Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Tiedosto:Kankaantaustantie 23 vanha.jpg

2010-12-20T09:34:37Z

Nettiguru: Kuvaaja: Timo Leskinen

Kuvaaja: Timo Leskinen

Kuvia Rengosta

2010-12-15T10:04:57Z

Nettiguru: /* Linkit */

Nämä kuvat ovat osa [[Aikakone_Eenokki|Aikakone Eenokkia]]. Eenokin kautta pääset nauttimaan kymmenistä kuvapareista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Kuvaparien historialliset kuvat ovat Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkistosta. Kuvatiedot on koonnut ja värikuvat ottanut FM Tiina Kaila vuoden 2009 aikana.

== Renko ==

[[Renko|Renko]] Karhumäen veljesten ilmakuvassa 1920-luvun lopulla.

[[Image:Renko ilma uusi.jpg|804px]] 

Rengon raittia kirkon tornista

[[Image:Renko k tornista1.jpg|400px]] [[Image:Renko k tornista srk taloa kohti-1.jpg|400px]]

== Kirkon seutu ==

Pitäjänmakasiini ja [[Rengon kirkko|kirkko]]. Kuva Jaakko Rautasen kokoelmat. [[Image:Renko museo kirkko1.jpg|400px]] [[Image:Renko museo ja kirkko.jpg|400px]] Makasiinissa toimivan [[Härkätien museo|Härkätien museon]] ja kirkon seutu on pysynyt melko muuttumattomana, vain pienet aitat rannasta ovat kadonneet.

== Rengonraitin ja kappelintien risteys ==

Mikko Rautanen, Rauno Vathén ja Matti Nystén ovat hakeneet keväisenä sunnuntaina 1950-luvun alussa [[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomat]] postin luona olevasta laatikosta. Kuva Jaakko Rautasen kokoelmista. [[Image:Renko lehti.jpg|400px]] [[Image:Renko jaakko rautanen rengonraitti.jpg|400px]] Jaakko Rautanen näyttää edellisen kuvan kuvauspaikkaa Rengonraitin ja Kappelintien risteyksessä vuonna 2009.

== Lahden talo ==

Lahden talo Kappelintien varrella v. 1938. Kuva Seija Riikosen kokoelmista. [[Image:Renko lahden talo 1938 riik.jpg|400px]] [[Image:Renko lahden talo rautanen.jpg|400px]] Lahden (nyk. Riikosen) talo 1990-luvulla. Kuva Jaakko Rautanen.

----

Aino Lahti kotitalon portilla Kappelintiellä 1940-luvun alussa. Kuva Seija Riikosen kokoelmat. [[Image:Renko riikonen portilla.jpg|400px]] [[Image:Renko riikonen porttilla2.jpg|400px]] Riikosen talon portilta näkyy edelleen kirkon katto.

== Muurilankoski ==

Muurilankosken alimmainen silta 1950-luvulla. Kuvassa Aarno Kekarainen, Matti Virtanen ja Jaakko Rautanen. Kuva Jaakko Rautasen kokoelmista. [[Image:Renko pojat silta.jpg|400px]] [[Image:Renko muurilankosken silta.jpg|400px]] Muurilankosken silta kesällä 2009.

== Raitalammi ==

Raitalammin rannalla 1950-luvun lopulla. Taustalla suutarin ja nahkurin verstaat. Kuva Seija Riikosen kokoelmista. [[Image:Renko 50-60-l raitalammi suut nahk verst.jpg|400px]] [[Image:Renko raitalammi verstaat.jpg|400px]] Kirkon torni näkyy uusien rivitalojen takaa.

----

Aino Lahti pesee pyykkiä Raitalammilla 1940-luvun lopulla. Kuva Seija Riikosen kokoelmista. [[Image:Renko pesijatar riik.jpg|400px]] [[Image:Raitalammi.jpg|400px]] Raitalammin laiturit Kappelintien varrella.

[[Coordinates::60.895132, 24.286137| ]]

[[Category:Aikakone_Eenokki|Renko]] [[Category:Renko]]

Tiedosto:Talvi2010h.jpg

2010-12-07T09:20:30Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010g.jpg

2010-12-07T09:20:23Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010f.jpg

2010-12-07T09:20:16Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010e.jpg

2010-12-07T09:20:08Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010d.jpg

2010-12-07T08:55:07Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010c.jpg

2010-12-07T08:55:00Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010b.jpg

2010-12-07T08:54:51Z

Nettiguru:

Tiedosto:Talvi2010a.jpg

2010-12-07T08:54:39Z

Nettiguru:

Tiedosto:Joulukalenterinviivakoodi.JPG

2010-12-03T09:30:01Z

Nettiguru:

Tiedosto:Etusivu06.jpg

2010-11-19T11:26:51Z

Nettiguru:

Tiedosto:Etusivu05.jpg

2010-11-19T11:26:41Z

Nettiguru:

Tiedosto:Etusivu04.jpg

2010-11-19T11:26:30Z

Nettiguru:

Tiedosto:Etusivu03.jpg

2010-11-19T11:26:22Z

Nettiguru:

Tiedosto:Etusivu02.jpg

2010-11-19T11:26:13Z

Nettiguru:

Tiedosto:Etusivu01.jpg

2010-11-19T11:26:04Z

Nettiguru:

Tiedosto:Anne Hanninen.jpg

2010-11-16T11:19:04Z

Nettiguru:

Tiedosto:Hauhon VPK 2.jpg

2010-11-12T08:44:23Z

Nettiguru:

Kuvan tekijänoikeudet: Severi Sarkkola

Tiedosto:Hauhon VPK 1.jpg

2010-11-12T08:42:56Z

Nettiguru:

Kuvan tekijänoikeudet: Severi Sarkkola

Luokka:Hauho

2010-11-12T08:12:51Z

Nettiguru:

{{#ask: [[Luokka:Hauho]]
| ?coordinates
| format=map
| width=800
| height=500
| zoom=10
| limit=100
}}

