympärille ketjun. Aamuyöllä alkoi tunnin kestävä tulitus, jonka aikana Silenin pariskunta oli piilossa talon kellarissa. Taistelun kuluessa punaiset alkoivat paeta Pääjärven suunnassa olevan suon yli. Tulituksessa kaatui sekä punaisia että valkoisia; pihalle ja talon ympäristöön jäi noin 30 kaatunutta. Kaatuneista punaisista jäi paikalle seitsemän, jotka haudattiin Hautanummin mäkeen, 400 m talosta länteen. Aukusti Silenin täytyi yhtiön käskystä olla hautaamassa kuolleita punaisia. 

Vuonna 1947 Vojakkalan Työväenyhdistyksen toimesta paikalle pystytettiin patsas, jossa on vuosiluku 1918. Taistelussa kuolleet hevoset haudattiin neljään eri hautaan, useat Tervalammin talon navetan taakse. Näkyvissä on vieläkin painaumat hautojen kohdalla, luodinjäljet talon seinässä ja navetan kivijalassa.

Talon ostivat vuonna 1924 Lyyli ja Jalo Mäkelä. Heidän perheenseenä kuului myös Olavi (1921) ja Kerttu (1923). Vuonna 1927 syntyi Eino, joka osti talon siaruksiltaan ja perusti perheen Aili Silenin kanssa 1957. Eino ajoi taksia 65-vuotiaaksi asti ja soitti haitaria maataaloustöiden lisäksi. Pienviljelijän emäntänä Aili Mäkelä harrasti öljyvärimaalausta.
Ailin kuotua 1995 maataloustoiminta loppui ja sen tilalle tuli kesäteatteri - Tervalammin teatteritraktori 1999-2014.

 

Lähteet:

Hämeen Härkätiellä. Toim. Pirjo Poutanen. Keuruu 2002. ISBN 951-1-17872-5

http://www.loppi.fi/Loppi/Palvelut/Kuntapalvelut/Vapaa-aikapalvelut/Kulttuuri/Opaskurssi/Harkatie-Lopella/

  [[Coordinates::60.77029, 24.06637| ]]

[[Category:Vojakkala]]