Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Turvantalo

2012-06-15T07:27:39Z

Myyrä:

[[Lammi|Lammin]] ensimmäinen suojeluskuntalo valmistui 1925. Puurakenteinen talo paloi syyskuussa 1934, mutta samalle paikalle rakennettiin arkkitehti Väinä Louhion laatimien piirustusten mukaisetsti nykyinen tiilestä rakennettu talo ja se vihitiin käyttöön syyskuussa 1935. Turvantalon omistusmuodoksi tuli osakeyhtiö, kunnes talo siirtyi Lammin kunnan omistukseen vuonna 1978. Tämän jälkeen Turvantalo peruskorjattiin kokous- ja juhlatilaksi. Sisustuksen suunnitteli sisustussuunnittelija Eila Virta. 

 

Turvantalo sijaitsee Lammilla osoitteessa Mommilantie 7 <widget type="googlemap">
<marker lat="61.076722" lon="25.010719">Lammin Turvantalo</marker>
</widget>

 Hämeenlinnan seudulla 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Turvantalo siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen. Lammin Turvantalo Oy osti talon Hämeenlinnan kaupungislta 1.2.2012 ja silloin palattiin osakeyhtiömuotoon. Turvantalon osakekannan omistavat nykyisin yksityisten osakkeenomistajien lisäksi paikalliset pankit ja yritykset sekä erilaiset yhteisöt.

 

[[Image:Turvantalo1.jpg|thumb|left|200px|Valokuva: Matti Siivonen]]Nykyisin Turvantalossa on tilat erikokoisiin tilaisuuksiin. Turvantalolla onkin oivalliset puiteest erilaisten juhlien, kokousten ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Yläkerran kahvio soveltuu hyvin kokouksiin ja saman kerroksen juhlatila suurempiin tilaisuuksiin. Suurimillaan yläkertaan mahtuu yli 200 henkeä. Turvantalon alakerrassa on yhdistystila, jota lammilaiset yhdistykset voivat varata käyttöönsä ma-to päiviksi ja illoiksi ja sitä vuokrataan poikkeuksellisesti myös muille tahoille. Viikonloppuisin yhdistystila voidaan yhdistää juhlatilan varaukseen.

 

Lisää kuvia ja tarkempaa tietoa Turvantalosta sekä sen varaamisesta löytyy [http://turvantalo.fi/ Turvantalon kotisivuilta.]

 

Lähde: Turvantalon esite, 2012

{{Tynkä}}

Tiedosto:Turvantalo1.jpg

2012-06-15T07:25:16Z

Myyrä:

Tiedosto:Turvantalo.jpg

2012-06-15T07:03:34Z

Myyrä:

Lammin päiväkoti

2012-06-11T10:20:13Z

Myyrä:

Lammin päiväkoti sijaitsee [[Konnarin koulu|Konnarin koulun]] yhteydessä osoitteessa Mommilantie 21.

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.07029" lon="25.01072">Konnarin koulu</marker>
</widget> 

=== Päivähoidon historiaa Lammilla ===

Lammilla päivähoitoa on tarjottu perhepäivähoitajien kodeissa sekä päiväkodissa. Päiväkoti oli aluksi Lammin keskustassa Peltolehdon tiloissa. 1970-luvulla Lammilla oli myös ryhmäperhepäiväkoteja sivukylillä sekä noin 40 perhepäivähoitajaa. Uudelle päiväkodille tuli tarvetta, kun entisen tilat kävivät ahtaiksi. Uusi päiväkoti aloitti toimintansa syksyllä 1978. Päiväkoti Kuperkeikka sijaitsi Isolukkarintiellä ja oli toiminnassa 15.8.2011 saakka. Lammin toinen päiväkoti, Satelliitti, sijaitsi Palkkisillantiellä. Vuonna 2006 Lammin päättäjät päättivät, että Lammille rakennettaisiin uusi päiväkoti. Päiväkodin rakentamiseen ryhdyttiin vasta kuntaliitoksen jälkeen, ensimmäinen hankesuunnittelukokous oli tammikuussa 2010 ja rakentaminen alkoi saman vuoden syksyllä. Hämeenlinnan konseptissa päiväkodit sijoitetaan koulun yhteyteen, mikä on elämänkaariajattelun mukaista. Näin päiväkodin paikaksi tuli Konnarin mäki.

 

=== Uusi päiväkoti valmistui syksyllä 2011 ===

Syksyllä 2011 valmistui uusi päiväkotirakennus Konnarin koulun yhteyteen, vihkiäisjuhlaa vietettiin 24. elokuuta. Lammin päiväkodin tilat ovat uudet ja valoisat. Päiväkoti jakautuu seitsemäksi kotialueeksi ja sinne on suunniteltuna 147 paikkaa. Kotialuiden nimet olivat syksyllä 2011 Heinähatut, Hiippalakit, Pellavaiset, Vilttitossut, Tuiskutöppöset, Sammalsukat ja Naavanutut. 