[[Category:Hämeenlinna]]

Tiedosto:Kaupunginpuisto Parkki.jpg

2010-10-11T06:42:57Z

Nettiguru:

Tiedosto:Hedman, Elias.jpg

2010-09-06T08:17:43Z

Nettiguru:

Tiedosto:Hedman, E.jpg

2010-09-06T08:17:30Z

Nettiguru:

Tiedosto:Hammarberg.jpg

2010-09-06T08:17:19Z

Nettiguru:

Tiedosto:Haljoki.jpg

2010-09-06T08:17:08Z

Nettiguru:

Tiedosto:Hagman.jpg

2010-09-06T08:16:56Z

Nettiguru:

Tiedosto:Genetz.jpg

2010-09-06T08:16:45Z

Nettiguru:

Tiedosto:Euren.jpg

2010-09-06T08:16:34Z

Nettiguru:

Tiedosto:Eklund.jpg

2010-09-06T08:16:24Z

Nettiguru:

Tourun talo

2010-08-18T13:11:07Z

Nettiguru: /* Tiedustelut ja varaukset */

Tourun maa- ja kotitalousseuran omistama talo on aiemmin ollut Nuutajärven kartanon neljän perheen asuttama ns. väentupa. Talo purettiin entisellä paikallaan Tuulensuussa ja pystytettiin uudelleen nykyiselle paikalleen uusien piirustusten mukaan.[[Image:Touru1 i.jpg|thumb|right|300px]]

Talo valmistui v. 1955 ja sen peruskunnostus alkoi v. 1972 katon uusimisella. Tänä päivänä talo on viihtyisä ja mukavuuksin varustettu vilkkaassa käytössä toimiva kylätalo, jota vuokrataan perhejuhlien, kokousten ja kurssien pitopaikaksi.

==== Osoite ====

Tourunkulmantie 633, 31650 [[Venäjänkangas|Venäjänkangas]]

==== Tilat ja varustus ====

Talossa on sali, eteisaula, wc:t, keittiö/ravintolatilat. Keittiössä on puu- ja sähköhella ja jääkaappi. Taloa lämmitetään sähköllä ja puilla.

Pöytäpaikkoja on noin 100 henkilölle. Kahvikalusto 100 + 25 henkilölle, syvät lautaset ja lusikat 100 henkilölle.

==== Muuta ====

Tuoleja, pöytiä ja astiastoa myös vuokrataan.

==== Sijainti ====

Tourun talo sijaitsee valtatie kahdelta 6 km Tourunkulmantietä, Humppilan ja Urjalan rajalla, aivan tien välittömässä läheisyydessä. Matkaa Humppilan keskustaan on 12 km, Forssaan 30 km. 

==== Tiedustelut ja varaukset ====

pj Ilpo Vehmaa, puh. 040 722 4227 siht. Aila Manner, puh. 040 5479 855

[[Category:Humppila]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::61.015523, 23.310192| ]]

Malline:Widget:YouTube

2010-08-17T10:42:54Z

Nettiguru:

<includeonly><object width="425" height="355"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/"></param><param name="wmode" value="transparent"></param><embed src="http://www.youtube.com/v/" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" width="425" height="355"></embed></object></includeonly>

Video:Nimi

2010-08-17T10:32:47Z

Nettiguru: Uusi

<kaltura-widget size='l' align='' kwid='MV9sNm9yaXFwYXwxNTQ2OHwxNTQ2ODAwfE5pbWl8MV9jcWwyaHduenxjODJjNDc1Mjg5' version='100000' name='Nimi'/> <h2>Info</h2>
Name: Nimi Summary: <h2>Versio</h2>
17. elokuuta 2010 kello 13.32 (100000)
kalturaHistoryData|242|a:8:{s:7:"version";s:6:"100000";s:2:"id";s:10:"1_l6oriqpa";s:4:"name";s:4:"Nimi";s:11:"description";N;s:10:"wgUserName";s:9:"Nettiguru";s:9:"timestamp";i:1282041166;s:21:"articleCurrentVersion";s:6:"*UUSI*";s:9:"widget_id";s:10:"1_cql2hwnz";}

Wanaja-Seura

2010-08-16T08:37:54Z

Nettiguru:

Wanaja-Seura on perustettu vuonna 1954. Seuran tavoitteena entisen Vanajan kunnan alueella sijaitsevien kylien historiatietojen kerääminen sekä kylähistorioiden tekeminen lähitulevaisuudessa kaikista entisen Vanajan kunnan kylistä. Vanaja jaettiin vuonna 1967 [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]], [[Janakkala|Janakkalan]], [[Renko|Rengon]] ja [[Hattula|Hattulan]] kesken. Pääosat Vanajan kunnasta kuuluvat nykyään Hämeenlinnan kaupunkiin. Vanajan vanhat keskuskylät olivat Hattelmala, Kankaantaka, Iso-Luolaja, Kauriala, Saarinen, Kirstula, Vuorentaka, Pikku-Parola ja Ojoinen.

Wanaja-Seura järjestää erilaisia retkiä yhteistyössä lähialueen kotiseututoimijoiden ja eri yhdistysten kanssa. Seuran perinne on jo useiden vuosien ajan ollut oman alueen rukiista keitetty uutispuuro, jota tarjoamme syksyisin jäsenillemme ja ystävillemme. Uutispuurolle kutsumme myös yleisöä. Uutispuurotapahtumaan on yhdistetty myös virsilaulutilaisuus kanttorin johdolla. Tilaisuuksista ja toiminnastamme ilmoittelemme paikallisten lehtien seuratoimintapalstoilla.

Wanaja-Seuran perinteistä toimintaa on myös joulukuun alussa järjestettävä Joulutapahtuma Vanajan seurakuntakodilla. Wanaja-Seurassa on jäseniä 110.  

