Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Aimokoulu

2010-06-01T10:15:13Z

MikaW:

Aimokoulu on [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan]] lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökoulu, joka toimii osoitteessa Keinusaarentie 1, [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan]] yhteydessä. Koulun tarkoitus on luoda edellytykset elinikäiselle taiteen harrastamiselle ja valmiudet hakeutua jatko-opintoihin. Aimokoulun tehtävänä on antaa visuaalisten taiteiden perusopetusta kuva-, käsityö- ja audiovisuaalisissa taiteissa. Kuvataiteita ja käsityötä tutkitaan myös yhteisillä alueilla, joita ovat muotoilu ja muinaistaide. Tarkoituksena on perehdyttää oppilaat kansalliseen visuaaliseen kulttuuriin, mutta myös tutustua eri kulttuureihin. Tavoitteena on, että oppilaat visuaalisen kulttuurin ymmärtämisellä ja taiteen tuntemuksella voivat omalta osaltaan vaikuttaa vallitseviin arvoihin ja viime kädessä koko yhteiskuntaan. Perustoiminnan ohella järjestetään kurssi-, työpaja- ja leiritoimintaa. Yksikköä johtaa rehtori. Oppilaiksi voivat hakea hämeenlinnalaiset yli 5-vuotiaat lapset ja nuoret.

== Perusopetus ==

==== Kuvataidekoulu ====

Kuvataidekoulussa lapset ja nuoret saavat opetusta visuaalisten taiteiden perusopetusta kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat mm. maalaus, grafiikka, valokuvaus, keramiikki, digitaalinen kuva, piirustus, elokuvaus, kuvanveisto kuvanveistossa, grafiikassa, piirustuksessa, maalauksessa ja valokuvauksessa.

Valmentavat opinnot aloitetaan 5-vuotiaana. Opintojen kesto on kahden opintovuoden pituinen. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa. Työskentely on leikinomaista kuvallisen kielen peruskäsitteiden harjoittelua ja tutustumista erilaisten materiaalien ja työvälineiden käyttöön. Kuvallisen ilmaisun virittäjänä käytetään mm. satuja, runoja, liikuntaa, leikkiä musiikkia, luonnon havainnointia, ympäristön esineitä ja taidetta. Lukuvuosi alkaa elokuusssa ja päättyy toukokuussa.

Perusopinnot on tarkoitettu 7-12 -vuotiaille lapsille. Opintojakso kestää 5 vuotta. Opetusta annetaan 2,5 tuntia viikossa. Perusopintojen aikana opiskellaan kuvallista kieltä monenlaisilla tekniikoilla ja materiaaleilla. Samalla kun kuvan rakentamisen taidot karttuvat kehittyy myös kuvallinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky ja persoonallinen ilmaisu. Perusopintojen viimeinen vuosi on periodiopetusta. Opintojen sisältönä on piirustus ja maalaus, plastinen sommittelu ja digitaalinen kuvankäsittely. Perusopintojen päätteeksi tehdään digitaalinen portfolio. Periodiopetus tutustuttaa oppilaat seuraavana vuotena alkaviin valinnaisiin, syventävien opintojen työpajoihin.

Syventävät opinnot ovat työpajamuotoista työskentelyä. Työpajat ovat vallinnaisia ja niihin ilmoittaudutaan vuodeksi kerrallaan. Syventävien opintojen tavoitteena on syventää taitoja yhdellä tai useammalla kuvallisen ilmaisun alueella. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas tekee lopputyön.

==== Käsityökoulu ====

Käsityökoulussa lapset ja nuoret oppivat käsityöilmaisua: taiteen peruspetuksensa käsityö on perusopetusta taiteeseen.  Käsityön taiteen  perusopetuksessa perehdytään käsityön eri osa-alueisiin, jotka opetushallituksen vahvistaman valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan  ovat esinesuunnittelu ja esineiden valmistus, tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen1. Taiteen perusopetuksen käsityö sisältää käsityön kaikki tekniikat, materiaalit ja työtavat sekä on yksi yhteinen käsityö ilman sukupuolirajoituksia.    Opinnoissa perehdytään myös muiden maiden käsityöperinteeseen oman maan kulttuuriperinnön ohessa. Pääpaino on kuitenkin nykykäsityössä. 

== Toimintaa ==

==== Työpajat ====

Vuosina 2008-2009 lasten ja nuorten valittavana oli mm. grafiikan, valokuvauksen, keramiikan, elokuvailmaisun, muinaistaiteen, rakentamisen, menneen ajan puvut ja muotoilun työpajoja. Työpajaoppilaat valitsevat tarjollaolevista vaihtoehdoista itselleen työpajan. Oppilaalla on mahdollisuus valita myös ylimääräinen työpaja. Valinnaisissa työpajoissa sisällölliset aihealueet ovat laajoja.

