Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Matti Pohto

2016-11-06T15:48:48Z

Skriivari: Matti Pohto, Emanuel Kanajärvi, Suomen vanhat kirjat

Matti Pohto, Kirja-Matti Ylistarosta

Matti Pohto syntyi 1817 Ylistarossa. Hän oli vanhojen kirjojen keräilijä, myi arkkiveisuja leipätöikseen ja sitoi kirjoja. Kun Suomen ainoa suurkirjasto tuhoutui Turun palossa 1827. Kun Suomessa oli ennen vuotta ennen vuotta 1850 ilmestynyt n 6600 teosta, oli Pohtolla niistä n. 3500. Hän lahjoitti suuren määrän kaksoiskappaleitaan ja 1300 uniikkikappalettaan yliopiston kirjastolle. Matti Pohto surmattiin Viipurissa 1857.

Matti Pohto tutustui yhteisen mielenkiinnon, kirjojen keräilyn merkeissä Kalvolan metsäisillä takaseuduilla asuvaan Emanuel Kanajärveen vuonna 1850 siirtäen omat kirjakokoelmansa turvaan tämän luo. Hänellä oli Kanajärvellä oma kamarikin.
Vuotta1848 kutsutaan Euroopan hulluksi vuodeksi. Keisari Nikolai I puolusti tuolloin valta-asemaansa Puolassa ja Preussissa. Krimin sodassa hieman tämän jälkeen oli suomalaisiakin mukana. Arkkiveisut kertoivat tuona aikana uutisia tavalliselle kansalle. Ei ihme, että kirjankerääjät halusivat suojata aineistonsa Kalvolan metsien suojaan.

Lähteet:
Häme-Wikin artikkeli Kanajärvestä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Emanuel_Kanaj%C3%A4rvi
Ylistaron sivusto Kirja-Matista: http://www.netikka.net/ylistaronoppaat/kirjamatti.htm
Matti Pohto Wiki-Pediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Pohto

Lapatossu

2016-11-06T14:27:58Z

Skriivari: Lapatossu, Hämeenlinna-Helsinki-rata, Suomen Filmiteollisuus, 1937, Aku Korhonen, Heinu

Luokka: Kiinnostavia hahmoja
"Lapatossu"
Lapatossun henkilöstä on useita tarinoita. Henkilöä on asetettu Kuopioonkin, mutta ehkä luotettavin selvitys asettaa Lapatossun Hämeeseen, Hattulan Heinun kylään.

Lapatossu oli Hämeenlinna-Helsinki-rataa rakentamassa ollut työmies, Kalle Gustafsson, joka oli syntynyt Saaren virkatalon vanhimpana poikana 8.1.1840 .

Tässä yksi paikkakunnalla kerrottu tarina: Lapatossulta tahtoivat mennä kahvee-ja ruokatunnit sekaisin. Kerran Lapatossu taas viipyi nokosilla ruokatunnillaan pitempään, jolloin mestari oli antanut hänelle rahaa ja kehotuksen ostaa kaupungista itsellensä kello.

Toisena päivänä ruokatunti oli kuitenkin jälleen venähtänyt pitkäksi nokosten takia. Mestari herätteli Lapatossua ja kysyi, että eikös Lapatossu nyt ostanutkaan sitä kelloa. Tähän Lapatossu: -Kyllä ostin. Eikös Mestari näe, tuossahan se roikkuu, lampaankello, lepän oksassa.

Lapatossusta on tehty kotimainen elokuvakin, jossa häntä esitti mainio näyttelijä Aku Korhonen.

Heinun kylässä on nykyään Lapatossun nimeä kantava tie muistona tästä historian hahmosta.

http://yle.fi/vintti/yle.fi/ikimuistoinen/lapatossu_historia.html

Edward Mikkola

2016-11-06T14:13:19Z

Skriivari:

[[Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg|kehyksetön]]

Kansakoulunopettaja
''Juho Edvard Mikkola'' * 1882 +1942 Kalvola

Puoliso Hilja Lydia Mikkola s.Palva, oli syntynyt Hausjärvellä 30.9.1890.
Edvard ja Hilja avioituivat 6.11.1911. Hiljan vanhemmat olivat Axel August Andersson s 22.11.1854 Nurmijärvi ja Aurora Emilia Palva s Latostenmaa s 22.1.1874 Ridasjärvi, Palojoki, Latostenmaa. Hilja toimi käsityönopettajana Kutilan koulussa.
Tr. Heli

Opettaja Mikkola toimi pitkän työuran Kalvolassa:
Kalvola, Patakankaan kansakoulu, yläkoulun opettaja 1911-1916.
Kalvola, Kutilan kansakoulu, yläkoulunopettaja 1916-1942.
Vuonna 1926-27 Kutilan kansakoulu toimi Kouluhallituksen laatiman uuden valtakunnallisen opetussunnitelman kokeilukouluna.

Opettaja Mikkola toimi Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1919-1942

Hän oli vapaa-aikanaan toimittaja, kirjailija ja runoilija:

Esim Kutilan siltahankkeen puuhamies.Hanketta varten perustettu osuuskunta kokoontui koululla. Opettaja Mikkola neuvoi hankkeen osakkaita ja uutisoi paikallisiin sanomalehtiin kylän asioista mm. “Kutilan Kallein sillanteko”. Sanomalehtiartikkelissaan hän arvioi kustannukseksi n 400 000 mk, kun talkootyö oli otettu huomioon.

19.3.1921 “Torpparien vapautus -juhlassa” esitettiin hänen juhlarunonsa “ Kirret sulaa”, jonka myöhemmin Kalvolan kanttori Martti Uoti sävelsi. Teos esitettiin Kalvolan kirkkokuoron yli 100 vuotta kirkkomusiikkia Kalvolassa- juhlassa 2013.
Runo: Kutilan laulu Sävel “Oi laula mulle, äiti”.

Edward Mikkola kirjoitti työuransa ohella lukuisia julkaisija. Mm.
"Emanuel Kanajärvi" Samassa julkaisussa on Yrjö Laineen piirrokset Mikkolan tekstiin "Kanajärven rakennukset". Eripainos Kotiseudusta 1/1941.
"Joulutonttu / Koulun joulujänis" Koulutarpeiden keskusliike, toimittanut Aukusti Salo. Kuvitanut Rudolf Koivu. Karo Otava.
"Kalvolan Keihään 25-vuotishumoreski" Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1934.
"Kotimatkalla" Etelä-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kirkollisiin laulujuhliin Kalvolassa 29.6.1941. Suomalainen Kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna, 1941.
''Kylästä ja kylän raitilta, katkelmia hämäläisen saarikylän elämästä viime vuosisadalla'' Sarja Hämeen heimoliiton julkaisuja. 1936 Karisto
"Nuoret ja kotiseutututkimus" Suomen yleisradio/Esitelmäosasto. Esitelmä
''Nuorten kotiseutuopas'' Hämettä ja hämäläisiä. Arvi A Karisto Oy 1932.
''Palanen Kawolan Kutilan kylän historiaa'' Kirjoittanut Edward Mikkola. Ylipainos Häme-lehdestä. Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1921.
"Tonttujen kepposet" Otava 1938. Neljä lastennäytelmää.
"Vanha laskiainen" Nimimerkki Laippa-Juha. Aamulehti, sunnuntailiite no 6 (40) 11.2.1934.

Mikkolan käyttämiä nimimerkkejä olivat em. Laippa-Juha ja ELA

Nuorisoseuratyö hänelle sydämen asia. Hän oli mm. mukana hankkimassa Patakankaalle nuorisoseurantaloa.

Edvard Mikkola kuoli Kalvolassa v 1942, ja hänet on haudattu Hyvinkäälle. Paikkakuntalaiset keräsivät hänen nimeään kantavan muistorahastoon 17 765 mk, ja hankkivat hänen muotokuvansa koulusalin seinälle. Tällä hetkellä hänen muotokuvansa on Iittalan yhtenäiskoulun kokoelmissa.