[[Category:Kotiseutuyhdistykset]]

Turengin yhteiskoulu

2010-08-16T08:22:05Z

Nettiguru:

== Ennen perustamista ==

Koulun perustamista varten pidettiin alustava toimikunnan kokous syksyllä 1959, jossa todettiin Janakkalan kahden oppikoulun tarpeellisuus. 16.12.1959 Turengin Yhteiskoulun Kannatusyhdistys piti lähes 200 henkilön kokouksen, jonka puheenjohtajaksi valittiin Aarne Sipilä. Kokouksessa keskusteltiin yleisesti koulun perustamisesta, alustavasta jäsenmerkinnästä, säännöistä, johtokunnan vaaleista, tilintarkastajain valinnasta ja muista sääntöjen edellyttämistä asioista. Koulun tarvetta perusteltiin suurella oppilasmäärällä Tervakosken yhteiskoulussa sekä turenkilaisten pitkillä koulumatkoilla. Myös Vanajan kunnan kyläkuntien oppilaiden mahdollisuus osallistua perustettavan Turengin yhteiskoulun toimiin vahvisti koulun tarpeellisuutta. Kaikki nämä seikat huomioon ottaen ei Turengin yhteiskoulun perustamispäätös saanut yhtään vastustusta.

[[Image:Vanhakoul.jpg|thumb|right|300px|Koulurakennus 1960-luvulla]] 

== Koulun perustaminen ==

Turengin yhteiskoulu oli yksityinen oppikoulu. Perustamisluvan anoi toimikunta valtioneuvostolta ja lupa myönnettiin toukokuussa 1960. Lupa oikeutti perustamaan viisi keskikoululuokkaa sisältävän suomenkielisen yksityisen yhteiskoulun. Turengin yhteiskoulun on piirtänyt ja suunnitellut arkkitehti Mika Erno. Koulu rakennettiin paikalliselta maanviljelijältä ostetulta tontille ja Talovalmiste Oy rakensi koulun. Turengin yhteiskoulu aloitti toimintansa syyslukukaudella 1.9.1960 Kuumolan talolla ja toiminta siirtyi viralliseen koulurakennukseen 1.2.1961. Kouluun muutettaessa valmiina olivat opetustilat kolmelle luokalle sekä yhteinen laulu- ja piirustusluokka. Työn alla oli vielä kolme luokkahuonetta, luonnontieteiden luokka sekä opettajain ja rehtorin huoneet. 

== Koulun alkutaipaleet ==

Koulun rehtoriksi valittiin Teuvo Ylöstalo ja 106 oppilasta aloitti koulunkäyntinsä; perustettiin kaksi ensimmäistä luokkaa sekä typistetty toinen luokka. Seuraavana lukuvuonna oppilaita oli jo 219; ensimmäisiä luokkia otettiin kolme hakijoiden paljouden vuoksi. Tällöin opettajia koulussa oli 13, joista neljä oli vakituisia. Kouluviikko oli kuusipäiväinen, kuten myös normaali työviikko. Tulevaisuuden näkyminä oli muun muassa koulun laajentaminen, sillä oppilaslukumäärän odotettiin kasvavan niin, etteivät nykyiset tilat enää riitäisi. 

== Koulun ensimmäinen laajennus vuonna 1963 ==

Kouluhallitus hyväksyi 22.1.1963 Turengin yhteiskoulun rakennuspiirustukset, joiden pohjalta ryhdyttiin laajentamaan koulurakennusta lisäämällä tiloja lähes kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Rakennustöiden tuloksena käyttöön valmistui 13 varsinaista luokkahuonetta, kolme erikoisluokkaa, oppilasruokala sekä muita tiloja. Vuoden 1963 lopussa valmistui kouluun myös juhlasali, jonka ansiosta koulun kuutiotilavuudeksi tuli yli 19 000 kuutiometriä. Tämän seurauksena Turengin yhteiskoulusta tuli yksi maaseudun suurimmista oppikouluista. Keväällä 1964 jaettiin ensimmäiset päästötodistukset ja tavoitteena oli saada kouluun myös vähitellen lukioluokat. Toisen rakennusvaiheen jälkeen koulussa pystyi opiskelemaan n. 700 oppilasta. 

== Lukio ==

Turengin yhteiskoulussa alkoi lukio syksyllä 1964. Koulutukseen pääsemiseksi vaadittiin keskikoulusta vähintään 6.5 keskiarvoa ja 26 opiskelijaa täytti vaatimukset ja aloittivat opiskelunsa. Lukio jaettiin kahteen ryhmään; humanistiseen ja matemaattiseen. Humanistisella linjalla matemaattisia aineita oli vähän ja paino oli kielten opiskelussa. Opiskeltavia kieliä oli saksa, latina ja englanti. Matemaattisella linjalla matemaattisia aineita opiskeltiin kahdeksan tuntia viikossa ja vieraat kielet jäivät vähemmälle opiskelulle. Opiskelijat saivat myös valita joko biologian tai psykologian. Ensimmäiset valkolakit saatiin 1967 ja valmistuneita opiskelijoita oli 15. 

== Koulun toinen laajennus vuonna 1969 ==

Kouluun päätettiin tehdä toinen laajennus kun tilat alkoivat loppua. Vuonna 1966 oppilaita oli 488 ja seuraavan vuoden ennuste oli jo yli 550, mikä toi pakottavan tarpeen laajennukselle. Aluksi lisärakennuksen kooksi suunniteltiin 3500 kuutiometriä, joka olisi sisältänyt kuusi luokkahuonetta, opettajanhuoneen ja muita tarpeellisia tiloja. Kouluun suunniteltiin myös uima-allasta, mutta ideasta luovuttiin. Laajennuksen tarpeeksi todettiin riittävän hiukan yli 2000 kuutiometriä. Lisärakennus sijoittui viljavaraston puolelle koulun vanhimman osan jatkoksi. Laajennustyöt aloitettiin toukokuussa 1969 ja rakennustyöt saatiin päätökseen saman vuoden joulukuussa. Tilojen kasvamisen jälkeen kaikki halukkaat, pääsykokeen läpäisseet oppilaat voitiin ottaa opintoihin mukaan, sillä edellisenä vuonna 47 hyväksyttyä oppilasta jäi vaille opiskelupaikkaa. Oppilasmäärä nousi ensikerran yli 600 syksyllä 1969 kolmen ensimmäisen luokan myötä. 