==== Näyttelyitä ====

*"Kaiken maailman kuvia" oli Aimokoulun juhlanäyttely Hämeenlinnan taidemuseossa. Näyttely oli esillä joulukuusta 2006 tammikuun loppuun 2007.
*"Neulegraffitit – pehmeää katutaidetta" -näyttelyssä oli esillä vuonna 2009 käsityökoululaisten ja hämeenlinnalaisten koululaisten neulomia tai virkkaamia graffiteja. Näyttely oli esillä pääkirjaston näyttelytilassa.
*"Valtapeliä" -nimisessä käsityökoulun oppilaiden verkkonäyttelyssä on esillä hienoja päälleompeluina toteutettuja pelejä eri tiloista ja teoksista, jotka pohtivat vallan maailmaa ja käsitteitä useista erilaisista näkökulmista.
*"Elämänpuu" - Syksyllä 2005 Aimokoulun vieraana oli ryhmä lapsia Beninistä Grand Popon kylästä. Lasten kanssa syntyi koulun seinälle valtava pienistä paloista mudostuva elämänpuu. Vieraillessaan muutama vuosi sitten Beninissä Aikoululaiset istuttivat oman elämänpuunsa Grand Popon kylään.
*"Kaksi minää" on piirustuksen ja maalauksen työpajan näyttely 2005-2006 verkossa. Lähtökohtana teoksissa on oma kuva, jossa osa kasvoista on peitetty. Maalauksien ja piirrosten tunnelmat poikkeavat toisistaan hyvinkin voimakkaasti, maalauksen minä on erilainen kuin peiliä apuna käyttäen tehty piirroksen minä.
*"Kuningasunia" oli Aimokoulun näyttely Galleria Arxissa syksyllä 2005, minkä jälkeen se jatkoi verkkonäyttelynä. Näyttely oli osa yhteistyönä toteutettua suurta Kuningas Lear -produktiota. Teokset pohtivat vallan maailmaa ja käsitteitä useista erilaisista näkökulmista.

==== Leirit ====

"9000 auringonkiertoa" -leireillä perehdyttiin siihen, millaiselta rautakauden kylän arki näytti. Siellä pohdittiin, mitkä asiat tuon ajan ihmistä askarruttivat, mitä he tekivät työkseen ja oliko heillä vapaa-aikaa? Nämä ja monet muut kysymykset esihistoriallisen ajan ihmisen ympäristöstä, elinkeinoista, tavoista, taidoista ja maailmankuvasta johdattelivat leireillä draamalliseen leikkiin. "9000 auringonkiertoa" -esihistorialeirit järjestettiin viimeisen kerran Hattulan Lusissa, Tuulilinnun kylällä kesäkuussa 2005. Viikinkiteemaa lähestyttiin kahden viikon aikana n. 7-15 –vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa draamallisessa kyläelämässä. "9000 auringonkiertoa" -toiminta jatkuu tällä hetkellä lyhytkestoisina muinaistaiteen työpajoina, joita järjestetään hämeenlinnalaisille lapsille ja nuorille mm. kuvataidekoulun tiloissa ja kouluvierailuina. Kesällä 2009 järjestettiin "Tsaarinpoppelit" -käsityö- ja kuvataideleirit Varikonniemen ja Aimokoulun maisemissa. Leireillä etisitään materiaalit ja aiheet luonnosta ja ympäristöstä.

 

== Lähteet ==

*Esite ARXin kevät 2009
*http://www.aimokoulu.com/kuvataide_sivut/kuva_t_yhteystiedot.html
*http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Lasten-ja-nuorten-kulttuuri/Aimokoulu/
*http://www.aimokoulu.com/aimokoulu%20ops.pdf

1 Taiteen perusopetus. Opetuhallitus. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/taiteen_perusopetus 

[[Category:Taiteen_perusopetus]]

 

 [[Coordinates::60.99828, 24.47850| ]]

Wahren-opisto

2010-06-01T05:25:32Z

MikaW:

[[Forssan työväenopisto|Forssan työväenopistona]] 1920 aloittanut opisto. [[Image:IMG 3162.jpg|thumb|right|300px]]

Toistaiseksi viimeisin nimenmuutos on elokuulta 2008, jolloin opiston nimeksi tuli Wahren-opisto.

Wahren-opiston päätoimipaikka sijaitsee Forssan keskustassa ns. Kehräämöalueella, jonne opisto osittain muutti jo vuonna 1984 ja kanslia 1994. Opiston käytössä on kanslian ja opettajainhuoneen lisäksi atk- ja kieliluokka, tekstiiliopetustilat, Lankavärjäämön taideopetustilat ja [[Tehtaankoulu|Tehtaankoulu]]. Lisäksi opisto toimii n. 30 :ssä muussa toimipisteessä Forssassa ja Tammelassa.