Lähteet: Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste, historiikki Kalvolan kirjasto.
Pirjo Innan artikkeli "Edward Mikkolan kirjallisia töitä". POLVESTA POLVEEN. Kutilan kyläsanomat 1990. Monistelehti. Vastaava Toimittaja Erkki Saraste.

https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-85006
https://www.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-84977
http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?muistilista=true&id=84977&view=lres
[[Tiedosto:Edward Mikkola|pienoiskuva|Maalaus. 1940-luvulla. Sijainti Iittalan yhtenäiskoulun arkisto.]]

Edward Mikkola

2016-11-06T14:11:14Z

Skriivari:

[[Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg|kehyksetön]]
Kansakoulunopettaja
''Juho Edvard Mikkola'' * 1882 +1942 Kalvola

Puoliso Hilja Lydia Mikkola s.Palva, oli syntynyt Hausjärvellä 30.9.1890.
Edvard ja Hilja avioituivat 6.11.1911. Hiljan vanhemmat olivat Axel August Andersson s 22.11.1854 Nurmijärvi ja Aurora Emilia Palva s Latostenmaa s 22.1.1874 Ridasjärvi, Palojoki, Latostenmaa. Hilja toimi käsityönopettajana Kutilan koulussa.
Tr. Heli

Opettaja Mikkola toimi pitkän työuran Kalvolassa:
Kalvola, Patakankaan kansakoulu, yläkoulun opettaja 1911-1916.
Kalvola, Kutilan kansakoulu, yläkoulunopettaja 1916-1942.
Vuonna 1926-27 Kutilan kansakoulu toimi Kouluhallituksen laatiman uuden valtakunnallisen opetussunnitelman kokeilukouluna.

Opettaja Mikkola toimi Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1919-1942

Hän oli vapaa-aikanaan toimittaja, kirjailija ja runoilija:

Esim Kutilan siltahankkeen puuhamies.Hanketta varten perustettu osuuskunta kokoontui koululla. Opettaja Mikkola neuvoi hankkeen osakkaita ja uutisoi paikallisiin sanomalehtiin kylän asioista mm. “Kutilan Kallein sillanteko”. Sanomalehtiartikkelissaan hän arvioi kustannukseksi n 400 000 mk, kun talkootyö oli otettu huomioon.

19.3.1921 “Torpparien vapautus -juhlassa” esitettiin hänen juhlarunonsa “ Kirret sulaa”, jonka myöhemmin Kalvolan kanttori Martti Uoti sävelsi. Teos esitettiin Kalvolan kirkkokuoron yli 100 vuotta kirkkomusiikkia Kalvolassa- juhlassa 2013.
Runo: Kutilan laulu Sävel “Oi laula mulle, äiti”.

Edward Mikkola kirjoitti työuransa ohella lukuisia julkaisija. Mm.
"Emanuel Kanajärvi" Samassa julkaisussa on Yrjö Laineen piirrokset Mikkolan tekstiin "Kanajärven rakennukset". Eripainos Kotiseudusta 1/1941.
"Joulutonttu / Koulun joulujänis" Koulutarpeiden keskusliike, toimittanut Aukusti Salo. Kuvitanut Rudolf Koivu. Karo Otava.
"Kalvolan Keihään 25-vuotishumoreski" Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1934.
"Kotimatkalla" Etelä-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kirkollisiin laulujuhliin Kalvolassa 29.6.1941. Suomalainen Kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna, 1941.
''Kylästä ja kylän raitilta, katkelmia hämäläisen saarikylän elämästä viime vuosisadalla'' Sarja Hämeen heimoliiton julkaisuja. 1936 Karisto
"Nuoret ja kotiseutututkimus" Suomen yleisradio/Esitelmäosasto. Esitelmä
''Nuorten kotiseutuopas'' Hämettä ja hämäläisiä. Arvi A Karisto Oy 1932.
''Palanen Kawolan Kutilan kylän historiaa'' Kirjoittanut Edward Mikkola. Ylipainos Häme-lehdestä. Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1921.
"Tonttujen kepposet" Otava 1938. Neljä lastennäytelmää.
"Vanha laskiainen" Nimimerkki Laippa-Juha. Aamulehti, sunnuntailiite no 6 (40) 11.2.1934.

Mikkolan käyttämiä nimimerkkejä olivat em. Laippa-Juha ja ELA

Nuorisoseuratyö hänelle sydämen asia. Hän oli mm. mukana hankkimassa Patakankaalle nuorisoseurantaloa.

Edvard Mikkola kuoli Kalvolassa v 1942, ja hänet on haudattu Hyvinkäälle. Paikkakuntalaiset keräsivät hänen nimeään kantavan muistorahastoon 17 765 mk, ja hankkivat hänen muotokuvansa koulusalin seinälle. Tällä hetkellä hänen muotokuvansa on Iittalan yhtenäiskoulun kokoelmissa.

Lähteet: Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste, historiikki Kalvolan kirjasto.
Pirjo Innan artikkeli "Edward Mikkolan kirjallisia töitä". POLVESTA POLVEEN. Kutilan kyläsanomat 1990. Monistelehti. Vastaava Toimittaja Erkki Saraste.

https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-85006
https://www.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-84977
http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?muistilista=true&id=84977&view=lres
[[Tiedosto:Edward Mikkola|pienoiskuva|Maalaus. 1940-luvulla. Sijainti Iittalan yhtenäiskoulun arkisto.]]

Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg

2016-11-06T14:09:17Z

Skriivari: Skriivari tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg

Edward Mikkola

2016-11-06T13:44:21Z

Skriivari:

Kansakoulunopettaja
''Juho Edvard Mikkola'' * 1882 +1942 Kalvola

Puoliso Hilja Lydia Mikkola s.Palva, oli syntynyt Hausjärvellä 30.9.1890.
Edvard ja Hilja avioituivat 6.11.1911. Hiljan vanhemmat olivat Axel August Andersson s 22.11.1854 Nurmijärvi ja Aurora Emilia Palva s Latostenmaa s 22.1.1874 Ridasjärvi, Palojoki, Latostenmaa. Hilja toimi käsityönopettajana Kutilan koulussa.
Tr. Heli

Opettaja Mikkola toimi pitkän työuran Kalvolassa:
Kalvola, Patakankaan kansakoulu, yläkoulun opettaja 1911-1916.
Kalvola, Kutilan kansakoulu, yläkoulunopettaja 1916-1942.
Vuonna 1926-27 Kutilan kansakoulu toimi Kouluhallituksen laatiman uuden valtakunnallisen opetussunnitelman kokeilukouluna.

Opettaja Mikkola toimi Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1919-1942

Hän oli vapaa-aikanaan toimittaja, kirjailija ja runoilija:

Esim Kutilan siltahankkeen puuhamies.Hanketta varten perustettu osuuskunta kokoontui koululla. Opettaja Mikkola neuvoi hankkeen osakkaita ja uutisoi paikallisiin sanomalehtiin kylän asioista mm. “Kutilan Kallein sillanteko”. Sanomalehtiartikkelissaan hän arvioi kustannukseksi n 400 000 mk, kun talkootyö oli otettu huomioon.

19.3.1921 “Torpparien vapautus -juhlassa” esitettiin hänen juhlarunonsa “ Kirret sulaa”, jonka myöhemmin Kalvolan kanttori Martti Uoti sävelsi. Teos esitettiin Kalvolan kirkkokuoron yli 100 vuotta kirkkomusiikkia Kalvolassa- juhlassa 2013.
Runo: Kutilan laulu Sävel “Oi laula mulle, äiti”.

Edward Mikkola kirjoitti työuransa ohella lukuisia julkaisija. Mm.
"Emanuel Kanajärvi" Samassa julkaisussa on Yrjö Laineen piirrokset Mikkolan tekstiin "Kanajärven rakennukset". Eripainos Kotiseudusta 1/1941.
"Joulutonttu / Koulun joulujänis" Koulutarpeiden keskusliike, toimittanut Aukusti Salo. Kuvitanut Rudolf Koivu. Karo Otava.
"Kalvolan Keihään 25-vuotishumoreski" Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1934.
"Kotimatkalla" Etelä-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kirkollisiin laulujuhliin Kalvolassa 29.6.1941. Suomalainen Kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna, 1941.
''Kylästä ja kylän raitilta, katkelmia hämäläisen saarikylän elämästä viime vuosisadalla'' Sarja Hämeen heimoliiton julkaisuja. 1936 Karisto
"Nuoret ja kotiseutututkimus" Suomen yleisradio/Esitelmäosasto. Esitelmä
''Nuorten kotiseutuopas'' Hämettä ja hämäläisiä. Arvi A Karisto Oy 1932.
''Palanen Kawolan Kutilan kylän historiaa'' Kirjoittanut Edward Mikkola. Ylipainos Häme-lehdestä. Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1921.
"Tonttujen kepposet" Otava 1938. Neljä lastennäytelmää.
"Vanha laskiainen" Nimimerkki Laippa-Juha. Aamulehti, sunnuntailiite no 6 (40) 11.2.1934.

