Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Apparan kahvio

2026-06-07T13:20:45Z

MinLii:

[[Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston tuomaritorni, toukokuu 2025.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä. Kesällä 2026 avautunut uudistettu kahvila tarjoaa hienot näkymät viehättävään kesäkeitaaseen.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita. Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Ja aikoinaan sen laella oli avoin katettu ylin kerros. Torni on 14 metriä korkea.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 1950-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona. Kesäkahvila on avautui kesäkuun 2026 alussa.

Alueella kulkee 4-6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

'''Osoite:''' Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
'''Lähin rautatieasema:''' Hämeenlinna

'''Linkkejä:'''
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]
* Juttu retkeilystä Ahvenistolla [https://retkipaikka.fi/ahvenisto-yllatti-meidat-taysin-metsaisten-harjujen-syli-on-suojaisa-ja-jarvi-loiskuu-turkoosina/ Retkipaikka.fi] palvelussa

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Apparan kahvio

2026-06-06T12:41:41Z

MinLii:

[[Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston tuomaritorni, toukokuu 2025.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä. Kesällä 2026 avautunut uudistettu kahvila tarjoaa hienot näkymät viehättävään kesäkeitaaseen.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita. Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Ja aikoinaan sen laella oli avoin katettu ylin kerros. Torni on 14 metriä korkea.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 1950-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona. Kesäkahvila on avautui kesäkuun 2026 alussa.

Alueella kulkee 4-6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite: Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]
* Juttu retkeilystä Ahvenistolla [https://retkipaikka.fi/ahvenisto-yllatti-meidat-taysin-metsaisten-harjujen-syli-on-suojaisa-ja-jarvi-loiskuu-turkoosina/ Retkipaikka.fi] palvelussa

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Apparan kahvio

2026-06-06T12:13:00Z

MinLii:

[[Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston tuomaritorni, toukokuu 2025.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä. Kesällä 2026 avautunut uudistettu kahvila tarjoaa hienot näkymät viehättävään kesäkeitaaseen.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita. Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Ja aikoinaan sen laella oli avoin katettu ylin kerros. Torni on 14 metriä korkea.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 1950-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona. Kesäkahvila on avautui kesäkuun 2026 alussa.

Alueella kulkee 4-6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite: Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Apparan kahvio

2026-06-06T12:09:57Z

MinLii:

[[Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston tuomaritorni, toukokuu 2025.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita. Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Ja aikoinaan sen laella oli avoin katettu ylin kerros. Torni on 14 metriä korkea.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 1950-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona. Kesäkahvila on avautui kesäkuun 2026 alussa.

Alueella kulkee 4-6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite: Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Hämeen lintutornit

2026-06-06T12:04:37Z

MinLii:

[[Tiedosto:Lintutorni.png|kehys| ''Kuva: Minna Takala ja Google Gemini'']]

Suomi on lintutornien luvattu maa ja Kanta-Häme on lintuharrastajalle erinomainen alue. Täältä löytyy useita lintutorneja eri puolilta maakuntaa. Lintutornit sijaitsevat usein arvokkailla lintuvesillä, kosteikoilla tai muuttoreiteillä. Monet tornit sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Suomessa on yli 500 lintutornia. Ja lintutorneja on meillä täällä Suomessa eniten väkilukuun suhteutettuna. Ensimmäiset rakennettiin vuosina 1959 ja 1964, mutta suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Osa torneista alkaa olla korjauksen tarpeessa ja uusiakin torneja kaivataan kanavoimaan kasvavien luontoharrastajajoukkojen liikkumista luontokohteilla. Ylen [https://yle.fi/a/3-7843933 kirjoitus] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen '''''Jouko Alhaisesta'''''], joka on tehnyt monet Kanta-Hämeen lintutorneista.

Jouko Alhaisen mukaan lintutorneissa pesineitä lajeja ovat närhi, sepelkyyhky, räkättirastas, mustarastas, västäräkki, harmaasieppo, talitiainen, puukiipijä, kalalokki katolla ja liito-orava. Lisäksi on niitä lajeja jotka ovat pesineet torniin kiinnitettyihin pönttöihin.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien, elinympäristöjen ja geneettisen vaihtelun rikkautta. Erityisesti kosteikot, lintuvedet ja perinneympäristöt ovat monimuotoisuuden “kuumia pisteitä”: ne tarjoavat pesimä- ja levähdyspaikkoja linnuille, hyönteisille ja kasveille sekä toimivat monille lajeille tärkeinä ruokailualueina. Linnut ovat uhanalaisempia eliöryhmiä, ja luonnon monimuotoisuutta on erittäin tärkeää suojella. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt luonnon monimuotoisuus [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/ympariston-tilan-seuranta/luonnon-monimuotoisuus/luonnon-monimuotoisuusohjelma/ LUMO -ohjelman] vuosille 2026-2035. Siellä yhtenä toimenpiteenä on selvittää arvokkaat lintualueet Hämeenlinnan kaupungin omistamilla mailla ja turvata niiden säilyminen. Maakunnallinen koko Kanta-Hämeen kattava luonnon monimuotoisuusohjelma tehdään, kun siihen saadaan rahoitus.

Lintutornit ja katselutasanteet ohjaavat retkeilyä kulutusta kestäville reiteille ja auttavat pitämään etäisyyttä herkkään pesimälinnustoon. Samalla ne madaltavat kynnystä luonnon tarkkailuun: kun havainnointi on helppoa ja turvallista, yhä useampi toivottavsti huomaa lähiluonnon arvon. Tornit tukevat myös luontoharrastusta ja seurantaa – havainnoista kertyy tietoa lajien runsaudesta ja muutoksista, mikä auttaa hoito- ja suojelutoimien suunnittelussa. Lintutornissa vieraillessasi olethan huomaavainen. Tutustu lintutornin käyttäjän 10 kultaiseen [[Lintutornien käyttämisen säännöt|sääntöön]].

Vuodesta 1994 lähtien on järjestetty vuosittain keväisin [https://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/ Tornien taisto], jossa joukkueet kisailevat lintujen havainnoimisessa. Kevään taiston Kanta-Hämeessä vuonna 2026 voitti Lehijärven lintutorni.

Tälle sivulle koostetaan vähitellen tietoja Kanta-Hämeen lintutorneista, luontotorneista ja myös maisematorneista ja näkötorneista. Jokaiselle tornille on tehty oma kohdesivu, jotka on linkitetty alla olevaan taulukkoon. Sivuja täydennetään sitä mukaa kun tornilla on vierailtu ja tiedot tarkistettu.

* MAALI = maakunnallisesti arvokas lintualue 
* FINIBA = kansallisesti arvokas lintualue 
* IBA = kansainvälisesti arvokas lintu- ja biodiversiteettialue, Important Bird and Biodiversity Area 

Tänne Google maps [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing karttaan] on kerätty niiden lintutornien sijaintitiedot, jotka ovat tiedossa.

(Tilanne 2.5.2026 - 35/37 tornisivua valmiina)

{| class="wikitable"
|-
! # !! Kanta-Hämeen lintutornit !! Kunta !! Järvi/Suo/Joki !! Kuvaus !! Rakennusvuosi
|-
| '''1'''|| [[Alhaisten lintutorni]]|| Hämeenlinna || Uurtaanjärvi|| Alhaisten luontomatkailutilan lintutorni. Ensimmäisen Jouko Alhainen rakensi lapsena. FINIBA lintujärvi, NATURA 2000 alue. Wildlife Estate alue.|| 1957, nyt mäen päälle tulossa kolmas torni
|-
| 2 || [[Apparan kahvio]] eli tornikahvila|| Hämeenlinna || Ahvenistonjärvi || Historiallinen olympiatorni, kahvila || 1951
|-
| '''3'''|| [[Aulangon näkötorni]]|| Hämeenlinna || Aulangonjärvi || Historiallinen näkötorni, Vanajaveden laakson kansallismaisema, NATURA 2000 alue, Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto || 1907
|-
|'''4'''|| [[Hahkialan kartanon lintutorni]]|| Hämeenlinna || Lintusuon kosteikko || Yksityinen. Kosteikolla ei saa liikkua, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. Wildlife Estate alue.|| 2018
|-
| '''5'''|| [[Hattelmalanjärven lintutorni]]|| Hämeenlinna || Hattelmalanjärvi || Klassinen lintujärvi + torni MAALI alue. NATURA 2000 alue || 1983, peruskorjattu 2003
|-
| '''6'''|| [[Hattelmalanharju]] näkötorni|| Hämeenlinna || Hattelmalanharju || Klassinen näkötorni ||
|-
| '''7'''|| [[Honkalanrannan lintutorni]]|| Hämeenlinna || Katumajärvi || Lintutorni, laavu ja nuotiopaikka. Aina avoin, yksityinen luonnonsuojelualue || 2015
|-
| '''8'''|| [[Hukarinlahden lintutorni]]|| Iittala, Hämeenlinna || Äimäjärvi || Äimäjärven MAALI alueella || 2024
|-
| '''9''' || [[Idänpäänkallion lintutorni]]|| Tammela || Torronsuo || Torronsuon kansallispuiston torni. MAALI, FINIBA, IBA alue, NATURA 2000 alue || 1990-luvulla
|-
| '''10''' || [[Ilorannan lintutorni]] || Hauho, Hämeenlinna || Iso-Roine || Yksityisen Ilorannan matkailutilan lintutorni. Muuton seuranta erityisesti kevät- ja syysmuutoilla; varattava/sovi käynnistä. FINIBA alue. ||
|-
| '''11'''|| [[Jalavaniemen lintutorni]]|| Heinu, Hämeenlinna || Vanajavesi || Vanajaveden lintuvesialueen laidalla. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue, HELMI-keskittymä ||1990 luvulla
|-
| '''12'''|| [[Kajasteen maisematorni]]|| Evo, Hämeenlinna || Pitkänniemenjärvi || Evo on Etelä-Suomen parhaita lintujen metsäalueita. FINIBA alue|| 2022
|-
| '''13'''|| [[Kappakallion näkötorni]]|| Hattula|| HKI-TRE moottoritie ja peltomaisema || Metallinen näkötorni moottoritien levähdyspaikalla. || 1996
|-
| '''14'''|| [[Kaukolanharjun näkötorni]]|| Saaren kansanpuisto, Tammela|| Pyhäjärvi, Kuivajärvi || Historiallinen näkötorni Tammelan kansallismaisemassa. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue || 1926
|-
| '''15''' || [[Koijärven lintutorni]]|| Koijärvi, Forssa|| Koijärvi || MAALI, FINIBA alue, NATURA alue || 1978, 2018
|-
| '''16'''|| [[Kyyniönlahden lintutorni]]|| Loppi|| Loppijärvi || Kaislikkoinen lahti Loppijärven rannalla || 2009
|-
| '''17'''|| [[Lavansuon lintutorni]]|| Ypäjä || Lavansuo || Pelto ja jokilaakso MAALI alue|| Ennen vuotta 2005
|-
| '''18'''|| [[Lehijärven lintutorni]] | Hattula, Nihattula || Lehijärvi || MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue || 2025
|-
| '''19'''|| [[Lintupajun lintutorni]]|| Jokioinen|| Loimijoki || MAALI / FINIBA -kerääntymäalue hanhille ja kahlaajille Loimijoen varrella|| Vuoden 2005 jälkeen
|-
| '''20'''|| [[Luulionlahden lintutorni]]|| Tervakoski, Janakkala || Alasjärvi || Kosteikko ja tärkeä lintuvesi. || 2017
|-
| '''21'''|| [[Ormajärven lintutorni]]|| Lammi, Hämeenlinna || Ormajärvi || Lintuvesi Lammin pohjoispuolella, MAALI alue, NATURA 2000 alue|| 2018
|-
| '''22'''|| [[Paalijärven lintutorni]]|| Riihimäki || Paalijärvi || Kaislikkoranta, MAALI alue|| 1975
|-
| '''23'''|| [[Pehkijärven lintutorni]]|| Teuro, Tammela|| Pehkijärvi || Kosteikkokohde, MAALI alue, NATURA 2000 alue || 2016
|-
| '''24'''|| [[Pellilänsuon lintutorni]]|| Jokioinen || Pellilänsuo, entinen turvetuotantoalue || Ennallistettu suo- ja kosteikkoalue, MAALI alue || 1998
|-
| '''25'''|| [[Piirivuoren lintutorni]]|| Hausjärvi || || Näkö- ja lintutorni Hausjärvellä. || 1999
|-
| '''26'''|| [[Pirttikosken lintutorni]]|| Pirttikoski, Hämeenlinna || Muulinjärvi || Näkymät Muulinjärvelle ja ympäröiville soille. FINIBA alue, NATURA 2000 alue || 1993
|-
| '''27'''|| [[Röyhynsuon lintutorni]]|| Janakkala|| Röyhynsuo || Suokohde Janakkalassa, MAALI alue, Vapon turvetuotantoalueella|| 2015
|-
| '''28''' || [[Salmistonmäen lintutorni]]|| Forssa || Loimalammi || Forssan tärkeä kosteikko- ja lintuvesikohde MAALI alue, Forssan kansallinen kaupunkipuisto|| 1983. Uusi 2022
|-
| '''29'''|| [[Sammalistonsuon lintutorni]]|| Riihimäki || Sammalistonsuon kosteikkoalue || Kosteikkoalue turvetuotantoalueella, MAALI alue || 2013
|-
| '''30'''|| [[Suurisuon lintutorni]]|| Janakkala|| Suurisuo || Suokohde Janakkalassa, MAALI alue, NATURA 2000 alue ||
|-
| '''31'''|| [[Toivanjoen lintutorni]]|| Tervakoski, Janakkala|| Toivanjoki || Merkittävä lintuvesi ja kosteikko. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 || 1990-luvun alussa
|-
| '''32'''|| [[Torronsuon lintutorni]]|| Tammela || Torronsuo || Kanta-Hämeen merkittävin lintualue. Laaja keidassuo. IBA, FINIBA, MAALI-alue, NATURA 2000 alue || 2000
|-
| '''33'''|| [[Turkhaudan lintutorni ]]|| Hausjärvi || Turkaanjärvi (ent. Turkhaudanjärvi, Turkhautajärvi)| Kosteikkokohde, pusikoitunut|| 2011
|-
| '''34'''|| [[Vesilinna näkötorni]]|| Riihimäki|| Kaupunkialue|| Cafe Bar Torni avoinna kesäisin ja sijaitsee Sammaliston lentoreitillä MAALI-alue|| 1952
|-
| 35|| [[Vintti Pehtoorin näkötorni]]|| Tammela || Susikas || Yksityinen näkötorni, 5 kerroksinen mökki Tammelan metsämaisemissa|| 2003 ''sivu kesken''
|-
| '''36'''|| [[Vuorenharjun näkötorni]]|| Hauho, Hämeenlinna|| Hauhonselkä|| Hienot maisemat Hauhonselälle ja kirkonkylään. Hauhon kirkonkylän lintuvedet, MAALI, FINIBA-alue || 2008
|-
| '''37'''|| [[Vähäniemen lintutorni]]|| Hauho, Hämeenlinna|| Iso-Roine || Metsäinen järvialue Iso-& Vähä-Roineen kokonaisuudessa MAALI, FINIBA-alue|| 2004
|-
|}

[[Luokka:Lintutornit]]

Pehkijärven lintutorni

2026-05-17T06:58:27Z

MinLii:

'''Pehkijärven lintutorni''' Tammela - Pehkijärvi

[[Tiedosto:Pehkijarvi.jpg|pienoiskuva|''Pehkijärven lintutorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Pehkijärven lintutorni tarjoaa hyvän näköalapaikan järven laajan lintukannan tarkkailuun, erityisesti kevään ja syksyn muuttoaikoina. Se on rauhallinen ja luonnonläheinen retkikohde. Loppuvuonna 2024 käynnistyivät Tammelan Pehkijärven ruoppaustyöt HELMI -ohjelman hankkeessa Pehkijärvestä ruopattiin noin 45 000 m3 savi-, lieju- ja turvemassaa pois. Pehkijärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon, mikä korostaa sen arvoa lintukohteena.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Pehkijärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Opasteet ohjaavat perille Teurontieltä Loukkuhuhdantielle (n. 2 km kyläkoululta Tammelan keskustan suuntaan). Autot tulee jättää Loukkuhuhtaan talon pihaan erkitylle parkkipaikalle. Siitä on matkaa tornille noin 1 km kävellen peltotietä rantaan. Torni sijaitsee Niininiemessä.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö ||Pehkijärvi on kapea ja pitkä läpivirtausjärvi Loimijoen vesistön yläosassa. Järvikorte on valtalajina ilmaversoiskasvillisuudessa. Länsipään vetinen osa on linnustollisesti arvokkain osa järveä.
|-
| Linnusto || Järvi on kortteikkoinen ja tunnettu muun muassa seuraavista lajeista: mustakurkku-uikku, härkälintu, punasotka, tukkasotka, uivelo, kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, liro, ruskosuohaukka, nokikana, ja laulujoutsen. Kevät- ja syysmuuttojen aikaan laulujoutsenten levähdyspaikka.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit ||naurulokki, pikkulokki, kurki, laulujoutsen, nuolihaukka, uivelo, kalatiira, liro, härkälintu, luhtahuitti, punajalkaviklo, mustakurkku-uikku, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, kaulushaikara, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka
|-
| Paras lintuaika || huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || morsiosorsa ja mandariinisorsa.
|-
| Muuta || Lintutornin yhteydessä on siisti ja tunnelmallinen laavu tulipaikkoineen, mikä tekee paikasta sopivan pidempäänkin retkeilyyn. Paikalla on myös puucee. Tornissa 2. tasolla pöytä ja penkit ja myös havaintovihko, kansiossa kuvia luonnosta ja lintukirja. Kannattaa poiketa myös Teuron kylän luontopolulla, jossa esitellään lintuja ja lintupönttöjä. Kunnostustöitä HELMI-ohjelma 2024-2025.

Parhaillaan ovat käynnissä järven länsi- ja keskiosan ruoppaustyöt, ja kaivumassaa on tuotu rantaan jo yli 20 000 m3. Ruoppauksilla lisätään järven avovesialueen pinta-alaa ja luodaan monimuotoisia mosaiikkimaisia kanavia. Osa ruoppausmassoista käytetään pesimäsaarekkeiden rakentamiseen linnuille.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #410004 ja NATURA 2000 alue. Koordinaatit: 6749410:330386 korkeus: n.7 m 3-tasoa, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2016. Tornia ylläpitää paikallinen Pehkijärvi-yhdistys.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* Pehkijärven lintutornin [https://www.kodinpaikka.fi/teuro-kuuslammi/pehkijarven-lintutorni/ verkkosivu]
* Kanta-Hämeen lintutornien [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing kartta Google Mapsissa]
* Pehkijärven lintutorni [https://www.facebook.com/pages/Pehkij%C3%A4rven%20Lintutorni/977560965614995/ FB -sivu]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/alueet/maali/lhlh-maali-raportti.pdf Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. (2015) Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet.]
* [https://keha.viestitys.fi/messages/view/3650/804/567a1978bd0b74c6b77b5ce522e7c779 Pehkijärven kunnostus 2024-2025, HELMI -ohjelma]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001) Järviwiki Pehkijärvi]
* Pehkijärven [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/pehkijarvi NATURA 2000 alueen kuvaus]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Pehkijärven lintutorni

2026-05-17T06:53:03Z

MinLii:

'''Pehkijärven lintutorni''' Tammela - Pehkijärvi

[[Tiedosto:Pehkijarvi.jpg|pienoiskuva|''Pehkijärven lintutorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Pehkijärven lintutorni tarjoaa hyvän näköalapaikan järven laajan lintukannan tarkkailuun, erityisesti kevään ja syksyn muuttoaikoina. Se on rauhallinen ja luonnonläheinen retkikohde. Pehkijärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon, mikä korostaa sen arvoa lintukohteena.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Pehkijärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Opasteet ohjaavat perille Teurontieltä Loukkuhuhdantielle (n. 2 km kyläkoululta Tammelan keskustan suuntaan). Autot tulee jättää Loukkuhuhtaan talon pihaan erkitylle parkkipaikalle. Siitä on matkaa tornille noin 1 km kävellen peltotietä rantaan. Torni sijaitsee Niininiemessä.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö ||Pehkijärvi on kapea ja pitkä läpivirtausjärvi Loimijoen vesistön yläosassa. Järvikorte on valtalajina ilmaversoiskasvillisuudessa. Länsipään vetinen osa on linnustollisesti arvokkain osa järveä.
|-
| Linnusto || Järvi on kortteikkoinen ja tunnettu muun muassa seuraavista lajeista: mustakurkku-uikku, härkälintu, punasotka, tukkasotka, uivelo, kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, liro, ruskosuohaukka, nokikana, ja laulujoutsen. Kevät- ja syysmuuttojen aikaan laulujoutsenten levähdyspaikka.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit ||naurulokki, pikkulokki, kurki, laulujoutsen, nuolihaukka, uivelo, kalatiira, liro, härkälintu, luhtahuitti, punajalkaviklo, mustakurkku-uikku, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, kaulushaikara, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka
|-
| Paras lintuaika || huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || morsiosorsa ja mandariinisorsa.
|-
| Muuta || Lintutornin yhteydessä on siisti ja tunnelmallinen laavu tulipaikkoineen, mikä tekee paikasta sopivan pidempäänkin retkeilyyn. Paikalla on myös puucee. Tornissa 2. tasolla pöytä ja penkit ja myös havaintovihko, kansiossa kuvia luonnosta ja lintukirja. Kannattaa poiketa myös Teuron kylän luontopolulla, jossa esitellään lintuja ja lintupönttöjä. Kunnostustöitä HELMI-ohjelma 2024-2025.