Tarkempaa tietoa Lammin varhaiskasvatuskeskuksen toiminnasta löytyy [http://www.hameenlinna.fi/Lapsiperheiden-palvelut/Varhaiskasvatuspalvelut/Varhaiskasvatuskeskukset/Ydin-Hame/Lammin-varhaiskasvatuskeskus/ Hämeenlinnan kaupungin kotisivuilta].

 

=== Lähteet: ===

Hymander, Raili: Lammin uusi varhaiskasvatuskeskus otettiin käyttöön 15.8.2011, Lammin kotiseutulehti, 2011

[http://www.hameenlinna.fi/Lapsiperheiden-palvelut/Varhaiskasvatuspalvelut/Varhaiskasvatuskeskukset/Ydin-Hame/Lammin-varhaiskasvatuskeskus/ Hämeenlinnan kaupungin kotisivut]

{{Tynkä}}

Hausjärven kirjasto

2011-12-05T08:10:12Z

Myyrä:

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.787982" lon="25.024577">Hausjärven pääkirjasto</marker>
</widget>

 

== Hausjärven kirjaston perustaminen ==

Hausjärven pitäjän ensimmäinen kirjasto sijaitsi kirkon sakastissa. Kirjaston alullepanijana toimi pitäjän valistusmies, rokottaja Anders Vilhelm Simelius. Hän sai pastori Johan Fredrick Hällforsin myötämieliseksi kirjastoaatteelle ja niin kirjasto saatiin alulle lahjoitusten ja arpajaisten voimin vuonna 1861. Ensimmäisenä toimintavuonna kirjalainaus oli 17 lainaa ja ensimmäisten kuuden vuoden aikana yhteensä 295 lainaa. Kirkon sakastissa sijainneessa kirjastossa oli runsaasti hengellistä kirjallisuutta. Vuonna 1883 kirjasto siirrettiin viereisen pitäjäntuvan saliin. Vuotta myöhemmin kuntakokouksessa lainakirjaston hoitajiksi valittiin A. V. Simelius sekä talollinen Ludvig Retuskallio. Kuntakokouksen hyväksymien sääntöjen mukaan kirjastoa tuli pitää auki vähintään kahtena sunnuntaina kuukaudessa jumalanpalveluksen jälkeen.

 

== Kyläkirjastoista piirikirjastoiksi ==

Koska osalla kuntalaisista oli pitkä matka kirkonkylään, he alkoivat perustaa omia pieniä kyläkirjastoja 1800-luvun lopulla. Kyläkirjastojen perustaminen kärsi järjestelmällisyyden puutteesta, joissakin kylissä saattoi olla kaksi kirjastoa ja toisista kirjasto puuttui kokonaan.1900-luvun alun kuntakokouksessa päätettiin, että jokaiseen koulupiiriin perustetaan oma kirjasto. Kyläkirjastojen omistajat lahjoittivat kirjastonsa kunnalle piirikirjastoiksi. Tämän jälkeen piirikirjastoihin voitiin palkata kirjastonhoitajat valtion määrärahoin. Kirkonkylän kyläkirjasto muutettiin vuonna 1921 kantakirjastoksi, jolloin siitä tuli piirikirjastoverkon pääkirjasto. Kyläkirjastoja hoitivat vapaaehtoiset kuntalaiset, ja piirikirjastojen aikana moni entinen kyläkirjaston hoitaja jatkoi työtään. Tällöin kirjastoon alkoi tulla sääntöjä ja niiden toimintaa alettiin yhdenmukaistaa. 

 

== Hausjärven pää- ja sivukirjastot ==

Vuoden 1962 kirjastolaki ja -asetus toivat suuret muutokset siihenastiseen kanta- ja piirikirjastojärjestelmään. Uuden lain myötä valtionosuudet kasvoivat ja samalla kasvoivat myös valtionavun vaatimukset. Eräs tärkeimmistä parannuksista uudessa laissa oli kirjastonhoitajien koulutus ja muutaman vuoden kuluttua olivat kaikki Hausjärven kirjastonhoitajat suorittaneet vaaditun kurssin.