Mikkolan käyttämiä nimimerkkejä olivat em. Laippa-Juha ja ELA

Nuorisoseuratyö hänelle sydämen asia. Hän oli mm. mukana hankkimassa Patakankaalle nuorisoseurantaloa.

Edvard Mikkola kuoli Kalvolassa v 1942, ja hänet on haudattu Hyvinkäälle. Paikkakuntalaiset keräsivät hänen nimeään kantavan muistorahastoon 17 765 mk, ja hankkivat hänen muotokuvansa koulusalin seinälle. Tällä hetkellä hänen muotokuvansa on Iittalan yhtenäiskoulun kokoelmissa.

Lähteet: Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste, historiikki Kalvolan kirjasto.
Pirjo Innan artikkeli "Edward Mikkolan kirjallisia töitä". POLVESTA POLVEEN. Kutilan kyläsanomat 1990. Monistelehti. Vastaava Toimittaja Erkki Saraste.

https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-85006
https://www.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-84977
http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?muistilista=true&id=84977&view=lres
[[Tiedosto:Edward Mikkola|pienoiskuva|Maalaus. 1940-luvulla. Sijainti Iittalan yhtenäiskoulun arkisto.]]

Lapatossu

2016-11-06T12:28:19Z

Skriivari: Ak: Uusi sivu: Luokka: Kiinnostavia hahmoja "Lapatossu" Lapatossu oli Hämeenlinna-Helsinki-rataa rakentamassa ollut työmies. Häneltä tahtoivat mennä kahvee-ja ruokatunnit sekaisin. Kerran L...

Luokka: Kiinnostavia hahmoja
"Lapatossu"
Lapatossu oli Hämeenlinna-Helsinki-rataa rakentamassa ollut työmies. Häneltä tahtoivat mennä kahvee-ja ruokatunnit sekaisin.

Kerran Lapatossu taas viipyi nokosilla ruokatunnillaan pitempään, jolloin mestari oli antanut hänelle rahaa ja kehotuksen ostaa kaupungista itsellensä kello.

Toisena päivänä ruokatunti oli kuitenkin jälleen venähtänyt pitkäksi nokosten takia. Mestari herätteli Lapatossua ja kysyi, että eikös Lapatossu nyt ostanutkaan sitä kelloa. Tähän Lapatossu: -Kyllä ostin. Eikös Mestari näe, tuossahan se roikkuu, lampaankello, lepän oksassa.

Lapatossusta on tehty kotimainen elokuvakin, jossa häntä esitti mainio näyttelijä Aku Korhonen.

Heinun kylässä on nykyään Lapatossun nimeä kantava tie muistona tästä historian hahmosta.

Luokka:Kiinnostavia hahmoja

2016-11-06T11:46:07Z

Skriivari:

[[Category:Kertomuksia_ja_tarinoita]]
"Lonkoosi"
Lonkoosiksi kutsuttiin Kalvolassa joskus 1900-luvun alussa kulkenutta työmiestä. Oli huomattavan pitkä olemukseltaan verrattuna paikallisiin ja omat kujeet tavatessa.

Keskustelu:Edward Mikkola

2016-11-06T11:08:38Z

Skriivari: Ak: Uusi sivu: Hei Yritin laittaa sivustolle kuvan Edeard Mikkolasta maalatusta taulusta Edward Mikkola. jpge Kuva on siellä olemassa, mutta.en saanut linkitettyä tähän. Voisiko joku auttaa h...

Hei
Yritin laittaa sivustolle kuvan Edeard Mikkolasta maalatusta taulusta Edward Mikkola. jpge Kuva on siellä olemassa, mutta.en saanut linkitettyä tähän. Voisiko joku auttaa hieman...

Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg

2016-11-06T11:03:01Z

Skriivari: Skriivari tallensi uuden version tiedostosta Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg

Tiedosto:Edward Mikkola.jpeg

2016-11-06T10:46:06Z

Skriivari:

Edward Mikkola

2016-11-06T10:40:10Z

Skriivari:

Kansakoulunopettaja
Juho Edvard Mikkola * 1882 +1942 Kalvola

Puoliso Hilja Lydia Mikkola s.Palva, oli syntynyt Hausjärvellä 30.9.1890.
Edvard ja Hilja avioituivat 6.11.1911. Hiljan vanhemmat olivat Axel August Andersson s 22.11.1854 Nurmijärvi ja Aurora Emilia Palva s Latostenmaa s 22.1.1874 Ridasjärvi, Palojoki, Latostenmaa. Hilja toimi käsityönopettajana Kutilan koulussa.
Tr. Heli

Opettaja Mikkola toimi pitkän työuran Kalvolassa:
Kalvola, Patakankaan kansakoulu, yläkoulun opettaja 1911-1916.
Kalvola, Kutilan kansakoulu, yläkoulunopettaja 1916-1942.
Vuonna 1926-27 Kutilan kansakoulu toimi Kouluhallituksen laatiman uuden valtakunnallisen opetussunnitelman kokeilukouluna.

Opettaja Mikkola toimi Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja vuosina 1919-1942

Hän oli vapaa-aikanaan toimittaja, kirjailija ja runoilija:

Esim Kutilan siltahankkeen puuhamies.Hanketta varten perustettu osuuskunta kokoontui koululla. Opettaja Mikkola neuvoi hankkeen osakkaita ja uutisoi paikallisiin sanomalehtiin kylän asioista mm. “Kutilan Kallein sillanteko”. Sanomalehtiartikkelissaan hän arvioi kustannukseksi n 400 000 mk, kun talkootyö oli otettu huomioon.

19.3.1921 “Torpparien vapautus -juhlassa” esitettiin hänen runonsa “ Kirret sulaa”, jonka myöhemmin Kalvolan kanttori Martti Uoti sävelsi. Teos esitettiin Kalvolan kirkkokuoron yli 100 vuotta kirkkomusiikkia Kalvolassa- juhlassa 2013.
Runo: Kutilan laulu Sävel “Oi laula mulle, äiti”.

Edward Mikkola julkaisi työuransa ohella useita kirjoja. Mm.
''Kylästä ja kylän raitilta, katkelmia hämäläisen saarikylän elämästä viime vuosisadalla'' Sarja Hämeen heimoliiton julkaisuja. 1936 Karisto
''Palanen Kawolan Kutilan kylän historiaa'' Kirjoittanut Edward Mikkola. Ylipainos Häme-lehdestä.Suomalainen kirjapaino Osakeyhtiö, Hämeenlinna 1921.

Nuorisoseuratyö hänelle sydämen asia. Hän oli mukana hankkimassa Patakankaalle nuorisoseurantaloa.

Edvard Mikkola kuoli Kalvolassa v 1942, ja hänet on haudattu Hyvinkäälle. Paikkakuntalaiset keräsivät hänen nimeään kantavan muistorahastoon 17 765 mk, ja hankkivat hänen muotokuvansa koulusalin seinälle. Tällä hetkellä hänen muotokuvansa on Iittalan yhtenäiskoulun kokoelmissa.

Lähteet: Urpo Syrjä, Kalvolan koululaitos 1872-1976. Moniste, historiikki Kalvolan kirjasto.

https://museot.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-85006
https://www.finna.fi/Record/muistaja_hyvinkaa.M011-84977
http://www.muistaja.fi/imageinfo.php?muistilista=true&id=84977&view=lres
[[Tiedosto:Edward Mikkola|pienoiskuva|Maalaus. 1940-luvulla. Sijainti Iittalan yhtenäiskoulun arkisto.]]