== Turengin yhteiskoulun siirtyminen kunnalle ==

Turengin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 13.6.1975 pohdittiin koulun luovuttamista [[Janakkala|Janakkalan]] kunnan omistukseen, koulun ollessa vielä yksityinen. Peruskoulu-uudistuksen hyväksymisen myötä Turengin yhteiskoulu luovutettiin vuonna 1976 Janakkalan kunnalle varoineen ja velkoineen yksimielisesti. 

== Rehtorin vaihtuminen ==

Ensimmäinen rehtori, joka toimi virassaan koulun perustamisesta asti oli Teuvo Ylöstalo. Hän toimi yläasteen rehtorina 1960-1975 ja siirtyi lukion rehtoriksi vuoteen 1994 asti. Hänen jälkeensä virkaan astui Marja-Leena Kekki, joka toimii virassaan edelleen sekä yläasteen että lukion rehtorina. Tänä aikana yläasteen rehtoreina ovat toimineet Heikki Hattari (yläaste 1976-1979) ja Martti Tauru (yläaste 1979-1992). 

== Nykypäivä ==

Elokuun 1. päivänä vuonna 2003 peruskoulu vaihtui yhteiskouluksi Marja-Leena Kekin johdolla. Vuoden kuluttua kouluun rakennettiin erillinen ”lukiosiipi” vain lukiolaisten käyttöön. Vuonna 2009 yhteiskoulun oppilasmäärä oli 403 ja lukion 127. Henkilökunta koostuu noin 50 henkilöstä, johon kuuluu mm. opettajat ja keittäjät. Koulun lukioon perustettiin syksyllä 2009 urheilulinja, jonka vetäjänä toimii Jari Kataja ja joka heti alkutaipaleella veti mukaansa 12 opiskelijaa.

[[Image:1539-TurenkiYa460200.jpg|thumb|right|341x156px|Turengin yhteiskoulu]] 

== Lähteet ==

Kotokulma 10.3.1994 Kotokulma 31.7.1975 Kotokulma 9.10.1975 Kotokulma 19.6.1975 HäSa 6.5.1969 HäSa 18.3.1965 HäSa 11.2.1967 HäSa 8.9.1964 HäSa 26.4.1964 Riihimäen Sanomat 7.6.1968 Kotokulma 20.3.1969 Hämeen Kansa 22.8.1969 HäSa 2.2.1961 Kanta-Häme 23.11.-61 HäSa 15.2.1963 HäSa 3.10.1963 Kotiseutumme Janakkala & Renko Janakkalan historia Janakkalan kirja I 

[[Category:Janakkala]] [[Category:Yhtenäiskoulu]][[Coordinates::60.91803, 24.642069| ]]

Teuron kylätalo

2010-08-16T08:12:06Z

Nettiguru:

Alunperin Tammelan seurakunnan rukoushuoneeksi rakennettu talo siirtyi kylätoimintayhdistyksen omistukseen vuonna 1994. Aiemmin 'Iisakin kirkkona' tunnettu talo on remontoitu täysin vuosina 1996-2002.[[Image:Teuro2 i.jpg|thumb|right|300px]][[Image:Teuro3 i.jpg|thumb|right|300px]]

Kylätoimintayhdistys vuokraa hyvän varustetason omaavaa taloa juhlien ja erilaisten tilaisuuksien pitoa varten.

==== Osoite ====

Teuron kylätie 599, 31250 [[Teuro|Teuro]]

==== Tilat ja varustus ====

Tilat on mitoitettu 150 henkilölle. Talossa on kaksi yhdeksi tilaksi yhdistettävissä olevaa salia, keittiö, apukeittiö ja tarjoiluhuone, inva-wc sekä erilliset naisten ja miesten wc-tilat.

Keittiössä on täydellinen pitopalveluvarustus, mm. kippikattila, kaksi teollisuusuunia, teollisuusastianpesukone, kylmiö, kaksi pakastinta. Tarjoiluastiasto 150 henkilölle sekä mahdollisuus pöytäliinojen vuokraukseen.

Tilava paikoitusalue.

==== Muuta ====

Kokousvarustukseen kuuluu piirtoheitin ja valkokangas.

==== Sijainti ====

Kylätalo sijaitsee aivan kylän keskustassa perinteikkään Teuron kylätien varrella. Tammelan keskustaan on matkaa 14 km, Forssaan 25 km, Hämeenlinnaan n. 40 km.

==== Varaukset ja tiedustelut ====

Siiri Kangasniemi, 040 5127986 tai etunimi.sukunimi@teuro.fi

==== Lisätietoja ====

*[http://www.teuro.fi/ www.teuro.fi] 

[[Category:Tammela]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::60.861555, 23.931477| ]]

Tervalammin Teatteritraktori

2010-08-16T08:08:54Z

Nettiguru:

Tervalammin Teatteritraktorin ensimmäinen esitys oli kesällä 1999. Se syntyi maaseudun lasten ja  kesälomaa viettävien  kaupunkilaislasten kohtaamispaikaksi [[Loppi|Lopen]] Pääjärvellä. Lapset valmistelevat ja esittävät näytelmän vanhemmilleen ja muille kyläläisille toisena Juhannuspäivänä. Esittäjien ikä on vaihdellut 4-19 -vuotiaisiin. Yhdessä muokattu näytelmän juoni tarttuu vanhoihin satuihin uudella tavalla tai ottaa kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin. Näytelmiä on tehty tähän mennesä 11 kpl, joista muutamaa on esitetty useampia kertoja. 

