Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Nummen kirjasto

2020-06-24T07:54:21Z

SeijaSt:

Nummen kirjasto toimii uudessa Nummikeskuksessa, jossa sijaitsevat myös Nummen yhtenäiskoulu sekä neuvola.
[[Tiedosto:Nummen kirjasto.png|pienoiskuva|Nummen kirjasto Nummikeskuksessa]]
Nummen kirjastossa voit

* lainata kirjoja, e-kirjoja, äänikirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia
* tehdä ilmaisia varauksia verkkokirjastossa, kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse
* palauttaa myös muista seudun kirjastoista lainattua aineistoa
* noutaa varauksesi varaushyllystä ja lainata ne automaatilla
* lukea painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä
* lukea e-lehtiä
* käyttää internet-palveluja

Käytössäsi on koko Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelma ja seutuvarauksella (2,50 e) myös Hattulan ja Janakkalan kirjastojen kokoelmat.

== Omatoimikirjasto ==
Nummen kirjasto on omatoimikirjasto eli asiakkaat voivat tulla kirjastoon myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla.

Omatoimikirjaston asiakkaaksi voit rekisteröityä Nummen kirjastossa vaihtamalla vanhan kirjastokorttisi uuteen. Uusi kirjastokortti toimii myös kulkukorttina.

Jukolan kirjaston omatoimikirjastokortit toimivat myös Nummen kirjastossa.

Nuoremmat perheenjäsenet voivat käyttää kirjastoa omatoimiaikana vanhempiensa seurassa.

Kirjastossa on kaksi lainaavaa ja palauttavaa automaattia. Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa aineistoa, lukea kirjoja ja lehtiä, sekä surffailla tietokoneilla. Saapumisilmoituksen saatuasi voit noutaa omat varauksesi varaushyllystä ja lainata ne automaatilla.

=== Tapahtumat ===
Nummen kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia sekä aikuisille että lapsille.

Tiedosto:Nummen kirjasto.png

2020-06-24T07:51:30Z

SeijaSt:

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2020-06-24T06:52:40Z

SeijaSt:

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

== Palvelut ==

Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.

Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia.
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.

Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia].

Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.

Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.

[https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.

Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti.

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.

Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*https://www.vanamokirjastot.fi/
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2020-06-24T06:50:56Z

SeijaSt:

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

== Palvelut ==

Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.

Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia.
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.

Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia].

Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.

Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.

[https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.

Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti.

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusitaan talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palaa Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä syksyllä 2020.

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.

Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*https://www.vanamokirjastot.fi/
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2020-06-24T06:31:58Z

SeijaSt:

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjataan vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimii peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

== Palvelut ==

Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.

Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia.
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.

Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia].

Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.

Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.

[https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.

Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti.

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusitaan talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palaa Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä syksyllä 2020.

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.

Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*https://www.vanamokirjastot.fi/
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Nummen kirjasto

2020-06-24T06:28:32Z

SeijaSt: Ak: Uusi sivu: Nummen kirjasto toimii uudessa Nummikeskuksessa, jossa sijaitsevat myös Nummen yhtenäiskoulu sekä neuvola. Nummen kirjastossa voit * lainata kirjoja, e-kirjoja, äänikirjoja,...

Nummen kirjasto toimii uudessa Nummikeskuksessa, jossa sijaitsevat myös Nummen yhtenäiskoulu sekä neuvola.

Nummen kirjastossa voit

* lainata kirjoja, e-kirjoja, äänikirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia
* tehdä ilmaisia varauksia verkkokirjastossa, kirjaston asiakaspalvelussa tai puhelimitse
* palauttaa myös muista seudun kirjastoista lainattua aineistoa
* noutaa varauksesi varaushyllystä ja lainata ne automaatilla
* lukea painettuja sanoma- ja aikakauslehtiä
* lukea e-lehtiä
* käyttää internet-palveluja

Käytössäsi on koko Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelma ja seutuvarauksella (2,50 e) myös Hattulan ja Janakkalan kirjastojen kokoelmat.