Martti Uoti

2016-10-30T20:44:06Z

Skriivari: Alma Ahlman, kanttorin tytär Pihlajavedeltä.

''' Martti Uoti, kuorolaulun kehitystä Kalvolassa'''

Kalvolan seurakunnan viettäessä 350-vuotisjuhlaansa 30.1.2011 julkaistiin Martti Favorinin historiateos Kalvolan seurakunta 350 vuotta. Teoksesta käy ilmi, että pienessä maalaiskunnassa on elänyt jo yli 100 vuotta kuorolaulun traditio, jonka vaikutus edelleen tuntuu paikkakunnalla. Harrastus alkoi hengellisen kirkkokuoron muodossa, mutta on nykyään laajentunut eri ikäisten kuoroihin ja myös viihdelaulujen esittämiseen. 

Seurakunnassa on toiminut suurella innolla kuoro, joka ”sekaääninen laulukunta” mainitaan  Hämeen Sanomien numerossa 139, s.2 , 5.12.1893 laulamassa Hoosiannaa, ja että vuoromessua suorittamaan oli harjoitettu erityinen mieskööri. Kuoron oli koonnut tilapäinen ''urkuri Lehto'', joka oli lukkari-urkurina Kalvolassa 27.7.1893 -27.2.1895. Hämen Sanomissa no 140, s.2 7. joulukuuta vuonna 1895 on myös uutinen, että sekakööri lauloi Hoosiannan ja Hilariuksen kiitosvirren. Kuoron johtajana oli opettajatar ''Alma Ahlman'' ja säestäjänä opettaja ''J Sakselin''.  Opettaja Sakselin oli Kalvolan pitäjän 1872 perustetun Sauvalan koulun ensimmäisiä opettajia. Alma Ahlman oli nuori Kalvolan Taljalan koulun opettajatar, syntyisin Pihlajavedeltä ja kanttori Konstantin Sebastian Ahlmanin tytär. Kalvolasta Alman tie kävi Karunaan jo vuonna 1897, jossa hän avioitui kappalainen Anton Vilhelm Sederströmin kanssa, myöhemmin Suurpää. Nuori perhe muutti sitten Anjalaan, jossa Anton-puoliso toimi kirkkoherrana.

Erlundin ja Lehdon jälkeen toimi ''Samuli Kumpumäki'' 1903-1911 vaihtelevalla menestyksellä seurakunnan kanttori-urkurina. Vuoden 1904 piispantarkastuksessa sekakuoro lauloi peräti 50-henkisenä ja myöhemmin maallisemmissa juhlissa, mm. 1910 kesäjuhlissa Mönkön pihalla kuultiin kanttorin johdolla pitäjän sekakuoron laulua ja Iittalan torvisoittokunnan soittoa. (Kalvolan historia II, s. 173). 

Hänen jälkeensä oli kanttorina 1912-1917 hyväksi laulumieheksi kuvattu ''[http://fi.wikipedia.org/wiki/Irma_Rantavaara Vihtori Eemil Rantavaara]'', joka Lempäälän kanttori Tapion kanssa esitti duettoja kuulijakunnalle. (Favorin srk. historia, s. 66)

Kirkkokuoro-nimi tuli varsinaisesti käyttöön uuden kirkon myötä 1921 (Favorin srk. historia). 1890-luvulla aloittanut kanttori Lehto oli aloittanut kirkkokuorotoiminnan, joka silloin tällöin sai uutta pontta, mutta kirkkokuorotoiminta vakinaistui varsinaisesti vasta kanttori Salokantelen aikana. 

Kuoron jäsenen Aino Kaipaisen kokoamassa kuoron 85-vuotishistoriikissa päädyttiin asettamaan vakinaisen kuorotoiminnan alkuvuodeksi 1912. Tämä perustui Hämeen Sanomissa vuonna ilmeisesti 1912 julkaistuun uutisartikkeliin, jossa kerrotaan, että ''Wihtori Eemeli Rantavaara''  kokosi kuoron. Tuolloisessa ensimmäisessä kokoonpanossa lauloi 26 laulajaa. 

Pitkäaikaisen ja kuoron kehityksen kannalta merkittävän panoksen on antanut mm. kanttori ''Martti Uoti'' vuosina 1924-1955, säveltäjänäkin ansioitunut kirkkomuusikko. Hänen vaimonsa''[http://www.hamewiki.fi/wiki/Ester_Uoti Ester Uoti]'' työskenteli Sauvolan koulussa opettajana yhtä ansiokkaan työuran. 

1950-luvulla koulunjohtaja ''Hannu Vaaramon'' johdolla perustettiin ''Iittalan mieslaulajat'', joka edelleen jatkaa lauluharrastusta paikkakunnalla. ''Leena Lampela'' on antanut arvokkaan panoksen viihde- ja sekakuorolaulun saralla. Hänen aikanaan syntyi Vanajaveden opiston suojissa useita kuoroja paikkakunnalla, mm. ''Timotei-kuoro'', joka on osaltaan täydentänyt musiikin harrastamisen mahdollisuuksia paikkakunnalla.

 

Martti Uotin sävellys löytyy mm. Kansalliskirjastomme musiikkiosastolta: 

 Uoti, Martti Paikka: - Sisältö: Sävellyskäsikirjoitus[http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4vZtpBt/5l4wyLfxR/Files/CurrentFile/kansalliskirjaston_musiikkiarkistot.pdf "Ristinkantaja"] sekakuorolle Rajavuodet: - Määrä: 0,01 hm Käyttöehto: Jäljenteitä käsikirjoitusyksikön luvalla Kieli: fin Hakemistot: Luettelo nro 60 (Musiikki-Fazer) Signum: HYK Ms.Mus. 163 Uoti

Alma Ahlmanin suvusta Kalvolan/Karunan rippikirjoista vuosilta 1897 sekä Geni-sivustolla https://www.geni.com/people/Alma-Elina-Sederstr%C3%B6m/6000000012808428681?through=6000000012501980563

[[Category:Kuorot]] [[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät]]

Keskustelu:Iittalassa on käyty koulua vuodesta 1872

2016-10-30T19:07:37Z

Skriivari: Iittala / Kalvolan pitäjä /Sauvola?

Tarkalleen ottaen, jos puhutaan Kalvolan pitäjän kylistä, jollainen Iittalakin on, otsikko pitäisi olla Sauvalassa tai mieluumminkin Kalvolan pitäjässä on käyty koulua jo vuodesta 1872 lähtien. Kalvolan vaiheet kirjassa kirkkoherra Kuuliala toteaa s 201 näin: "Kutisten kartanon omistaja, Leskirouva Charlotta Barck luovutti koululle edullisen tontin Sauvalan kylästä. V 1870 rakennustyö saatiin alkuun kunnallisneuvos J.F.Lönnholzin toimellisella vaikutuksella." Kun alaotsikoissa käsitellään muitakin vanhoja Kalvolan alueen kouluja, voisi tämä näkyä myös pääotsikossakin.

Nykyään puhutaan Lasitehtaan ympärillä olevasta seudusta Iittalana, vaikka Iittalan talokanta edelleen on Kutisten, Iittalan, Sauvalan ja Orjanhirren kylien alueilla. Nykyään digiaikana kylärajat ovat poistumassa maarekisterin kartoista.

Pitäisikö otsikon kuitenkin olla Kalvolan pitäjässä on käyty koulua jo 1872 alkaen? Viittauksella Iittalan ala-asteesta kuitenkin Iittala-asiakin löytyy?

Pohtii Skriivari

Iittalassa on käyty koulua vuodesta 1872

2016-10-30T13:53:57Z

Skriivari:

[[Image:Sauvolan vanha kansakoulu.png|thumb|right|270px]]Ensimmäisen kerran [[Kalvola|Kalvolassa]] suunnitteli koulun perustamista kirkkoherra Sauren jo v. 1799, mutta hän kohtasi vielä vastustusta. Piispantarkastuksessa v. 1860 todettiin pitäjäläisten lukutaito edelleen heikon puoleiseksi. Tällöin päätettiin kyläkunnissa asettaa sunnuntai- eli pyhäkoulut, joissa "kristillisesti mieltyneet miehet eli vaimot ilman maksotta opettavat lapsia."

