Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Käyttäjä:Merjanu

2009-12-21T15:24:24Z

Merjanu:

Äidin puolelta sukua loppilainen, mutta muuten vähän sieltä sun täältä. Suuntaan kulkuni seuraavaksi Satakuntaan, joten Häme-Wiki vaihtuu työstä vapaa-aikaan.

Tiedosto:Etusivu Hovinkartano.JPG

2009-12-21T08:51:30Z

Merjanu: Hovinkartano Hauholla. Kuva: Jouni Lehtonen

Hovinkartano Hauholla. Kuva: Jouni Lehtonen

Luokka:Kulttuuripolitiikka

2009-12-17T07:24:00Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Kulttuuri

[[Category:Kulttuuri]]

Tiedosto:Etusivun talvikuva.jpg

2009-12-16T13:44:03Z

Merjanu:

Hauhon kirkko. Kuva: Jouni Lehtonen

Luokka:Hauholaisia

2009-12-10T07:36:08Z

Merjanu:

Luokkaan luokitellaan entisiä että nykyisiä Hauholla synteitä ja/tai vaikuuttaneita henkilöitä.

[[Category:Paikkakunnittain]][[Category:Hauho]]

Loppi-Seura

2009-12-09T06:26:15Z

Merjanu:

Kotiseutuyhdistys Loppi-Seura on perustettu vuonna 1950. Loppi-Seuran tarkoituksena on kotiseutukulttuurin vaaliminen ja kotiseututyö sen kaikissa ulottuvuuksissa. Seuran puheenjohtajana toimii Eeva Sahari.

== Toiminta ==

==== Tapahtumia vuonna 2010 ====

Loppi-Seura järjestää vuonna 2010 muun muassa kotiseutujuhlan, Lopen päivän, joka on samalla seuran 60-vuotisjuhla. Juhla pidetään 1.8.2010 Lopen kirkonkylässä Loppi-salissa.  Juhlapuhujaksi on lupautunut Tampereen hiippakunnan piispana toiminut Juha Pihkala.

Kotiseutumuseo Lukkarin puustellin ja sen pihapiirin siivoustalkoot pidetään 7.5.2010.

Runon ja suven päivänä 6.7.2010 on Järventaustan Syrjän vanhassa tuvassa kuullaan [[Aino Kallas|Aino Kallaksen]] tekstejä.

==== Loppi-Seuran julkaisut ====

==== Kotiseutumuseo Lukkarin puustelli ====

[[Kotiseutumuseo_Lukkarin_Puustelli|Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli]] on Loppi-Seuran ylläpitämä. Museon kokoelmat edustavat tyypillistä etelähämäläistä talonpoikaisesineistöä. 

==== Lopen naisen kansallispuku ====

Loppi-Seuran kaksi vuotta vireillä ollut Lopen naisen kansallispukuhanke saavutti huippunsa, kun uusi [[Lopen_kansallispuku|Lopen kansallispuku]] julkistettiin juhlallisin menoin Lopen päivänä 4.8.2002

==== ====

== Yhteystiedot ==

==== Miten pääsen mukaan Loppi-Seuran toimintaan ====

Loppi-Seurassa on noin 100 jäsentä. Seuraan pääsee mukaan ottamalla yhteyttä  seuran sihteeriin Tuula Piriseen, Sähköpostiosoite on tuula.pirinen(at)loppi.fi.

==== Loppi-Seuran johtokunta ====

Puheenjohtaja Eeva Sahari, muut johtokunnan jäsenet Kaija Uusitalo, Antti Koskimäki, Marjo Viitanen, Pirjo Lehtoranta, Sirkku-Riitta Tarkkala ja Joni Lähde.Seuran sihteerinä toimii Tuula Pirinen. Kunnanhallituksen edustaja johtokunnassa on Harri Nurmo. 