Kesän 2009 esityksen nimi on "Valtiovierailu"
<widget type="googlemap">
<marker lat="60.76997 " lon="24.06641">Tervalammi</marker>
</widget>
{{Tynkä}}

 

[[Category:Loppi]] [[Category:Teatterit]] [[Category:Vojakkala]]

Tanssin Lumo

2010-08-16T08:05:48Z

Nettiguru:

Tanssin Lumo -yhdistys tavoitteena on järjestää monipuolisia ja kiinnostavia kursseja mm. itämaisesta tanssista, Bollywoodista ja Shindo-venyttelystä.Yhdistys järjestää pari kertaa vuodessa näytöksiä, joissa esiintyy myös muita tanssijoita eri harrastuspiireistä [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] ja Hämeenlinnan ympäristöstä.

Tanssin Lumo -yhdistyksen oma tanssiryhmä HABIBA esiintyy mielellään erilaisissa tapahtumissa. HABIBA -tanssiryhmä esittää itämaista estradia ja itämaisia kansantansseja.

*Yhteystiedot: Satu Nevala, 050 - 3369 727 ja Maria Viiru, 040 - 558 3854, [mailto:habiba@luukku.com habiba@luukku.com]

TAMATAR-tanssiryhmä esittää intialaisia tansseja. Tanssit ovat pääasiassa Bollywoodia ja intialaisia kansantansseja.

*Yhteystiedot: Satu Nevala, 050 - 3369 727, [mailto:satune@luukku.com satune@luukku.com]

=== Lisätietoja ===
*[http://personal.inet.fi/taide/habiba/index.htm Tanssin lumo -yhdistyksen kotisivut]

[[Category:Tanssi]]

Taipaleen tupa

2010-08-16T07:54:24Z

Nettiguru:

[[Image:Taip2 i.jpg|thumb|right|300px]]Taipaleen kylätoimikunnan omistama Taipaleentupa on rakennettu talkoovoimin vuonna 1984 kyläläisten yhteiseksi kokoontumistilaksi, jossa vuosien varrella on järjestetty monet laskiaisriehat, joulujuhlat, harrastekurssit, laulu- ja grillausillat. Talo on käytössä ympäri vuoden.

Taipaleentupaa vuokrataan kokouksiin, erilaisiin tilaisuuksiin, pienimutoisiin juhliin ym.

==== Osoite ====

Taipaleentie 536, 31640 [[Humppila|Humppila]]

==== Tilat ja varustus ====

Tuvassa on kuisti, takkatupa, keittiö ja sisä-wc. Pöytäpaikkoja on enintään 50 henkilölle. Keittiövarustukseen kuuluu puuhella, sähköliesi, 10-litran kahvinkeitin, ei vesijohtoa. Kahviastiasto 50 henkilölle.

==== Sijainti ====

Taipaleentupa sijaitsee Taipaleen kylässä aivan Taipaleentien varressa. Humppilan keskustaan on n. 5 km ja Forssaan n. 25 km.

==== Varaukset ja tiedustelut ====

Leila Ahola (03) 4377 141[[Image:Taip1 i.jpg|thumb|right|300px]] 

[[Category:Humppila]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::60.895013, 23.309934| ]]

Ritva Simuna

2010-08-16T07:42:28Z

Nettiguru:

Ritva Maria Hellevi Simuna (synt. 12.5.1936) oli 1950- ja 60-luvuilla tunnetuimpia [[Hämeenlinna|hämeenlinnalaisia]] solisteja.

== Laulu-ura ==

Vuonna 1957 Simuna osallistui iskelmälaulukilpailuun, jossa sijoittuminen toiselle sijalle avasi ovet levystudiolle. Ensimmäinen levy oli ''Ilta kun saa / Kyyneleitä''. Seuraavan viiden vuoden aikana hän ehti levyttää 42 kappaletta. Hänen suosituimpia esityksiään olivat tango ''Tamara tanssii'' ja ''Novgorogin ruusu''. Omaa suurta hittiä hänellä ei koskaan ollut, sillä monet kappaleet oli kuultu jo muiden laulajien, esim. Laila Kinnusen laulamina. Simuna tuli tunnetuksi erityisesti Unto Saarisen yhtyeen solistina. 

Ritva Simunan televisioura jäi lyhyeksi. Ujoutensa vuoksi hän suhtautui vastahakoisesti esiintymistekniikan opetteluun, eikä hän liikkunut tai elehtinyt vaaditulla tavalla. Laulusolistin uralla Simuna jatkoi vuoteen 1966 asti, kunnes hän kyllästyi tanssilavaelämään. 

== Lähteet ==

*Järvelä, Jukka: Homma kävi. Erään pikkukaupungin pophistoria. Hämeenlinna 1997.

{{Tynkä}}

[[Category:Hämeenlinnalaisia|Simuna]][[Category:Laulajat, muusikot, säveltäjät|Simuna]]

Pula-aika (R. Saario)

2010-08-16T07:41:37Z

Nettiguru:

Kahvi meni kortille. Maitoa saatiin 1 dl päivässä henkeä kohti ja joskus oli musta päivä jolloin ei saatu mitään. Kahvinkorviketta oli montaa merkkiä. Itse paahdettiin ruista, ohraa, herneitä, voikukanjuurta ja tammen siemeniä ”mommoita”. Kaakaonkorviketta saatiin kortilla. Teetä tein itse vadelman lehdistä. Keitin 18 kg siirappia. Sain polttaa 3 säkillistä puuhiiliä hellassa, ne olivat jääneet autosta.

''Raakel Saario''

[[Hämeenlinnan_kaupungin_historiallinen_museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]], Muistitieto-kansio.

[[Category:Yleisiä_muistelmia]]
{{Tynkä}}

Saratoga

2010-08-16T07:34:40Z

Nettiguru:

Perunalastuja tehtiin Hämeessä jo 1950-luvulla, kun [[Tuulos|tuuloslainen]] maanviljeljä kasvatti erikoisperunaa sipsejä varten. Saratoga-niminen tehdas sijaitsi ison tiilinavetan päädyssä. Perunalastut eivät kuitenkaan menneet vielä kaupaksi.