Vuonna 1865 kirkkoherra Skogströmin aikana palkattiin kokeeksi vaivaiskassan lainan turvin vuoden ajaksi "hyvillä todistuksilla varustettu neitsy Wilhelmina Nyman", joka opetti kiertokoulua aina kuusi viikkoa kussakin talossa. 

Jo ennen 1866 kansakouluasetuksen julkaisemista oli perustettu [[Hausjärvi|Hausjärven]] (1856), [[Janakkala|Janakkalan]] (1861), Sääksmäen (1864) ja [[Juhana Idänpään-Heikkilä|Vanajan]] (1865) kansakoulut. ”Kansakoulujen isä” [[Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä|Uno Cygneus]] oli lähettänyt asiasta kirjeen kirkkoherralle W.A.Skogströmille. Tuona vuonna 1867 ei asia vielä pitäjän kokouksessa saanut kannatusta. Syynä olivat mukaan sekä huonot ajat, että yleinen luulo, että se kasvattaa lapset säädystänsä pois ”herroiksi” ( [[Aukusti Salo|Aukusti Salon]] maininta ja viittaus sanomalehti [[Hämäläinen (sanomalehti)|Hämäläisen]] kirjeenvaihtajan artikkeliin vuodelta 1868.

Vihdoin lahjoitti [[Kutisten kartano|Kutisten kartanon]] omistaja, leskirouva Charlotta Barck koululle ensimmäisen tontin [[Sauvala|Sauvalan kylästä]]. Kansakoulun rakennustoimikunta valittiin vuoden vaihteessa 30.1.1869. Valmistelu eteni verkkaan, seuraavana vuonna hyväksyttiin kruununvouti Lindströmin laatimat piirustukset ja alettiin laskea aineiden ja päivätöiden määriä pitäjäläisiltä. Kanttori A Erlund palkattiin 150 markalla hoitamaan asiaan liittyvät kirjoitus ym. työt.

Sateisen kesän ja huonon rakennusvalvonnan vuoksi ja kovasta lämmittämisestä huolimatta piti opettajalle perheineen vuokrata kevättalvella toinen asunto ja koulun lattiat jo seuraavana vuonna purkaa ja korjata. Ensimmäisessä punaisessa hirsisessä koulurakennuksessa aloitettiin koulunkäynti syyskuun 2. päivänä vuonna 1872. Opettajana toimi Jyväskylän seminaarista valmistunut David Hämäläinen. Ensimmäiseen koulun johtokuntaan kuuluivat kirkkoherra Skogström, kunnallisneuvos J. F. [[Lönnholtz, Otto Johan|Lönnholtz]], kartanonomistaja Oskar Finne, talollinen Kustaa Vihtilä, talollinen Kaarle Tiitinen ja virkatalon vuokraaja Kaarle Kyhkynen.

Oppilaita ilmoittautui heti 38 poikaa, mutta vasta kahdeksan vuotta koulun perustamisen jälkeen harkittiin tyttöluokan aloittamista. Kolmen vuosikymmenen kuluttua otettiin ensimmäinen naisopettaja. Vähän myöhemmin pystytettiin tontille toinen koulurakennus, "Puukoulu", joka on se keltainen rakennus, jossa nykyisin kesäisin toimii [[Naivistit Iittalassa|naivistisen taiteen]] näyttely. Siinä oli luokkien lisäksi opettajien perheiden asuntoja, kuten vanhan ajan kouluissa kuului olla. Ensimmäinen punainen koulu sai noin sata vuotta sitten rinnalleen nykyisen puukoulurakennuksen. Vanhin punainen koulu purettiin 1965 ja tilalle rakennettin opettaja-asuntolan eli nykyiset rivitalot. 1953 valmistui keskuskansakoulun ensimmäinen vaihe, komea keltainen kivikoulu.

==== Peruskouluun siirtyminen ====

Suurten ikäluokkien aloittaessa koulunsa 1950 -luvulla oppilasmäärät olivat kasvanet huomattavasti. Yhteiskunta oli muuttunut sellaiseksi, että tarvittiin enemmän opintoja. Yhä useammalla oli myös varaa jatkaa kansakoulun jälkeen oppikoulussa. Kansalaiskoulu ja sen jatkoluokat ohjasivat oppilaitaan kädentyön taitoja vaativiin ammatteihin. Kouluhallituksen pääjohtaja R. H. Oittisen kouluohjelmakomitea esitti raportissaan 1959 kansa-, kansalais- ja keskikoulun yhdistämistä 9-vuotiseksi kunnalliseksi kouluksi, peruskouluksi, jossa ala-aste kestäisi 6 luokkaa, yläaste 3. Eduskunta hyväksyi ns. peruskoulun puitelain vuonna 1968. Peruskouluun siirryttiin 1972 - 1977, Kalvolassa vuonna 1976, ja viimeisinä siirtyivät Helsinki ja sen ympäristökunnat. Ns. maaltapako oli vienyt metsäkulmien nuoret työhön kaupunkeihin. 1960-luvulla hiljenivät monet kylät ja oppilasmäärien pienentyessä kyläkouluja alettiin sulkea. Kaukaisimman kulman, Patakankaan koulun lapsia oli silloisen kuntarajojen siirron vuoksi siirtynyt osaksi Tammelan kunnan koululaitosta jo 1950-luvulla ja mäyräläiset lapset liitettiin varsinaisen koulurakennuksen puuttumisen vuoksi [[Pirttikoski|Pirttikosken]] kouluun.1960 luvulla lakkasivat Kutilan, Kotkajärven, Ahlajärven ja Sääksniemen-Halkorven kansakoulut. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 lakkasi myös Heinun koulu.

[[Iittala|Iittalan]] taajama sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, joten sen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta niin asukasluvun kuin myös koulun ja muiden palvelujen osalta. Vuonna 1950, suurten ikäluokkien lapsuudessa, oli Sauvolan kansakoulussa 183 oppilasta. Nykyisessä [[Iittalan yhtenäiskoulu|Iittalan yhtenäiskoulussa]] on luokilla 1-9 noin 350 oppilasta, joista hiukan yli 200 alemmilla luokilla, eli oppilasmäärä on taajamaan muuttaneiden lapsiperheiden ansiosta kehittynyt suotuisasti.

==== Kalvolan koulut ====

Yksityiskoulu Pirttikoskella 1881-1903 Taljalan kansakoulu 1894-

Pirttikosken kansakoulu 1903-1976, jatkoi peruskouluna vuoteen 2008. Pirttikoskella on ollut erittäin toimelias kyläyhdistys, joka edelleen toimii asukkaiden hyväksi. Yhdistyksen sivut: http://www.pirttikoskenkoulunkummit.fi/

Patakankaan kansakoulu 1906-1955

[[Eliel Aspelin-Haapkylä|Heinun kansakoulu]] 1912-1976

Kutilan kansakoulu 1916-1967. Koulun rakennuspiirustukset on digitoitu ja niihin voi tutustua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/153 Hämeenlinnan Lydiassa].
Koulun opettajana toimi vuosina 1916-1942 Juho Edward Mikkola. Opettaja Mikkola oli myös Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina1919-1942.

Kotkajärven kansakoulu 1921-1968

Ojajärven alakansakoulu 1924-1927

Ahlajärven kansakoulu 1924-1967

Ohtisten kansakoulu 1924-1976, jatkoi peruskouskouluna vuoteen 1988.

Sääksniemen-Halkorven kansakoulu 1929-1969

Mäyrän kansakoulu 1947-1957

Kansalaiskoulu 1953-1976

Kalvolan yhteiskoulu 1954-1971, 1971-1976

Kalvolan kunnallinen keskikoulu 1971-1976

Kalvolan Sauvalan/Sauvolan kansakoulu 1872-1976, jatkoi Iittalan peruskoulun ala-asteena vuoteen 2006.