Parhaillaan ovat käynnissä järven länsi- ja keskiosan ruoppaustyöt, ja kaivumassaa on tuotu rantaan jo yli 20 000 m3. Ruoppauksilla lisätään järven avovesialueen pinta-alaa ja luodaan monimuotoisia mosaiikkimaisia kanavia. Osa ruoppausmassoista käytetään pesimäsaarekkeiden rakentamiseen linnuille.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #410004 ja NATURA 2000 alue. Koordinaatit: 6749410:330386 korkeus: n.7 m 3-tasoa, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2016. Tornia ylläpitää paikallinen Pehkijärvi-yhdistys.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* Pehkijärven lintutornin [https://www.kodinpaikka.fi/teuro-kuuslammi/pehkijarven-lintutorni/ verkkosivu]
* Kanta-Hämeen lintutornien [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing kartta Google Mapsissa]
* Pehkijärven lintutorni [https://www.facebook.com/pages/Pehkij%C3%A4rven%20Lintutorni/977560965614995/ FB -sivu]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/alueet/maali/lhlh-maali-raportti.pdf Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. (2015) Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet.]
* [https://keha.viestitys.fi/messages/view/3650/804/567a1978bd0b74c6b77b5ce522e7c779 Pehkijärven kunnostus 2024-2025, HELMI -ohjelma]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001) Järviwiki Pehkijärvi]
* Pehkijärven [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/pehkijarvi NATURA 2000 alueen kuvaus]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Tiedosto:Ormajarvi2.jpg

2026-05-17T06:36:30Z

MinLii:

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Ormajärven lintutorni

2026-05-17T06:34:50Z

MinLii:

'''Ormajärven lintutorni''' Lammi, Hämeenlinna - Ormajärvi

[[Tiedosto:Ormajarvi2.jpg|pienoiskuva|''Ormajärven lintutorni. Toukokuu 2026.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:Ormajarvi.jpg|pienoiskuva|''Näkymä Ormajärven lintutornilta. Syyskuu 2022. Kuva: Minna Takala'']]

[[Tiedosto:Ormajarvi toukokuu2021.jpg|pienoiskuva|Ormajärven lintutornin maisemia, toukokuu 2021. Kuva: Minna Takala]]

Ormajärvi on merkittävä uhanalaisten lintujen pesimäpaikka ja tärkeä vesilintujen muutonaikainen ruokailu- ja lepäilyalue. Ormajärven kaakkoisrannalla sijaitseva jätevedenpuhdistamon allas on linnuille tärkeä, sillä se tarjoaa monille lintulajeille hyvän ruokailu- ja pesimäpaikan. Punasotkankin on todettu pesivän siellä. Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja järven pohjoispuolella NATURA 2000 alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Ormajärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Ormajärven lintutorni sijaitsee Lammin taajaman lähellä Ormajärven kaakkoisrannalla. Autolla helpoin reitti on ajaa Puhdistamontielle (usein osoitteella Puhdistamontie 27, Lammi) ja suunnistaa Lammin puhdistamon suuntaan; torni on puhdistamon läheisyydessä järven rannalla. Pysäköi Puhdistamontien päässä/alueen laidassa niin, ettet tuki huoltoajoa. Matonpesupaikan parkkipaikalta on matkaa lintutornille noin 350 m.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Järven kaislikkoinen ranta ja puhdistamon lampi
|-
| Linnusto || Lammin vedenpuhdistamo on oiva kohde kosteikkolinnuille; harmaasorsa, heinätavi, punasotka, mustakurkku-uikku, meriharakka, vesipääsky ja punajalkaviklo ovat puhdistamolla melko säännöllisesti havaittavia lintuja. Lammasniemestä näkee hyvin muualle Ormajärvelle. Alkukesällä järveltä kannattaa etsiä kaakkureita, tukkakoskeloita ja selkälokkeja. Loppusyksystä järveltä saattaa löytää arktisia vesilintuja sekä hyviä joutsenkerääntymiä.
|-
| Ormajärven alueen lintuja ||Alli, allihaahka, haahka, haapana, harmaahaikara, harmaalokki, harmaapäätikka, harmaasorsa, heinätavi, härkälintu, isokoskelo, jalohaikara, kaakkuri, kalalokki, kalatiira, kanadanhanhi, kaulushaikara, kuikka, kultarinta, kuovi, kurki, lampiviklo, lapasorsa, lapasotka, laulujoutsen, liejukana, liro, merihanhi, merikotka, merilokki, merimetso, metsähanhi, metsäviklo, mustalintu, naurulokki, nokikana, pajusirkku, pikkujoutsen, pikkukuovi, pikkulokki, pikkusieppo, pikkutikka, pilkkasiipi, punasotka, pyrstötiainen, rantasipi, rastaskerttunen, ruokokerttunen, ruskosuohaukka, rytikerttunen, räyskä, satakieli, selkälokki, sepelhanhi, silkkiuikku, sinisorsa, sääksi, taivaanvuohi, tavi, telkkä, tukkakoskelo, tukkasotka, töyhtöhyyppä, uivelo, valkoposkihanhi, valkoselkätikka, valkoviklo, vesipääsky, viitakerttunen, västäräkki
|-
| Paras lintuaika || Maaliskuu-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Puhdistamolla tavattiin Suomen 2. kyläpöllönen, ensimmäinen oli v. 2011 naapuripitäjässä Hauholla! Alueellisia harvinaisuuksia edustavat pikku-uikku, liejukana, mustatiira, mustaleppälintu ja rastaskerttunen.
|-
| Muuta || Lintutornilla on esitelty LIFE kosteikkoprojektia ja alueella pesiviä lintulajeja. Untulan urheilukenttää vastapäätä alkaa Untulanharjun luonnonsuojelualue, ja luontopolku. Se on hyvää paikkaa metsälinnuille. Untulanharjulta on havaittu valtakunnallisesti merkittäviä sirittäjämääriä, idänuunilintu, pikkusieppo sekä pähkinähakki.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420094 koordinaatit: 6774178:392081, korkeus: n. 3 m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2018. Lintutornin ovat toteuttaneet Vanajavesikeskuksen Freshabit -hanke ja Pro Ormajärvi -yhdistys, rahoitus EU LIFE -ohjelma.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Kanta-Hämeen lintutornit [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharinga kartta Google Mapsissa]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/11/Ormaj%C3%A4rven-hks-15032018-uusin_discl.pdf Lammin Ormajörven hoito- ja käyttösuunnitelmassa] on kuvattu tarkemmin järven linnustoa.
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Ormajärven [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/ormajarvi-untulanharju NATURA 2000 alueen kuvaus]
* [https://www.youtube.com/watch?v=bRjOCWFehWo Video Ormajärven itäpuolelta]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ormaj%C3%A4rvi_(35.792.1.001) Järviwiki Ormajärvi]
* [https://www.vanajavesi.fi/freshabit-life-ip-hanke-2016-2022/ Vanajavesikeskuksen Freshabit Life IP hanke]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Lammi]]

Apparan kahvio

2026-05-16T18:52:46Z

MinLii:

''... sivu on kesken ...''
[[Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston tuomaritorni, toukokuu 2025.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita.
Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona. Keäskahvila on avautumassa kesäkuun 2026 alussa, jolloin tornista pääsee ihastelemaan Ahveniston järven maisemia.

Alueella kulkee 4-6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite: Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Apparan kahvio

2026-05-16T18:49:46Z

MinLii:

''... sivu on kesken ...''
[[Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston tuomaritorni, toukokuu 2025.'' Kuva: Minna Takala]]

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita.
Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.

Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite: Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Tiedosto:Ahvenistotorni.jpg

2026-05-16T18:49:01Z

MinLii:

== Lisenssi ==
{{oma|cc-by-3.0}}

Vuorenharjun näkötorni

2026-05-03T08:35:10Z

MinLii:

'''Vuorenharjun näkötorni''' Hauho, Hämeenlinna - Hauhonselkä

[[Tiedosto:Vuorenharju.jpg|pienoiskuva|''Vuorenharjun näkötorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Vuorenharjun näkötorni sijaitsee Hauhon kirkonkylässä Wanhan Raitin lähistössä, ja sen huipulta avautuvat upeat näkymät yli Hauhonselän järvimaisemien ja idylliseen Hauhon kylään. Torni valmistui vuonna 2008 Hauhon Wanha raitti ry:n rakennuttamana Leader-rahoituksella, ja se on helppo “pistäytymiskohde” kirkonkylän kävelylenkillä. Hauhon kirkokylän lintuvedet ovat maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja kansallisesti arvokas lintualue (FINIBA).

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Vuorenharjun näkötorni
|-
| Saapuminen || Torni sijaitsee Hauhon kirkonkylässä. Vanhalta Raitilta on viitoitus näkötornille. Tornille viereen pääsee autolla, mutta hyvä kävelymatkan saat, jos jätät auton Hauho-talon parkki paikalle ja kävelet siitä tornille noin 500 m. Osoite navigointiin: Vuorentie 8, 14700 Hämeenlinna
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Hauhon kirkonkylä ja laaja näkymä Hauhonselälle. Laaja järvenselkä, jonne kerääntyy monipuolisesti vesilintuja puolisukeltajasorsista kokosukeltajiin, uikkuihin, kuikkiiin ja lokkeihin. Suurimmat kertymät havaitaan syksyllä, erityisesti pienempien ja pohjoisten vesistöjen jäätyessä.
|-
| Linnusto ||Hauhonselän linnusto on melko monipuolinen ja mukaan mahtuu myös uhanalaisia lajeja kuten vaarantuneet pikkutikka, selkälokki ja naurulokki sekä silmällä pidettävä pohjansirkku. Selän lokkilinnustoon kuuluvat myös pikkulokki, kalalokki ja harmaalokki sekä kalatiira. Selkäalueilla viihtyvät kuikka, silkki- ja mustakurkkuuikku sekä härkälintu. Sorsalajisto on niin ikään monipuolinen: sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, telkkä ja tukkakoskelo. Hauhonselän rantamilla tavataan myös laulujoutsen, nuolihaukka, kurki, taivaanvuohi, lehtokurppa, rantasipi, käki ja kultarinta. Kevätmuutolla: tavi ja uivelo. Syysmuutttokaudella valkoposkihanhi, sinisorsa, uivelo ja harmmaalokki.
|-
| Paras lintuaika || Torni soveltuu hyvin syysmuuttojen seurantaan
|-
| Huippuhavaintoja || -
|-
| Muuta || Tornin juurella on retkipöytiä penkkeineen. Vuorenharjussa näkötornin tienoolla on aikanaan sijainnut kaksi tuulimyllyä. Niistä merkkinä on tornin juurella myllynkivi muistolaattoineen. Lauantaisin kylän väkeä kokoontuu tornilla kuuntelemaan klo 18 kirkonkelloja. Joulun aikaan torni on koristeltu jouluvaloin, ja sieltä voi seurata auringonlaskua. Kesäisin tornilla on järjestetty konsertteja.
|-
| Perustiedot || Maakunallisesti ja valtakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420067 & FINIBA #420047, koordinaatit: 61.16875, 24.56372, korkeus: n. 7m, 5-tasoa, avoin, n. 12 hengelle, vakaus 4, rakennettu Linnaseutu LEADER rahoituksella, rakennusvuosi 2008.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing Kanta-Hämeen lintutornit kartta Google Mapsissa]
* Vuorenharjun näkötorni - [https://kulttuuriraitti.fi/raittimaisemat/vuorenharjun-nakotorni/ Kulttuuriraitti]
* Kirjoitus Hauhon kirkonkylästä [https://kulttuurikiikari.fi/2021/03/hauho-historia-kulttuuripaiva-vuorenharjunnakotorni-hauhonkirkko-vanharaitti-kotkonulkomuseoalue/ Kulttuurikiikarissa]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Hauhon_luonto_opas_2004.pdf Hauhon luonto-opas 2004]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://prohauhonselka.fi/wp-content/uploads/2024/07/hauhonselc3a4n-linnustoselvitys-2018.pdf8 Hauhonselän linnostuselvitys 2018]
* Järviwiki [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Hauhonselk%C3%A4_(35.772.1.001) Hauhonselkä]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Hauho]] [[Luokka: Näkötornit]]

Hämeen lintutornit

2026-05-03T07:29:02Z

MinLii:

[[Tiedosto:Lintutorni.png|kehys| ''Kuva: Minna Takala ja Google Gemini'']]

Suomi on lintutornien luvattu maa ja Kanta-Häme on lintuharrastajalle erinomainen alue. Täältä löytyy useita lintutorneja eri puolilta maakuntaa. Lintutornit sijaitsevat usein arvokkailla lintuvesillä, kosteikoilla tai muuttoreiteillä. Monet tornit sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Suomessa on yli 500 lintutornia. Ja lintutorneja on meillä täällä Suomessa eniten väkilukuun suhteutettuna. Ensimmäiset rakennettiin vuosina 1959 ja 1964, mutta suurin osa on rakennettu 1980- ja 1990-luvuilla. Osa torneista alkaa olla korjauksen tarpeessa ja uusiakin torneja kaivataan kanavoimaan kasvavien luontoharrastajajoukkojen liikkumista luontokohteilla. Ylen [https://yle.fi/a/3-7843933 kirjoitus] [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen '''''Jouko Alhaisesta'''''], joka on tehnyt monet Kanta-Hämeen lintutorneista.

Jouko Alhaisen mukaan lintutorneissa pesineitä lajeja ovat närhi, sepelkyyhky, räkättirastas, mustarastas, västäräkki, harmaasieppo, talitiainen, puukiipijä, kalalokki katolla ja liito-orava. Lisäksi on niitä lajeja jotka ovat pesineet torniin kiinnitettyihin pönttöihin.

Luonnon monimuotoisuus tarkoittaa eliölajien, elinympäristöjen ja geneettisen vaihtelun rikkautta. Erityisesti kosteikot, lintuvedet ja perinneympäristöt ovat monimuotoisuuden “kuumia pisteitä”: ne tarjoavat pesimä- ja levähdyspaikkoja linnuille, hyönteisille ja kasveille sekä toimivat monille lajeille tärkeinä ruokailualueina. Linnut ovat uhanalaisempia eliöryhmiä, ja luonnon monimuotoisuutta on erittäin tärkeää suojella. Hämeenlinnan kaupunki on tehnyt luonnon monimuotoisuus [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/ympariston-tilan-seuranta/luonnon-monimuotoisuus/luonnon-monimuotoisuusohjelma/ LUMO -ohjelman] vuosille 2026-2035. Siellä yhtenä toimenpiteenä on selvittää arvokkaat lintualueet Hämeenlinnan kaupungin omistamilla mailla ja turvata niiden säilyminen. Maakunnallinen koko Kanta-Hämeen kattava luonnon monimuotoisuusohjelma tehdään, kun siihen saadaan rahoitus.

Lintutornit ja katselutasanteet ohjaavat retkeilyä kulutusta kestäville reiteille ja auttavat pitämään etäisyyttä herkkään pesimälinnustoon. Samalla ne madaltavat kynnystä luonnon tarkkailuun: kun havainnointi on helppoa ja turvallista, yhä useampi toivottavsti huomaa lähiluonnon arvon. Tornit tukevat myös luontoharrastusta ja seurantaa – havainnoista kertyy tietoa lajien runsaudesta ja muutoksista, mikä auttaa hoito- ja suojelutoimien suunnittelussa. Lintutornissa vieraillessasi olethan huomaavainen. Tutustu lintutornin käyttäjän 10 kultaiseen [[Lintutornien käyttämisen säännöt|sääntöön]].

Vuodesta 1994 lähtien on järjestetty vuosittain keväisin [https://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/ Tornien taisto], jossa joukkueet kisailevat lintujen havainnoimisessa. Kevään taiston Kanta-Hämeessä vuonna 2026 voitti Lehijärven lintutorni.

Tälle sivulle koostetaan vähitellen tietoja Kanta-Hämeen lintutorneista, luontotorneista ja myös maisematorneista ja näkötorneista. Jokaiselle tornille on tehty oma kohdesivu, jotka on linkitetty alla olevaan taulukkoon. Sivuja täydennetään sitä mukaa kun tornilla on vierailtu ja tiedot tarkistettu.

* MAALI = maakunnallisesti arvokas lintualue 
* FINIBA = kansallisesti arvokas lintualue 
* IBA = kansainvälisesti arvokas lintu- ja biodiversiteettialue, Important Bird and Biodiversity Area 

Tänne Google maps [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing karttaan] on kerätty niiden lintutornien sijaintitiedot, jotka ovat tiedossa.

