Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Mommilan rautatieasema

2015-10-09T17:10:23Z

Rjoonas: Aikataululinkki, kuva pois otsikosta, turhat rivinvaihdot pois.

[[Image:Rataesimiehen talo.jpg|thumb|right|300px|Ratamiehen asunnon piirustus.]]

== Historia ==

[[Mommila|Mommilan]] pysäkki on ollut olemassa ainakin vuodesta 1905 lähtien. Alkuperäinen pysäkkirakennus purettiin ja paikalle rakennettiin 1920 Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus. Rakennus poikkeaa huomattavasti rakennustyyliltään muista radan asemarakennuksista.

Mommilan kartanon omistaja [[Alfred Kordelin|Alfred Kordelin]] suunnitteli radan rakentamista kartanoon asti, mutta hanke kuivui joidenkin maanviljelijöiden vastustukseen. Matkaa tuolloin [[Lammi|Lammin]] pitäjän puolella olleelle kartanolle oli noin viisi kilometriä. Kartanosta maitoa vietiin Mommilan aseman kautta aina Pietariin asti.

Asema muutettiin miehittämättömäski liikennepaikaksi 1977 ja tavaraliikenne lopetettiin 1990 sekä viimeiset sivuraiteet ja vaihteet purettiin 1997, mutta puutavaran varastointia on asemalla jatkettu sen jälkeenkin.

== Nykyisin ==

Vuonna 2004 aseman itäpuolelle rakennettiin tasoristeyksen korvaava silta ja sen viereen uudet matkustajalaiturit. Asemarakennus on nykyisin yksityisomistuksessa.

== Lähteet ==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Humppilan_rautatieasema Wikipedia]

[http://www.akiranta.com/12 www.akiranta.com]

== Aiheesta muualla ==

[http://www.junat.net/mommila Mommilan aseman aikataulunäyttö]

[[Coordinates::60.823056, 25.08| ]]

{{Tynkä}}

[[Category:Rautatieasemat]] [[Category:Hausjärvi]]

Humppilan rautatieasema

2015-10-09T17:03:56Z

Rjoonas: Aikataululinkki, tyhjät lähdeviitteet pois, otsikkojen korjaus (taso h3->h2, kuva pois otsikon sisältä), turhan sitovat välilyönnit ja rivinvaihdot pois, viivafiksejä.

[[Image:Humppilan asemarakennus.jpg|thumb|right|473x299px]]

== Historia ==

[[Humppila|Humppilan]] rautatieasema avattiin käyttöön 1876 valtion Turku–Toijala-radan valmistumisen yhteydessä. Aluksi liikennepaikan nimenä oli Koivisto, mutta se muutettiin kunnan nimen mukaiseksi 1890-luvun lopulla kapearaiteisen Jokioisten rautatien valmistuttua. 1983 valmistunut nykyinen asemarakennus korvasi vuonna 1973 tulipalossa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen.

Turku–Toijala-radan sähköistämisen, sekä muiden uudistusten myötä aseman raiteille saatiin sähköistys vuonna 2000. Saman vuoden maaliskuussa aseman lipunmyynti palvelut lopetettiin, jonka jälkeen se oli välillä taiteilijan ateljeetilana. Sittemmin asemarakennus on suljettu kokonaan ja asetettu myyntiin.

Samalta liikennepaikalta liikennöivät vuosien 1898–1974 aikana myös [[Jokioisten rautatie|Jokioisten rautatien]] junat, sekä vuodesta 1994 lähtien [[Jokioinen|Jokioisten]] Museorautatien junat omalta liikennepaikaltaan hieman sivummalta.

== Jokioisten kapearaiteinen rautatie ==

Vuodesta 1898 alkaen samalta liikennepaikalta liikennöivät myös kapearaiteisen Jokioisten rautatien henkilö-, sekä tavaraliikenne. 750 mm:n raideleveydelle rakennettu rata kulki noin 23 km:n matkan Humppilasta Minkiön ja Jokioisten kautta [[Forssa|Forssaan]], josta sillä oli yhteys edelleen Forssan sähköradalle. Radan henkilöliikenne lakkautettiin 1954 ja tavaraliikenne 1974.