[[Iittalan yhtenäiskoulu|Iittalan yhtenäiskoulu]] 2006-    

Iittalan vanhan keltaisen puukoulussa toimii nykyään [[Naivistit Iittalassa|Naivistit Iittalassa]]-kuvataidenäyttely.  Vuonna 2011 on suunnitteilla uuden päiväkodin rakentaminen samalle koulukeskuksen mäelle, jossa myös Kalvolan kirjasto sijaitsee. Iittalan yhtenäiskoululla on vietetty kesäisin valtakunnallisia Suvikortin päiviä ja palkittu vuoden [[Naivistit Iittalassa|Taidekirja,]] joka saa [[Eliel Aspelin-Haapkylä|Eliel Aspelin]]-palkinnon.

==== Kalvolan yhteiskoulu ja kunnallinen keskikoulu ====

Entisen yläasteemme edeltäjä Kalvolan keskikoulu aloitti toimintansa kannatusyhdistyksen tukemana v.1954 Nuhalanmäessä kunnan leskirouva [[Kutisten_kartano|Sofia Anderson]]ilta ostamassa kiinteistössä. Vuosina 1954-64 rakennettiin koululle lisää varsinaisia opetustiloja.

Kun peruskoulun puitelaki säädettiin, yli puolet koulua käyvistä ikäluokista oli jo siirtynyt käymään oppikoulua. Kansakoulut (1-6 luokkaa) ja maksulliset oppikoulut, joihin pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen pääsykokeilla, muuttuivat lain myötä ala- ja yläasteiksi sekä lukioiksi. Lukioon ja ammattikouluihin on Kalvolasta on aina jouduttu lähtemään kauemmas, pitäjän länsipuolelta Urjalaan ja Toijalaan, keskustasta ja itäpuolelta [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] ja [[Parolan Yhteiskoulu|Parolan]] lukioihin. Muutamia oppilaita on myös suunnannut eri Etelä-Suomen erityislukioihin mm. Sibeliuslukioon ja Aitooseen. Ammatilliset opinnot ovat täällä olleet vallitsevia, vain noin 1/3 ikäluokasta on jatkanut lukio-opintoja.

Kalvolassa oli toiminut yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä viisiluokkainen Kalvolan yhteiskoulu vuosina 1954-1971, joka jatkoi vuosina 1971-1976 Kalvolan kunnallisena keskikouluna ja vuosina 1976-2006 Kalvolan peruskoulun yläasteena. Syksyllä 2006 se liittyi Iittalan peruskoulun ala-asteeseen ja uuden koulukeskuksen valmistumisen myötä Oittisen ohjelmakomitean visio yhtenäisestä 9-luokkaisesta peruskoulusta toteutui konkreettisesti. Uuden toiminta-ajatuksen muovautuminen todella yhtenäisenä peruskouluna ilman kynnystä ala-, ja yläkoulun välillä saattoi alkaa. 

[http://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/kalvolan.htm www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/kalvolan.htm]

[[Image:Kalvolan ylaasteen ent rakennus 2007.jpg|thumb|right|300px]][[Image:Kalvolan ylaaste v.2007 II.jpg|thumb|left|300px]]Vasemmalla Nuhalan uudisosa 1960-luvulta, oikealla

vanha päärakennus, jossa aluksi toimittiin.

 

 

 

 

 

 

 

==== Lähteitä ====

Tietoa entisestä Kalvolan kunnasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvola ''Kalvolan Sauvolan kansakoulu. 100 vuotta 1872-1972''. Hämeen Sanomat Oy. Hämeenlinna 1972. ISBN  951-99006-6-7. Sisältää Aukusti salon 50-vuotishistoriikin "Muutamia piirtoja Sauvolan kansakoulun 50-vuotisen muistojuhlan johdosta" ja Hannu E. Vaaramon "Kalvolan kunnan Sauvolan kansakoulun 100-vuotistaipaleelta 1872-1972". Viimeksimainitussa on mukana myös Väinö Salmen historiikki "''Kalvolan Sauvolan kansakoulun vaiheita 1872-1947''".

''Kalvolan vaiheita'', 1948 kirj. W-K Kuuliala Martti Favorin,''Kalvolan historia II'', Karisto 1996 Urpo Syrjä, ''Kalvolan koululaitos ''1872-1976. Moniste. Erkki Saraste, ''Tyvestä puuhun''. Kalvolan yhteiskoulun vaiheet 1954-1971. Suomalainen Kirjapaino Oy. Hämeenlinna 2004. 

[[Category:Kalvola]] [[Category:Alakoulu]]

Iittalassa on käyty koulua vuodesta 1872

2016-10-30T13:50:43Z

Skriivari:

[[Image:Sauvolan vanha kansakoulu.png|thumb|right|270px]]Ensimmäisen kerran [[Kalvola|Kalvolassa]] suunnitteli koulun perustamista kirkkoherra Sauren jo v. 1799, mutta hän kohtasi vielä vastustusta. Piispantarkastuksessa v. 1860 todettiin pitäjäläisten lukutaito edelleen heikon puoleiseksi. Tällöin päätettiin kyläkunnissa asettaa sunnuntai- eli pyhäkoulut, joissa "kristillisesti mieltyneet miehet eli vaimot ilman maksotta opettavat lapsia."

Vuonna 1865 kirkkoherra Skogströmin aikana palkattiin kokeeksi vaivaiskassan lainan turvin vuoden ajaksi "hyvillä todistuksilla varustettu neitsy Wilhelmina Nyman", joka opetti kiertokoulua aina kuusi viikkoa kussakin talossa. 

Jo ennen 1866 kansakouluasetuksen julkaisemista oli perustettu [[Hausjärvi|Hausjärven]] (1856), [[Janakkala|Janakkalan]] (1861), Sääksmäen (1864) ja [[Juhana Idänpään-Heikkilä|Vanajan]] (1865) kansakoulut. ”Kansakoulujen isä” [[Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä|Uno Cygneus]] oli lähettänyt asiasta kirjeen kirkkoherralle W.A.Skogströmille. Tuona vuonna 1867 ei asia vielä pitäjän kokouksessa saanut kannatusta. Syynä olivat mukaan sekä huonot ajat, että yleinen luulo, että se kasvattaa lapset säädystänsä pois ”herroiksi” ( [[Aukusti Salo|Aukusti Salon]] maininta ja viittaus sanomalehti [[Hämäläinen (sanomalehti)|Hämäläisen]] kirjeenvaihtajan artikkeliin vuodelta 1868.

Vihdoin lahjoitti [[Kutisten kartano|Kutisten kartanon]] omistaja, leskirouva Charlotta Barck koululle ensimmäisen tontin [[Sauvala|Sauvalan kylästä]]. Kansakoulun rakennustoimikunta valittiin vuoden vaihteessa 30.1.1869. Valmistelu eteni verkkaan, seuraavana vuonna hyväksyttiin kruununvouti Lindströmin laatimat piirustukset ja alettiin laskea aineiden ja päivätöiden määriä pitäjäläisiltä. Kanttori A Erlund palkattiin 150 markalla hoitamaan asiaan liittyvät kirjoitus ym. työt.

Sateisen kesän ja huonon rakennusvalvonnan vuoksi ja kovasta lämmittämisestä huolimatta piti opettajalle perheineen vuokrata kevättalvella toinen asunto ja koulun lattiat jo seuraavana vuonna purkaa ja korjata. Ensimmäisessä punaisessa hirsisessä koulurakennuksessa aloitettiin koulunkäynti syyskuun 2. päivänä vuonna 1872. Opettajana toimi Jyväskylän seminaarista valmistunut David Hämäläinen. Ensimmäiseen koulun johtokuntaan kuuluivat kirkkoherra Skogström, kunnallisneuvos J. F. [[Lönnholtz, Otto Johan|Lönnholtz]], kartanonomistaja Oskar Finne, talollinen Kustaa Vihtilä, talollinen Kaarle Tiitinen ja virkatalon vuokraaja Kaarle Kyhkynen.