== Lähteet ==

*Seppovaara, Juhani: Muistojen markkinoilla. Sinivalkoiset klassikot. 5. painos, 2004. ISBN 951-1-19003-2 (sid.)

{{Tynkä}}

[[Category:Teollisuus]] [[Category:Tuulos]]

Luokka:Yhtenäiskoulu

2010-08-16T07:30:29Z

Nettiguru:

[[Category:Koulut]]

Salme Pohjola

2010-08-16T07:28:36Z

Nettiguru:

[[Image:Elovena17v.jpg|thumb|right|300px|Salme Pohjola 17-vuotiaana]]Tämä artikkeli syntyi [[Hauhon_Yhtenäiskoulu|Hauhon Yhtenäiskoulun]] toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä.

 '''Mikä on nimesi?''' Salme Pohjola. Olen hauholainen ja olen asunut Hauholla 60 vuotta. Ikäni on 78v kohta 79v joulukuussa 21.12.

'''Minkä ikäinen olit kun sota syttyi?''' Vuonna 1939 olin vähän vajaa 9 vuotta vanha.

'''Missä olit kun sota syttyi?''' Perheeni oli muuttamassa Toijalasta ja Tampereella oli junanvaihto.

'''Oliko teillä Karjalan evakkoja teidän luona?''' Ei ollut mutta sodan loppuvuosina kyllä tuli sukulaisperhe Lapin sodan aikana.

'''Miten Karjalan evakkoihin suhtauduttiin?''' Ei mitenkään vakavasti. Heitä kohdeltiin ihan kuin muitakin. Paitsi he olivat vähän sivulla muista.

'''Erottuivatko he voimakkaasti paikallisista?''' Hetikatsottuna eivät oikein eronneet muista suomalaisista.

'''Oliko joku läheisesi sodassa?''' Oli isäpuoli joka ei ollut minun isäni mutta kuitenkin perheen isä.

'''Millaista oli koulunkäynti sota-aikana? '''Oli kyllä. Sinne tuli sota-aikana sotasairaaloita ja siellä oli pieniä majoituksia.

'''Oliko ruoasta tai vaatteista pulaa? '''No kouluruoka vaikka se ei ollut pakollinen . Oli jotain soppaa ja puuroa. Kutsun sitä koulupuuroksi. Ruispuolukkapuuroa. Ei missään nimessä mitään perunaa ja kastiketta. Niin oli aina soppaa tai puuroa. Ei minulla ole mitään kokemusta nälissä olemisesta, vaikka oli säännöstelyaika. Oli maitokortit ja leipäkortit puhumattakaan sokerikorteista. Jos joku vaate meni risaksi niin jostain muusta risasta vaatteesta leikattiin pala ja ommeltiin se pala vaatteeseen kiinni. Kasvatettiin perunoita omalla takapihalla, niin että ruoasta ei ollut pulaa.

'''Mitä teitte kotona sota-aikana? Jotain leikkejä?''' Tottakai leikittiin hippaa , pelailtiin pesäpalloa jota pystyi pelaamaan neljällä hengellä. Sitä kutsuttiin Neljäksi Maaliksi. Neljää Maalia pelattiin varsinkin sodan loppuvaiheilla. Lentopallo oli sodan aikana erittäin suosittua. Oli urheiluseuroja, mihin kaverit meni niin myös minäkin. Minulla meni hirveästi aikaa nuorempien sisarusten hoitamiseen. Sitten liityin 4H-kerhoon.

'''Osallistuitko mottitalkoihin tai sotaponnistuksiin esim. Sotapojat tai Pikkulotat?''' En ollut mottitalkoissa, enkä pikkulotissa. Olin kai liian nuori niihin. Ei minulle voinut antaa kirvestä tai sahaa kun olin kolmen, neljäntoista ikäinen. Mutta sen sijaan minulla on vielä rintamerkki tallella, jonka sai tietystä saavutuksesta. Menin myös tähkätalkoisiin missä piti kerätä kaikki pudonneet tähkät.

'''Miten sota näkyi Hauholla?''' En ollut sota-aikana Hauholla. Mutta ainakin Neuvostoliiton eli Venäjän koneet pörräsivät alueella. Sotavankeja tuli paljon tänne töihin ja Hauhonselkään venäläinen kone oli pudottanut pomminsa tuonne Kirkonlahteen. Minulla on jäänyt talvisodasta mieleen kun asuin silloin Orivedellä ja sinne tuli paljon evakkoja. Tamperehan oli tärkeä pommitettava, iso kaupunki. Orivedeltä Tampereelle on melkein sama matka kuin täältä Hämeenlinnaan ja kyllä sota näkyi kaiken puutteena esim. ruoasta, vaatteista, polkupyörän renkaista oli pulaa. 

Haastattelu: Markus Lepistö ja Santeri Linnas

Puhtaaksikirjoitus: Markus Lepistö

[[Category:Hauholaisia|Pohjola, Salme]][[Category:Sota-aika]]

Sahrapirtti

2010-08-16T07:21:59Z

Nettiguru:

[[Image:Sahra1_i.jpg|thumb|right|300px]][[Image:Sahra2_i.jpg|thumb|right|300px]]MTK-Tammelan omistama Sahrapirtti on rakennettu vuonna 1988 yhdistyksen kokous- ja virkistystilaksi. Tiloja vuokrataan perhejuhlien, kokousten, virkistäytymispäivien, kurssien ja illanviettojen pitopaikaksi ympäri vuoden.

=== Osoite ===
Sahrapirtintie 30, 31300 [[Tammela|Tammela]]

=== Tilat ja varustus ===
Talossa on iso takkatupa, keittiö, makuusoppi 2 hengelle, sisäwc:t ja puusauna 10-15 henkilölle. Pesutilassa on 2 suihkua, pukeutumistilasta kulku katetulle terassille.