{{Tynkä}} 

[[Category:Loppi]] [[Category:Kotiseutuyhdistykset]]

Lopen kansallispuku

2009-12-09T06:16:48Z

Merjanu:

[[Image:Lopen naisen kansallispuku.jpg|thumb|right|200px]]

Kotiseutuyhdistys [[Loppi-Seura|Loppi-Seuran ]] kaksi vuotta vireillä ollut Lopen naisen kansallispukuhanke saavutti huippunsa, kun uusi kansallispuku julkistettiin juhlallisin menoin Lopen päivänä 4.8.2002 Järventaustan Syrjässä. Kansallispuku haluttiin julkistaa juuri Syrjässä, koska pukukokonaisuuden esikuvista huomattava osa on peräisin Syrjän torpassa 1800-luvun alkukymmenillä eläneeltä Maija Stiinalta. Minna Koskinen (ent. Peltovuori) kokosi kotikuntansa Lopen kansallispuvun opinnäytetyönään Seinäjoen ammattikorkeakoulun Jurvan muotiyksikköön.

Lopen naisen kansallispuku on itse asiassa puvusto, joka muodostuu hameesta, aluspuvusta sekä kahdesta röijystä, tykkimyssystä ja esiliinasta. Muhkea päällysvaate, topattu pitkä nuttu, on ensimmäinen uusinto lajissaan. Pukua täydentävät hopeinen levyriipus ja palttinainen huivi. Kaikki puvun valmistusmateriaalit ovat ostokankaita. Painokankaisen hameen ja röijyn voi valmistaa kolmesta eri painokuosista, joista voi itse valita haluamansa kokonaisuuden.

Lopen naisen kansallispuku korostaa kunnan imagoa niin kunnan sisällä kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Pukukokonaisuus on herättänyt ihastusta moninaisuudellaan, ennakkoluulottomuudellaan ja upeilla materiaaleillaan mm. Suomen kansallispukuraadissa.

[[Category:Loppi]]

Luokka:Näyttelijät

2009-12-04T06:34:24Z

Merjanu:

[[Category:Teatterit]][[Category:Ihmisiä_Hämeestä]]

Luokka:Janakkalalaisia

2009-12-03T06:37:46Z

Merjanu:

Luokkaan kerätää janakkalaisia henkilöitä.

[[Category:Paikkakunnittain]][[Category:Janakkala]]

Janakkalan kirjaston historia

2009-12-02T10:45:52Z

Merjanu: siirsi sivun ”Janakkalan kirjaston historia” uudelle nimelle ”Janakkalan kirjasto”

#OHJAUS [[Janakkalan kirjasto]]

Luokka:Urheilukentät

2009-11-30T13:53:56Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Urheilu_ja_liikunta

[[Category:Urheilu_ja_liikunta]]

Keskustelu käyttäjästä:Mipii

2009-11-30T13:45:29Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Tein Tuuloksen kirjastolla uuden oman sivun http://www.hamewiki.fi/wiki/Tuuloksen_kirjasto, jonka lisäsin aihealueeseen Kirjastot. Tämä Mipii-sivu on tarkoitettu sinun esittelyyn. ...

Tein Tuuloksen kirjastolla uuden oman sivun http://www.hamewiki.fi/wiki/Tuuloksen_kirjasto, jonka lisäsin aihealueeseen Kirjastot. Tämä Mipii-sivu on tarkoitettu sinun esittelyyn. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 30. marraskuuta 2009 kello 15.45 (EET)

Tiedosto:Hlinnanrautatiejpg.jpg

2009-11-26T16:09:11Z

Merjanu: Kyltti Hämeenlinnan rautatieasemalla. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto.

Kyltti Hämeenlinnan rautatieasemalla. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto.

Tiedosto:Kuva.JPG

2009-11-23T16:12:37Z

Merjanu:

Janakkala

Vihtori Heinänen

2009-11-06T07:45:36Z

Merjanu:

'''Vihtori Ulrikinpoika Heinänen''' syntyi 24. elokuuta 1869 Hollolan pitäjän Okeroisten kylän Ali-Komolan taloon ja kotiseudulleen vuosisatojen ajan erittäin uskollisena pysyttäytyneeseen sukuun. Vihtorin isän suku oli lähtöisin Lahden kaupungin nykyisen keskustan alueella keskiajalta sijainneesta Saksalan talosta.