(Tilanne 2.5.2026 - 35/37 tornisivua valmiina)

{| class="wikitable"
|-
! # !! Kanta-Hämeen lintutornit !! Kunta !! Järvi/Suo/Joki !! Kuvaus !! Rakennusvuosi
|-
| '''1'''|| [[Alhaisten lintutorni]]|| Hämeenlinna || Uurtaanjärvi|| Alhaisten luontomatkailutilan lintutorni. Ensimmäisen Jouko Alhainen rakensi lapsena. FINIBA lintujärvi, NATURA 2000 alue. Wildlife Estate alue.|| 1957, nyt mäen päälle tulossa kolmas torni
|-
| 2 || [[Apparan kahvio]] eli tornikahvila|| Hämeenlinna || Ahvenistonjärvi || Historiallinen olympiatorni, kahvila || 1951 sivu kesken
|-
| '''3'''|| [[Aulangon näkötorni]]|| Hämeenlinna || Aulangonjärvi || Historiallinen näkötorni, Vanajaveden laakson kansallismaisema, NATURA 2000 alue, Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto || 1907
|-
|'''4'''|| [[Hahkialan kartanon lintutorni]]|| Hämeenlinna || Lintusuon kosteikko || Yksityinen. Kosteikolla ei saa liikkua, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. Wildlife Estate alue.|| 2018
|-
| '''5'''|| [[Hattelmalanjärven lintutorni]]|| Hämeenlinna || Hattelmalanjärvi || Klassinen lintujärvi + torni MAALI alue. NATURA 2000 alue || 1983, peruskorjattu 2003
|-
| '''6'''|| [[Hattelmalanharju]] näkötorni|| Hämeenlinna || Hattelmalanharju || Klassinen näkötorni ||
|-
| '''7'''|| [[Honkalanrannan lintutorni]]|| Hämeenlinna || Katumajärvi || Lintutorni, laavu ja nuotiopaikka. Aina avoin, yksityinen luonnonsuojelualue || 2015
|-
| '''8'''|| [[Hukarinlahden lintutorni]]|| Iittala, Hämeenlinna || Äimäjärvi || Äimäjärven MAALI alueella || 2024
|-
| '''9''' || [[Idänpäänkallion lintutorni]]|| Tammela || Torronsuo || Torronsuon kansallispuiston torni. MAALI, FINIBA, IBA alue, NATURA 2000 alue || 1990-luvulla
|-
| '''10''' || [[Ilorannan lintutorni]] || Hauho, Hämeenlinna || Iso-Roine || Yksityisen Ilorannan matkailutilan lintutorni. Muuton seuranta erityisesti kevät- ja syysmuutoilla; varattava/sovi käynnistä. FINIBA alue. ||
|-
| '''11'''|| [[Jalavaniemen lintutorni]]|| Heinu, Hämeenlinna || Vanajavesi || Vanajaveden lintuvesialueen laidalla. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue, HELMI-keskittymä ||1990 luvulla
|-
| '''12'''|| [[Kajasteen maisematorni]]|| Evo, Hämeenlinna || Pitkänniemenjärvi || Evo on Etelä-Suomen parhaita lintujen metsäalueita. FINIBA alue|| 2022
|-
| '''13'''|| [[Kappakallion näkötorni]]|| Hattula|| HKI-TRE moottoritie ja peltomaisema || Metallinen näkötorni moottoritien levähdyspaikalla. || 1996
|-
| '''14'''|| [[Kaukolanharjun näkötorni]]|| Saaren kansanpuisto, Tammela|| Pyhäjärvi, Kuivajärvi || Historiallinen näkötorni Tammelan kansallismaisemassa. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue || 1926
|-
| '''15''' || [[Koijärven lintutorni]]|| Koijärvi, Forssa|| Koijärvi || MAALI, FINIBA alue, NATURA alue || 1978, 2018
|-
| '''16'''|| [[Kyyniönlahden lintutorni]]|| Loppi|| Loppijärvi || Kaislikkoinen lahti Loppijärven rannalla || 2009
|-
| '''17'''|| [[Lavansuon lintutorni]]|| Ypäjä || Lavansuo || Pelto ja jokilaakso MAALI alue|| Ennen vuotta 2005
|-
| '''18'''|| [[Lehijärven lintutorni]]|| Sattula, Hattula || Lehijärvi || MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 alue || 2025
|-
| '''19'''|| [[Lintupajun lintutorni]]|| Jokioinen|| Loimijoki || MAALI / FINIBA -kerääntymäalue hanhille ja kahlaajille Loimijoen varrella|| Vuoden 2005 jälkeen
|-
| '''20'''|| [[Luulionlahden lintutorni]]|| Tervakoski, Janakkala || Alasjärvi || Kosteikko ja tärkeä lintuvesi. || 2017
|-
| '''21'''|| [[Ormajärven lintutorni]]|| Lammi, Hämeenlinna || Ormajärvi || Lintuvesi Lammin pohjoispuolella, MAALI alue, NATURA 2000 alue|| 2018
|-
| '''22'''|| [[Paalijärven lintutorni]]|| Riihimäki || Paalijärvi || Kaislikkoranta, MAALI alue|| 1975
|-
| '''23'''|| [[Pehkijärven lintutorni]]|| Teuro, Tammela|| Pehkijärvi || Kosteikkokohde, MAALI alue, NATURA 2000 alue || 2016
|-
| '''24'''|| [[Pellilänsuon lintutorni]]|| Jokioinen || Pellilänsuo, entinen turvetuotantoalue || Ennallistettu suo- ja kosteikkoalue, MAALI alue || 1998
|-
| '''25'''|| [[Piirivuoren lintutorni]]|| Hausjärvi || || Näkö- ja lintutorni Hausjärvellä. || 1999
|-
| '''26'''|| [[Pirttikosken lintutorni]]|| Pirttikoski, Hämeenlinna || Muulinjärvi || Näkymät Muulinjärvelle ja ympäröiville soille. FINIBA alue, NATURA 2000 alue || 1993
|-
| '''27'''|| [[Röyhynsuon lintutorni]]|| Janakkala|| Röyhynsuo || Suokohde Janakkalassa, MAALI alue, Vapon turvetuotantoalueella|| 2015
|-
| '''28''' || [[Salmistonmäen lintutorni]]|| Forssa || Loimalammi || Forssan tärkeä kosteikko- ja lintuvesikohde MAALI alue, Forssan kansallinen kaupunkipuisto|| 1983. Uusi 2022
|-
| '''29'''|| [[Sammalistonsuon lintutorni]]|| Riihimäki || Sammalistonsuon kosteikkoalue || Kosteikkoalue turvetuotantoalueella, MAALI alue || 2013
|-
| '''30'''|| [[Suurisuon lintutorni]]|| Janakkala|| Suurisuo || Suokohde Janakkalassa, MAALI alue, NATURA 2000 alue ||
|-
| '''31'''|| [[Toivanjoen lintutorni]]|| Tervakoski, Janakkala|| Toivanjoki || Merkittävä lintuvesi ja kosteikko. MAALI, FINIBA alue, NATURA 2000 || 1990-luvun alussa
|-
| '''32'''|| [[Torronsuon lintutorni]]|| Tammela || Torronsuo || Kanta-Hämeen merkittävin lintualue. Laaja keidassuo. IBA, FINIBA, MAALI-alue, NATURA 2000 alue || 2000
|-
| '''33'''|| [[Turkhaudan lintutorni ]]|| Hausjärvi || Turkaanjärvi (ent. Turkhaudanjärvi, Turkhautajärvi)| Kosteikkokohde, pusikoitunut|| 2011
|-
| '''34'''|| [[Vesilinna näkötorni]]|| Riihimäki|| Kaupunkialue|| Cafe Bar Torni avoinna kesäisin ja sijaitsee Sammaliston lentoreitillä MAALI-alue|| 1952
|-
| 35|| [[Vintti Pehtoorin näkötorni]]|| Tammela || Susikas || Yksityinen näkötorni, 5 kerroksinen mökki Tammelan metsämaisemissa|| 2003 ''sivu kesken''
|-
| '''36'''|| [[Vuorenharjun näkötorni]]|| Hauho, Hämeenlinna|| Hauhonselkä|| Hienot maisemat Hauhonselälle ja kirkonkylään. Hauhon kirkonkylän lintuvedet, MAALI, FINIBA-alue || 2008
|-
| '''37'''|| [[Vähäniemen lintutorni]]|| Hauho, Hämeenlinna|| Iso-Roine || Metsäinen järvialue Iso-& Vähä-Roineen kokonaisuudessa MAALI, FINIBA-alue|| 2004
|-
|}

[[Luokka:Lintutornit]]

Vintti Pehtoorin näkötorni

2026-05-03T07:26:31Z

MinLii:

'' ... sivu on kesken...''

Vintti Pehtoorin Näkötorni, Susikas, Tammela

Vintti Pehtoorin näkötorni sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella Tammelassa metsän keskellä. Puuseppä '''''Pentti Vihtori Lilja''''' rakensi tornin kylän korkeimmaille paikalle vuonna 2003. Tornissa on viisi kerrosta ja se on saanut nimensä rakentajansa Pentti Vihtori Liljan mukaan, jota sukulaiset nimittelivät jo lapsuudessa Vintti Pehtooriksi. Torni on aitiopaikka seurata vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen vaihtumista, maiseman muutosta, lintujen muuttoa ja luonnon heräämistä kevääseen.

Tornin korkeus on 15 metriä ja hyvällä säällä tornista voi nähdä jopa 100km päähän. Tornin alimmassa kerroksessa on keittiö ja lasitettu veranta ja huipulla on näköalapaikka, jossa on kiikareita ja kaukoputki. Pihapiiriin on tuotu vanha hirsilato, ja sauna on rakenteilla. Nykyisin paikka on metsäyhtymän omistuksessa.

Tilaa on vuorattu syntymäpäivien viettoon ja grillijuhliin, ja Tammelan eläkeläiset vierailevat tornilla vuosittain.

Nimi: Vintti Pehtoorin näkötorni
Kylä: Susikas, Tammela
Korkeus: 15 m, 5 kerrosta

Sijaintipaikka: Kaitalamminvuori
Lähin rautatieasema: Humppila, Riihimäki
Saavutettavuus: Avoinna tilauksesta / sopimuksen mukaan.

Linkit:
* Tietoja varauksista ja vuokrauksesta: https://www.kodinpaikka.fi/palvelut/vintti-pehtoorin-nakotorni/
* Forssan lehti 28.10.2025 - [https://www.forssanlehti.fi/paikalliset/8943089 Susikkaalla mökkeillään viidessä kerroksessa]

[[Luokka:Näkötornit]][[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Apparan kahvio

2026-05-03T06:45:07Z

MinLii:

''... sivu on kesken ...''

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita.
Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.

Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite: Olympiakatu 18–20, 13130 Hämeenlinna 
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Apparan kahvio

2026-05-03T06:44:24Z

MinLii:

''... sivu on kesken ...''

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita.
Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.

Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Osoite:
Lähin rautatieasema: Hämeenlinna

Linkkejä:
* Ahveniston alueen palvelut - [https://www.appara.fi/ Apparan elämyskeskus] :
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004) Ahvenistonjärvi - Järvi-Wiki]
* Hämeenlinnan kaupungin verkkosivut: [https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/ Ahveniston olympiapuisto]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf Ahveniston luontopolun opaslehti]

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Vähäniemen lintutorni

2026-05-03T06:38:09Z

MinLii:

'''Vähäniemen luontotorni''' Hauho, Hämeenlinna - Iso-Roine

[[Tiedosto:Vahaniemi.jpg|pienoiskuva|''Vähäniemen luontotorni, huhtikuu 2020. Kuva: Minna Takala'']]

Vähäniemen polkureitti kulkee kapeita luontoon muodostuneita polkuja pitkin monipuolisessa maastossa. Matkalla järven rantaan näet kuivia ja karuja mäntykallioita ja lehtomaisia notkelmia. Nouse matkan varrella maisematorniin, josta voit ihailla hämäläistä järvimaisemaa. Vähäniemen luontotorni tarjoaa hyvän paikan tarkkailla myös alueen lintuja retkeilyn lomassa. Läheltä menee veneilyreitti Vihavuoteen, ja tornista voi nähdä Vihavuoden vanhan sahan piipun. Maakunnallisesti arvokas lintualue, eli MAALI-alue ja valtakunnallisesti arvokas lintualue eli FINIBA-alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Vähäniemen maisematorni
|-
| Saapuminen || Osoite navigointiin: Laivarannantie 27-29, 14930 Hämeenlinna. Pysäköintialue on Laivarannantien varrella, ja sinne mahtuu noin 10 autoa. Luontotornille on lyhyt kävelymatka pysäköintipaikalta. Polku kulkee metsää pitkin jäkäläpeitteisille kallioille.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Kallioinen mäntymetsä, ja järvimaisema
|-
| Linnusto ||Järviympäristö tarjoaa mahdollisuuden nähdä järven selkälokkeja, kuikkia ja muita tyypillisiä vesilintuja. Alueen lajistoon kuuluvat myös monet metsäalueiden ja rannikon lajit, kuten harmaapää- ja pikkutikka, palokärki, kultarinta ja peukaloinen. Hauhon reitillä on todettu olevan Kanta-Hämeen runsain pesivä laulujoutsenkanta. Järvellä pesii kuikkia. Selkälokkien kokonaiskanta on ollut alueella runsas.
|-
| Paras lintuaika || Ympäri vuoden
|-
| Huippuhavaintoja ||
|-
| Muuta || Nuotiokehä/tulipaikka, retkisatama (alue sijaitsee Hauhonreitille viitoitetun laivareitin varrella), uimapaikka, kuivakäymälät (2 kpl), retkeilyreittejä polut kuljettavat metsää pitkin kallioille.
|-
| Perustiedot || MAALI ja FIFIBA alue. Koordinaatit: 61.2598, 24.65688, korkeus: n. 8 m 1-taso, avoin, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2004
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Kartta
* [https://hameenvirkistysalueyhdistys.fi/alue/vahaniemen-ja-tohkoon-virkistysalue/ Vähäniemi-Tohkoon virkistysalue]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Hauhon_luonto_opas_2004.pdf Hauhon luonto-opas 2004]
* Järviwiki [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Roine_(35.773.1.001) Iso-Roine]
* Hämeen virkistysaluen yhdistyksen [https://youtu.be/ogv8a1NRHGI?si=cDDi7oWcEJNtzoJG You Tube Video alueelta]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]

Vuorenharjun näkötorni

2026-05-03T06:37:27Z

MinLii:

'''Vuorenharjun näkötorni''' Hauho, Hämeenlinna - Hauhonselkä

[[Tiedosto:Vuorenharju.jpg|pienoiskuva|''Vuorenharjun näkötorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Vuorenharjun näkötorni sijaitsee Hauhon kirkonkylässä Wanhan Raitin lähistössä, ja sen huipulta avautuvat upeat näkymät yli Hauhonselän järvimaisemien ja idylliseen Hauhon kylään. Torni valmistui vuonna 2008 Hauhon Wanha raitti ry:n rakennuttamana Leader-rahoituksella, ja se on helppo “pistäytymiskohde” kirkonkylän kävelylenkillä. Hauhon kirkokylän lintuvedet ovat maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja kansallisesti arvokas lintualue (FINIBA).

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Vuorenharjun näkötorni
|-
| Saapuminen || Torni sijaitsee Hauhon kirkonkylässä. Vanhalta Raitilta on viitoitus näkötornille. Tornille viereen pääsee autolla, mutta hyvä kävelymatkan saat, jos jätät auton Hauho-talon parkki paikalle ja kävelet siitä tornille noin 500 m. Osoite navigointiin: Vuorentie 8, 14700 Hämeenlinna
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Hauhon kirkonkylä ja laaja näkymä Hauhonselälle. Laaja järvenselkä, jonne kerääntyy monipuolisesti vesilintuja puolisukeltajasorsista kokosukeltajiin, uikkuihin, kuikkiiin ja lokkeihin. Suurimmat kertymät havaitaan syksyllä, erityisesti pienempien ja pohjoisten vesistöjen jäätyessä.
|-
| Linnusto ||Hauhonselän linnusto on melko monipuolinen ja mukaan mahtuu myös uhanalaisia lajeja kuten vaarantuneet pikkutikka, selkälokki ja naurulokki sekä silmällä pidettävä pohjansirkku. Selän lokkilinnustoon kuuluvat myös pikkulokki, kalalokki ja harmaalokki sekä kalatiira. Selkäalueilla viihtyvät kuikka, silkki- ja mustakurkkuuikku sekä härkälintu. Sorsalajisto on niin ikään monipuolinen: sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, telkkä ja tukkakoskelo. Hauhonselän rantamilla tavataan myös laulujoutsen, nuolihaukka, kurki, taivaanvuohi, lehtokurppa, rantasipi, käki ja kultarinta. Kevätmuutolla: tavi ja uivelo. Syysmuutttokaudella valkoposkihanhi, sinisorsa, uivelo ja harmmaalokki.
|-
| Paras lintuaika || Torni soveltuu hyvin syysmuuttojen seurantaan
|-
| Huippuhavaintoja || -
|-
| Muuta || Tornin juurella on retkipöytiä penkkeineen. Vuorenharjussa näkötornin tienoolla on aikanaan sijainnut kaksi tuulimyllyä. Niistä merkkinä on tornin juurella myllynkivi muistolaattoineen. Lauantaisin kylän väkeä kokoontuu tornilla kuuntelemaan klo 18 kirkonkelloja. Joulun aikaan torni on koristeltu jouluvaloin, ja sieltä voi seurata auringonlaskua. Kesäisin tornilla on järjestetty konsertteja.
|-
| Perustiedot || Maakunallisesti ja valtakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420067 & FINIBA #420047, koordinaatit: 61.16875, 24.56372, korkeus: n. 7m, 5-tasoa, avoin, n. 12 hengelle, vakaus 4, rakennettu Linnaseutu LEADER rahoituksella, rakennusvuosi 2008.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing Kanta-Hämeen lintutornit kartta Google Mapsissa]
* Vuorenharjun näkötorni - [https://kulttuuriraitti.fi/raittimaisemat/vuorenharjun-nakotorni/ Kulttuuriraitti]
* Kirjoitus Hauhon kirkonkylästä [https://kulttuurikiikari.fi/2021/03/hauho-historia-kulttuuripaiva-vuorenharjunnakotorni-hauhonkirkko-vanharaitti-kotkonulkomuseoalue/ Kulttuurikiikarissa]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Hauhon_luonto_opas_2004.pdf Hauhon luonto-opas 2004]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Järviwiki [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Hauhonselk%C3%A4_(35.772.1.001) Hauhonselkä]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Hauho]] [[Luokka: Näkötornit]]

Vintti Pehtoorin näkötorni

2026-05-03T06:36:37Z

MinLii:

Vintti Pehtoorin Näkötorni, Susikas, Tammela

sivu on kesken....

Sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella Tammelassa. Tornin korkeus on 15 metriä. Hyvällä säällä tornista voi nähdä jopa 100km päähän. Avoinna tilauksesta.

Nimi: Vintti Pehtoorin näkötorni

Kylä: Susikas, Tammela

Korkeus: 15 m

Sijaintipaikka: Kaitalamminvuori

Saavutettavuus: Avoinna tilauksesta / sopimuksen mukaan.
Lähin rautatieasema: Humppila, Riihimäki

Linkit: https://www.kodinpaikka.fi/palvelut/vintti-pehtoorin-nakotorni/

[[Luokka:Näkötornit]][[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Suurisuon lintutorni

2026-05-03T06:35:35Z

MinLii:

'''Suurisuon lintutorni''' Lammintie, Janakkala

[[Tiedosto:Suurisuo.jpg|pienoiskuva|''Suurisuon lintutorni. Lokakuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Kaunis suojeltu suoalue, jonka näkee hyvin lintutornista. MAALI - maakunnallisesti arvokas lintualue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Suurisuon lintutorni
|-
| Saapuminen || Suuntaa Turengin liikenneympyrästä kohti Lammia. Aja Lammintietä noin 11.5 km ja käänny vasemmalle Leppälammi tielle. Aja n. 750 m ja jätä auto parkkiin tienlaitaan. Torni on tien oikealla puolella noin 10 m päässä.
|-
| Lähin rautatieasema || Turenki
|-
| Ympäristö || Maakunnan klassimpia lintusoita: laajalla ja ojittamattomalla keidassuolla esiintyy runsaasti eteläisen suolinnoston arvolajeja. Suurisuo on luontoarvoiltaan myös valtakunnallisesti arvokas ja monipuolinen keidassuo. Lisäksi suo on tärkeä opetus- ja retkeilykohde. Suoalue ja mäntyvaltainen reunarämealue, kuusivaltainen metsä tornin ympärillä.
|-
| Linnusto || Suolla voi nähdä kurkia, ja kalasääsken. Pesiviä lajeja kalasääski, kurki, korppi, teeri, kapustarinta, töyhtöhyyppä, kuovi, hiirihaukka, kanahaukka, niittykirvinen ja metsäkirvinen. Suurisuolla säännöllisesti tavattaviin kahlaajiin kuuluvat ainakin liro, metsäviklo, taivaanvuohi ja reunametsien lehtokurppa. Lisäksi tornin vieressä olevassa kuusivaltaisessa metsässä pesivät eri tiais- ja rastaslajit, punarinta, hippiäinen ja pikkukäpylintu.
|-
| Paras lintuaika || Huhti-syyskuu
|-
| Huippuhavaintoja || Kapustarinta
|-
| Muuta || Suo on Natura 2000 suojelualuetta ja se on suojeltu jo 1960 luvulla. Suolla pitkospuut ja luontopolku, jossa 14 rastia. Rastien kuvaustiedot löytyvät Janakkalan kunnan verkkosivuilta. Lähistöllä Koivistonharju, joka on toiseen Salpausselkään kuuluva reunamuodostelma.
|-
| Perustiedot || Koordinaatit: 6763711:25489104 korkeus: n. 8m 1-taso, ei katettu perinteinen pölkkymalli, pieni katos, jossa penkki, n. 20 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi ?,
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.janakkala.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/luontoon/lintukohteet/suurisuon-lintutorni/ Suurisuon lintutorni], Janakkalan kunnan sivut
* [https://www.janakkala.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/luontoon/retkenarvoisia-paikkoja/suurisuo/ Suurisuon luontopolun rastien kuvaukset], Janakkalan kunnan sivut
* [https://kartta.janakkala.fi/IMS/?layers=Maastokartta&lon=Ulkoilu-%20ja%20virkistysalueet&lon=Lintukohteet&cp=6763711,25489104&z=2 Suurisuon lintutorni,] Janakkalan karttapalvelu
* [https://tiinanpatikointi.blogspot.com/2016/05/janakkalan-suurisuo.html Blogipostaus - Suurisuon luontopolusta]
* [https://visithame.fi/tuotteet/suurisuo-2/ Suurisuo - VisitHäme]
* [https://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/maali/yhdistysten-maali-raportit/ BirdLife MAALI -raportit] - Suurisuon tiedot vuoden 2016 raportissa.
* Suurisuon [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/janakkalan-suurisuo NATURA 2000 alueen kuvaus.]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Janakkala]]