 

1960-luvulla Oitin kirjasto sai käyttöönsä kaksi huonetta terveystalosta, Oitin Paavolasta. Oitin kirjastosta tuli Hausjärven pääkirjasto ja sinne hankittiin asianmukainen lainauspöytä, esittelytelina, 20 laatikon korttilipasto sekä kirjavaunu. Myöhemmin, vuonna 1973, peruskoulun yläasteen yhteyteen rakennettiin kirjastosiipi, jonne pääkirjasto pääsi muuttamaan. Se oli suuri edistysaskel kirjaston historiassa. 1960-luvulla sivukirjastojen toimintaa korvattiin taajamien suurilla kirjastoilla sekä kirjastoautoilla. Silloin Hausjärvelle jäi toimimaan pääkirjaston lisäksi Hikiän ja Ryttylän sivukirjastot sekä kirjastoauto. Kun kirjastotoiminta keskittyi neljään yksikköön, voitiin niiden toimintaa tehostaa ja kirjavalikoimaa parantaa. Hausjärven ensimmäinen kirjastoauto tuli käyttöön vuonna 1969. Hausjärven nykyinen pääkirjastorakennus valmistui vuonna 1995. 

 

== Nykypäivää Hausjärven kirjastoissa ja kirjastoautossa ==

Nykyisin Hausjärvellä toimii Oitin pääkirjaston lisäksi lähikirjastot Hikiällä ja Ryttylässä sekä kirjastoauto. Tarkempaa tietoa kirjaston nykytilanteesta löytää kirjaston [http://www.hausjarvi.fi/Hausjarvi/Sivut/Kirjasto-ja-kulttuuri/ kotisivuilta]. 

 

Lähteet:

Toivola, Lasse: Simeliuksesta Kajanteriin : 'täll tapaa kirjoja lainattii' Hausjärvellä vuodesta 1861, ISBN 951-97151-1-8

Mommilan kirkko

2011-12-05T08:08:51Z

Myyrä:

== Mommilan kirkon historiaa   ==

Mommilan kirkko sijaitsee nykyisin [[Hausjärvi|Hausjärven]] kunnassa. Aiemmin [[Mommila|Mommila]] kuului [[Lammi|Lammin]] kuntaan, mutta vuonna 2010 se liitettiin Hausjärveen. Mommilan kirkko valmistui vuonna 1904, mutta käyttöönottojuhla järjestettiin seuraavana loppiaisena. Käyttöönottojuhla ja ensimmäisen jumalanpalvelus viivästyivät, sillä kirkonkellojen toimitus kesti odotettua kauemmin. Rukoushuoneen rakentamiseen sai idean Mommilan kartanon omistaja insinööri Gösta von Schantz. Kirkon piirustukset laati [[Mommilanjärvi|Mommilanjärven]] takana asunut Emil Olander ja rakennustöitä ryhtyi johtamaan hänen isänsä kirvesmies Vihtori Olander.[[Image:Mommilan kirkko1.jpg|thumb|right|300px|Valokuva: Anita Rusi]] 

[[Alfred Kordelin|Alfred Kordelin]] osti [[Mommilan kartano|Mommilan kartanon]] vuonna 1903. Hän hankki valmistuvalle rakennukselle kirkkoerioikeudet, jolloin Mommilaan saatiin heti oikea kirkko rukoushuoneen sijaan. Kordelin rakennutti pihapiirissä olevan Anttilan torpan yhteyteen huoneen lasten koulua varten, nykyisin torppa toimii Mommilan seurakuntatupana. Koulun opettaja toimi samalla myös kanttorina, lisäksi Kordelin palkkasi kirkkoon saarnamiehen.

 

== Mommilan kirkko testamenttilahjoituksena Lammin seurakunnalle ==

Alfred Kordelin surmattiin 1917. Hän lahjoitti testamentissaan Mommilan kirkon alueineen Lammin seurakunnalle. Kun seurakunta otti lahjoituksen vastaa, se sitoutui "ainaisesti pitämään yllä kirkkoa Mommilassa sekä huolehtimaan, että säännöllisten jumalanpalvelusten toimittaminen siellä turvataan". 

 

== Kirkon remontit ==

Kirkko peruskorjattiin ja sähköistettiin vuonna 1959. Tällöin kirkko riisuttiin ajan mukaisesti turhista koristuksista. Valitettavasti korjauksen myötä katosi myös paljon kirkon historiaa. Seuraava peruskorjaus tapahtui vuonna 1987, jolloin kirkko palautettiin mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa. Vanhat värit löytyivät seinien maalikerroksia rapsuttelemalla. 

 

== Mommilan kirkko nykyään ==

Mommilan kirkko on siirtyi Hämeenlinnan seurakuntayhtymältä Hausjärven seurakunnan omistukseen vuonna 2010. Vaikka Mommilan kirkko näyttääkin pieneltä, sinne mahtuu mukavasti istumaan noin 200 ihmistä. Kirkko on suosittu vihkimispaikka ja monet siellä vihityt järjestävät kirkossa myöhemmin lastensa kastetilaisuuksiakin. Nykyisin Mommilan kirkossa järjestetään messu keskimäärin kerran kuukaudessa. 