Vuonna 1892 Vihtori Ulrikinpoika, joka oli papin neuvosta ottanut nimen Heinänen, lähti Helsinkiin kivenhakkaajan oppiin. Siellä hän seuraavana vuonna avioitui ja perusti perheen Lammilta syntyisin olleen Amanda Nurmisen kanssa. Heinäset saivat vuosina 1893-1910 yhdeksän poikaa, joista kahdeksan eli aikuisiksi. Vihtori Heinänen sai kivenhakkaajan kisällikirjan vuonna 1896, muutti perheineen Hämeenlinnaan vuonna 1897 ja perusti sinne kivenhakkaamon, [[Heinäsen kiviveistämö|Heinäsen Kiviveistämön]]. Mestarin arvon hän sai vuonna 1920.

Vihtori Heinäsen yritys valmisti kymmenien vuosien aikana muun muassa hautalaitteita ja muita monumentteja ja osallistui suurten kivirakennusten toteuttamiseen, rakennuskiven tuontiin ja vientiin. Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä Vihtori Heinäsen kiviveistämö toteutti suuren määrän sankari- ja muita sotamuistomerkkejä. Heinäsen kiviveistämö sai vuonna 1926 tehtäväkseen Suomen Eduskuntatalon graniittiset ulkorakenteet ja -työt. Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931.

Vihtori ja Amanda Heinäsen lapset: Lenna (1893-1962), [[Urho_Heinänen,_taiteilija|Urho]] (1895-1977), Lauri (1897-1963), Niilo (1899-1997), Viljo (1901-1910), Pekka (1904-1992), Eero (1906-1941), Armas (1907-1952), Onni (1910-1984)

Vihtori Heinänen kuoli 78-vuotiaana 5.7.1948 Hämeenlinnassa.

[[Category:Hämeenlinnalaisia|Heinänen]]

Luokka:Kirjastoautot

2009-10-29T08:55:37Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Kirjastot

[[Category:Kirjastot]]

Tiedosto:Tammelankirkko.jpg

2009-10-22T15:53:38Z

Merjanu: tallensi uuden version tiedostosta Kuva:Tammelankirkko.jpg: Tammelan kirkko. Kuva: Merja Nummi, 2009

Kuvaaja Merja Nummi

Tiedosto:Mustiala.jpg

2009-10-21T13:50:43Z

Merjanu: Mustialan vanha rakennus. Kuva: Merja Nummi, 2009.

Mustialan vanha rakennus. Kuva: Merja Nummi, 2009.

Tiedosto:Viitakiviopistonillassa.JPG

2009-10-15T12:05:21Z

Merjanu: tallensi uuden version tiedostosta Kuva:Viitakiviopistonillassa.JPG: Ikiliikkujat Viitakivi-opiston kansainvälisessä illassa 2005. Kuva: Maritta Virtanen

Ikiliikkujat Viitakivi-opiston kansainvälisessä illassa 2005. Kuva: Maritta Virtanen

Keskustelu:Ikiliikkujat

2009-10-08T11:38:22Z

Merjanu:

Voisiko joku kirjoittaa miksi on mukana/millaista siellä on? Teettekö muuta kuin tanssitte? Rohkaisisi ensikertalaisia kokeilemaan. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 8. lokakuuta 2009 kello 14.38 (EEST)

Keskustelu:Kokkilan kylä

2009-10-08T08:22:47Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Ihana kyläartikkeli! Tein muutoksia, jotta sain artikkelin asettumaan etusivulle. ~~~~

Ihana kyläartikkeli! Tein muutoksia, jotta sain artikkelin asettumaan etusivulle. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 8. lokakuuta 2009 kello 11.22 (EEST)

Luokka:Hauhon kylät

2009-10-08T06:53:29Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Hauho

[[Category:Hauho]]