 Wahren-opistossa voit opiskella kieliä ja kulttuureja, kädentaitoja, liikuntaa, tanssia, tietotekniikkaa, yleissivistäviä aineita ja taiteita. Tarjolla myös luentoja ja avoimen yliopiston kursseja. Toimialueina Forssa ja Tammela. 

== Forssan työväenopisto ==

Virallisesti Forssan työväenopisto aloitti toimintansa 4.11.1920, jolloin pidettiin ensimmäiset oppitunnit. Sen toimintaa ylläpiti alkuvuosikymmeninä kannatusyhdistys, joka koostui merkittävimmältä osaltaan Forssan kauppalan, Oy Finlayson AB:n ja opiskelijoista koostuvan Toverikunnan yhteenliittymästä.

"Forssan työväenopiston tarkoituksena on siveellisen ja tiedollisen valistuksen levittäminen sekä valistuksellisen itsetoiminnan aikaansaaminen ja avustaminen Forssan kauppalassa ja sen ympäristössä, etenkin väestön taajempien kerrosten keskuudessa. Tämän tarkoituksensa toteuttamiseksi laitos:

1. herättää kansalaisia valistuksen kaipuuseen;

2. antaa heille säännöllistä opetusta ja ohjausta;

3. järjestää suunnitelman mukaista itseopiskelua;

4. pitää huolta virkistyksestä ja kauneudellisesta kasvatuksesta;

5. tarjoaa jäsenilleen tilaisuutta suoritettavaan omakohtaiseen valitustoimintaan;

6. suopi mahdollisuuden mukaan tyyssijan myös erikoisasiallisille vapaille valistusseuroille".

 Opiston ensimmäinen johtaja [[Elli Laurila|Elli Laurila]] työskenteli opiston rehtorina 1950-luvulle asti. Elli Laurilasta tuli heti alussa opiston opettaja, toisena vuonna johtajatar ja muutaman vuoden kuluttua opiston pitkäaikainen johtaja.

== Forssan kansalaisopisto ==

Työväenopiston nimi muutettiin vuonna 1963 uuden opistolain hengen mukaisesti Forssan kansalaisopistoksi. Vuonna 1971 kannatusyhdistys purettiin ja opisto siirtyi Forssan kaupungin omistukseen. Seuraavana vuonna Tammelan kunta tuli mukaan toimintaan. 

== Forssan aikuisopisto ==

Kansalaisopiston nimi muutettiin vuonna 1994 Forssan aikuisopistoksi, kun Kuhalan lukion iltalinja yhdistettiin kansalaisopistoon. Yhteistoimintaa kesti vuoteen 1999, jolloin aikuislukio yhdistettiin Forssan yhteislyseoon. Siitä eteenpäin aikuisopisto on toiminut yksinomaan kansalaisopistotehtävissä. 

== Opistolaiskunta ==

Forssan kansalaisopiston opistolaiskunnan tavoitteena on tehdä yhteistyötä opiston kanssa ja parantaa opiskelijoiden viihtyvyyttä tekemällä mm. retkiä ja teatterimatkoja sekä ylläpitää kesäisin [[Forssan kansalaisopiston opistolaiskunnan mökki ja sauna|opiston mökkiä ja saunaa]].

Opiston mökki sijaitsee Tammelassa Opistontiellä, kauniilla paikalla Pyhäjärven rannalla.Mökkiä voi varata erilaisiin tilaisuuksiin, esim. perhejuhliin kesäkuusta syyskuuhun.

Opiston sauna lämpiää kesäkuusta elokuuhun keskiviikkoisin klo 17.00-20.00 ja lauantaisin klo 16.00-19.00. Keskiviikkoisin mökillä on myynnissä myös kahvia ja pullaa.

== Aiheesta muualla ==

*[http://www.wahren-keskus.fi/?pageid=31&parent1=31 Wahren-opisto] 
*[http://sites.google.com/site/wahrenopistonveraejae/ Wahren-opiston veräjä] 

== Lähteet ==

Uusi-Hakimo, Lauri : Työväenopistosta Aikuisopistoksi, Forssan Kansalaisopisto 75 vuotta. Forssa 1995. ISBN 952-90-6758-5 

 

 

{{Tynkä}} 

[[Category:Forssa]] [[Category:Kansalaisopistot]]

[[Vuosi::1920| ]] [[Coordinates::60.81522, 23.62245| ]]

Hämeenlinnan Puuveistokoulu

2010-05-31T07:34:49Z

MikaW:

Hattulaan 1890-luvulla perustettu Puuveistokoulu siirtyi [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnaan]] vuonna 1901 ja toimi aina vuoteen 1917 asti. Koulu oli ensimmäisiä pojille käsityöopetusta tarjoavista oppilaitoksista.