Sammalistonsuon lintutorni

2026-05-03T06:34:53Z

MinLii:

[[Tiedosto:Sammalistonsuo 1.jpg|pienoiskuva|''Sammalistonsuon lintulava. Toukokuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

[[Tiedosto:Sammalistonsuo 2.jpg|pienoiskuva|''Sammalistonsuo - näkymä kosteikolle. Kuva: Minna Takala'']]

[[Tiedosto:Sammalistonsuon infotaulu.jpg|pienoiskuva|Sammalistonsuon kosteikon infotaulu. Huhtikuu 2025. Kuva: Minna Takala]]

'''Sammalistonsuon lintutorni tai oikeastaan lintulava''' Riihivihdantie, Riihimäki

Sammalistonsuon turvetuotantoalueella sijaitseva vesiensuojelukosteikko on yksi Kanta-Hämeen parhaimpia lintukosteikkoja. Sammalistonsuolla seurataan myös alueen yli kulkevaa lintujen muuttoa. Alue on kuuluista monipuolisesta linnustosta ja siellä havaitaan vuosittain yli 200 lintulajia. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys yhdessä alueen omistajien (Kekkilä Oy ja Vapo Oy) ja alueen metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä alueella alueen virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Maakunnallisesti arvokaslintualue - MAALI.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Sammalistonsuon lintulava
|-
| Saapuminen || Lintulavalle pääsee tällä hetkellä kääntymällä tieltä 54 luoteiseen (Multasuora). Multasuoralla on varottava ja väistettävä turvetuotantoalueen työkoneita. Lumien sulattua alueelle kuljetaan Riihiviidantieltä alueen länsipuolelta. Riihiviidantien varressa on parkkipaikka, jolta johtaa kävelyreitti lintulavalle. Parkkipaikalla tai siltä johtavalla polulla ei ole talvikunnossapitoa, joten lumiseen aikaan sitä kautta lintulavalle voi olla hankala kulkea.
|-
| Lähin rautatieasema || Riihimäki
|-
| Ympäristö || Turvetuotantoalueen kosteikot ja kuusi allasta, joista neljä sijaitsee tien 54 luoteispuolella ja kaksi kaakkoispuolella. Talviruokintapaikka.
|-
| Linnusto || Maaliskuussa pelloille saapuu alueemme ensimmäisiä kevätmuuttajia, huhtikuussa vesilintujen kirjo ja massat häikäisevät. Sulan maan ajalle ei hiljaista hetkeä mahdu; kesäkuu on yölaulajien aikaa, juhannuksen jälkeen alueelle suuntaa harrastajia syysmuutolla levähtävien kahlaajien toivossa. Syksyllä alueelle kerääntyy vesilintujen, lokkien, kahlaajien, hanhien ja joutsenien massoja, määrät edustavat alueemme kärkipäätä. Viivyttelijöitä riittää loka-marraskuulle saakka. Talvella alueelta kannattaa etsiä vaikka vuorihemppoja.
|-
| Paras lintuaika || huhtikuu-syyskuu, voi käydä ympäri vuoden
|-
| Huippuhavaintoja || Sammalistonsuon harvinaisuuslista on aivan omaa luokkaansa; aikuinen mustanmerenlokki toukokuussa 2010, siperiankurmitsa heinäkuussa 2011, sininärhi, lyhytvarvaskiuru, vähintään 17 heinäkurppaa, 7 lampivikloa, 4 mustapyrstökuiria, 9 keräkurmitsaa, tunturikiuru, mustaleppälintu, tunturipöllö, ja niin edelleen.
|-
| Muuta || Lavan lähellä talvisin lintujen ruokintapaikka. Alueen asemaa lintukosteikkona kehitetään Vapon, Kekkilän, metsästäjien, Riihimäen kaupungin ja luonnonsuojeluväen yhteistyöllä. Alueella on vuonna 2022 tehty luontopolku. Lähellä on myös Riihiviidan pellot, jotka ovat lintujen tärkeä levähdysalue syksyisin.
|-
| Perustiedot || koordinaatit: 60.768555, 24.754195, korkeus: n. 1 m 1-taso, avoin, n. 20 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2013
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://www.riihimaki.fi/uploads/2021/10/8261e2f1-riihimaki-linnusto-loppuraportti.pdf Riihimäen kaupungin linnustoselvitys 2013-2014]
* Sammalistonsuo [https://maps.app.goo.gl/z6mR1PNVAoH4g6BS8 kartta]
* Sammalistonsuo [https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammalistonsuo wikipedia]
* Kanta-Hämeen lintukeidas - Sammalistonsuo - [https://metsanelaja.wordpress.com/2015/03/11/kanta-hameen-lintukeidas-sammalistonsuo/ blogipostaus], jossa erinomainen kuvaus alueen linnostosta
* Sammalistonsuon luontopolku [https://retkipaikka.fi/sammalistonsuon-luontopolku-riihimaella/ Retkipaikka]
* Sammalistonsuon alueen [[eova-group.com/fi/retkeilykohteet/sammalistonsuo/#:~:text=Riihimäen%20Sammalistonsuo%20on%20linnustollisesti%20yksi%20Kanta-Hämeen%20arvokkaimmista%20alueista,syksyisin%20Sammalistonsuolla%20pysähtyy%20tankkaamaan%20ravintoa%20tuhansia%20muuttavia%20lintuja.|esittely]]
* Sammalistonsuon kosteikko [https://www.facebook.com/groups/2117248165124858/ FB-ryhmä]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Riihimäki]]

Salmistonmäen lintutorni

2026-05-03T06:34:14Z

MinLii:

'''Salmistonmäen lintutorni''' Forssa - Loimalammi

[[Tiedosto:Salmistonmaki.jpg.jpg|pienoiskuva|''Salmistonmäen lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Loimalammin lähes umpeenkasvaneen lintulammen parhaat näkymät avautuvat Salmistonmäeltä. Lintutorni sijaitsee Salmistonmäen–Loimalammin luonnonsuojelualueen reunalla. Loimalammi on arvokas lounaishämäläinen lintukosteikko. Kohde kuuluu Forssan kansalliseen kaupunkipuistoon ja on maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus
|| '''Salmistonmäen lintutorni'''
|-
| Saapuminen
|| Tornille saavutaan Hannulantien kautta Kytöniityntien suunnasta. Lintutornitviitat ohjaavat perille. Alueella on pysäköintimahdollisuus, josta jatketaan jalkaisin opastettua polkua pitkin lintutornille noin 100 m. Osoite: Kytöniityntie, 30100 Forssa.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö
|| Kallioinen mäki rehevän lintujärven rannalla. Loimalammi on matala ja osin umpeenkasvanut lintulampi, jota ympäröivät ruovikot, kosteikot ja niityt. Salmistonmäki on arvokas perinnebiotooppialue (haka, keto ja metsälaidun), jolla esiintyy monipuolista kasvi- ja hyönteislajistoa. Alueella on myös esihistoriallisia asuinpaikkoja.
|-
| Linnusto
|| Laulujoutsen, kurki, lapasorsa, ruskosuohaukka, taivaanvuohi, ruokokerttunen, luhtahuiti ja kaulushaikara.
|-
| Paras lintuaika
|| Huhti-elokuu. Kevät ja alkukesä (muutto ja pesimälajisto). Syksyllä muuttoaikaan voi myös olla mielenkiintoista seurattavaa.
|-
| Huippuhavaintoja
|| Luhtahuitti ja kaulushaikara
|-
| Muuta
|| Tornin juurella on pöytä ja penkit, ja se on osa Forssan kansallista kaupunkipuistoa. Salmistonmäelle rakennettiin ensimmäinen lintutorni vuonna 1983. Torni poistettiin käytöstä vuonna 2020 huonon kunnon vuoksi. Uusi lintutorni avautui uudelleen käyttöön vuonna 2022 osana alueen kunnostushanketta. Opastettua luontopolkua ei alueella enää ole (4/2026).
|-
| Perustiedot
|| Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #410045 Koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N 6764810, E 3361983.
Koordinaatit (WGS84): 60.80339, 23.66861. Kansallisen kaupunkipuiston kohde: Salmistonmäki / Loimalammi.
korkeus: n. 12 m 1-taso, 4 välitasannetta, avoin, n. 6 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2022. Rakentaja: Jouko Alhainen
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* Kansalliset kaupunkipuistot: [https://kansallisetkaupunkipuistot.fi/kaupunki/forssa/ Forssa]
* [https://kukkahattuinen.blogspot.com/2022/06/luontoretki-salmistonmaelle.html Kertomus luontoretkestä Salmistonmäelle kesällä 2022]
* Visit Forssa Region: [https://www.visitforssaregion.fi/matkailu/nae-ja-koe/luonto-ja-aktiviteetit/?targetid=475 Salmistonmäen lintutorni]
* [https://retkipaikka.fi/forssan-kansallinen-kaupunkipuisto/ Retkipaikka 3.4.2019:] Loimalammi ja Salmistonmäki (parkkipaikka, luontopolku, lajimainintoja)
* Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry. [https://www.lhlhry.fi/49 sivut]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?e=318769&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D&share=customMarker&zoom=9&lang=fi&title=Salmistonm%C3%A4en%20lintutorni&n=6745500&desc=Salmistonm%C3%A4en%20lintutorni Kartta]
* Forssan kansallinen kaupunkipuisto [https://www.forssa.fi/client/forssa/userfiles/forssa-kkp-2024-web.pdf esite]
* KYPPi: Salmistonmäen kulttuuriympäristö / muinaisjäännöstiedot [https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000005580 Salmistonmäen kulttuuriympäristö]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Loimalammi_(35.931.1.001) Järviwiki Loimalammi]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Forssa]]

Röyhynsuon lintutorni

2026-05-03T06:33:25Z

MinLii:

== Röyhynsuon lintutorni ==

'''Röyhynsuon lintutorni''', Janakkala

[[Tiedosto:Royhynsuo.jpg|pienoiskuva|''Röyhynsuon lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Janakkalan Röyhynsuo on Vapon turvetuotantoalueelle rakennettu lintukosteikko ja lintutorni, josta on kehittynyt merkittävä lintupaikka erityisesti muuttoaikoina. Kohde kuuluu Janakkalan tunnetuimpiin lintupaikkoihin. Röyhynsuo on aikanaan ojitettu metsän kasvun lisäämiseksi ja sittemmin otettu turvetuotantoon. Alueen itäkulmaan perustettiin lintukosteikko, jolla on retkeilty ja tehty linnustolaskentoja systemaattisesti keväästä 2014 alkaen. Kosteikkoaltaalla on useita pieniä ja laajempia pitkittäisiä saarekkeita, jotka soveltuvat lintujen pesimä- ja levähdyspaikoiksi. Lisäksi aikanaan kun turpeenotto loppuu, Röyhynsuon annetaan muuttua kosteikoksi ja lintujärveksi. Tällöin Röyhynsuo kosteikkona tukee Kernaalan järven asemaa Janakkalassa. Kohde kuuluu linnustollisesti arvokkaaseen MAALI-alueeseen, ja sillä on sekä suoluonnon että vesiluonnon suojeluun liittyviä arvoja.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Röyhynsuon lintutorni
|-
| Saapuminen || Käänny Helsinki-Tampere moottoritieltä Tervakoskella käänny oikealle kohti Leppäkoskea. Aja n. 1,5 km ja käänny vasemmalle Röyhynsuontielle. Jos puomi on kiinni, kävelymatkaan on tornille noin 1,5 km. Tornille johtava tie kulkee turvetuotantoalueen läpi, joten tuotantokaudella on varottava työkoneita. Alueella liikuttaessa suositellaan varovaisuutta. Kävele suoraan tuorvetuotantoalueen läpi. Tien päässä on opastaulu. Opastaululta näet lintutornin oikealla.
|-
| Lähin rautatieasema || Turenki
|-
| Ympäristö || Röyhynsuo on turvetuotantoalueen yhteyteen rakennettu lintukosteikko. Kosteikko sijaitsee Janakkalassa Vettenjakamon seudulla, jota pidetään merkittävänä lintupaikka-alueena. Kohteen pinta-ala on noin 16 hehtaaria.
|-
| Linnusto || Pesimälinnustoon on kuulunut muun muassa harmaa- ja lapasorsa, tukkasotka, silkki- ja mustakurkku-uikku, noki- ja liejukana sekä pikkutylli. Levähtäjämäärät ovat ylittäneet MAALI-kriteerejä useilla kosteikkolinnuilla, ja turvetuotantoalueella on levähtänyt myös hyviä määriä hanhia ja joutsenia. Raportissa mainitaan esimerkiksi keväisin tavi, haapana, sinisorsa, jouhisorsa, uivelo ja suokukko sekä syksyisin tavi, sinisorsa, töyhtöhyyppä, suokukko, suosirri, mustaviklo, liro, valkoviklo ja naurulokki.
|-
| Paras lintuaika || Kevät- ja syysmuutto. Kohde on kiinnostava myös pesimäkaudella.
|-
| Huippuhavaintoja || Ruusulokki, punakuiri, meriharakka.
|-
| Muuta || Alueen erityispiirre on sijainti turvetuotantoalueella. Viimeisellä tieosuudella on noudatettava varovaisuutta eikä työmaaliikennettä saa estää. Opastaulu turvetuonannosta lähellä lintotornia. Paikalla on puucee.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420091, koordinaatit: 60.8536, 24.68121, korkeus: n. 6 m 2-tasoa, avoin, n. 8 hengelle, vakaus 3, rakennusvuosi 2015 Vapo
|}

'''LINKIT / LÄHTEET:'''
* [https://www.janakkala.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/luontoon/lintukohteet/royhynsuo/ Janakkalan kunta: Röyhynsuo]
* [https://www.google.com/maps/d/u/0/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing Hämeen Lintutornit Kartta - Google Maps]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/alueet/maali/khly-maali-raportti.pdf Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry: ''Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet'']
* [https://www.neova-group.com/fi/royhynsuon-lintukosteikko-ylitti-odotukset/ Neova: ''Röyhynsuon lintukosteikko ylitti odotukset'']

<references />
[[Luokka:Lintutornit]]
[[Luokka:Janakkala]]
[[Luokka:Luonto ja ympäristö]]

Pirttikosken lintutorni

2026-05-03T06:32:50Z

MinLii:

'''Pirttikosken lintutorni''' Pirttikoski, Hämeenlinna - Muulinjärvi

[[Tiedosto:Pirttikoski.jpg|pienoiskuva|''Pirttikosken lintutorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Kanta-Hämeen parhaimpia lintujen muuton seurantapaikkoja. Suomen toiseksi korkein lintutorni. Pirttikosken lintutornista hallitsee ilmatilaa laajalla sektorilla. Sinne kannattaa suunnata seuraamaan kurkien ja petolintujen muuttoa. Huippumuuttoja ovat yli 10 000 kurjen päivät, tuhansien kurkien muuttoja nähdään käytännössä joka syksy. Maakotkia näkee säännöllisesti keväin syksyin, ja merikotka on nykyisin tavallinen näky tornin ilmatilassa. Muutamaa sinnikästä on palkittu myös muuttohaukalla sekä hyvillä hiirihaukka-, piekana- ja varpushaukkamuutoilla. Valtakunallisesti merkittävä lintualue, FINIBA -alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Pirttikosken lintutorni
|-
| Saapuminen || Käännyt Helsinki-Tampere moottoritieltä Iittalaan ja kohti keskustaa ja käänny liikenneympyrästä kohti Kuurilaa noin 7 km. Käänny Pirttikoski 15 suuntaan, ja Pirttikoskelta itään Rimmilä 8 kultin mukaisesti. Noin 2 km päässä aja korkean mäen päälle ja pysäköi vanhan Pirttikosken koulun nykyisen kylätalon parkkipaikalle. Torni näkyy koulun takana kalliolla.
|-
| Lähin rautatieasema || Iittala
|-
| Ympäristö || Umpeen kasvava, metsärantainen järvi, Natura 2000 -alue.
|-
| Linnusto || Tornista voi havaita monia vesi- ja rantalintuja. Muulinjärvi on myös hyvä lintujärvi; paikalta on havaittu mm. heinätavi ja jalohaikara, yölaulajista mm. luhtakana ja -huitti, kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, suokukko. Tornia ympäröivistä metsistä voi löytää tikkoja ja kanalintuja.
|-
| Paras lintuaika || Huhti-kesäkuu
|-
| Huippuhavaintoja || Maakotka, merikotka ja liejukana. Harvinaisuuslistalta löytyvät mm. kiljukotka, punajalka-, niittysuo- ja haarahaukka, lapinpöllö ja pohjansirkku.
|-
| Muuta || Tornin juurella on Pirttikosken kesäteatteri, jossa on kesäisin suosittuja esityksiä. Pirttikosken koulu on nykyään Pirttikosken kylätalo, jota voi vuokrata.
|-
| Perustiedot || FINIBA -alue. Koordinaatit: 6770205:333824, korkeus: n. 25 m, 5 tasoa, katettu, n. 20 hengelle, vakaus 4, rakennettu 1993.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6767365&e=333703&title=Muulinj%C3%A4rvi%2C%20lintutorni&desc=Muulinj%C3%A4rvi%2C%20lintutorni&zoom=8&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Karttalinkki]
* [[Pirttikosken kylätalo]]
* Pirttikosken kylätalon [https://linnaseutu.fi/juhlatalot/pirttikosken-kylatalo/ verkkosivut]
* Muulinjärvi - [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/muulinjarvi NATURA 2000 alue Ympäristö.fi sivustolla]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Muulinj%C3%A4rvi_(35.285.1.002) Järviwiki Muulinjärvi]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalvolan_luonto_opas_II_painos_2004.pdf Kalvolan luontoopas], toinen painos 2004
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]

Lehijärven lintutorni

2026-05-03T06:31:44Z

MinLii:

'''Lehijärven lintutorni''' Kuikkahaantie, Sattula

[[Tiedosto:Lehijarvi lintutorni.jpg|pienoiskuva|''Lehijärven lintutorni - Hattula, toukokuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Hattulan keskiosissa sijaitseva matala ja rehevöityvä järvi, joka kerää monipuolisesti kosteikkolajistoa. Valtakunnallisesti FINIBA -alue ja maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI-alue. Lehijärven pohjoisosassa on NATURA 2000 alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Lehijärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Etelästä tultaessa pitkin valtatie 3, käännytään oikealle Hattulantielle ja pian vasemmalle Sattulantielle. Ennen siltaa käännytään oikealle Kuikkahaantielle. Jätä auto tien alkuun parkkipaikalle ja jatka kävellen n. 250 m tien loppuun. Polku kulkee vanhan rantapellon laidassa noin 100 m järven rantaan.
|-
| Lähin rautatieasema || Parola
|-
| Ympäristö || Järvenlahti, rantametsä lehtoa.
|-
| Linnusto || Lehijärvi on erittäin mielenkiintoinen kohde erityisesti syksyisin. Se on muuttaville vesilinnuille, kihuille ym. pitkän vesistöreitin viimeinen laaja järviallas näiden suunnatessa etelään. Järvellä riittää katsottavaa myös keväisin ja kesäisin. Silkkiuikkujen ja nokikanojen kerääntymät ovat Kanta-Hämeen kärkipäätä. Lehijärveltä kannattaa etsiä niin mustakurkku-uikkuja, härkälintuja ja muita lintujärvien vesilintuja sekä syksyllä arktisia sorsalintuja. Myös merikotka on pesii järvellä. Kevätlevähdysalue: uivelo, kaakkuri, silkkiuikku ja pikkulokki, tavi, jouhisorsa ja tukkasotka. Syyslevähdysalue: silkkiuikku, nokikana, sinisorsa ja isokoskelo. Osa läheisistä peltoaukeilla levähtävistä hanhista saapuu Levijärvelle yöpymään.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Heinätavi, harmaahaikara, tukkasotka, lapasotka, laulujoutsen, mustalintu, uivelo, keltavästäräkki, vesipääsky, suokukko, kapustarinta, mustakurkku-uikku, härkälintu, kalatiira, liro, kurki
|-
| Paras lintuaika || Huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Lehijärven harvinaisuuksista mainittakoon amerikanjääkuikka, suula ja useat allihaahkat. Hienoja havaintoja ovat myös järven lähiympäristöstä löytyneet sinipyrstö, turturikyyhky sekä kattohaikara.
|-
| Muuta || Torni avattiin 3.5.2025 [http://www.birdlife.fi/tapahtumat/tornien-taisto/tuloksia/tulokset-2025/ Tornien taistossa] ja se voitti Kanta-Hämeen muut lintutornit. Vieressä nuotiopaikka. Kaunis maisema auringonlaskun aikaan.
|-
| Perustiedot || Valtakunnallisesti arvokas lintualue FINIBA, maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420005, koordinaatit: N=6769136.718, E=355647.283, korkeus: n. 2,5 m, rakenne: 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2025
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [http://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6769136.718419066&e=355647.28306428925&title=Lehij%C3%A4rven%20lintutorni&desc=Lehij%C3%A4rven%20lintutorni.%20Rakennettu%202025.%20&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOj Karttalinkki]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Lehijärven pohjoisosassa on [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/lehijarvi NATURA 2000 suojelualue]
* [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lehij%C3%A4rvi_(35.237.1.001) Järviwiki Lehijärvi]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hattula]]