Oppilaita ilmoittautui heti 38 poikaa, mutta vasta kahdeksan vuotta koulun perustamisen jälkeen harkittiin tyttöluokan aloittamista. Kolmen vuosikymmenen kuluttua otettiin ensimmäinen naisopettaja. Vähän myöhemmin pystytettiin tontille toinen koulurakennus, "Puukoulu", joka on se keltainen rakennus, jossa nykyisin kesäisin toimii [[Naivistit Iittalassa|naivistisen taiteen]] näyttely. Siinä oli luokkien lisäksi opettajien perheiden asuntoja, kuten vanhan ajan kouluissa kuului olla. Ensimmäinen punainen koulu sai noin sata vuotta sitten rinnalleen nykyisen puukoulurakennuksen. Vanhin punainen koulu purettiin 1965 ja tilalle rakennettin opettaja-asuntolan eli nykyiset rivitalot. 1953 valmistui keskuskansakoulun ensimmäinen vaihe, komea keltainen kivikoulu.

==== Peruskouluun siirtyminen ====

Suurten ikäluokkien aloittaessa koulunsa 1950 -luvulla oppilasmäärät olivat kasvanet huomattavasti. Yhteiskunta oli muuttunut sellaiseksi, että tarvittiin enemmän opintoja. Yhä useammalla oli myös varaa jatkaa kansakoulun jälkeen oppikoulussa. Kansalaiskoulu ja sen jatkoluokat ohjasivat oppilaitaan kädentyön taitoja vaativiin ammatteihin. Kouluhallituksen pääjohtaja R. H. Oittisen kouluohjelmakomitea esitti raportissaan 1959 kansa-, kansalais- ja keskikoulun yhdistämistä 9-vuotiseksi kunnalliseksi kouluksi, peruskouluksi, jossa ala-aste kestäisi 6 luokkaa, yläaste 3. Eduskunta hyväksyi ns. peruskoulun puitelain vuonna 1968. Peruskouluun siirryttiin 1972 - 1977, Kalvolassa vuonna 1976, ja viimeisinä siirtyivät Helsinki ja sen ympäristökunnat. Ns. maaltapako oli vienyt metsäkulmien nuoret työhön kaupunkeihin. 1960-luvulla hiljenivät monet kylät ja oppilasmäärien pienentyessä kyläkouluja alettiin sulkea. Kaukaisimman kulman, Patakankaan koulun lapsia oli silloisen kuntarajojen siirron vuoksi siirtynyt osaksi Tammelan kunnan koululaitosta jo 1950-luvulla ja mäyräläiset lapset liitettiin varsinaisen koulurakennuksen puuttumisen vuoksi [[Pirttikoski|Pirttikosken]] kouluun.1960 luvulla lakkasivat Kutilan, Kotkajärven, Ahlajärven ja Sääksniemen-Halkorven kansakoulut. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1976 lakkasi myös Heinun koulu.

[[Iittala|Iittalan]] taajama sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, joten sen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta niin asukasluvun kuin myös koulun ja muiden palvelujen osalta. Vuonna 1950, suurten ikäluokkien lapsuudessa, oli Sauvolan kansakoulussa 183 oppilasta. Nykyisessä [[Iittalan yhtenäiskoulu|Iittalan yhtenäiskoulussa]] on luokilla 1-9 noin 350 oppilasta, joista hiukan yli 200 alemmilla luokilla, eli oppilasmäärä on taajamaan muuttaneiden lapsiperheiden ansiosta kehittynyt suotuisasti.

==== Kalvolan koulut ====

Yksityiskoulu Pirttikoskella 1881-1903 Taljalan kansakoulu 1894-

Pirttikosken kansakoulu 1903-1976, jatkoi peruskouluna vuoteen 2008. Pirttikoskella on ollut erittäin toimelias kyläyhdistys, joka edelleen toimii asukkaiden hyväksi. Yhdistyksen sivut: http://www.pirttikoskenkoulunkummit.fi/

Patakankaan kansakoulu 1906-1955

[[Eliel Aspelin-Haapkylä|Heinun kansakoulu]] 1912-1976

Kutilan kansakoulu 1916-196. Koulun rakennuspiirustukset on digitoitu ja niihin voi tutustua [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/153 Hämeenlinnan Lydiassa].
Koulun opettajana toimi vuosina 1916-1942 Juho Edward Mikkola. Opettaja Mikkola oli myös Kalvolan kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina1919-1942.

Kotkajärven kansakoulu 1921-1968

Ojajärven alakansakoulu 1924-1927

Ahlajärven kansakoulu 1924-1967

Ohtisten kansakoulu 1924-1976, jatkoi peruskouskouluna vuoteen 1988.

Sääksniemen-Halkorven kansakoulu 1929-1969

Mäyrän kansakoulu 1947-1957

Kansalaiskoulu 1953-1976

Kalvolan yhteiskoulu 1954-1971, 1971-1976

Kalvolan kunnallinen keskikoulu 1971-1976

Kalvolan Sauvalan/Sauvolan kansakoulu 1872-1976, jatkoi Iittalan peruskoulun ala-asteena vuoteen 2006.

[[Iittalan yhtenäiskoulu|Iittalan yhtenäiskoulu]] 2006-    

Iittalan vanhan keltaisen puukoulussa toimii nykyään [[Naivistit Iittalassa|Naivistit Iittalassa]]-kuvataidenäyttely.  Vuonna 2011 on suunnitteilla uuden päiväkodin rakentaminen samalle koulukeskuksen mäelle, jossa myös Kalvolan kirjasto sijaitsee. Iittalan yhtenäiskoululla on vietetty kesäisin valtakunnallisia Suvikortin päiviä ja palkittu vuoden [[Naivistit Iittalassa|Taidekirja,]] joka saa [[Eliel Aspelin-Haapkylä|Eliel Aspelin]]-palkinnon.

==== Kalvolan yhteiskoulu ja kunnallinen keskikoulu ====

Entisen yläasteemme edeltäjä Kalvolan keskikoulu aloitti toimintansa kannatusyhdistyksen tukemana v.1954 Nuhalanmäessä kunnan leskirouva [[Kutisten_kartano|Sofia Anderson]]ilta ostamassa kiinteistössä. Vuosina 1954-64 rakennettiin koululle lisää varsinaisia opetustiloja.

Kun peruskoulun puitelaki säädettiin, yli puolet koulua käyvistä ikäluokista oli jo siirtynyt käymään oppikoulua. Kansakoulut (1-6 luokkaa) ja maksulliset oppikoulut, joihin pyrittiin kansakoulun 4. luokan jälkeen pääsykokeilla, muuttuivat lain myötä ala- ja yläasteiksi sekä lukioiksi. Lukioon ja ammattikouluihin on Kalvolasta on aina jouduttu lähtemään kauemmas, pitäjän länsipuolelta Urjalaan ja Toijalaan, keskustasta ja itäpuolelta [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] ja [[Parolan Yhteiskoulu|Parolan]] lukioihin. Muutamia oppilaita on myös suunnannut eri Etelä-Suomen erityislukioihin mm. Sibeliuslukioon ja Aitooseen. Ammatilliset opinnot ovat täällä olleet vallitsevia, vain noin 1/3 ikäluokasta on jatkanut lukio-opintoja.

Kalvolassa oli toiminut yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä viisiluokkainen Kalvolan yhteiskoulu vuosina 1954-1971, joka jatkoi vuosina 1971-1976 Kalvolan kunnallisena keskikouluna ja vuosina 1976-2006 Kalvolan peruskoulun yläasteena. Syksyllä 2006 se liittyi Iittalan peruskoulun ala-asteeseen ja uuden koulukeskuksen valmistumisen myötä Oittisen ohjelmakomitean visio yhtenäisestä 9-luokkaisesta peruskoulusta toteutui konkreettisesti. Uuden toiminta-ajatuksen muovautuminen todella yhtenäisenä peruskouluna ilman kynnystä ala-, ja yläkoulun välillä saattoi alkaa. 

[http://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/kalvolan.htm www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/kalvolan.htm]

[[Image:Kalvolan ylaasteen ent rakennus 2007.jpg|thumb|right|300px]][[Image:Kalvolan ylaaste v.2007 II.jpg|thumb|left|300px]]Vasemmalla Nuhalan uudisosa 1960-luvulta, oikealla

vanha päärakennus, jossa aluksi toimittiin.