== Alku Hattulan Puuveistokoulussa ==

Vuonna 1885 Fredrika Wetterhoffin perustama tytöille tarkoitettu [[Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos|Työkoulu]] oli suuri askel kohti järjestelmällistä käsityökoulutusta. Kuvernööri Torsten Costiander ryhtyi puhumaan veistokoulusta, jossa opetettaisiin maanviljelijöiden tarvitsemien työvälineiden ja ajoneuvojen valmistusta. FM Torsten Nordenswan ja tilanomistaja Uno Wegelius ryhtyivät puuhamiehiksi koulun perustamiseksi Hattulaan. Rakennukset saatiin vuokratta ja puuhamiehet lahjoittivat sisustuksen ja työvälineet. Teollisuushallitus hyväksyi koulun säännöt 27.2.1891. Opetusta järjestettiin ympäri vuoden lukuunottamatta kahden kuukauden lomaa kesällä ja kahden viikon lomaa jouluna. Kurssi kesti kaksi vuotta. Kyvyistä ja työn laadusta riippuen maksettiin oppilaille vaatimatonta päiväpalkkaa. 

Vuonna 1901 koulu päätettiin siirtää Hämeenlinnaan, sillä koulu kärsi oppilaspulasta. Samalla alettiin katsoa myös esineiden esteettistä puolta, eikä vain niiden hyötyarvoa. Kaupunkiin muuton myötä oppilasmäärä kaksinkertaistui. Kouluun olisi ollut enemmänkin tulijoita, mutta varojen ja tilojen puutteessa ei voitu useampaa hyväksyä. Pari vuotta koulu toimi palokuntatalossa, kunnes [[Hämeenlinnan VPK|VPK]] tarvitsi tilat omaan käyttöönsä ja Veistokoululle kunnostettiin oma talo Myllymäen Arraeuksen taloon. 

== Huonekalujen valmistajana ==

Vuonna 1909 koulun veistonopettajana toiminut Matti Fagerholm pyysi eroa virastaan kivulloisuuden takia. Uudeksi opettajaksi saatiin Alfred Tuomaala Hollolan Vaaniasta. Hän esitti maalaamisen lisäämistä opetukseen. Koulun johtokunnan pyynnöstä  käsityötarkastaja teki selvityksen koulun kehittämisestä. Selvityksen perusteella koulussa siirryttiin ammatillisten tietojen ja taitojen kehittämiseen. Ehdotuksen mukaan koulussa tulisi opettaa ammattipiirustusta, ammattitietoa eli teknologiaa, s.o. raaka-aineoppia, kustannusarvio-oppia yms. sekä tyylioppia. Näiden lisäksi vapaakäsipiirustus, laskento, kirjanpito ja oikeinkirjoitus sisällytettiin opetusohjelmaan. Tarkastajan mukaan kolme työlajia oli taloudellisesti todella kannattavia: huonekalujen, suksien ja ajokalujen valmistus. Hämeenlinnaan todettiin sopivimmaksi huonekalujen valmistus. Uuden opetusohjelman myötä nimi vaihtui Hämeenlinnan Ammatilliseksi Veistokouluksi. 

Oppilaat tekivät kaikenlaisia esineitä voilusikoista vihkipalleihin. Aloittelevat oppilaat tekivät ensin nukeille huonekaluja. Lähes kaikki esineet tehtiin myyntiin. Esineiden myynnistä vastasivat paikalliset kauppiaat. Puuveistokoulu opetti kansakoulun käyneet pojat paitsi hyviksi puusepiksi, myös hyviksi piirtäjiksi ja suunnittelijoiksi. Oppilaat kokosivat esineistä tehdyt piirustukset kirjaksi.

== Koulun lakkauttaminen ==

Kasvaneen opiskelijamäärän vuoksi valtion avustus ei riittänyt koulun tarpeisiin. Valtionapuun tuli korotus, mutta silti koulu kärsi kroonisesta rahapulasta. Useana vuonna tietoa valtionavusta ja sen suuruudesta ei saatu vielä lukuvuoden alussa. Niinpä syksyllä ei tiedetty sitä, päättyisikö koulu ennen aikojaan. Elintarvikepula paheni vuonna 1917, minkä seurauksena hyväksytyistä oppilaista vain kolme saapui lukuvuoden alussa paikalle. Varattomimpien kotien pojilla ei ollut mahdollisuutta lähteä kaupunkiin opiskelemaan. Vaikka oppilaita ilmaantui vielä viisi lisää, ei koulua ollut mahdollista aloittaa niin vähäisellä oppilasmäärällä ja sen toiminta päättyi. 

== Lähteitä ==

*Laitila, Inka-Maria: Elämää Hämeenlinnan veistokoulussa. Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon vuosikirja 1991.

 

[[Category:Ammatilliset_oppilaitokset]]

[[Vuosi::1891| ]]