Kyyniönlahden lintutorni

2026-05-03T06:31:06Z

MinLii:

'''Kyyniönlahden lintutorni''' Loppijärvi - Loppi

[[Tiedosto:Kyynionlahti.jpg|pienoiskuva|''Kyyniönlahden lintutorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]
Aivan Lopen kirkonkylän vieressä sijatseva Kyyniönlahden lintutorni on Iso-Korkeen ulkoilualueella, jolla on laaja polkuverkosto ja talvisin latuverkosto. Alue on osa Hämeen Ilvesreittiä. Niemeke, jolla lintutorni on, on muodostunut aikaisemmin tapahtuneen rannan ruoppaamisen jätemaasta.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Kyyniönlahden lintutorni
|-
| Saapuminen || Tornille pääsee Lopen kirkonkylältä Kyyniönlahdentietä, josta on opasteet perille. Metsässä Kyyniöntien varrella on kodan parkkipaikka, jonne auton voi jättää. Siitä matkaa tornille n. 1 km. Torni sijaitsee tien loppupäässä. Tornille pääsee autolla, mutta mukavan kävelylenkin (n. 3 km) saa, kun auton jättää Lopen hautausmaan parkkipaikalle ja kävelee siitä perille. Lintutorniin johtaa pyörätuoli- ja lastenvaunukelpoinen kulkuväylä. Tornirantaan pääsee myös veneellä.
|-
| Lähin rautatieasema || Riihimäki
|-
| Ympäristö || Kaislikkoinen järvenranta
|-
| Linnusto || Nokikana, haapana, sonisorsa, ruokokerttunen, laulujoutsen, harmaahaikara, härkälintu, silkkiuikku, kalatiira ja telkkä
|-
| Paras lintuaika || Huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || -
|-
| Muuta || Lintutornnin alatasanteella on pari penkkiä ja pöytä, jossa on kiva nauttia eväskahvit. Lähellä lintutornia Iso-Korkeen 25-hengen varauskota, nuotiopaikka ja sinne esteetön reitti parkkipaikalta. Nämä ovat Hämeen Ilvesreitin varrella. Loppijärven ystävät ry. rakennutti lintutornin 2009 EMO ry:n LEADER tuella. Hanketta tukivat useat yritykset ja yhdistykset. Torni lahjoitettiin Lopen kunnalle 2021.
|-
| Perustiedot || Koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 5 m 2-tasoa, avoin, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2009
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing Hämeen lintutornit - Google Maps kartalla]
* Kyyniönlahden lintutornin [https://loppijarvenystavat.fi/lintutorni.html?fbclid=IwY2xjawNiEWNleHRuA2FlbQIxMABicmlkETEyYWpUVlBZUWxBVkllU3QzAR4cvAOVWgMGfw7dSyEh7-UscRrha-iacI4xqLk88rA6gQsvtw82KWxzaorhMA_aem_VF1WPGeAatCvcjubO0CG_Q verkkosivut]
* [https://www.loppi.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/ulkoilureitit-ja-luontokohteet/ Lopen kunnan ulkoilureitit ja luontokohteet]
* [https://youtu.be/ipHp1830mDo?si=dixdr5xOyHiWQJm1 Dronevideo Kyyniönlahden lintutornilta YouTubessa]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Loppij%C3%A4rvi_(35.874.1.001) Järviwiki Loppijärvi]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Loppi]]

Kajasteen maisematorni

2026-05-03T06:30:01Z

MinLii:

'''Kajasteen maisematorni''' Evo, Hämeenlinna - Pitkänniemenjärvi

[[Tiedosto:Kajasteen maisematorni 1.jpg|pienoiskuva|''Kajasteen maisematorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]
[[Tiedosto:Kajasteen maisematorni 2.jpg|pienoiskuva|''Kajasteen maisematorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]
[[Tiedosto:Kajasteen maisematorni 3.jpg|pienoiskuva|''Näkymä Kajasteen maisematornilta. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Kajasteen maisematorni sijaitsee Evon retkeilyelueella Partion leirikeskuksen alueella, joka on Suomen Partiolaisten ja Metsähallituksen yhteistyössä rakentama laaja leirialue Hämeenlinnan Evolla. Torni on rakennettu ja nimetty yhdessä partiolaisten Kajaste suurleirin yhteydessä vuonna 2022.

Evon alue muodostaa laajan erämaisen metsäalueen, jonka sisään jää paljon pieniä järviä ja lampia. Alueella on hyvin edustavia vanhan metsän saarekkeita ja luonnontilaisia pienvesiä. Evon alue on tärkeä retkeily- ja virkistyskäyttökohde (mm. virkistyskalastus). Alueella toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö.

Monipuolisella Evolla on humuspitoisia järviä ja lampia, keidassoita, niin kuusi- kuin mäntyvaltaisia vanhoja metsiä ja sekä koivu- että mäntyvaltaisia puustoisia soita. Evo on valtakunnallisesti arvokas lintualue (FINIBA) ja yksi Etelä-Suomen linnustollisesti merkittävimpiä metsäalueita. NATURA 2000 alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Kajasteen maisematorni
|-
| Saapuminen || HAMK:n Evo -keskuksen kampukselta on matkaa tornille noin 2 km. Käänny Opistontieltä Rahtijärventielle. Aja noin 1,5 km ja käänny Saukonojantielle - käänny noin 250m päästä puisten tornien välistä kohti Pitkänniemenjärveä. Torni näkyy suoran päässä noin 250 m päässä.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Mäntymetsä, erämaajärven ranta
|-
| Linnusto ||Evo on usean pohjoisen lajin (metso, pohjantikka, sinipyrstö) eteläisimpiä pesimisalueita ja harmaapäätikan tärkeä pesimisalue. EU:n lintudirektiivin liitteen I linnuista Evolla on tavattu ampuhaukka, harmaapäätikka, helmipöllö, huuhkaja, kehrääjä, kuikka, mehiläishaukka, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pohjantikka, pyy, varpuspöllö ja viirupöllö.
|-
| Paras lintuaika || Ympäri vuoden
|-
| Huippuhavaintoja || Evon alueella on havaittu mehiläishaukka ja ampuhaukka sekä useita pöllöjä: huuhkaja, viirupöllö, helmipöllö ja varpuspöllö.
|-
| Muuta || Tornin edessä on puiset leveät portaat järven rantaan. Evon leirialue on ensisijaisesti leirien varaajien käytössä. Jos et ole osallistumassa leiritoimintaan, on suositeltavaa tarkistaa leirialueen käyttöoikeudet ja aukioloajat ennen vierailemista. Katoksia, kotia ja laavuja voivat vuokrata myös muut kuin Partiolaiset ja myös HAMK:lla on alueella vuokrattavia katoksia.
|-
| Perustiedot || Valtakunnallisesti arvokaslintualue FINIBA, koordinaatit: 61.206736, 25.124503, korkeus: n. 5m 1-taso, avoin, n. 50 hengelle, vakaus 5, rakennusvuosi 2022.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing Kanta-Hämeen lintu-, luonto-, maisema- ja näkötornit Google Maps karttalla]
* [https://www.luontoon.fi/fi/kohteet/evon-retkeilyalue Evon retkeilyalue]
* [https://www.lahdenseudunluonto.fi/evon-alue/ Evon alue - Lahden seudun luonto]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Evon [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/evon-alue NATURA 2000 alueen kuvaus]
* Järviwiki [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pitk%C3%A4nniemenj%C3%A4rvi_(35.787.1.045) Pitkänniemenjärvi]
[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]][[Luokka:Evo]]

Jalavaniemen lintutorni

2026-05-03T06:29:11Z

MinLii:

'''Jalavaniemen lintutorni''' Heinu, Hämeenlinna - Vanajavesi

[[Tiedosto:Jalavaniemi 2026.jpg|pienoiskuva|''Jalavaniemen lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

[[Tiedosto:Jalavaniemi.jpg|pienoiskuva|''Näkymä Jalavaniemen lintutornilta. Huhtikuu 2024. Kuva: Minna Takala'']]

Jalavaniemen lintutornilta näkee suojaiselle Vanajaveden Heinunlahdelle, mistä kannattaa tarkkailla myöhäisiä vesilintuja ja kerääntymiä. Vanajavesi on Kanta-Hämeen suurin järvi ja se kuuluu Järvi-Suomen eteläreunaan. Kanta-Hämeen tärkein lintujen muuttoreittien pullonkaula, jonka låpi muuttaa joutsenia, sorsalintuja, hanhia, kuikkalintuja ja kahlaajia. Pohjoisesta ja koillisesta rantavesiä seuraavien lintujen muutto tiivistyy Vanajanselän eteläiseen osaan. Vanajanselkä on maakunnallisesti (MAALI) ja valtakunnallisesti arvokasta lintualuetta. Vanajaselallä on valtakunnallisesti arvokkaita lintuluotoja (FINIBA). Vanajavedellä on myös NATURA 2000 alueita. Ja se on valittu myös HELMI -keskittymäksi maakunnallisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Jalavaniemen lintutorni
|-
| Saapuminen || Helsinki-Tampere moottoritieltä käännytään Iittalaan. Rampin jälkeen käänny Heinun suuntaan. Paikallistietä ajetaan noin 4 km. Punaisen kaksikerroksisen rakennuksen luona käänny Jalavaniemi -viitan mukaan vasemmalle. Aja noin 800 m ja parkkipaikka on kahvilarakennuksen edessä. Tornille on matkaa n. 200 m, kulje etelän suuntaan järven puoleista tietä. Villa Haikara kyltin jälkeen ennen luontopolkua lähtee polku vasemmalle. Polku kulkee metsän läpi ja tornille on vanhat pitkospuut.
|-
| Lähin rautatieasema || Iittala
|-
| Ympäristö || Kaislikkoinen järvenlahti ja metsää.
|-
| Linnusto || Paikalla pesii kyhmyjoutsen. Sopii myös muuton tarkkailuun. Jalavaniemi on mielenkiintoista seutua tikkojen kannalta ja onpa paikalta nähty pikkukajava ja pähkinänakkeli. Kevätmuutto: kuikka, kalatiira, pikkulokki, naurulokki. Syysmuutto: isokoskelo, kaakkuri, silkkiuikku, kalatiira, harmaalokki
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Rastaskerttunen, jouhisorsa, harmaahaikara, lapasorsa, heinätavi, kaulushaikara, lapasotka, tukkasotka, punasotka, laulujoutsen, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, mustaviklo, kurki, nuolihaukka, pikkulepinkäinen, keltavästäräkki, mustalintu, tuulihaukka, naurulokki, uivelo, pikkulokki, kalatiira, luhtahuitti, harmaapäätikka, liro, punajalkaviklo, härkälintu, mustakurkku-uikku, sääksi
|-
| Paras lintuaika || Huhti-toukokuu & syys-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Merikotka, harvinaisuuksia pikku-uikku, isolokki ja räyskä
|-
| Muuta || Jalavaniemen kahvila on kesäkaudella avoinna joka päivä ja kauden ulkopuolella viikonloppuisin pe 16-22 ja la 14-22. Alueella luontopolku, vuokramökkejä ja vuokrattavia matkailuvaunupaikkoja.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas MAALI #420095 ja valtakunnallisesti FINIBA #420044 lintualue, koordinaatit: 6778630:3351172, korkeus: n. 5 m 1-taso, katettu, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennettu 1990 luvulla
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6775900&e=351208&title=Jalavaniemi&desc=Jalavaniemi&zoom=8&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Kartta]
* Jalavaniemen kartanon [https://jalavaniemi.fi/elamykset/ verkkosivu]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Vanajavesi_(yhd.) Järviwiki Vanajavesi]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Vanajaveden lintuvesien [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/vanajaveden-lintualueet NATURA 2000 alueen kuvaus]
* HELMI-keskittymä [https://ym.fi/helmi-keskittymat #14] Vanajaveden seutu on Pirkanmaan ja Hämeen yhteinen Helmi-keskittymä.
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalvolan_luonto_opas_II_painos_2004.pdf Kalvolan luontoopas], toinen painos 2004
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]

Ilorannan lintutorni

2026-05-03T06:28:26Z

MinLii:

'''Ilorannan lintutorni - Hauho, Hämeenlinna - Iso-Roine'''

[[Tiedosto:Iloranta.jpg|pienoiskuva|''Ilorannan lintutorni huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Ilorannan lintutorni sijaitsee Ilorannan maaseutumatkailutilan alueella Rukkoilassa (Hauho, Hämeenlinna), Iso-Roineen rannalla. Ilorannassa voi tutustua seudun kulttuurihistoriaan ja luontoon asiantuntevassa seurassa. Iloranta järjestää mm. viikinkien ruokajuhlien kautta tutustumisia rautakauteen, opastettuja ravustus-, tuulastus- ja kalastusretkiä Hauhon reitillä ympäri vuoden, luontoretkiä Ilorannan pähkinälehdoissa, lähimetsissä, kallioilla, ruokailuja ja nuotiokahveja metsälaavulla ja vaelluksia Hyypiön linnavuorelle. Tornilta voi seurata lintujen muuttoa erityisesti keväisin ja syksyisin. Iso-Roine on valtakunnallisesti arvokas (FINIBA) lintualue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Ilorannan lintutorni
|-
|Saapuminen || Osoite navigaattoriin: Rukkoilantie 129, 14700 Hauho (Hämeenlinna). VT12:lta tielle 3223 (Sappeentie) n. 3 km, vasemmalle Lehdesmäentielle ja heti oikealle Rukkoilantielle. Iloranta näkyy vasemmalla. Pysäköinti Ilorannan pihapiirissä (aluekartassa merkitty “P”). Parkkipaikalta on lintutornille matkaa noin 500 m. Saunarannassa on viitta lintutornille, polku kulkee pellon reunaa.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö
|| Ilorannan matkailutilan alueella sijaitseva lintutorni Iso-Roineen rannassa.
|-
| Linnusto || Selkälokki, naurulokki, kalatiira - Hauhon luonto-oppaan mukaan (2004) Hauholla asuvia lintuja rastaskerttunen, ampuhaukka, selkälokki, naurulokki, pikkutikka, tiltaltti, peltosirkku, käenpiika, kaulushaikara, kehrääjä, koskikara, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, käki, tuulihaukka, pikkusieppo, kaakkuri, pikkulepinkäinen, kivitasku, kalasääski, varpunen, peltopyy, mehiläishaukka, pohjantikka, harmaapäätikka, pensastasku, kottarainen, teeri, metso ja laulujoutsen
|-
| Paras lintuaika
| Kevät- ja syysmuutto.
|-
! Huomioitavaa
| Kohde on yksityisen matkailutilan alueella; Hauhon luonto-oppaassa lintutorni mainitaan “varattavana” → suositus: sovi käynnistä etukäteen.
|-
| Perustiedot || Valtakunnallisesti arvokas FINIBA alue, koordinaatit: 61.20045, 24.62089, korkeus n. 5 m 1-taso, avoin, n. 6 hengelle, vakaus 3, rakennettu 1990-luvulla

Lähteet ja linkit:
* [https://iloranta.fi/palvelut Ilorannan palvelut -]
* Iloranta – Yhteystiedot ja ajo-ohjeet: https://iloranta.fi/iloranta/yhteystiedot
* Ilorannan pihapiirin kartta (PDF): https://vanha.iloranta.fi/site/assets/files/1173/pihapiirin_kartta.pdf
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Hauhon_luonto_opas_2004.pdf Hauhon luonto-opas 2004]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Roine_(35.773.1.001) Iso-Roine JärviWiki]

[[Luokka:Lintutornit]]
[[Luokka:Hämeenlinna]]
[[Luokka:Hauho]]

Turkhaudan lintutorni

2026-05-03T06:27:39Z

MinLii:

'''Turkhaudan lintutorni''' Hausjärvi

[[Tiedosto:Turkhauta.jpg|pienoiskuva|''Turkhaudan lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Hausjärvellä Turkhaudan kylässä on LEADER-tuella kunnostettu lintukosteikko, joka yhdistyy Luusuan alapuolella Puujokeen. Vuonna 2005 Turkhaudanjärvi oli lähes kokonaan umpeen kasvanut. Vajaan parinkymmenen hehtaarin järvestä oli matalaa avovesialuetta oli enää jäljellä 0,6 ha. Vuosikymmenten aikana aikoinaan avovetisen järven tila oli heikentynyt. Umpeenkasvu oli alkanut 1930-luvulla kun veden pintaa laskettiin 70 cm. Turkhaudan metsästysyhdistys ry. yhdessä kyläläisten kanssa toteutti vuosina 2009-2011 Turhaudanjärven kehittämishankkeen. Aluetta ruopattiin, pensaikoita raivattiin, rakennettiin luontopolku, pitkospuita, lintutorni ja opastauluja. Järven nimi on vuosien saatossa muuttunut, ensin se oli Turkhautajärvi, sitten Turkhaudanjärvi ja viimeisinä vuosina Turkaanjärvi.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Turkhaudan lintutorni
|-
| Saapuminen || Lintutornin virallinen parkkipaikka on Turkhaudan Seurojentalon pihassa (Hausjärventie 1614, 12350 Turkhauta). Sieltä löytyy myös kosteikon ja lintutornin infotaulu. Tornille kuljetaan ensin tien laitaa ja sitten pellon laitaa menevää polkua pitkin. Matkaa lintutornille seurojentalolta on noin 600 m
|-
| Lähin rautatieasema || Ryttylä
|-
| Ympäristö || keväisin näkymä kosteikolle, avovesialueille ja ruovikoihin, nykyisin kesällä lehdet peittävät näkymän (2026)
|-
| Linnusto || Turkhaudanjärvellä on aikoinaan havaittu mm. sitruunavästäräkki, arosuohaukka, mustapyrstökuiri, luhtahuitti ja heinätavi. Kosteikkolintujen lisäksi yölaulajien havainnointiin on hyvät mahdollisuudet.
|-
| Paras lintuaika || Huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || xxx
|-
| Muuta || Kosteikkoa on ennallistettu vuosina 2009-2011 ja lintutorni on rakennettu EMO ry. LEADER tuella.
|-
| Perustiedot || koordinaatit: N=6745018.000, E=380560.000, korkeus: n. 5 m 1 taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 3, rakennusvuosi 2011 (Jouko Alhainen)
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.birdlifekantahame.fi/retkeilykohteet/node/hausjarven-retkeilyko BirdLife Kanta-Häme Hausjärven retkikohteet]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6745018&e=380560&title=Turkhauta%2C%20Turkaanj%C3%A4rvi&desc=Turkhauta%2C%20Turkaanj%C3%A4rvi&zoom=6&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z Kartta]
* [https://youtu.be/cbyDekPuwfU?si=IQtdEq4zc6y7HOTY Turkhaudanjärvi - YouTube video 2015 ajoilta]
* [https://www.lehtiluukku.fi/lue/metsastaja/1-2010/37163.html Metsästäjä lehti 1/2010] ja [https://www.lehtiluukku.fi/lue/metsastaja/1-2010/37163.html Metsästäjä lehti 4/2010]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hausjärvi]]

Piirivuoren lintutorni

2026-05-03T06:27:10Z

MinLii:

'''Piirivuoren lintutorni''' Hausjärvi

[[Tiedosto:Piirivuori2016.png|pienoiskuva|''Piirivuoren torni. Maastoa ja maisemia. Heinäkuu 2016. Kuva: Minna Takala'']]