 

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.88273" lon="25.055394">Mommilan kirkko</marker>
</widget>

 Lähteet:

Rainio, Marja-Liisa: 100 vuotiaan Mommilan kirkon vaiheita, Lammin kotiseutulehti, 2004

[http://yle.fi/alueet/hame/2010/04/mommilan_kirkko_vaihtaa_omistajaa_1577603.html Yle : Hämeen alueuutiset, julkaistu 01.04.2010]

[[Coordinates::61.08021, 25.01331| ]]

Tiedosto:Kordelinin muistomerkki.jpg

2011-11-10T07:08:50Z

Myyrä:

Tiedosto:Lammin kirkko 11.JPG

2011-11-10T07:02:10Z

Myyrä:

Tiedosto:Hakkalankoulu2.jpg

2011-11-07T11:01:05Z

Myyrä:

Tiedosto:Hakkalankoulu.JPG

2011-11-07T10:58:21Z

Myyrä:

Tiedosto:Soutelut4.jpg

2011-11-04T08:50:26Z

Myyrä:

Tiedosto:Soutelut3.jpg

2011-11-04T08:50:07Z

Myyrä:

Tiedosto:Soutelut2.jpg

2011-11-04T08:49:51Z

Myyrä:

Tiedosto:Soutelut1.jpg

2011-11-04T08:49:38Z

Myyrä:

Mommila

2011-10-20T07:34:41Z

Myyrä:

[[Image:Muistomerkki Mommila18.10.2011 022.jpg|thumb|left|300px|Alfred Kordelinin muistomerkki Mommilassa. Valokuva: Anita Rusi]]Mommilan kylä kuuluu [[Hausjärvi|Hausjärven]] kuntaan. Mommilan kylästä käytetään myös nimeä Mommila-Hietoinen. Mommila-Hietoisen kylä muodostui isojaon aikaan, kylän talot on rekisteröity ensimmäistä kertaa vuonna 1858.

 

Mommila-Hietoisen kylä tunnetaan [[Alfred Kordelin|Alfred Kordelinista]], [[Mommilan kartano|Mommilan kartanosta]], [[Mommilan veriteot|Mommilan veriteoista]] sekä kesäisestä tapahtumasta [[Mommilanjärven soutelu|Mommilanjärven soutelusta]]. Kylässä toimi aiemmin myös oma kauppa ja koulu, jotka ovat nykyisin lopettaneet toimintansa. Kyläkirkossa on edelleen kuukausittain jumalanpalveluksia sekä muitakin toimituksia. Hienoja, vanhoja Mommila-aiheisia postikortteja löytyy [http://www.akiranta.com/60 täältä].

 

Myös Riihimäentien toisella puolella, Pursijärven alapuolella on toinen Hausjärven kuntaan kuuluva Mommila-niminen kylä. Siellä sijaitsee Mommilan rautatieasema. 

 

Vuoden 2009 suuressa kuntaliitoksessa silloin Lammin kuntaan kuulunut Mommila siirtyi Hämeenlinnan kaupunkiin. Vuoden 2010 alusta toteutui mommilalaisten ajama osakuntaliitos. Sen perusteella osa Mommila-Hietoisten kylää siirtyi Hausjärven kuntaan.

 

 <widget type="googlemap">
<marker lat="60.891763" lon="25.050015">Mommila</marker>
</widget> 

 

 

Lähteet:

Lähde, Heikki K. Kordelin ja Mommila. 1995.

[http://www.mommilanjarvensoutelu.fi/ Mommilajärven soutelu ry:n kotisivut]

 

Lisätietoja

*[http://www.linnaseutu.fi/lamminkylat/mommila/ Mommilan kylä]

[[Coordinates::60.891763, 25.050015| ]]

[[Category:Hausjärvi]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

 {{Tynkä}}

Tiedosto:Muistomerkki Mommila18.10.2011 022.jpg

2011-10-20T07:09:54Z

Myyrä:

Tiedosto:Mommilan kirkko1.jpg

2011-10-18T08:01:14Z

Myyrä:

Tiedosto:Mommilan kirkko.jpg

2011-10-18T07:58:22Z

Myyrä:

Tiedosto:Oitenlenkki.jpg

2011-07-18T11:29:09Z

Myyrä:

Tiedosto:Untula.JPG

2011-06-07T09:50:36Z

Myyrä:

Tiedosto:Untulan lva.jpg

2011-06-07T09:46:48Z

Myyrä: Untula lava. Kuvaaja: Matti Siivonen

Untula lava. Kuvaaja: Matti Siivonen