== Omatoimikirjasto ==
Nummen kirjasto on omatoimikirjasto eli asiakkaat voivat tulla kirjastoon myös silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla.

Omatoimikirjaston asiakkaaksi voit rekisteröityä Nummen kirjastossa vaihtamalla vanhan kirjastokorttisi uuteen. Uusi kirjastokortti toimii myös kulkukorttina.

Jukolan kirjaston omatoimikirjastokortit toimivat myös Nummen kirjastossa.

Nuoremmat perheenjäsenet voivat käyttää kirjastoa omatoimiaikana vanhempiensa seurassa.

Kirjastossa on kaksi lainaavaa ja palauttavaa automaattia. Omatoimiaikana voit lainata ja palauttaa aineistoa, lukea kirjoja ja lehtiä, sekä surffailla tietokoneilla. Saapumisilmoituksen saatuasi voit noutaa omat varauksesi varaushyllystä ja lainata ne automaatilla.

=== Tapahtumat ===
Nummen kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia sekä aikuisille että lapsille.

Tuuloksen kirjasto

2020-06-24T06:17:42Z

SeijaSt:

[[Image:Syrjantaan taajamaa.jpg|thumb|right|300px|Näkymä kirjaston edestä]]Tuuloksen kirjasto-palvelupiste sijaitsee Syrjäntaan taajamassa vv. 1995-96 saneeratuissa kaupan tiloissa, samassa rakennuksessa palotoimen kanssa. Huoneistopinta-ala on 253 m2. Kirjasto-palvelupisteessä työskentelee kirjastovirkailija Seija Haavisto.

Vuoden 2008 keväästä kirjastossa on toiminut myös asiamiesposti 28.2.2010 asti.

1.2.2010 Tuuloksen palvelupiste siirtyi kauppakeskus Tuulosesta kirjaston yhteyteen.

[[Image:Satutunnilla4112010pieni.jpg|thumb|right|300px|Tuuloksen kirjaston satutuntilaisia 4.11.2010. Kuva: Mirja Piiroinen]]

== Historiaa ==

*1874 kaappi Syrjäntaan kansakoulun luokkahuoneessa
*1904 lainakirjasto Juttilan koululle
*1907 / 1910 lainakirjasto Pohjoisten koululle
*1942 ”pääkirjasto” [[Syrjäntaka|Syrjäntaan]] koululta Kosmaalle kunnanvaltuuston kokoushuoneeseen
*1950 oma huone Kosmaalla
*1963 omaan Joen kiinteistöön neljästä huoneesta peruskorjattu kirjastosali
*1982 Kosmaan hammaslääkäritaloon peruskorjattu 112 m2:n kirjasto
*1996 ent. kaupan saneerattuihin tiloihin, 253 m2
*2009 [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto

 

== Kirjastonhoitajat ==

*Ensimmäinen hoitaja oli kansakoulunopettaja G. Ikonen
*1927-31.8.1936 kansakoulunopettaja Werner B. Backlund
*1.9.1936-1942 kansakoulunopettaja Jaakko Väre
*1942 sijaisena kansakoulunopettaja Hely Penttinen
*1943-1950 neiti Alma Syrjänen
*1951- 31.10.1961 kansakoulunopettaja Valde Saarikivi
*1.11.1961 -31.12.1972 seppä myöh. liikkeenharjoittaja Reino Lehtonen
*1.1 -31.5.1973 kansakoulunopettaja Erkki Mäkelä
*1.6.1973-1980 sivutoiminen kirjastonhoitaja Anneli Raukola valittu virkaan 17.12.1973.
*1981-1982 sivutoiminen kirjastonhoitaja Leena-Maija Mantere 4.12.1980 valittu virkaan
*1.1.-30.8.1983 sivutoiminen kirjastonhoitaja Elina Näsi
*1.9.1983-28.3.1984 sivutoiminen kirjastonhoitaja Pirjo Päivinen
*30.3.-30.9.1984 sivutoiminen kirjastonhoitaja Suvi Järvinen
*1.10.1984 sivutoiminen kirjastonhoitaja Mirja Piiroinen
*1.4.1996 kirjastovirkailija Maritta Mäki
*vuoden 2020 alusta kirjastovirkailija Seija Haavisto

[[Coordinates::61.115683, 24.831283| ]]

[[Category:Kirjastot]] [[Category:Tuulos]]

Kalvolan kirjasto

2020-06-24T06:13:51Z

SeijaSt:

[[Kalvola|Kalvolan]] kirjasto on [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] läntinen lähikirjasto.