Piirivuoren lintutorni on Hausjärven Ryttylän lähellä Piirivuoren laella sijaitseva näkö- ja lintutorni, joka soveltuu erityisesti muuttolintujen seurantaan. Ympäristö on pääosin peltoa ja metsää, joten kohde toimii enemmänkin avoimien maisemien ja muuton tarkkailupaikkana. Tornilta on Laaja maisema näkymmä peltojen ylitse.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Piirivuoren lintutorni
|-
| Saapuminen || Torni sijaitsee tien 290 ja Riihimäeltä tulevan tien risteyksessä Piirivuoren päällä. Auton voi jättää Piirivuoren pohjoispuolelle. Jyrkkä polku vie mäen päälle.
|-
| Lähin rautatieasema || Ryttylä
|-
| Ympäristö || Pelto ja metsä
|-
| Linnusto || Torni soveltuu parhaiten muuttoseurantaan.
|-
| Paras lintuaika || Huhti-toukokuu, syys-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || xxx
|-
| Muuta || Tornin omistaa koulun kannatusyhdistys, mutta se on kaikkien käytössä
|-
| Perustiedot || koordinaatit: 674598:338192, korkeus: n. 12 m 3-tasoa, avoin, n. 20 hengelle, vakaus 5, rakennusvuosi 1999
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Kartta
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hausjärvi]]

Lintupajun lintutorni

2026-05-03T06:26:36Z

MinLii:

'''Lintupajun lintutorni''' Jokioinen - Loimijoiki

[[Tiedosto:Lintupaju.jpg|pienoiskuva|''Lintupajun lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Lintupaju on Loimijoen varrella sijaitseva rehevä lintukosteikko, joka on kehittynyt merkittäväksi linnustokohteeksi. Lintutornilta avautuu näkymä avoimille vesialueille, lietteille ja ruovikoihin. Alue on maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI ja valtakunnallisesti arvokas lintualue FINIBA.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Lintupajun lintutorni
|-
| Saapuminen || Tornille saavutaan Jokioisten taajaman suunnasta Loimijoen läheisyyteen. Lintutorni on Vaulammintien varrella, aivan tien vieressä vasemmalla puolella ja viereen mahtuu pysäköimään.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö || Peltoaukea ja Loimijoen laakso. Lintupaju on rehevä kosteikko, jossa vuorottelevat avovesialueet, lietteet ja laajat ruovikot. Kosteikko toimii tärkeänä pesimä- ja levähdyspaikkana erityisesti vesilinnuille ja kahlaajille.
|-
| Linnusto || Lintupaju on erityisen tunnettu keväisestä vesilintu- ja kahlaajamuutosta. Alkukeväällä alueella levähtää runsaasti joutsenia, hanhia sekä sorsalintuja. Tyypillisiä lajeja ovat muun muassa pikkujoutsen, metsähanhi, tavi, haapana ja sinisorsa. Toukokuussa alueelle saapuu runsaasti kahlaajia, kuten liroja ja valkovikloja. Pesimälinnustoon kuuluu muun muassa ruisrääkkä, ja alkukesän öinä alueella voi kuulla pensassirkkalintuja. Syksyisin jokilaaksossa yöpyy suuria kottaraisparvia.
|-
| Paras lintuaika || Maalis-toukokuu, elo-syyskuu. Alue on parhaimmillaan keväällä varsinkin tulva-aikoina (maalis-toukokuu)
|-
| Huippuhavaintoja ||Alueella on havaittu muun muassa lyhytnokkahanhi, isosirri, heinäkurppa ja mustapyrstökuiri. Tornien taistossa alueelta on havaittu esimerkiksi punakaulahanhi, tundrahanhi, suokukko sekä keltavästäräkki ja peltopyy.
|-
| Muuta || Lintupajun linnustollinen arvo perustuu Loimijoen tulviin ja perinteiseen jokilaakson viljelymaisemaan. Alueelle on lisäksi kaivettu allikoita 1990-luvun puolivälissä ja 2000-luvun alussa, mikä on lisännyt alueen merkitystä vesilinnuille.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI ja valtakunnallisesti arvokas lintualue FINIBA #410008. Koordinaatit: 6748993:3306447, korkeus: n. 5 m 1-taso, avoin, 8 hengelle, vakaus 4. Torni on rakennettu vuoden 2005 jälkeen.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.lhlhry.fi/61 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry:n sivuston lintutornit] -
* [https://www.lhlhry.fi/20 Lintupajun luhta]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?e=306369.23&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D&share=customMarker&zoom=9&lang=fi&title=&n=6745621.107&desc= Karttalinkki]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Jokioinen]]

Lavansuon lintutorni

2026-05-03T06:25:36Z

MinLii:

'''Lavansuon lintutorni''' Ypäjä

[[Tiedosto:Lavansuo.jpg|pienoiskuva|''Lavansuon lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Lavansuon lintutorni sijaitsee Ypäjällä Loimijoen alueella. Kohde tunnetaan erityisesti kevätmuuton seurannasta, kun tulvavedet keräävät alueelle runsaasti vesilintuja, hanhia ja kahlaajia. Alue kuuluu maakunnallisesti tärkeään lintualueeseen Levän peltoalue ja Lavansuo (MAALI 410048).

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Lavansuon lintutorni
|-
| Saapuminen ||Käänny valtatieltä 10 Vaulammin kohdalta tielle 2804 ja Vaulammin kylän jälkeen tielle 2812 Ypäjän suuntaan. Varsanojan kohdalta peltojen keskeltä erkanee etelään pitkä suora Hanttulantie. Aja varovasti, tiellä voi olla hevosliikennettä. Jatka Karrimäentielle. Torni näkyy vasemmalla. Tornin kohdalla on pellon puolella on pieni pistotie, jossa on tilaa parille autolle. Matkaa tornille on pellon yli kävellen noin 150 m. HUOM! Lintutorni ei ole Lavansuolla vaan toisella puolella Loimijokea peltoalueella.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö || Peltoaukea ja Loimijoen jokilaakso
|-
| Linnusto || Muuttoaikana keväällä Loimijoen tulviessa lintuja on runsaasti, pääasiassa sorsia, hanhia ja kahlaajia. Linnut ovat usein kaukana, joten kaukoputki on tarpeen. Syksyllä tornista voi havainnoida kurkien muuttoa. Keväällä alueella levähtää metsähanhia ja laulujoutsenia. Puolisukeltajasorsia on keväisin parhaimmillaan tuhansia (sinisorsa, tavi, haapana). Töyhtöhyyppiä on paikallisena ollut enimmillään yli 300. Syksyllä alueella yöpyy kottaraisia. Suurimmassa parvessa on ollut 1000 yksilöä.
|-
| Paras lintuaika || Huhti-toukokuu
|-
| Huippuhavaintoja || Kattohaikara, pikkujoutsen, sepelrastas, mustapyrstökuiri
|-
| Muuta || Sopii kevät ja syysmuuton tarkkailuun.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) #410048 Koordinaatit: 6748246:3300094, korkeus: n. 10 m 1-taso, avoin, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuodesta ei ole tietoa, mutta torni on Lintutornit kirjan mukaan vihitty käyttöön kirkollisin menoin.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.lhlhry.fi/58?onsitemessage=saved Lavansuon lintutorni] -
* Lähellä Loimijoki ja kalapaikka - https://www.kalapaikka.net/rbu.asp?id=107155&iid=11554&l=s
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?e=300003&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D&share=customMarker&zoom=9&lang=fi&title=Lavansuo,%20lintutorni&n=6745426&desc=Lavansuo,%20lintutorni Karttalinkki]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/alueet/maali/lhlh-maali-raportti.pdf Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. (2015) Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet.]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Ypäjä]]

Pellilänsuon lintutorni

2026-05-03T06:25:02Z

MinLii:

'''Pellilänsuon lintutorni''' Jokioinen

[[Tiedosto:Pellilansuo.jpg|pienoiskuva|''Näkymä Pelilänsuon lintutornilta. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Pellilänsuon lintutorni sijaitsee Jokioisilla Forssan ja Jokioisten keskustaajamien välissä. Pellilänsuo on entinen turvetuotantoalue, joka on ennallistettu lintujärveksi 1990-luvun alussa. Alueen tausta on kiinnostava. Pellilänsuolla nostettiin turvetta ensin kartanon pehkutehtaan tarpeisiin ja myöhemmin Vapon polttoturvetuotantoon. Kun turpeennosto päättyi 1993, syksyllä 1993 päätettiin rauhoittaa suon itäpää linnuston suojelualueeksi ja parantaa vesilintujen elinympäristöä kaivannoilla. Keväällä 1994 tukitut kuivatusojat ja patoaminen muuttivat suon uudennäköiseksi lintuvedeksi, ja jo samana keväänä sekä kesänä alueella havaittiin runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Tornilta avautuu hyvä näkymä kosteikolle ja sen avovesi- ja ruovikkoalueille. Alue on maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI).

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Pellilänsuon lintutorni
|-
| Saapuminen || Käänny valtatie 10 Pellilän kohdalla tielle 2804. Jatka Forssan suuntaan 100 m. ja aja reikut 50 m. ja käänny vasemmalle. Pysäköinti onnistuu joko Vatavantieltä oikealle kääntyvän pikkutien alkuun tai kunnan oksakeröys pinojen läheisyyteen.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö || Pellilänsuo on lintujärveksi ennallistettu entinen turvesuo.
|-
| Linnusto || Pellilänsuo on Lounais-Hämeen ainoa tunnettu mustakurkku-uikun pesimäpaikka, ja parhaimmillaan alueella on havaittu viisi paria. Useina kesinä alueella on ollut myös naurulokkikolonia, enimmillään 250 paria. Muita pesiviä lintuja on ollu aikaisemmin: kalalokki, kalatiira, tavi, sinisorsa, heinätavi, lapasorsa, laulujoutsen, kurki, valkoviklo, metsäviklo, taivaanvuohi, ja pikkutylli. Syksyisin alue toimii sorsalintujen kerääntymisalueena, koska se on rauhoitettu metsästykseltä.
|-
| Paras lintuaika || Huhtikuu- lokakuu, kevät- ja syysmuutto
|-
| Huippuhavaintoja || Mustakurkku-uikku, lapinsirri
|-
| Muuta || Muunnettiin turvetuotanalueesta lintukosteikoksi 1994. Kunnostustoimenpiteitä tehtiin myös vuonna 2022.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) #410042, koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 6 m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1998
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry. [https://www.lhlhry.fi/21 Pellilänsuo sivu]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?e=311609&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D&share=customMarker&zoom=9&lang=fi&title=Lintutorni&n=6745552&desc=Lintutorni Kartta]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Jokioinen]]

Torronsuon lintutorni

2026-05-03T06:24:21Z

MinLii:

'''Torronsuon lintutorni''' Tammela

[[Tiedosto:Kiljamo.jpg|pienoiskuva|''Kiljamon lintutorni, huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Torronsuon lintutorni, eli Kiljamon lintutorni, sijaitsee Torronsuon kansallispuistossa Tammelan kunnassa. Tornista avautuu upeat näkymät suolle, joka houkuttelee erityisesti lintuharrastajia, erityisesti kurkien ja hanhien muuttoaikaan. Lintutorni on vankka rakennelma, joka kohoaa puiden latvojen ylle, ja se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet lintujen tarkkailuun eri säätiloilla. Torronsuo on suosittu viikonloppuretkikohde, ja sinne pääsee helposti autolla.Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue. NATURA 2000 alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Torronsuon lintutorni
|-
| Saapuminen || Somerontie 732, Tammela. Kiljamon parkkipaikalta tornille on lyhyt, noin 150 metrin esteetön polku, mikä tekee siitä helposti saavutettavan kohden myös liikuntarajoitteisille.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila, Riihimäki
|-
| Ympäristö || Avosuo ja räme, metsä
|-
| Linnusto || Monipuoliseen suolajistoon kuuluvat mm. kurki, laulujoutsen, kapustarinta ja kaakkuri. Torronsuo on erinomainen paikka kurkien ja hanhien muuton tarkkailuun. Keväisin ja syksyisin kurjet kerääntyvät suurina parvina alueen ympäristöön ruokailemaan ja yöpyvät suolla. Myös korppi voi käydä tervehtimässä. Muuttoaikana linnut lentävät tornin läheisyydessä.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Suokukko, nuolihaukka, kurki, mustapyrstökuiri, kangaskiuru, varpuspöllö, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, ampuhaukka, pikkulokki, keltavästäräkki, kaakkuri, pikkusieppo, mehiläishaukka, metso, luhtahuitti, pohjantikka, kapustarinta, harmaapäätikka, viirupöllö, punajalkaviklo, teeri, liro, helmipöllö, rastaskerttunen, metsähanhi, pyy, heinätavi, kaulushaikara, huuhkaja, suopöllö, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, palokärki, sinisuohaukka
|-
| Paras lintuaika || Huhti-toukokuu ja syys-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Muuttohaukka
|-
| Muuta || Tornin luona on yleensä hyvin varusteltu taukopaikka, jossa on keittokatos, esteetön tulipaikka ja kuivakäymälät. Suolla pitkospuut ja hyvät retkeilyreitit.
|-
| Perustiedot || koordinaatit: 6741059:3313753, korkeus: n. 15 m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2000, pysäköintipaikka linja-autolla
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.lhlhry.fi/23 Torronsuo - kaksi lintutornia - Kiljamon luontotorni ja Idänpäänkallion lintutorni]
* [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?e=313649&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D&share=customMarker&zoom=9&lang=fi&title=Kiljamon%20luontotorni&n=6738228&desc=Kiljamon%20luontotorni Karttalinkki]
* [[Torronsuon kansallispuisto]]
* [https://www.luontoon.fi/fi/kohteet/torronsuon-kansallispuisto Torronsuon kansallispuiston sivusto]
* Torronsuon [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/torronsuo NATURA 2000 alueen kuvaus]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Idänpäänkallion lintutorni

2026-05-03T06:23:41Z

MinLii:

''' Idänpäänkallion lintutorni, Torronsuo, Tammela'''

[[Tiedosto:Idanpaankallio.jpg|pienoiskuva|''Idänpäänkallion lintutorni huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Idänpäänkallion lintutorni sijaitsee Torronsuon kansallispuiston etelärajalla ja on rakennettu kalliolle, josta avautuu erinomainen maisema itse suolle. Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuo, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena. Idänpäänkalliota pidetään monin verroin parempana näköalapaikkana kuin Metsähallituksen ylläpitämää Kiljamon näkötornia, koska se tarjoaa upeamman ja laajemman näkymän karuun ja vaikuttavaan keidassuomaisemaan. Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue. Natura 2000 alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Idänpäänkallion lintutorni
|-
| Saapuminen || Lyhyt kävely Haipontieltä 300 m (Haipontie 112). Parkkipaikka on Torronsuon opasteiden vieressä. Pidempi kävely Pehkun parkkipaikalta (Somerontie 840, Tammela) alkavaa polkua pitkin. Tornille kuljetaan Suotaival-reittiä pitkin, ja kävelymatkaa kertyy useampi kilometri riippuen aloituspisteestä. Se on reitin varrella, joka kulkee metsäalueelle ja sieltä Idänpäänkalliolle.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila, Riihimäki
|-
| Ympäristö || Avosuo ja räme, ja metsä
|-
| Linnusto || Monipuoliseen suolajistoon kuuluvat mm. kurki, laulujoutsen, kapustarinta ja kaakkuri. Torronsuo on erinomainen paikka kurkien ja hanhien muuton tarkkailuun. Keväisin hanhia, sorsia, töyhtöhyyppiä ja naurulokkeja. Syksyisin kurjet kerääntyvät suurina parvina alueen ympäristöön ruokailemaan ja yöpyvät suolla.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Suokukko, nuolihaukka, kurki, mustapyrstökuiri, kangaskiuru, varpuspöllö, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, ampuhaukka, pikkulokki, keltavästäräkki, kaakkuri, pikkusieppo, mehiläishaukka, metso, luhtahuitti, pohjantikka, kapustarinta, harmaapäätikka, viirupöllö, punajalkaviklo, teeri, liro, helmipöllö, rastaskerttunen, metsähanhi, pyy, heinätavi, kaulushaikara, huuhkaja, suopöllö, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, palokärki, sinisuohaukka
|-
| Paras lintuaika || Huhti-toukokuu ja syys-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Muuttohaukka
|-
| Muuta || Tornin luona on laavu ja tulipaikka, joita ylläpitää paikallinen Torro-seura. Jos haluat nauttia nuotiosta kannattaa ottaa omat polttopuut mukaan. Paikalla puucee. Pienessä katoksessa on pieni valokuvanäyttely valokuvakilpailusta vuodelta 2019.
|-
| Perustiedot || Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas lintualue IBA, FINIBA ja MAALI-alue #410030, koordinaatit: 6071857:360390, korkeus: n. 5 m m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennettu 1990-luvulla, Torro -seuran rakennuttamana
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://www.lhlhry.fi/23 Torronsuo - kaksi lintutornia - Kiljamon luontotorni ja Idänpäänkallion lintutorni]
* [https://maps.app.goo.gl/ThBLTJLfAG5wrS487 Karttalinkki]
* [[Torronsuon kansallispuisto]]
* [https://www.luontoon.fi/fi/kohteet/torronsuon-kansallispuisto Torronsuon kansallispuiston sivusto]
* [https://meriharakka.net/2021/04/22/torronsuo/ Kuvaus retkestä Torronsuolle], jossa vieraillaan molemmissa lintutorneissa vuonna 2022.
* [https://tiedostot.birdlife.fi/alueet/maali/lhlh-maali-raportti.pdf Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. (2015) Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet.]
* Torronsuon [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/torronsuo NATURA 2000 alueen kuvaus]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Pehkijärven lintutorni

2026-05-03T06:22:59Z

MinLii:

'''Pehkijärven lintutorni''' Tammela - Pehkijärvi

[[Tiedosto:Pehkijarvi.jpg|pienoiskuva|''Pehkijärven lintutorni. Joulukuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Pehkijärven lintutorni tarjoaa hyvän näköalapaikan järven laajan lintukannan tarkkailuun, erityisesti kevään ja syksyn muuttoaikoina. Se on rauhallinen ja luonnonläheinen retkikohde. Pehkijärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon, mikä korostaa sen arvoa lintukohteena.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Pehkijärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Opasteet ohjaavat perille Teurontieltä Loukkuhuhdantielle (n. 2 km kyläkoululta Tammelan keskustan suuntaan). Autot tulee jättää Loukkuhuhtaan talon pihaan erkitylle parkkipaikalle. Siitä on matkaa tornille noin 1 km kävellen peltotietä rantaan. Torni sijaitsee Niininiemessä.
|-
| Lähin rautatieasema || Humppila
|-
| Ympäristö ||Pehkijärvi on kapea ja pitkä läpivirtausjärvi Loimijoen vesistön yläosassa. Järvikorte on valtalajina ilmaversoiskasvillisuudessa. Länsipään vetinen osa on linnustollisesti arvokkain osa järveä.
|-
| Linnusto || Järvi on kortteikkoinen ja tunnettu muun muassa seuraavista lajeista: mustakurkku-uikku, härkälintu, punasotka, tukkasotka, uivelo, kaulushaikara, kurki, luhtahuitti, liro, ruskosuohaukka, nokikana, ja laulujoutsen. Kevät- ja syysmuuttojen aikaan laulujoutsenten levähdyspaikka.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit ||naurulokki, pikkulokki, kurki, laulujoutsen, nuolihaukka, uivelo, kalatiira, liro, härkälintu, luhtahuitti, punajalkaviklo, mustakurkku-uikku, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, kaulushaikara, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka
|-
| Paras lintuaika || huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || morsiosorsa ja mandariinisorsa.
|-
| Muuta || Lintutornin yhteydessä on siisti ja tunnelmallinen laavu tulipaikkoineen, mikä tekee paikasta sopivan pidempäänkin retkeilyyn. Paikalla on myös puucee. Tornissa 2. tasolla pöytä ja penkit ja myös havaintovihko, kansiossa kuvia luonnosta ja lintukirja. Kannattaa poiketa myös Teuron kylän luontopolulla, jossa esitellään lintuja ja lintupönttöjä.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #410004 ja NATURA 2000 alue. Koordinaatit: 6749410:330386 korkeus: n.7 m 3-tasoa, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2016. Tornia ylläpitää paikallinen Pehkijärvi-yhdistys.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* Pehkijärven lintutornin [https://www.kodinpaikka.fi/teuro-kuuslammi/pehkijarven-lintutorni/ verkkosivu]
* Kanta-Hämeen lintutornien [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing kartta Google Mapsissa]
* Pehkijärven lintutorni [https://www.facebook.com/pages/Pehkij%C3%A4rven%20Lintutorni/977560965614995/ FB -sivu]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/alueet/maali/lhlh-maali-raportti.pdf Lounais-Hämeen lintuharrastajat ry. (2015) Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet.]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Pehkij%C3%A4rvi_(35.933.1.001) Järviwiki Pehkijärvi]
* Pehkijärven [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/pehkijarvi NATURA 2000 alueen kuvaus]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Paalijärven lintutorni

2026-05-03T06:21:36Z

MinLii:

'''Paalijärven lintutorni''' Riihimäki

[[Tiedosto:Paalijarvi.jpg|pienoiskuva|''Paalijärven lintutorni. Huhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Paalijärvi on matala järvi, jonka etelärannalla sijaitsevat uimaranta, lintutorni ja laavu. Järven etelärannalla kulkee luontopolku. Järviympäristö on virkistyskäytössä, mutta samalla linnustollisesti merkittävä, erityisesti järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto. Varsinkin järven länsi- ja pohjoisrannat sekä Paalijoen suisto ovat tärkeitä alueita linnustolle. Paalijärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI).