Kapearaiteinen rata Humppilasta Minkiöön purettiin 1975, mutta rakennettiin uudelleen Jokioisten Museorautatien toimintaa varten vuosien 1992–1994 aikana. Ratapihan uusi asema jouduttiin kuitenkin valtion ratapihalla tehtyjen muutostöiden seurauksena rakentamaan hieman alkuperäistä liikennepaikkaa idemmäksi, jonka viralliseksi nimeksi annettiin Humppila-Museorautatie (lyh. Hpm). Museorautatien asema sijaitsee Humppilan asemalta katsottuna valtion radan toisella puolella.

== Asemarakennukset ==

Alkuperäinen asemarakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1973 postin epäonnistuneen ryöstöyrityksen seurauksena. Ryöstäjät ilmeisesti säikähtivät jotakin ja jättivät polttoleikkauslaitteen liekin päälle lähtiessään karkuun. Humppila sai olla ilman varsinaista asemarakennusta lähes kymmenen vuotta, sillä uusi Mauri Liedenpohjan suunnittelema asemarakennus valmistui vasta 1983. Tähän saakka liikenteenohjaus tapahtui tavaramakasiinista käsin.

== Asema nykyään ==

Asema on nykyisin miehittämätön, eikä siellä ole lipunmyyntiä. Liikennepaikkaa ohjataan kauko-ohjauksella Tampereen ohjauskeskuksesta.

Asemalla pysähtyvät Turun ja Tampereen väliä liikennöivät henkilöjunat, joka johtuu osittain asemien sijainnista likimain puolessavälissä Turun ja Toijalan välistä rataosaa. Samoihin aikoihin Turusta ja Tampereelta lähtevät junat junat kohtaavat asemalla ja junien kohtaamisia onkin Humppilassa runsaasti.

Rautatieaseman henkilöliikennepysähdykset on säilytetty myös noin 20 km:n päässä olevan Forssan kaupungin henkilöliikennettä ajatellen, josta valtatie 2:n kautta Humppilan asemalle kulkee linja-autojen Helsinki–Pori-pikavuoroja, sekä vakiovuoroja.

Keväällä 2010 Humppilan kunta osti asemarakennuksen ja lähistöllä sijaitsevan vanhan asemapäällikön asuinrakennuksen.

Humppilan rautatieasemalta on kesäsunnuntaisin vaihtoyhteys Jokioisten Museorautatien juniin, jotka lähtevät aseman itäpuolelta olevalta Humppila-Museorautatie -nimiseltä liikennepaikalta.

== Lähteet ==

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Humppilan_rautatieasema Wikipedia]

== Aiheesta muualla ==

[http://www.junat.net/humppila Humppilan aseman aikataulunäyttö]
[[Coordinates::60.919617, 23.36245| ]]
[[Category:Humppila]] [[Category:Rautatieasemat]]

Parola

2015-10-09T16:55:41Z

Rjoonas: Aikataululinkki, karttamarkkerille nimi, otsikkojen korjaus (h3->h2), ylimääräiset sitovat välilyönnit ja rivinvaihdot pois, aikavälit ndashilla, yhdysviivojen fiksailua.

Parola on [[Hattula|Hattulan kunnan]] suurin taajama, joka näkyy [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan vanhalta kirkolta]] ja valtatie 57:ltä aukeavan peltomaiseman takana. Parola on kasvava asuinalue, johon Hattulan kunnan palvelut ovat keskittyneet.

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.04588" lon="24.35382">Parola</marker>
</widget>

== Parolan rautatieasema ja ympäristö ==

Rautatie [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]]sta Tampereelle rakennettiin vuosina 1874–1876. Vanha asema tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa. Nykyään paikalla oleva Parolan rautatieasema on rakennettu palon jälkeen. Klassisistiseen asemarakennukseen liittyy asemapuisto, tavaramakasiini sekä kauempana vanhan aseman henkilökunnan asuinrakennus. Aseman lähistöllä on myös vanhoja 1900-luvun alun liikerakennuksia. Hattulan osuusmeijeri perustettiin vuonna 1905. Se muutettiin nuorisotaloksi 1980–1990-luvulla. Pihapiirin hirsinen talousrakennus on myös 1900-luvun alusta. Radan varrella pohjoisempana on Tehdasvillan vanha teollisuusrakennus. Tehdasvilla perustettiin vuonna 1942. Tiilinen tehdasrakennus on ilmeisesti 1930-luvulta. Puutarhuri, valtionpomologi B.W. Heikel perusti 1912 Kasselaan puutarha- ja metsämarjojen jalostuslaitoksen. Myöhemmin laitos toimi Parolassa Oy Marja -nimellä.