Tiedosto:Hauhonkoulu.jpg

2009-10-07T16:31:24Z

Merjanu: Hauhon Yhtenäiskoulu syksyllä 2009. Kuva: Merja Nummi

Hauhon Yhtenäiskoulu syksyllä 2009. Kuva: Merja Nummi

Video:Koirakaveritoiminta

2009-10-01T09:40:41Z

Merjanu: Contributor

<kaltura-widget size='l' align='' kwid='aWM3amNvMmg5b3wxNTQ2OHwxNTQ2ODAwfEtvaXJha2F2ZXJpdG9pbWludGF8c294enhqMmF6c3xiZTIxMzllNWQ4' version='100001' name='Koirakaveritoiminta' summary='Koirakaveritoimintaa esiteltiin kirjastokävelyllä.'/> <h2>Info</h2>
Name: Koirakaveritoiminta Summary: Koirakaveritoimintaa esiteltiin kirjastokävelyllä. <h2>Versio</h2>
1. lokakuuta 2009 kello 12.40 (100001)
kalturaHistoryData|312|a:8:{s:7:"version";s:6:"100001";s:2:"id";s:10:"ic7jco2h9o";s:4:"name";s:19:"Koirakaveritoiminta";s:11:"description";s:52:"Koirakaveritoimintaa esiteltiin kirjastokävelyllä.";s:10:"wgUserName";s:7:"Merjanu";s:9:"timestamp";i:1254390038;s:21:"articleCurrentVersion";s:4:"3331";s:9:"widget_id";s:10:"soxzxj2azs";}

Tiedosto:Hauhonkirjasto.jpg

2009-09-23T07:09:13Z

Merjanu: tallensi uuden version tiedostosta Kuva:Hauhonkirjasto.jpg: Hauhon kirjasto 8.9.2009. Kuva: Pirkko Nurminen

Hauhon kirjasto 8.9.2009. Kuva: Pirkko Nurminen

Malline:Artikkelitoiveet

2009-09-21T08:06:27Z

Merjanu:

[[Ojoisten kartano]] ‎- [[Tauno Suojärvi]] - [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]] - [[Tauno Marttinen]] - [[Korttien talo]] - [[Harviala]] - [[HSK Big Band]] - [[Lepaa]] - [[Itsenäisyydenpuisto]] - [[Arthur Amberla]] -  [[Hämeenkaari-halli]] - [[Sibeliuksenpuisto]] - [[Sirkuskoulu]] - [[Hämeen Höyrysaha]] - [[Rengon Pyhän Jaakon kirkko]]

[[Toiminnot:Halutuimmat sivut|Lisää artikkelitoiveita...]] <noinclude>

<hr>

Lisää uudet toiveet tälle sivulle. Ja poista jo luodut artikkelit. Älä poista tätä tekstiä vaan lisää toiveita vain yläkulman listaan. Toiveet näkyvät pääsivulla.

</noinclude>

Malline:Uudet sivut

2009-09-17T13:07:44Z

Merjanu:

Tiedosto:Rss.png

2009-09-17T13:06:15Z

Merjanu: Lähde http://www.feedicons.com

Lähde http://www.feedicons.com

Käyttäjä:Ruuttanäyttämö

2009-09-11T06:57:53Z

Merjanu:

== [[Image:Ponttoryhma.JPG|thumb|right|300px|"Kuin telkkä pöntöstä"-näytelmän toteuttajat. Takarivissä vasemmalta: Äänimies Kalle Syrjänen, Risto Syrjänen, Esa Ketola, Maarit Nylund. Keskirivissä: Jouni Klemola, Timo Mönttinen, Tuija Jormakka, Tuire Ketola, Pirkko Kuusisto-Goltz, Pertti Virtanen. Alarivissä: Elisa Syrjänen, Meri Koskinen, ohjaaja Petri Liski, Emmi Nieminen, Tiia Ketola ja Valtteri Ketola. (Kuva: Pertti Virtanen)]]Ruuttanäyttämö ==

Vuonna 1909 nykyiselle paikalleen Pannujärventielle Tuulokseen

rakennettu palokuntatalo on toimintamme keskipiste ja se on

yhdistystoimintakäytön lisäksi edullisesti vuokrattavissa erilaisten

juhla-, urheilu-, huutokauppa yms. tilaisuuksien järjestämiseen.