Kirjasto-palvelupiste sijaitsee keskellä Iittalan taajamaa, Hyvinvointikeskus Sauvolassa.

Sauvolassa voit hoitaa monta asiaa kerralla, sillä kirjaston lisäksi talossa on ravintola, terveysasema sekä vanhusten hoitoa ja asuntoja. Talossa voi viihtyä pidempäänkin, ja lukea vaikka päivän lehdet kahvikupposen ääressä ravintolassa.

Kalvolan kirjastossa voit lainata kirjoja, äänikirjoja, aikakauslehtiä ja elokuvia kaikenikäisille, lukea sanomalehtiä, käyttää tietokoneita tai iPadia ja vaikka opiskella kabinetissa.

Palvelupisteestä saa neuvontaa kirjaston, kaupungin ja Sauvolan palveluista. Lainaaminen ja palauttaminen tapahtuu lainausautomaatilla, mutta palveluaikoina myös palvelupisteestä.

Kirjaston yhteydessä oleva kabinetti on varattavissa yhdistysten ja pienten harrastusryhmien kokoontumistilaksi. Kirjasto järjestää kabinetissa lasten aamuja satujen ja elokuvien merkeissä sekä koululaisvierailuja.

Kirjastossa ja ravintolassa järjestetään myös kirjailijavierailuja ja muita tapahtumia, joihin ovat tervetulleita Sauvolan ja koko kylän väki.

==Palvelupiste==

Hämeenlinnan kaupungilla on kuusi palvelupistettä eri puolilla kaupunkia. Palvelupisteet toimivat kirjastojen yhteydessä Hauholla, Kalvolassa, Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa. Palvelupiste Kastelli sijaitsee aivan Hämeenlinnan torin laidalla.

Palvelupisteissä kaupunkilainen voi asioida kunnan palveluihin liittyvissä asioissa, hakea lomakkeita sekä saada tietoa palveluista ja päätöksenteosta. Lähikirjastoissa oleviin palvelupisteisiin ja Kastelliin voi lisäksi jättää kaupungille osoitettuja hakemuksia ja asiakirjoja.

[[Category:Kirjastot]] [[Category:Kalvola]]

Lammin kirjasto

2020-06-24T06:07:46Z

SeijaSt:

[[Image:Lamminkirjasto.jpg|thumb|right|300px]]

== Historia ==

[[Lammi|Lammin]] pääkirjasto perustettiin 3.3.1878 arpajaisvoitoilla. Tuotto arpajaisista oli 589 markkaa 35 penniä. Protokollasihteeri F. A. Platén oli aikaisemmin jo lahjoittanut viisitoista kirjaa kirjastolle. Lammin pääkirjasto toimi alkuun Lammin vanhimmassa kansakoulussa, jossa oli myös kunnantupa. Tämä rakennus paloi vuonna 1918. Kirjaston toimintaan tuli katkos, vasta vuonna 1926 toiminta alkoi uudelleen ”kunnanhuoneessa”, joka sijaitsi Evontien alussa vastapäätä hautausmaata. Vuonna 1937 siirryttiin [[Veikko_Ruoppila|Ruoppilan]] taloon. Ruoppilan talo on edelleen pystyssä keskellä Lammin kylää. 1950 siirryttiin taas vanhaan kunnantaloon kolmeksi vuodeksi. Seuraavaksi oli vuorossa Peltolehto, jossa kirjasto toimi vuoteen 1969 saakka. [[Lammin Pasaapeli|Pasaapelin]] koulun viereen valmistui tuona vuonna kirjastorakennus. Nykyinen avara ja kaunis kirjastotalo vihittiin vuonna 1989. Sen on suunnitellut arkkitehti Saara Juola.