Pirtissä on pöytäpaikat 80 henkilölle, terassi mukaan lukien enintään 100 henkilölle. Keittiövarustukseen kuuluu astianpesukone, sähköliesi, mikroaaltouuni, jääkaappi ja kahvinkeitin. Matalat lautaset 50 henkilölle, kahvikupit 100 henkilölle.

Hyvä, lapsiystävällinen uimaranta. Rannalla grillikatos ja lentopallo-kenttä. Hyvät paikoitustilat.

=== Muuta ===
Kokousvarustukseen kuuluu valkokangas ja piirtoheitin.

=== Sijainti: ===
Sahrapirtti sijaitsee rauhallisella ja luonnonkauniilla paikalla Kuivajärven rannalla Hykkilä-Lunkaan kylän perinnemaisemassa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tammelan keskustaan on matkaa n. 6 km, Forssaan 14 km, Hämeenlinnaan n. 65 km.

=== Tiedustelut ja varaukset ===
Arto Rämö, (03) 436 1350 tai 040 580 0195

[[Category:Tammela]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::60.793674, 23.862169| ]]

Valkeaniemen pirtti

2010-08-16T06:33:15Z

Nettiguru: /* Tilat ja varustus */

[[Image:Valkeaniemi1_i.jpg|thumb|right|300px]][[Image:Valkeaniemi3_i.jpg|thumb|right|300px]]Valkeaniemen Pirtti on Tammelan Eteläisen Maamiesseuran omistama vuonna 2001 rakennettu, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva juhla- ja kokoustila.

=== Osoite ===
Valkeaniementie 1, 30100 [[Forssa|Forssa]]

=== Tilat ja varustus ===
Talossa on tilava 200 neliömetrin sali, tarjoiluhuone, keittiö omalla sisäänkäynnillä, kokoushuone ja eteistilat, joista uloskäynnit etu- ja takapihoille, wc-tilat inva-wc:llä, tilaa yhteensä 420 m2.

Valoisassa ja kauniissa salissa on puiset pöydät ja tuolit 250 henkilölle. Kesäaikaan käyttöön voidaan ottaa myös piharakennuksen avara 30 neliön katettu terassi.

Juhlatilaisuuksissa tarvittavat kahvi- ja ruoka-astiastot, pöytäliinat ja samppanjalasit on mahdollista vuokrata tilan lisäksi.

Keittiö on hyvin varustettu ja saanut kiitosta pitopalvelualan ammattilaisilta. Keittiöhenkilökunta voi käyttää isoa kokoushuonetta aputilana. Huoneessa on henkilökunnalle omat sosiaalitilat.

Juhlavieraille on riittävästi paikoitustilaa pirtin pihalla.

=== Muuta ===
Talo on suunniteltu ja varustettu ympärivuotiseen käyttöön. Tehokas ilmanvaihto takaa miellyttävät tilaisuudet kesällä ja sähkölämmitys pitää tilat lämpimänä talvella.

Sisätiloissa on otettu huomioon liikuntaesteellisyys ja sisäänkäynti on varustettu luiskalla. . Vuokrapakettiin voidaan liittää myös siivouspalvelu.

=== Sijainti ===
Helsinki – Pori valtatien varrella 5 km Forssasta ja 8 km Tammelan kirkolta.

=== Tiedustelut ja varaukset ===
Matti Pelto-Huikko, puh 050 324 8201 tai 0400 488 040

=== Lisätietoja ===

*[http://www.valkeaniemenpirtti.fi/ www.valkeaniemenpirtti.fi ]

[[Category:Tammela]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::60.77193, 23.678319| ]]

Vekkilän museotila

2010-08-16T06:30:32Z

Nettiguru:

[[Image:Vekki2_i.jpg|thumb|right|300px]]Vekkilän museotila on Hevoniemessä Pyhäjärven rannalla Tammelan kirkonkylässä sijaitseva perinnepiha ja kotimuseo alkuperäisesinein. Idyllinen sukellus menneeseen aikaan. Pitotalona toimii vanha päärakennus 1800-luvun alusta. Tarjoamme myös kokouspalvelut täydennettynä maaseutuhenkisin elämyksin.

=== Osoite ===
Kirjurintie 2, 31300 [[Tammela|Tammela]]

=== Tilat ===
Vanha päärakennus pihapiireineen, pihamökki, rantasauna takkahuoneineen. Museotuvassa ja vanhassa pirtissä pöytäpaikat 20 - 40 henkilölle, takkahuoneessa rantasaunalla 15 henkilölle.

=== Muuta ===
Museotilan pihalla on kotieläimiä. Tilan erikoisuutena ovat lammastuotteet sekä luomu- ja lähiruoka. Tarjoamme myös aamiaismajoitusta kesäkaudella, sekä maalaisleirejä ja leirikouluja.

=== Sijainti ===
Vekkilän museotila sijaitsee aivan kirkonkylän keskustassa Pyhäjärven rannalla. Forssaan matkaa tilalta on 8 kilometriä.

=== Tiedustelut ja varaukset ===
Krisse Liinaharja
gsm 040 590 7826
krisse.titiuu@surffi.net

[[Category:Tammela]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::60.806149, 23.778404| ]]

Rehtilä

2010-08-13T09:30:11Z

Nettiguru:

[[Image:Rehtila2 i.jpg|thumb|right|300px]]Rehtilän nuorisoseuran ja Jokioisten maamiesseuran omistama seurantalo on suosittu juhla- ja liikuntatila ympäri vuoden. Vuonna 1933 valmistunutta rakennusta on peruskunnostettu moneen otteeseen, alkuperäinen ulkoasu pääosin säilyttäen.[[Image:Rehtila1 i.jpg|thumb|right|300px]]

==== Osoite ====

Rehtilä Oy, Rehtiläntie 12, 31630 [[Minkiö|Minkiö]]

==== Tilat ja varustus ====

Talossa on iso juhlasali, tilava näyttämö omalla sisäänkäynnillä, ravintola/tarjoiluhuone, keittiö, avara eteisaula, sisäwc:t, inva-wc. Näyttämön takana on taukotila ja pukuhuone soittajille ja esiintyjille.