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Paalijärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Helsinki-Tampere moottoritieltä n. 6 km lounaaseen Hirsijärventietä. Alueen parkkipaikka on vasemmalla puolellä tietä. Lintutorni on noin 100 m päässä parkkipaikalta, tien vasemmalla puolella. Osoite: Veljesmajantie 30, 11710 Riihimäki
|-
| Lähin rautatieasema || Riihimäki - polkupyörällä Riihimäen rautatieasemalta on matkaa noin 11 km.
|-
| Ympäristö || Kaislikkoinen ranta. Paalijärven etelärannalla on luonnonsuojelualuetta.
|-
| Linnusto || Paalijärvi on rehevä lintujärvi, jonka lajistoon kuuluvat muun muassa laulujoutsen, tavi, sinisorsa, telkkä, haapana, silkkiuikku, härkälintu, nokikana, kalatiira, naurulokki, pikkulokki ja ruokokerttunen. Järvi on paikallisesti merkittävä erityisesti muutonaikaisena levähdys- ja ruokailupaikkana, mutta sillä on arvoa myös pesimälinnuston kannalta. Ranta- ja ruovikkoalueilla tavataan lisäksi muun muassa ruisrääkkää.
|-
| Paras lintuaika || Huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Paalijärven huomionarvoisiin lajeihin kuuluvat heinätavi, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, ruskosuohaukka, rytikerttunen, rastaskerttunen ja kuhankeittäjä. Yksittäisistä kiinnostavista havainnoista voidaan mainita myös valkoselkätikka. Kohteen arvo perustuu erityisesti rehevien lintuvesien lajistoon sekä mahdollisuuteen havaita tavallisten vesilintujen ohella myös harvalukuisempia ja vaateliaampia lajeja.
|-
| Muuta || Lintutorniin noustessa kannatta varoa poikkihirttä, johon pidempi ihminen lyö helposti päänsä. Paalijörven uimarannalla on pukukopit, laavu, jossa nuotiopaikka ja käymälä virkistyskäytön tukena. Ne uusittiin Riihimäen kaupungin osallistuvan budjetoinnin rahoituksella vuonna 2024. Järven eteläosassa kiertelee Hämeen Ilvesreittiin kuuluva luontopolku. Luontopolku alkaa Veljesmajantien parkkipaikalta ja sen varrella on kymmenen luontopolkutaulua.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokaslintualue MAALI #420072, koordinaatit: 60.68027, 24.67328, korkeus: n. 4,4 m 1-taso, avoin, n. 4 hengelle, vakaus 2, rakennettu 1975
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* Kartta - [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharing Google Maps Hämeen lintutornit]
* [https://www.riihimaki.fi/uploads/2021/10/8261e2f1-riihimaki-linnusto-loppuraportti.pdf Riihimäen kaupungin linnustoselvitys 2013-2014]
* [https://www.riihimaki.fi/asu-ja-rakenna/ymparisto-ja-luonto/luonnonsuojelu/luonnonsuojelualueet/ Riihimäen luonnonsuojelualueet]
* https://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001)/Lintutorni
* https://www.jarviwiki.fi/wiki/Paalij%C3%A4rvi_(21.025.1.001)

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Riihimäki]]

Ormajärven lintutorni

2026-05-03T06:20:33Z

MinLii:

'''Ormajärven lintutorni''' Lammi, Hämeenlinna - Ormajärvi

[[Tiedosto:Ormajarvi.jpg|pienoiskuva|''Näkymä Ormajärven lintutornilta. Syyskuu 2022. Kuva: Minna Takala'']]

[[Tiedosto:Ormajarvi toukokuu2021.jpg|pienoiskuva|Ormajärven lintutornin maisemia, toukokuu 2021. Kuva: Minna Takala]]

Ormajärvi on merkittävä uhanalaisten lintujen pesimäpaikka ja tärkeä vesilintujen muutonaikainen ruokailu- ja lepäilyalue. Ormajärven kaakkoisrannalla sijaitseva jätevedenpuhdistamon allas on linnuille tärkeä, sillä se tarjoaa monille lintulajeille hyvän ruokailu- ja pesimäpaikan. Punasotkankin on todettu pesivän siellä. Maakunnallisesti arvokas lintualue (MAALI) ja järven pohjoispuolella NATURA 2000 alue.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Ormajärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Ormajärven lintutorni sijaitsee Lammin taajaman lähellä Ormajärven kaakkoisrannalla. Autolla helpoin reitti on ajaa Puhdistamontielle (usein osoitteella Puhdistamontie 27, Lammi) ja suunnistaa Lammin puhdistamon suuntaan; torni on puhdistamon läheisyydessä järven rannalla. Pysäköi Puhdistamontien päässä/alueen laidassa niin, ettet tuki huoltoajoa. Matonpesupaikan parkkipaikalta on matkaa lintutornille noin 350 m.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Järven kaislikkoinen ranta ja puhdistamon lampi
|-
| Linnusto || Lammin vedenpuhdistamo on oiva kohde kosteikkolinnuille; harmaasorsa, heinätavi, punasotka, mustakurkku-uikku, meriharakka, vesipääsky ja punajalkaviklo ovat puhdistamolla melko säännöllisesti havaittavia lintuja. Lammasniemestä näkee hyvin muualle Ormajärvelle. Alkukesällä järveltä kannattaa etsiä kaakkureita, tukkakoskeloita ja selkälokkeja. Loppusyksystä järveltä saattaa löytää arktisia vesilintuja sekä hyviä joutsenkerääntymiä.
|-
| Ormajärven alueen lintuja ||Alli, allihaahka, haahka, haapana, harmaahaikara, harmaalokki, harmaapäätikka, harmaasorsa, heinätavi, härkälintu, isokoskelo, jalohaikara, kaakkuri, kalalokki, kalatiira, kanadanhanhi, kaulushaikara, kuikka, kultarinta, kuovi, kurki, lampiviklo, lapasorsa, lapasotka, laulujoutsen, liejukana, liro, merihanhi, merikotka, merilokki, merimetso, metsähanhi, metsäviklo, mustalintu, naurulokki, nokikana, pajusirkku, pikkujoutsen, pikkukuovi, pikkulokki, pikkusieppo, pikkutikka, pilkkasiipi, punasotka, pyrstötiainen, rantasipi, rastaskerttunen, ruokokerttunen, ruskosuohaukka, rytikerttunen, räyskä, satakieli, selkälokki, sepelhanhi, silkkiuikku, sinisorsa, sääksi, taivaanvuohi, tavi, telkkä, tukkakoskelo, tukkasotka, töyhtöhyyppä, uivelo, valkoposkihanhi, valkoselkätikka, valkoviklo, vesipääsky, viitakerttunen, västäräkki
|-
| Paras lintuaika || Maaliskuu-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Puhdistamolla tavattiin Suomen 2. kyläpöllönen, ensimmäinen oli v. 2011 naapuripitäjässä Hauholla! Alueellisia harvinaisuuksia edustavat pikku-uikku, liejukana, mustatiira, mustaleppälintu ja rastaskerttunen.
|-
| Muuta || Untulan urheilukenttää vastapäätä alkaa Untulanharjun luonnonsuojelualue, ja luontopolku. Se on hyvää paikkaa metsälinnuille. Untulanharjulta on havaittu valtakunnallisesti merkittäviä sirittäjämääriä, idänuunilintu, pikkusieppo sekä pähkinähakki.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420094 koordinaatit: 6774178:392081, korkeus: n. 3 m 1-taso, avoin, n. 10 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2018. Lintutornin ovat toteuttaneet Vanajavesikeskuksen Freshabit-hanke ja Pro Ormajärvi -yhdistys, rahoitus EU Life -ohjelma.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Kanta-Hämeen lintutornit [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=16kzf_tk2z1iQ9LxK60Elq1gKri2NYvU&usp=sharinga kartta Google Mapsissa]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/11/Ormaj%C3%A4rven-hks-15032018-uusin_discl.pdf Lammin Ormajörven hoito- ja käyttösuunnitelmassa] on kuvattu tarkemmin järven linnustoa.
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Ormajärven [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/ormajarvi-untulanharju NATURA 2000 alueen kuvaus]
* [https://www.youtube.com/watch?v=bRjOCWFehWo Video Ormajärven itäpuolelta]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ormaj%C3%A4rvi_(35.792.1.001) Järviwiki Ormajärvi]
* [https://www.vanajavesi.fi/freshabit-life-ip-hanke-2016-2022/ Vanajavesikeskuksen Freshabit Life IP hanke]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Lammi]]

Toivanjoen lintutorni

2026-05-03T06:20:12Z

MinLii:

'''Toivanjoen lintutorni''' Tervakoski, Janakkala

[[Tiedosto:Toivanjoki kesakuu2020.jpg|pienoiskuva|''Toivanjoen lintutorni, kesäkuu 2020. Kuvat: Minna Takala'']]

Tornilta näkee laajasti Toivanjoen kosteikkoalueelle, joka virtaa Alasjärven ja Kesijärven välillä. Alue on yksi Kanta-Hämeen parhaista lintuvesistä, joka on suuri merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana sekä kosteikkolintujen pesimäalueena. Toivanjoen kosteikko on syntynyt, kun Tervakoskeen rakennettuja voimalaitospatoja korotettiin 1800–1900-luvuilla paperitehtaan voimantarpeen vuoksi. Alue on maakunnallisesti arvokasta (MAALI) ja valtakunnallisesti arvokasta (FINIBA) lintualuetta.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Toivanjoen lintutorni
|-
| Saapuminen || Käänny Helsinki-Tampere moottoritieltä Tervakoskelle ja aja Tervakosken läpi ohi Puuhamaan ja jatka Puuhamaan portin kohdalta n. 3 km. Torni sijaitsee Vähikkäläntien varressa vasemmalla puolella. Tieltä voi poiketa pienelle parkkipaikalle, josta matkaa jatketaan kävellen. Huomioitavaa on, että parkkipaikka voi olla kosteana aikana haastava. Tornilla on matkaa noin 300m.
|-
| Lähin rautatieasema || Ryttylä, Turenki, Riihimäki
|-
| Ympäristö || Avoin tulvaniitty ja rantametsä jokivarressa. Toivanjoen lintutornin tienoille on kunnostettu lampareita eli pienehköjä lammikoita alueen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kohde kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
|-
| Linnusto || Kurkipari pesii vuosittain tornin läheisyydessä. Muita vuosittain havaittavia lajeja ovat ruskosuohaukka, kaulushaikara, ruisrääkkä, luhtahuitti, luhtakana ja ruokokerttunen. Keväällä, erityisesti toukokuussa, tornista voi havaita runsaasti kahlaajalintuja, kuten liroja, mustavikloja ja suokukkoja. Tornille kannattaa tulla myös yöaikaan tai hämärissä, sillä touko- kesäkuussa siellä voi kuulla luhtakanan, luhtahuitin, ruisrääkän ja eri kerttuslajien laulua ja ääntelyä. Tornille johtavan polun varrella voi kuulla metsäkirvisen, peukaloisen ja rautiaisen laulua. Alueella on nähty myös hirviä.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Naurulokki, nuolihaukka, jänkäkurppa, kurki, tuulihaukka, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, kalatiira, luhtahuitti, mustaviklo, liro, suokukko, pussitiainen, mustakurkku-uikku, rastaskerttunen, harmaahaikara, metsähanhi, kaulushaikara, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka, ruisrääkkä, sinisuohaukka
|-
|Paras lintuaika || Huhti-kesäkuu
|-
| Huippuhavaintoja || Niittysuohaukka, viiksitimali, sekä useampi pussitiainen ja rastaskerttunen
|-
| Muuta || Lintutornin edustalle ei saa mennä lintujen pesimisaikaan. Tornissa on pöytä ja tuolit. Toivanjokea pitkin kulkee melontareitti.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokas MAALI #420010 ja valtakunallisesti arvokas FINIBA #4200046 lintualue . Koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 10 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1990 luvun alkupuolella. Kanta-Häme BirdLife yhdistyksen omistama torni.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [https://kartta.janakkala.fi/IMS/?layers=Maastokartta&lon=Ulkoilu-%20ja%20virkistysalueet&lon=Lintukohteet&cp=6741343,25476909&z=2 Janakkalan kunnan kartta]
* Janakkalan kunnan [https://www.janakkala.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/luontoon/lintukohteet/toivanjoki-ja-lintutorni/ esittelysivut]
* Ylen [https://yle.fi/a/3-7950023 juttu] lintujen seurannasta vuodelta 2014
* Yle Hämeenlinnan [https://www.facebook.com/watch/?v=10154497736951606 video] aikaisin aamulla 2017
* Vanajavesikeskuksen sivuilta löytyy [https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/07/toivanjoki_melontareitti.pdf Toivanjoen melontareitti]
* [https://miasuppaa.fi/tag/toivanjoki/ Mia suppaa blogisa - kuvia Toivanjoen retkeltä]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Toivanjoen [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/toivanjoen-lintualue NATURA 2000 alueen kuvaus]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Janakkala]]

Luulionlahden lintutorni

2026-05-03T06:19:25Z

MinLii:

'''Luulionlahden lintutorni''' Savilahdenpiha, Tervakoski, Janakkala

[[Tiedosto:Luulionlahti.jpg|pienoiskuva|Luuliolahden lintutorni. Lokakuu 2025. Kuva: Petri Takala]]

[[Tiedosto:Luulionlahti kesakuu2019.jpg|pienoiskuva|''Luulionlahti, toukokuu 2019. Kuva: Minna Takala'']]

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Luuliolahden lintutorni
|-
| Saapuminen || Etelästä tultaessa pitkin valtatie 3, käännytään Tervakoskelle. Keskustan jälkeen käännytään Tervajoentielle ja pian oikealle Tamminiemen puistotielle. Käänny oikealle Savilahdentielle ja lopussa vasemmalle Savilahdenpiha tielle. Jätä auto oikealle parkkipaikalle ja jatka kävellen rantaa kohti käänny vasemmalle ja n. 300m m päässä on lintutornin kyltti ja ilmoitustaulu. Jatka pitkospuita noin 100m.
|-
| Lähin rautatieasema || Ryttylä, Turenki, Riihimäki
|-
| Ympäristö || Soinen niemi ja ruovikkoinen järvenlahti
|-
| Linnusto || Alasjärvellä tai sen tuntumassa on havaittu perusvesilintujen, hanhien ja joutsenten lisäksi mm: heinätavi, mustakurkku-uikku, kattohaikara, luhtakana, luhtahuitti, liejukana, vesipääsky, kuningaskalastaja, rastaskerttunen, pussitiainen. Luulionlahden perällä korkealla puussa on sääksen tekopesä jossa on yleensä ollut pesintä. Myös ruskosuohaukka ja kaulushaikara ovat Luulionlahden vakioasukkaita.
|-
| Paras lintuaika || huhti-elokuu
|-
| Huippuhavaintoja || xx
|-
| Muuta || Tornia ylläpitää Suruton ry. Pitkospuiden varrella penkkejä. Lähellä kuntopolku ja Suruttoman uimaranta.
|-
| Perustiedot || koordinaatit: N=6742530,913, E=370648,959, korkeus: n. 5 m, rakenne: 1-taso, portaissa välitaso avoin, n. 25 hengelle, vakaus 3, rakennusvuosi 2017
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* Birdlife Kanta-Häme [https://www.birdlifekantahame.fi/retkeilykohteet/node/janakkalan-retkeilykohteet Janakkalan retkeilykohteet]
* [https://www.janakkala.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/luontoon/lintukohteet/tervakosken-luulionlahden-lintutorni/ Janakkalan kunnan sivut]
* [https://www.suruton.fi/luulion-luontotorni/ Suruton ry. luontotorni]
* Janakkalan [https://kartta.janakkala.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Ulkoilu-%20ja%20virkistysalueet&lon=Lintukohteet&cp=6742962,25479466&z=2 kartta]
* Vanajavesikeskuksen sivuilta löytyy [https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2019/07/toivanjoki_melontareitti.pdf Toivanjoen melontareitti]
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Alasj%C3%A4rvi_(35.872.1.001) Järviwiki Alasjärvi]
* Ylen [https://yle.fi/a/3-10191462 uutinen] tornin avaamisesta

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Janakkala]]

Hukarinlahden lintutorni

2026-05-03T06:18:34Z

MinLii:

'''Hukarinlahden lintutorni''' Hukarintie, Iittala, Hämeenlinna - Äimäjärvi

[[Tiedosto:Hukarinlahti.jpg|pienoiskuva|''Hukarinlahden lintutorni. Syyskuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Iittalan länsipuolella sijaitseva matala järvi, jonka ainoa lintutorni on pohjoisosassa Hukarinlahdessa. Maakunnallisesti arvokas lintualue eli MAALI-alue ja arvokas pesimäalue,.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Hukarinlahden lintutorni
|-
| Saapuminen || Käänny Helsinki-Tampere moottoritieltä kohti Iittalaa. Aja Iittalantietä noin 2,5 km ja käänny Hukarintielle. Heti vasemmalla on parkkipaikka, jonne voi jättää auton. Kävele Hukarintien päähän n. 200 m ja käänny vasemmalle ulkoilupolulle. Lintutorni on noin 200 m päässä Äimäjärven rannassa.
|-
| Lähin rautatieasema || Iittala
|-
| Ympäristö || Kaislikkoinen järvenlahti, avointa rantaluhtaa ja rantaa.
|-
| Linnusto || Järvellä levähtää säännöllisesti vesi- ja rantalintuja sekä kahlaajia. Äimäjärvi on kevään alussa ja syksyllä alueemme tärkeimpiä vesilintujen levähdysalueita. Lintutornista havaittuja lajeja harmaa- ja kaulushaikarat, ruskosuohaukka, kalasääski, silkkiuikku ja lehtopöllö poikasineen. Äimäjärven alueella on havaittu pesivän varmasti 78 lajia. Äimäjärveltä on havaittu mm. haapanan, uivelon, tukkasotkan, nokikanan suurimpia kerääntymiä alueeltamme. Alueella havaittu vesilintu- ja kahlaajalajisto on monipuolista (heinätavi, harmaa- ja lapasorsa, meriharakka, punajalkaviklo). Paikalle kerääntyy myös pääskyjä ja keltavästäräkkejä, joten paikalla kannattaa vierailla loppukeväästäkin. Äimäjärven seutu on myös monipuolinen yölaulajakohde. Alueen linnustoon kuuluvat esimerkiksi kaulushaikara, kaakkuri, ruskosuohaukka sekä tuulihaukka. Mahdollisiin pesijöihin kuuluvat esimerkiksi pikku-uikku, mustakurkku-uikku sekä törmäpääsky. Järven ja sen ranta-alueiden linnustoon kuuluu todennäköisesti myös useita uhanalaisia tai vaarantuneita lajeja, kuten valkoselkätikka, peltosirkku, mehiläishaukka ja punasotka. Kevätmuuttokaudella punasotka, uivelo ja sinisorsa ja syysmuuttokaudella uivelo, isokoskelo ja laulujoutsen.
|-
| Paras lintuaika || huhti-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Kalasääksi, Äimäjärven harvinaisuuksia ovat mm. punakottarainen, viiriäinen, pikku-uikku, punajalkahaukka, heinäkurppa, mustapyrstökuiri ja rastaskerttunen.
|-
| Muuta || Lyhyen kävelymatkan päässä on Puuttala - Iittalan Arboretum, jossa piknikpöytiä ja skeittipuisto. Lähellä Iittalan lasimäki monipuolisine palveluineen ja iittalan Naivisit taidenäyttely. Lintutornin avajaisia vietettiin 10.8.2024.
|-
| Perustiedot || maakunnallisesti arvokas lintualue MAALI #420056, koordinaatit: 6775796:25452383, korkeus: n. 6 m 2 tasoa, avoin, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2024, Kyhkysenniemen asukasyhdistyksen talkoilla tekemä, Linnaseutu Leader rahoittama,
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Kartta [https://kartta.hameenlinna.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Luontokohteet&cp=6775796,25452383&z=1&title=Hukarinlahden%20lintutorni linkki]-
* [https://maaseutu.fi/tarina/kyhkysenniemen-asukasyhdistys-halusi-lintutornin-hameenlinnan-iittalaan-hanke-onnistui-leader-ryhman-tuella-ja-talkootyolla/ Tarina Hukarinlahden lintutornin rakentamisesta]
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalvolan_luonto_opas_II_painos_2004.pdf Kalvolan luontoopas], toinen painos 2004
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/%C3%84im%C3%A4j%C3%A4rvi_(35.262.1.001) Järviwiki Äimäjärvi]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]