== Parolan koulut ja työväentalo ==

Parolan kansakoulu oli valmistuessaan vuonna 1951 Suomen suurin maalaiskansakoulu. Sen suunnitteli vuosina 1948–1950 arkkitehti Georg Jägerroos. Kolmikerroksista tiilirakennusta verhoaa vaalea roiskerappaus. Myös vieressä sijaitseva entinen opettajien asuinrakennus on samalta ajalta. Yhteiskoulun ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuonna 1962, seuraavat vuosina 1963 ja 1967. Suunnittelusta vastasi tuolloin arkkitehti Olavi Sahlberg. Kampamaisesti mäntymaastoon sijoitettujen luokkasiipien julkisivut ovat punatiiltä ja mineriittiä. Koulua on laajennettu myöhemminkin. Parolan vuonna 1928 rakennettu työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa. Se sijaitsee Parolan kansakoulun, nykyisen ala-asteen välittömässä läheisyydessä.

== Juteinitalo ja sivistyksen kehto ==

Hattulan pääkirjasto sijaitsee Parolassa Kauppakatu 3:ssa, Juteinitaloksi nimetyssä rakennuksessa, jonka suunnitteli Saara Juola, ja joka valmistui vuonna 1990. Talon eteen siirrettiin 8.10.2010 [[Jaakko Juteini|Jaakko Juteinin]] patsas. Vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen Juteini-seura vaalii vuonna 1781 Hattulan [[Rahkoila|Rahkoilassa]] Juutilan tilalla syntyneen ja 1855 Viipurissa kuolleen kirjailijan perintöä. Jaakko Juteini korosti kielen ja kulttuurin merkitystä suomalaisten itsetunnon ja sivistyksen nousemisessa. Hän oli tuottelias kirjailija, joka kirjoitti oppikirjoja, proosaa, runoja, aforismeja, tietokirjoja, lastenkirjallisuutta, filosofisia tekstejä ja oli suomalaisen kirjallisuuden alkuunpanija.

Onko sattumaa, että Hattulan [[Parolannummi|Parolannummella]] tapasi toisensa vuonna 1863 keisari Aleksanteri II ja J.V.Snellman? Kohtaamisen seurauksena keisari allekirjoitti kieliasetuksen, joka takasi suomen kielelle yhdenvertaisen aseman ruotsin rinnalla.

== Lähteet ==

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

== Aiheesta muualla ==

[http://www.junat.net/parola Parolan aseman aikataulunäyttö]

[[Category:Hattula]][[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

Hämeenlinnan rautatieasema

2015-10-09T16:48:18Z

Rjoonas: Aikataululinkki, otsikkojen korjaus (tasot h3->h2, kuva pois otsikon sisältä), alun rivinvaihdot pois.

[[Image:Asema_1901_R20176.jpg|thumb|left|326px|Hämeenlinnan vanha asema vuonna 1901. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]][[Image:Hlinnanrautatiejpg.jpg|thumb|right|281px]]

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.00234" lon="24.47808">Hämeenlinnan rautatieasema</marker>
</widget>  

== Vanha rautatieasema ==

[[Image:Hameenlinnan-vanha-rautatieasema.jpg|thumb|right|148px|Hämeenlinnan vanha rautatieasema]][[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] rautatieasema on Suomen ensimmäisen rautatien, Helsinki-Hämeenlinna, pääteasema. Hämeenlinnan valintaan ensimmäisen radan pääteasemaksi vaikutti sijainti [[Vanajavesi|Vanajaveden]] rannalla, koska näin saatettiin yhdistää Sisä-Suomi pääkaupunkiin sisävesiliikenteen ja uuden radan avulla. Rautatie avattiin liikenteelle maaliskuun 17 p:nä 1862.

Hämeenlinnan ensimmäisen asemarakennuksen oli suunnitellut arkkitehti [[Carl Albert Edelfelt]], joka toimi Hämeen lääninarkkitehtina vuosina 1855-1867. Vanha, Hämeenlinnan ensimmäinen asemarakennus on yksi kolmesta Helsinki-Hämeenlinna-radan asemasta (Helsingin ja Tikkurilan ohella), jotka oli rakennettu tiilestä.