== Lammin kirjastoa ovat hoitaneet ==

*[[Image:Kirjasto2.jpg|thumb|right|300px| Lammin kirjaston yleisnäkymä.]]J. Tuhkanen
*Irma Tapiola
*Elsa Huovila (Santalahti)
*Aino Nyberg
*Raini Laurila
*Ritva-Liisa Siljander
*Leena Forstén
*Irma Väyrynen
*Anna Pihlajaniemi
*Kirsi Hovikorpi
*Teija Tuomi 
*Mirja Piiroinen
*Kirsi Lähde
*Päivi Ruuskanen

 

== Nykytilanne ==

Kirjasto toimii asukkaiden olohuoneena. Lainaustoiminnan lisäksi lehtilukusali ja tietokoneet ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Monitoimitilassa on kuukausittain vaihtuva näyttely. Kirjastossa käy vuosittain myös kirjailijavieraita. Koulujen kanssa kehitetään yhteistyötä. Helmikuusta 2010 alkaen kirjastossa on toiminut myös kaupungin palvelupiste.

== Lähde ==

*Koskue, Kaisa: Lammin Pääkirjasto on toiminut 130 vuotta, Lammin kotiseutulehti, 2008.

{{Tynkä}}[[Coordinates::61.08087, 25.00716| ]]

[[Category:Kirjastot]] [[Category:Lammi]]

Tiedosto:Hannele opastaa.png

2020-06-24T05:49:08Z

SeijaSt:

Hannele opastaa

Hauhon kirjasto

2020-06-24T05:44:10Z

SeijaSt: /* Kirjasto tänään */

== Kirjasto tänään ==

[[Image:Hauhoauto.jpg|thumb|right|200px|Pienoisautonäyttely Hauhon kirjastossa]]Hauhon kirjasto sijaitsee vanhainkodin entisessä sairasosastorakennuksessa. Kirjasto on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1986. Tilaa on 270 m2. Kirjastovirkailijoina toimivat Pirkko Nurminen ja Seija Haavisto. Hauhon kirjaston tiimiin kuuluu myös kouluohjaaja Maria Karvinen.

Vuonna 2010 kunnan palvelupiste muutti kirjastoon.

== Historiaa ==

Hauholla avattiin ensimmäinen lainakirjasto vuonna 1861. Kirjastolaitoksen perustajina mainitaan rovasti ja kirkkoherra, tähtikunnan jäsen Adolf Sirén, joka ennen Hauhon kirkkoherraksi tuloaan oli tunnettu koulumiehenä. Hänen lisäkseen perustajina olivat kappalainen August Allén, pastori Matti Fredrik Kotilainen, tirehtööri Otto Olenius ja pastori Karl Johan Cederblad.

[[Image:Hauhokokelma pysty.jpg|thumb|right|200px|Asiakas tutkii Hauho-kokoelmaa. Kuvaaja: Riitta Maula]]Kirjastoa varten oli kerätty rahaa arpajaisilla ja lahjoituksilla. Perustamisvaiheessa kirjastossa oli 119 nidosta. Vuonna 1879 niteitä oli 265 kpl. Kirjastonhoitajana toimi ensimmäisinä vuosina kappalainen Karl Johan Cederblad. Kunnalliseksi toiminnaksi kirjastolaitos siirtyi ilmeisesti kunnan perustamisvuonna 1868.

Ensimmäinen kirjasatoa koskeva asiakirjamerkintä löytyy kunnanarkistosta vuodelta 1886. 

== Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa ==

Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Hauhon kirjastosta tuli [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Punnanmäentie 18.

== Lähteet ==

Pohjola, Salme : Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi, 2006.

{{Tynkä}}

 

[[Coordinates::61.170916, 24.575942| ]]
[[Category:Hauho]] [[Category:Kirjastot]]