Honkalanrannan lintutorni

2026-05-03T06:18:03Z

MinLii:

'''Honkalanrannan lintutorni''' Kahilistontie, Hämeenlinna - Katumajärvi

[[Tiedosto:Honkalanranta.jpg|pienoiskuva|''Honkalanrannan lintutorni. Huuhtikuu 2026. Kuva: Minna Takala'']]

Pitkänomainen järvi, jonka ainoa lintutorni on pohjoisosassa Honkalanrannassa.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Honkalanrannan lintutorni
|-
| Saapuminen || Käänny Hämeenlinna-Lahti tielle kohti Lahtea. Aja liikenneympyrästä Tuuloksentietä noin 1,8 km. Käänny Kahilistontielle, risteyksessä on lintutornin viitta. Aja tien loppuun vasemmalla on parkkipaikka. Oikealla viitat Lintutorni ja Luontopolku. Kulje polkua ja pitkospuita n. 300m niin saavut lintutornille Katumajärjen rantaan.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Kaislikkoinen järvenlahti, avointa rantaluhtaa ja rantaa.
|-
| Linnusto || Katumajärvi on paikallisesti arvokas lintuvesi ja sen pesimislinnustoa ovat naurulokki, nokikana, mustakurkku-uikku, härkälintu, kuikka ja silkkiuikku. Järven tuntuman lintulajistoon kuuluu myö nuolihaukka. Vesilinnut kerääntyvät muuttoaikoina Katumajärvelle, yölaulajat ja -huutelijat viihtyvät rantapensaikoissa ja luhdalla, tarkkasilmäinen voi nähdä ohilentäviä petolintuja jne. Laulujoutsen ja kaulushaikara pesivät alueella. Vuoden 2017 pesimäselvityksen mukaan alueella pesii 47 eri lintulajia.
|-
| Paras lintuaika || huhti-lokakuu, myös talviruokintaa lintutornin lähellä
|-
| Huippuhavaintoja || pikku- ja mustatiira, pikkusirkku ja virtavästäräkki
|-
| Muuta || Honkalanranta on yksityinen luonnonsuojelualue Hämeenlinnan Kahilistossa Katumajärven rannassa. Maisemaa entistämässä on kesälampaita. Alueelle on talkoovoimin valmistunut Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen lintutorni, lato, esteettömät pitkospuut, luontopolku sekä laavu ja tulipaikka ulkoilijoille. Alueella järjestetään säännöllisesti talkoita.
|-
| Perustiedot || koordinaatit: 6766117: 365939, korkeus: n. 4 m 2 tasoa, avoin, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 2015, Birdlife Kanta-Hämeen yhdistyksen talkoilla tekemä, Linnaseutu Leader rahoittama.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* Honkalanrannan [https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6766117.000000002&e=365938.9999999999&title=Kahilisto%2C%20Honkalanrannan%20lintutorni&desc=&zoom=9&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z karttalinkki]
* Honkalanrannan luonnonsuojelualue [https://honkalanranta.wordpress.com/ verkkosivut]
* Honkalanrannan [https://honkalanranta.wordpress.com/honkalanrannan-lintuja/ lintuja]
* Ylen [https://yle.fi/a/74-20178878 uutinen] Honkalanrannan 10-vuotisjuhlista
* [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Katumaj%C3%A4rvi_(35.236.1.001) Järviwiki Katumajärvi]

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]

Alhaisten lintutorni

2026-05-03T06:17:35Z

MinLii:

'''Alhaisten lintutorni''' Uurtaanjärvi (entinen Kalvola, nykyinen Hämeenlinna)

[[Tiedosto:Alhaisten luontomatkailutila.jpg|pienoiskuva|''Alhaisten luontomatkailutila - sääksien kuvauskoju, lohilampi ja taustalla vanha lintutorni. Kuva: Minna Takala'']]

[[Tiedosto:Perinnemaisemaa.jpg|pienoiskuva|''Perinnnemaisemaa hoitavat kesäisin lehmät ja lampaat. Kuva: Minna Takala'']]

Alhaisten luontomatkailutila sijaitsee Uurtaanjärven läheisyydessä yhteydessä. Uurtaanjärvi on Natura 2000 -suojelualue (FI0315003, SPA) ja valtakunnallisesti arvokas lintuvesialue (FINIBA). Ensimmäisen lintutornin rakensi tilalle Jouko Alhainen vuonna 1957 ja alueelle on rakentumassa monipuolinen luonto- ja lintukohde. Vanhan ladon yhteydessä on kyseessä nykyisin kolmas torni, joka kunnostetaan ja laajennetaan. Tilalla on myös kalasääskien kuvauspaikka lohilammen vieressä, teerien soitimen kuvauspaikka suon laidassa ja useita kosteikkoja. Tulossa on myös metsälintujen kuvauspaikka sammaleiseen kuusimetsään, ja korkea lintutorni kallion päälle tilan viereen korkealle kalliolle. Alhaisten maatilalle on rakentumassa luontomatkailuun ja lintujen havainnointiin on monenlaisia mahdollisuuksia.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Alhaisten lintutorni - Luontomatkailu Alhainen
|-
| Saapuminen || Uurtaanjärvelle saavutaan Uurtaanharjua seuraavaa tietä pitkin (Uurtaanharjuntie / yhdystie 13682). Alhaisten tilan (Luontomatkailu Alhainen / Häme Highland Honey) osoite: Uurtaanharjuntie 144, 14500 Iittala.
|-
| Lähin rautatieasema || Iittala, Humppila
|-
| Ympäristö || Uurtaanjärvi on valuma-alueeltaan pieni ja osin soiden ympäröimä järvi. Vesikasvillisuus on runsasta ja järviruoko muodostaa laajoja kasvustoja. Linnusto on järven kokoon nähden monipuolinen ja alueella tavataan myös ruovikkolajeja. Alhaisten tilalla ja lähialueella on myös mm. suojeltua vanhaa metsää, suoaluetta, peltoa, perinnebiotooppeja/ luonnonniittyjä laiduneläimineen sekä useita kosteikkoja, jotka elävöittävät maisemaa vesilinnuston kautta
|-
| Linnusto || Pesimälajistossa ja alueella tavataan mm. kurki, laulujoutsen, kuikka, kaakkuri (vierailijana), kalatiira, luhtahuitti, liro, punasotka, tukkasotka, ruskosuohaukka, pikkulepinkäinen sekä ruoko- ja rytikerttunen. Joinain vuosina on havaittu myös liejukana.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Nuolihaukka, kurki, laulujoutsen, pikkulepinkäinen, kuikka, kalatiira, luhtahuitti, härkälintu, mustakurkku-uikku, liro, heinätavi, tukkasotka, punasotka, ruskosuohaukka
|-
| Paras lintuaika || Huhti–lokakuu (muutto ja pesimälajisto). Syysmuuttoa voi seurata loppukesästä syksyyn. Talvella metsälintujen ruokintapaikka ja kuvauspaikka.
|-
| Huippuhavaintoja ||
|-
| Huomioitavaa
| Kohde on yksityisen matkailutilan alueella; → suositus: sovi käynnistä etukäteen. Tai poikkea avointen ovien päivinä, tällöin navetan vintillä myös kahvila ja hunajamyyntiä.
|-
| Muuta || Ennen vierailua ota yhteyttä Alhaisten luontotilalle. Alhaisten tilalla on kehitetty luonto- ja luonnonkuvausmatkailua: tilalle on valmistunut kesällä 2025 sääksien 10-paikkainen kuvauspaikka. Tilalla on myös telttapaikkoja kuvaukseen ja lähialueella mökkimajoitusta (tiedustelut tilalta).
|-
| Perustiedot || Valtakunnallisesti arvokas lintualue, FINIBA, #410040, Natura 2000 -alue FI0315003 (SPA), pinta-ala 115 ha. Koordinaatit: 60.99387, 23.85335. Wildlife Estate Label. Ensimmäinen lintutorni rakennettu alun perin 1957 ja nykyisin kolmas torni. Ei käytössä tällä hetkellä.
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [https://hamehoney.fi/en/luonto-2-0/ Alhaisten luontotila] verkkosivut - kuvauspaikkojen ja vierailujen varaukset
* FB -sivujen [https://www.facebook.com/profile.php?id=61578096097142# linkki]
* Natura-kuvaus: [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/uurtaanjarvi Uurtaanjärvi (FI0315003)]
* Kalvolan luonto-opas (2004, II painos): [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Kalvolan_luonto_opas_II_painos_2004.pdf Kalvolan luonto-opas (PDF)]
* Alhaisten maatila Wildlife Estate -merkki 2016. [https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4860948 Hämeenlinnan kaupunkituutiset] -
* Järvi-meriwiki: [https://www.jarviwiki.fi/wiki/Uurtaanj%C3%A4rvi_%2835.285.1.006%29 Uurtaanjärvi (35.285.1.006)]
* Wikipedia: [https://fi.wikipedia.org/wiki/Uurtaanj%C3%A4rvi Uurtaanjärvi] (yleistietoa ja tieyhteys)
* Wikipedia: [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouko_Alhainen Jouko Alhainen]

[[Luokka:Lintutornit]]
[[Luokka:Hämeenlinna]]

Hattelmalanjärven lintutorni

2026-05-03T06:16:55Z

MinLii:

'''Hattelmalanjärven lintutorni''' Aleksis Kiven tie, Hämeenlinna

[[Tiedosto:Hattelmalanjarvi.jpg|pienoiskuva|''Hattelmalanjärven lintutorni. Marraskuu 2025. Kuva: Minna Takala'']]

Hämeenlinnan keskustan lounaispuolella sijaitseva monipuolinen lintujärvi, jonka hallitsee mainiosti lintutornista. Maakunnallisesti arvokas lintualue, eli MAALI-alue. Lintutorni on järven eteläpuolella.

{| class="wikitable"
|-
! Kuvaus!! Hattelmalanjärven lintutorni
|-
| Saapuminen || Käänny Helsinki-Tampere moottoritieltä 10-tielle kohti Turkua. Aja n. 1,5 km ja käänny oikealle kohti Ahvenistoa Aleksis Kiven tielle. Käänny oikealle heti liittymän jälkeen pysäköintipaikalle. Opastaulun luota lähtee polku kohti järveä. Matka on noin 300m. Loppumatkalla on pitkospuut.
|-
| Lähin rautatieasema || Hämeenlinna
|-
| Ympäristö || Umpeenkasvava ja soistuva lintujärvi. Järvellä on yhtenäinen, laajahko avovesialue. Avointa rantaluhtaa, kuusimetsää ja rantaa. Pinta-ala 64 ha. Hattelmalanjärvi kuuluu Natura2000 -ohjelmaan.
|-
| Linnusto || Järvellä levähtää säännöllisesti vesi- ja rantalintuja sekä kahlaajia. Kevätlevähdysalue: punasotka, telkkä ja nokikana. Kevätmuutolla suokukko ja pikkulokki. Pesiviä lajeja härkälintu, laulujoutsen, kurki, nokikana, naurulokki. Syysmuuttokaudella haapana, tukkasotka ja uivelo.
|-
| NATURA 2000 suojelulajit || Naurulokki, kurki, mustapyrstökuiri, laulujoutsen, uivelo, pikkulokki, vesipääsky, härkälintu, luhtahuitti, liro, suokukko, mustakurkku-uikku, sääksi, harmaasorsa, harmaahaikara, lapasorsa, tukkasotka, punasotka, mustatiira, ruskosuohaukka, sinisuohaukka
|-
| Paras lintuaika || huhti-toukokuu, syys-lokakuu
|-
| Huippuhavaintoja || Kalasääksi
|-
| Muuta || Pysäköintipaikalla talvisin lintujen ruokintapaikka. Polun varrella on luontotauluja. Järvi on Natura 2000 suojelualuetta ja siellä on tehty kunnostustoimia lintujen pesimämahdollisuuksien parantamiseksi. FB ryhmä [http://www.facebook.com/groups/2278924715528299 Hattelmalanjärven lintutorni], jossa seurataan havaintoja. Paikalla ei ole nuotiopaikkaa, mutta metsässä on penkit evästaukoa varten.
|-
| Perustiedot || Maakunnallisesti arvokaslintualue MAALI #420023, koordinaatit: 6764810:3361983, korkeus: n. 5 m 1-taso, katettu, n. 15 hengelle, vakaus 4, rakennusvuosi 1983, peruskorjattu 2003,
|}

LINKIT / LÄHTEET:
* [http://www.birdlifekantahame.fi/harrastus/retkeilykohteet BirdLife Kanta-Häme retkikohteet]
* [http://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?desc=Hattelmalanj%C3%A4rvi%2C+lintutorni&e=361852&lang=fi&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D&n=6761985&share=customMarker&title=Hattelmalanj%C3%A4rvi%2C+lintutorni&zoom=8 Karttalinkki] -
* [http://visithame.fi/lipas_kohde/hattelmalan-lintutorni/ VisitHäme Hattelmalanjärvi] - http://visithame.fi/lipas_kohde/hattelmalan-lintutorni/
* [https://www.birdlifekantahame.fi/img/file.php?id=116894 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (2016) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* [https://tiedostot.birdlife.fi/MAALI/BLKaH-MAALI-2025.pdf Birdlife Kanta-Häme (2025) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat lintualueet]
* Hattelmalan lintutorni [https://www.lipas.fi/liikuntapaikat/605649 linkki Lipas alustalle]
* Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet
* [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hattelmalanj%C3%A4rvi_(35.233.1.003) Järviwiki Hattelmanlanjärvi]
* Hattelmalanjärven [https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/suojelu-ennallistaminen-ja-luonnonhoito/natura-2000-alueet/hattelmalanjarvi NATURA 2000 alueen kuvaus]
* [https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/03/HMLluonto-opas_Uusittu2.pdf Hämeenlinnan luonto-opas 2007]
* Jan Södersved (2005) Lintutornit. BirdLife. Suomi Finland.

[[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Hämeenlinna]]

Vintti Pehtoorin näkötorni

2026-05-03T06:15:16Z

MinLii:

Vintti Pehtoorin Näkötorni, Susikas, Tammela

sivu on kesken....

Sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella Tammelassa. Tornin korkeus on 15 metriä. Hyvällä säällä tornista voi nähdä jopa 100km päähän. Avoinna tilauksesta.

Nimi: Vintti Pehtoorin näkötorni

Kylä: Susikas, Tammela

Korkeus: 15 m

Sijaintipaikka: Kaitalamminvuori

Saavutettavuus: Avoinna tilauksesta / sopimuksen mukaan.

Linkit: https://www.kodinpaikka.fi/palvelut/vintti-pehtoorin-nakotorni/

[[Luokka:Näkötornit]][[Luokka:Lintutornit]][[Luokka:Tammela]]

Vintti Pehtoorin näkötorni

2026-05-02T21:16:45Z

MinLii:

Vintti Pehtoorin Näkötorni, Susikas, Tammela

sivu on kesken....

Sijaitsee Susikkaan Kaitalamminvuorella Tammelassa. Tornin korkeus on 15 metriä. Hyvällä säällä tornista voi nähdä jopa 100km päähän. Avoinna tilauksesta.

Nimi: Vintti Pehtoorin näkötorni

Kylä: Susikas, Tammela

Korkeus: 15 m

Sijaintipaikka: Kaitalamminvuori

Saavutettavuus: Avoinna tilauksesta / sopimuksen mukaan.

Linkit: https://www.kodinpaikka.fi/palvelut/vintti-pehtoorin-nakotorni/

Apparan kahvio

2026-05-02T21:04:17Z

MinLii:

''... sivu on kesken ...''

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolun esite on ladattavissa kaupungin verkkosivuilta.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita.
Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.

Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Linkkejä:
* https://www.appara.fi/
* https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004)
* https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/
* https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]

Apparan kahvio

2026-05-02T21:03:35Z

MinLii:

''... sivu on kesken ...''

[[Tiedosto:B140E3B8-25AF-4EB9-A2D3-42A1BC11D518.jpg|pienoiskuva|''Uintia Ahveniston maauimalassa Olympialaisten aikaan 1952. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo'']]

[[Tiedosto:7B5C2EB2CB2328C7D17A3B4F233E2D8D.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvio. Kesällä 2007. Kuva: Anu Laurila'']]

[[Tiedosto:Apparan kahvila.jpg|pienoiskuva|''Apparan kahvila talvella. Tammikuu 2026. Kuva: Opa Latvala. Kanta-Hämeen kuvapankki.'']]

[[Tiedosto:Ahveniston luontopolku.jpg|pienoiskuva|''Ahveniston luontopolunesite.'' ]]

Ahveniston olympiapuisto on yksi Hämeenlinnan historiallisista helmistä, ja sen sydämessä sijaitseva kahvilarakennus Apparan tornikahvio on keskeinen osa vuoden 1952 Helsingin olympialaisten perintöä.

'''Historiallinen tausta ja arkkitehtuuri'''
Ahvenisto toimi Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun näyttämönä. Kahvilarakennus valmistui palvelemaan kisavieraita, urheilijoita ja toimitsijoita.
Rakennuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg. Se edustaa aikakaudelleen tyypillistä kepeää ja funktionaalista "olympiatyyliä", jossa on pyritty sulauttamaan rakennus osaksi ympäröivää harjumaisemaa. Ahveniston viisiottelutapahtumat olivat aikoinaan valtava ponnistus Hämeenlinnalle. Kahvilarakennus oli osa kokonaisuutta, johon kuuluivat myös maauimala, ampumarata ja ratsastusreitit – kaikki rakennettu tiukalla aikataululla sodanjälkeisessä Suomessa.

'''Rakennus ja sen piirteet'''
Kahvilarakennus, joka tunnetaan paikallisten keskuudessa "Apparan kahviona", on säilyttänyt monet alkuperäisistä piirteistään. Rakennus sijaitsee harjun rinteessä, tarjoten näkymät suoraan maauimalalle ja Ahvenistonjärvelle. Alkuperäisessä asussaan rakennus oli hyvin avoin, mikä korosti sen luonnetta kesäkahvilana. Sen suuret ikkunapinnat ja terassialueet oli suunniteltu maksimoimaan yhteys ympäröivään luontoon.
Kahvilarakennus toimi olympiakisojen aikana huolto- ja edustustilana. Torni toimi tuomaritornina. Se on 14 metriä korkea ja se toimi uimahyppyjen arvostelupaikkana.

Nykyään koko Ahveniston olympiapuisto, kahvilarakennus mukaan lukien, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Se on yksi parhaiten säilyneitä vuoden 1952 olympialaisten suorituspaikkoja. Rakennusta on peruskorjattu kunnioittaen sen alkuperäistä ilmettä, jotta 50-luvun henki säilyisi mahdollisimman aitona.

Alueella kulkee 6 km mittainen luontopolku, jonka varrella esitellään luontoa ja jääkauden ajan maaston ja maisemien muotoutumista.

Linkkejä:
* https://www.appara.fi/
* https://www.jarviwiki.fi/wiki/Ahvenistonj%C3%A4rvi_(35.237.1.004)
* https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/puistot-ja-metsat/puistojen-esittely/ahveniston-olympiapuisto/
* https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2018/12/Ahveniston_luontopolku_lopul.pdf

[[Luokka:Hämeenlinna]] [[Luokka:Ahvenisto]] [[Luokka:Näkötornit]]