Tiilirakenteinen varastomakasiini rakennettiin 1860-luvulla rautatien toiselle puolelle intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Venäläinen sotaväki tarvitsi rakennusta rautateitse saapuvien elintarvikkeiden varastointiin. Suomen itsenäistymisen jälkeen rakennuksessa toimi vaatetusvarikko, myöhemmin armeijan pukimo ja Valtion pukutehdas. Kun rautatie valmistui, ympäröivä alue sai myös teollisuutta. Ensimmäinen saha perustettiin lähellä sijaitsevaan [[Varikonniemi|Varikonniemeen]] vuonna 1873 ja toiminta jatkui vuoteen 1950. Saha oli aika ajoin Sisä-Suomen suurimpia.

Ensimmäinen rautatieasema tuhoutui sisällissodassa 26. huhtikuuta 1918, kun kaupunkia valtaamassa olevien saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti asemarakennuksen tuleen. On myös epäilty punaisten itsensä räjäyttäneen ammusjunan ennen lähtöään. Räjähdyksen aiheuttama paine ja saksalaisten tulitus surmasi sankoin joukoin rautatiesillan yli [[Idänpää|Idänpäähän]] pakenevia pakolaisia ja punaisia sotilaita.

== Uusi rautatieasema ==

[[Image:Rautatieasema, yokuva.jpg|thumb|right|310x207px|Kuva: Timo Viinanen]]

Palaneen aseman tilalle rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemien suunnitelmien mukaan uusi asemarakennus, joka valmistui vuonna 1921. Arkkitehtuuriltaan punatiilinen rakennus liittyy aikansa barokkivaikutteiseen klassisismiin. Rakennuksen matalampaa siipiosaa on jatkettu 1960-luvulla.

Asema-alueella on tiilinen veturitalli, puinen tavaramakasiini sekä pieni tiilinen varasto 1870-luvulta. Aseman eteläpuolella on tiilinen varastorakennus sekä kaksi puista asuinrakennusta 1900-luvun alkupuolelta.Asema-aukiota koristavat lehmuskujat. Asemarakennus, siihen liittyvä puistoympäristö ja ulkorakennukset (vanha veturitalli) kuuluvat valtakunnallisessa luokituksessa säilytettäviin ympäristöihin. Rautatieaseman alue on osa [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa]]. Asema-alueelle rakennettiin kulkuväyliä maanalaisine tunneleineen ja [[Asemantausta|Asemantaustan]] kaupunginosaan johtavine kävelyteineen 1990-luvulla.

Osana Valtion rautateiden 100-vuotisjuhlaviikon juhlallisuuksia paljastettiin Hämeenlinnan rautatieasemalla vuonna 1962 Jaakko Veuron suunnittelema muistolaatta. Aseman edessä on myös rautatieliikenteen muistomerkki, vanha höyryveturin kello. Seinustalta löytyy myös muistoreliefi sotalapsille.

Asemarakennuksen ympäristöön liittyy läheisesti Hämeentien liike-, asuin-, ja teollisuusrakennusten kokonaisuus sekä Mensan tehdaskiinteistö, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta. Mensan rakennukset omisti sittemmin Saarioinen Oy, ja rakennuksessa on toiminut erilaisia pienyrityksiä. Tontille suunnitellaan asuinaluetta, jossa hyödynnetään vanhoja tehdasrakennuksia uusien rakennusten ohella. 

[[Keinusaari|Keinusaaren]] kaupunginosassa sijaitsevan rautatieaseman läheisyydessä toimivat [[Hämeenlinnan taidemuseo|taidemuseo]], kulttuuri- ja kongressikeskus [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], lasten ja nuorten kulttuurikeskus [[Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX|ARX]], [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|maakunta-arkisto]], [[Vanajaveden sairaala|pääterveysasema]] sekä ikäihmisten asumispalvelukeskus. Asemantaustan ja Keinusaaren asuinalueet ovat lähellä. Asema-aukion läheisyydessä sijaitsee myös entinen Matkustajakoti Vanaja, joka on nykyisin asuinkäytössä, sekä sen takana Possentiellä Hotelli Vaakuna.