Keittiövarustukseen kuuluu astianpesukone, kylmiö, sähköliesiä 2 kpl ja täydellinen astiasto 300 henkilölle.

Pöytäpaikkoja on enintään 220 henkilölle.

Kesäaikaan viihtyisälle piha-alueelle on mahdollista pystyttää ulkotelttoja, juhlateltta 3 x 6 m myös vuokrattavissa.

Talolla on oma paikoitusalue.

==== Sijainti ====

Rehtilä sijaitsee Rehtijärvellä Jokioisten Rehtijärven kylässä. Jokioisten keskustaan matkaa on n. 7 km ja Forssaan 12 km.

==== Tiedustelut ja varaukset ====

Eija Kankaanranta, (03) 4333 031 

[[Category:Jokioinen]][[Category:Juhlatalot]][[Coordinates::60.834229, 23.466253| ]]

Residenssikatu 81 (A. Andström)

2010-08-13T09:25:00Z

Nettiguru:

Seuraavat katkelma on lainattu ja lyhennetty Pirkko Tuomisen luvalla teoksesta ''Residenssikadulta radioon. Alvar Andströmin muistelmia vanhasta [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] sekä suomalaisesta musiikkielämästä itsenäisyyden alkuvuosikymmeniltä.'' Hämeenlinna-Seura r.y. 2006.

== Residenssikatu 81 ==

Siirtykäämme ajassa 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle, mikä aika silloisessa Hämeenlinnassa on säilynyt muistoissani huolettomana ja riemukkaana. [...]

Residenssikatu 81 - sittemmin Hallituskatu 22, oli kotitalomme osoite. Pitkä empire-tyylinen puurakennus sijaitsi vain parin kivenheiton päässä kauppatorista, joten sijainti oli kaiketi edullinen perheemme sekatavarakaupalle. Rakennuksen pihapuoli oli erikoinen siinä suhteessa, että makasiini- ja tallirakennusten yhteyteen oli rakennettu avara katos, jonka suojiin mahtui parisenkymmentä maalaisten ajopeliä, rattaita tai rekiä. Niiden omistajat olivat yleensä myös isän sekatavarakaupan asiakkaita. Kun isäntäväki lähti kaupungille asioilleen, jäivät koirat ajopeleihin "kotivahtimiehiksi". Koirat olivat tehtävästään hyvin tietoisia, ja jos joku vieras tuli niiden valtapiiriin, murisivat ne hyvin pahaenteisesti. Heti puolenpäivän jälkeen piha tavallisesti tyhjeni, mutta sattui joskus, että hevonen kökötti yksin pihalla tuntikausia hyvin penseän näköisenä. Isäntä, saatuaan halkokuormastaan tai voitiinusta sievät rahat, oli saattanut poiketa tuttuun krouviin, jossa aika vierähti kuin huomaamatta. Talonmiehen renki sai sitten ryhtyä syöttämään ja juottamaan yksinäistä hevosparkaa kaupan takapihalla.

[...]

Isäni puutarha oli kovin pieni ja vaatimaton verrattuna pihamme aidan takana sijainneeseen isoon ja rehevään puutarhaan. Siellä sijainneen talon omisti aikoinaan maisteri Sevón, joka hoiti puutarhaansa antaumukselle. Hän oli toimessa helsinkiläisessä pankissa, mutta matkusti kesäaikaan viikonloppuisin ja muulloinkin puutarhaansa hoitamaan. Siellä kasvavista isoista omenapuista putoili tuulisella ilmoilla hedelmiä meidänkin puolellemme. Sevónin puutarhaan ilmestui joskus 10-luvulla kaksi noin metrin korkuista puupylvästä päivin kiinnitettyine rintakuvineen - arvatenkin maisterin ihailemia suurmiehiä esittäviä. Kirjallisuudenhistoriaan perehdyttyäni totesin kuvien esittävän Goethea ja Schilleriä.

[...]

Naapureista puheenollen mainittakoon vielä, että meistä vastapäätä oli kauppias Sokoloffin talo, jossa asui useita leikkitovereitani. Talon laaja pihamaa, jolla leikittiin ja telmittiin näkyi kokonaan meidän salimme toisesta ikkunasta, ja tähän seikkaan liittyi muisto suurlakon ajoilta vuonna 1905. Taloon kuului pihan puolella sijaitseva kaksikerroksinen tiilirakennus, jonka alakerros eräässä vaiheessa oli työväenyhdistyksen vuokraama. Suurlakon aikana talossa oli elämää ja vilskettä. Siellä pidettiin kokouksia ja puheita ja muistan seuranneeni salimme ikkunasta silloin vielä aseettoman punakaartin marssi- ja äksiisiharjoituksia.

 ''Alvar Andström''

[[Category:Yleisiä_muistelmia]]

Rengon Maatalousnaiset

2010-08-13T09:23:20Z

Nettiguru:

== Historia ==

[[Rengon_Maamiesseura|Rengon Maamiesseura]] oli perustettu vuonna 1907. Vuoden 1930 Maamiesseuran vuosikokouksessa pidettiin Oinaalan V. Sipilässä. Kokouksessa keskusteltiin kysymyksestä perustaa naistoimikunta maamiesseuraan. Asiaa järjestelemään asetettiin toimikunta, jonka kokoonkutsujana valittiin Liisa Anttila. Muut jäsenet olivat Laila Seppälä ja Aina Peltotalo. Huhtikuun 15. päivänä 1930 perustettiin Kotitalousvaliokunta (myöh. Maa- ja kotitalousnaiset). 

== Puheenjohtajat ==

*1960-luvulla Jenny Valaja 
*1975 Raija Valaja 
*1987-88 Kaija-Liisa Nikula 
*1989-1993 Raija Valaja 
*1993- Maija Pänkäälä 

Aktiivijäseniä on tällä hetkellä 15. 

{{Tynkä}}

 

[[Category:Seurat_ja_yhdistykset]][[Category:Renko]]