 

 

 

 

 

 

 

==== Lähteitä ====

Tietoa entisestä Kalvolan kunnasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalvola ''Kalvolan Sauvolan kansakoulu. 100 vuotta 1872-1972''. Hämeen Sanomat Oy. Hämeenlinna 1972. ISBN  951-99006-6-7. Sisältää Aukusti salon 50-vuotishistoriikin "Muutamia piirtoja Sauvolan kansakoulun 50-vuotisen muistojuhlan johdosta" ja Hannu E. Vaaramon "Kalvolan kunnan Sauvolan kansakoulun 100-vuotistaipaleelta 1872-1972". Viimeksimainitussa on mukana myös Väinö Salmen historiikki "''Kalvolan Sauvolan kansakoulun vaiheita 1872-1947''".

''Kalvolan vaiheita'', 1948 kirj. W-K Kuuliala Martti Favorin,''Kalvolan historia II'', Karisto 1996 Urpo Syrjä, ''Kalvolan koululaitos ''1872-1976. Moniste. Erkki Saraste, ''Tyvestä puuhun''. Kalvolan yhteiskoulun vaiheet 1954-1971. Suomalainen Kirjapaino Oy. Hämeenlinna 2004. 

[[Category:Kalvola]] [[Category:Alakoulu]]

Edward Mikkola

2016-10-30T13:39:36Z

Skriivari: Yläkansakoulun opettaja, kirjailija, kylätoiminnan uranuurtaja, pitkäaikainen kunnallismies Kalvolassa Edward Mikkola

Martti Uoti

2012-02-19T17:15:31Z

Skriivari:

''' Martti Uoti, kuorolaulun kehitystä Kalvolassa'''

Kalvolan seurakunnan viettäessä 350-vuotisjuhlaansa 30.1.2011 julkaistiin Martti Favorinin historiateos Kalvolan seurakunta 350 vuotta. Teoksesta käy ilmi, että pienessä maalaiskunnassa on elänyt jo yli 100 vuotta kuorolaulun traditio, jonka vaikutus edelleen tuntuu paikkakunnalla. Harrastus alkoi hengellisen kirkkokuoron muodossa, mutta on nykyään laajentunut eri ikäisten kuoroihin ja myös viihdelaulujen esittämiseen. 

Seurakunnassa on toiminut suurella innolla kuoro, joka ”sekaääninen laulukunta” mainitaan  Hämeen Sanomien numerossa 139, s.2 , 5.12.1893 laulamassa Hoosiannaa, ja että vuoromessua suorittamaan oli harjoitettu erityinen mieskööri. Kuoron oli koonnut tilapäinen ''urkuri Lehto'', joka oli lukkari-urkurina Kalvolassa 27.7.1893 -27.2.1895. Hämen Sanomissa no 140, s.2 7. joulukuuta vuonna 1895 on myös uutinen, että sekakööri lauloi Hoosiannan ja Hilariuksen kiitosvirren. Kuoron johtajana oli opettajatar ''Alma Ahlman'' ja säestäjänä opettaja ''J Sakselin''. 

Erlundin ja Lehdon jälkeen toimi ''Samuli Kumpumäki'' 1903-1911 vaihtelevalla menestyksellä seurakunnan kanttori-urkurina. Vuoden 1904 piispantarkastuksessa sekakuoro lauloi peräti 50-henkisenä ja myöhemmin maallisemmissa juhlissa, mm. 1910 kesäjuhlissa Mönkön pihalla kuultiin kanttorin johdolla pitäjän sekakuoron laulua ja Iittalan torvisoittokunnan soittoa. (Kalvolan historia II, s. 173). 

Hänen jälkeensä oli kanttorina 1912-1917 hyväksi laulumieheksi kuvattu ''[http://fi.wikipedia.org/wiki/Irma_Rantavaara Vihtori Eemil Rantavaara]'', joka Lempäälän kanttori Tapion kanssa esitti duettoja kuulijakunnalle. (Favorin srk. historia, s. 66)

Kirkkokuoro-nimi tuli varsinaisesti käyttöön uuden kirkon myötä 1921 (Favorin srk. historia). 1890-luvulla aloittanut kanttori Lehto oli aloittanut kirkkokuorotoiminnan, joka silloin tällöin sai uutta pontta, mutta kirkkokuorotoiminta vakinaistui varsinaisesti vasta kanttori Salokantelen aikana. 

Kuoron jäsenen Aino Kaipaisen kokoamassa kuoron 85-vuotishistoriikissa päädyttiin asettamaan vakinaisen kuorotoiminnan alkuvuodeksi 1912. Tämä perustui Hämeen Sanomissa vuonna ilmeisesti 1912 julkaistuun uutisartikkeliin, jossa kerrotaan, että ''Wihtori Eemeli Rantavaara''  kokosi kuoron. Tuolloisessa ensimmäisessä kokoonpanossa lauloi 26 laulajaa. 

Pitkäaikaisen ja kuoron kehityksen kannalta merkittävän panoksen on antanut mm. kanttori ''Martti Uoti'' vuosina 1924-1955, säveltäjänäkin ansioitunut kirkkomuusikko. Hänen vaimonsa''[http://www.hamewiki.fi/wiki/Ester_Uoti Ester Uoti]'' työskenteli Sauvolan koulussa opettajana yhtä ansiokkaan työuran. 

1950-luvulla koulunjohtaja ''Hannu Vaaramon'' johdolla perustettiin ''Iittalan mieslaulajat'', joka edelleen jatkaa lauluharrastusta paikkakunnalla. ''Leena Lampela'' on antanut arvokkaan panoksen viihde- ja sekakuorolaulun saralla. Hänen aikanaan syntyi Vanajaveden opiston suojissa useita kuoroja paikkakunnalla, mm. ''Timotei-kuoro'', joka on osaltaan täydentänyt musiikin harrastamisen mahdollisuuksia paikkakunnalla.

 

Martti Uotin sävellys löytyy mm. Kansalliskirjastomme musiikkiosastolta: 

 Uoti, Martti Paikka: - Sisältö: Sävellyskäsikirjoitus[http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4vZtpBt/5l4wyLfxR/Files/CurrentFile/kansalliskirjaston_musiikkiarkistot.pdf "Ristinkantaja"] sekakuorolle Rajavuodet: - Määrä: 0,01 hm Käyttöehto: Jäljenteitä käsikirjoitusyksikön luvalla Kieli: fin Hakemistot: Luettelo nro 60 (Musiikki-Fazer) Signum: HYK Ms.Mus. 163 Uoti

Tiedosto:Professori Aukusti Salo.jpg

2011-07-20T14:37:25Z

Skriivari: Kuva Hml Raatihuoneen valtuustosalista 2010. Skriivari.

Kuva Hml Raatihuoneen valtuustosalista 2010. Skriivari.

Tiedosto:OKL, 30-v tapaaminen 001.jpg

2011-07-20T14:21:52Z

Skriivari: Vuonna 2006 ottamani kuva seminaarin vanha sisäänkäyntipihalta. Skriivari.

Vuonna 2006 ottamani kuva seminaarin vanha sisäänkäyntipihalta. Skriivari.

Tiedosto:Kalvolan hiihtokilpi ...Lahjotettu 1911.jpg

2010-03-04T16:11:12Z

Skriivari:

Tiedosto:Hiihtolomakuvia Salontiepien.jpg

2010-02-14T15:16:13Z

Skriivari: Professori Aukusti Salon mukaan nimetty kaavatie löytyy Iittalasta, Nuhalan mäen alta. Mäen päällä sijaitsi vasemmalla puolella ratavartija Stenbomin talo, joka oli hänen lapsuudenkotinsa. Oikealla puolella toimi aiemmin Kalvolan yhteiskoulu. -Vii

Professori Aukusti Salon mukaan nimetty kaavatie löytyy Iittalasta, Nuhalan mäen alta. Mäen päällä sijaitsi vasemmalla puolella ratavartija Stenbomin talo, joka oli hänen lapsuudenkotinsa. Oikealla puolella toimi aiemmin Kalvolan yhteiskoulu.
-Viitan kirjoitusasusta on keskusteltu: Augusti vai Aukusti. Aukusti oli Salon itsensä käyttämä muoto nimestään.

Tiedosto:Sauvolan vanha kansakoulu.png

2010-02-07T13:12:11Z

Skriivari:

Luokka:Koulut

2010-02-04T14:02:33Z

Skriivari:

[[Category:Oppilaitokset]]