== Lähteet ==

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Salmi, Vexi: Minun Hämeenlinnani. Hämeenlinna 2008. ISBN 978-952-9509-62-1

http://goo.gl/7CWxt

http://goo.gl/YQJb7

== Aiheesta muualla ==

[http://www.junat.net/hameenlinna Hämeenlinnan aseman aikataulunäyttö]

[[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Rautatieasemat]]

Turengin asema

2015-10-09T16:41:56Z

Rjoonas: Aikataululinkki, ensimmäisestä osiosta johdanto-osio (otsikko pois), turhat rivinvaihdot ja sitovat välilyönnit pois.

[[Image:Turengin asema.JPG|thumb|right|300px|Turengin asema 18.11.2009, kuvaaja: Joni Lahti.]]

Vuonna 1862 valmistunut Turengin asemarakennus on Suomen vanhin säilynyt puurakenteinen asema. Se rakennettiin Suomen ensimmäiselle rataosuudelle Helsinki-Hämeenlinna. Turengin asemarakennuksen suunnitteli lääninarkkitehtina toiminut [http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Albert_Edelfelt Carl Albert Edelfelt], taidemaalari [http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Edelfelt Albert Edelfeltin] isä, jonka johdolla suunniteltiin kaikki ensimmäisen rataosuuden asemarakennukset. Ensimmäinen junamatka Helsinki-[[Hämeenlinna|Hämeenlinna]] -välillä tehtiin 31.1.1862. Turengin aseman rakennustöitä jatkettiin kuitenkin vielä seuraavan vuoden puolella mm. maalaustöillä.

== Tyyli ==

Tämän rataosuuden asemarakennukset on suunniteltu tyylillisellä murroskaudella ja niissä näkyykin vaikutteita useista eri tyylisuunnista, kuten sveitsiläistyylistä, huvilatyylistä ja uusgotiikasta. Asemat olivat epäsymmetrisiä ja monimuotoisia. Torniaiheita, kuten Turengin aseman kellotorni, avokuisteja ja katoksia esiintyi. Turengin alkuperäinen puinen laiturikatos on ainoa alkuperäisessä asussaan säilynyt.

== Rakennus ==

Alkujaan asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta, kaksi postihuonetta ja yläkerrassa asemapäällikön asunto. Rakennuksen katolla oli kellotorni, jonka kelloa soitettiin junan saapumisen ja lähtemisen merkiksi. Torni on kuitenkin poistettu jälkikäteen, kuten lukuisat muutkin yksityiskohdat ja koristeet. Asemarakennuksen takana oli lisäksi erillinen asuinrakennus, jossa asui aseman kirjuri. Myöhemmin taloa laajennettiin, jotta saatiin asunto aseman sähköttäjälle.

== Merkitys ==

Vuosien varrella asema on toiminut tärkeänä kokoontumispaikkana kyläläisille. Asemalla olleesta kellosta saattoi tarkistaa ajan ja asemalla toimi myös kioski. Paikalliselle teollisuudelle omalla asemalla on ollut suuri merkitys, varsinkin ennen sotia, kun Suomen autokanta ja tiestö olivat varsin vaatimattomat. Rautatietä hyödynsivät mm. sokeritehdas ja viljavarasto, joille oli rakennettu omat sivuraiteet. Myös lammilaiset yritykset hyödynsivät Turengin asemaa.

Pikkuhiljaa aseman käyttö alkuperäisessä tarkoituksessaan hiljeni ja myöhemmin loppui kokonaan. Nykyisin asemalla toimii yksityisomistuksessa oleva [http://www.turenkirailwaycompany.fi/ ravintola]. Asema on museoviraston suojelukohde ainutlaatuisen historiansa vuoksi.

== Lähteet ==

Sekunnin kuudeskymmenesosa: Väinö ja Pentti Hevonojan valokuvia Janakkalasta 1930-1970-luvuilta. Karisto, Hämeenlinna 2000.

Lähdön ja saapumisen paikat. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja A:12, Forssan kirjapaino Oy, Forssa 2006.

Rautateiden arkkitehtuuri: Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo, 1984.

Janakkala ennen ja nyt 2002 ja 2003.

Wikipedia

== Aiheesta muualla ==

[http://www.junat.net/turenki Turengin aseman aikataulunäyttö]

{{Tynkä}} [[Vuosi::1862| ]]
[[Coordinates::60.918532, 24.637634| ]]
[[Category:Janakkala]] [[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Rautatieasemat]]