 

Näytelmät ovat kuuluneet oleellisena osana yhdistyksen

iltamaperinteisiin koko toimintamme ajan. Esitykset on toteutettu

VPK:n omin voimin ja pääosin eri tilaisuuksissa VPK:n näyttämöllä.

Pyynnöstä on tehty vierailuja myös muualle. Kesäteatteri on uusin                       

toimintamuoto joka alkoi toisen yhdistyksen puitteissa vuonna 2000.                          

Mukana olleiden palokuntalaisten voimin teatteria jatkettiin

Tuuloksen VPK:n tuottamana vuonna 2002 nimellä

[http://www.ruuttanayttamo.net/ Ruuttanäyttämö]. Vuonna 1887 perustettu Tuuloksen VPK on

Suomessa ainoa vapaapalokunta, joka tuottaa teatteria.

 

Tämän jälkeen on nähty kaksi Leena Härmän näytelmää, v.2002

''"Virtaset ja Lahtiset"'', (ohj. Pertti Roisko) ja v. 2003 ''"Eräs Pirhonen"'',

(ohj. Pertti Roisko).

Kesällä 2004 nähtiin Ilkka Kylävaaran ''"Kohta sataa"'', (ohj. Pertti

Roisko) ja kaudella 2005 Matti Juhani Karilan ''"Jo valkenee''

''kaukainen ranta"'' (ohj. Pertti Roisko).

V. 2006 saimme nauttia nuoren monilahjakkuuden, Eva Vikmanin

esikoistekstiin perustuvasta näytelmästä ''"Pyörryksissä"'', edelleen

Pertti Roiskon ohjauksessa.

Vuonna 2007 Ruuttanäyttämöllä nähtiin romanttinen komedia

''"Väärä hälytys"'', joka oli samalla kunnianosoitus 120-vuotiaalle

Tuuloksen VPK:lle. Näytelmän kirjoitti ja ohjasi Ruuttanäyttämö itse.

Upean musiikin sanoituksineen teki Eva Vikman.

Vuoteen 2007 oli näytelty Tuuloksen Kapakanmäelle rakennetulla

lavalla, mutta vuonna 2008 Ruuttanäyttämö muutti Tuuloksen

VPK:n talon pihapiiriin jonne tilattiin Ranskasta uusi katsomo.

Katsomo saatiin nipinnapin koottua ensi-iltaan! Ohjelmassa oli Reijo

Malmin kirjoittama nais-sotilasfarssi ''"Mimmit intissä"''. Näytelmän 

ohjasi Risto Syrjänen.

Vuonna 2009 oli vuorossa Matti Wanteen kirjoittama komedia

''"Kuin telkkä pöntöstä"'' jota ohjaamaan saatiin Kansallisteatterin

näyttelijä Petri Liski. Hän myös sävelsi näytelmän tunnusmusiikin,

sanoituksen siihen teki Jouni Klemola.

 

 

Ensi kesänä näemme uuden näytelmän merkeissä!!!

 

Tuuloksen VPK:n Ruuttanäyttämö   Pannujärventie 66 Tuulos

ruuttanayttamo.twpk@gmail.com

Risto Syrjänen P.044-3578105  risto.syrjanen@gmail.com

VPK:n puheenjohtaja Arto Järvinen P. 044-4252435

Keskustelu:Kustaa Paturi

2009-09-10T11:39:33Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Nostin kuvan ylälaitaan, jotta sain lisättyä sen suositeltavaksi artikkeliksi etusivulle.

Nostin kuvan ylälaitaan, jotta sain lisättyä sen suositeltavaksi artikkeliksi etusivulle.

Luokka:Kirjastot

2009-09-08T11:27:24Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Kulttuuri

[[Category:Kulttuuri]]

Keskustelu:Jugend-rakennuksia

2009-09-01T06:24:28Z

Merjanu:

Hämeenlinna?

 Eikös Hämeenlinnaa ole se entinen Hauhon kuntakin. Siellä on hieno Hovin kartanon kakkosrakennus tyylikästä Art Nouveauta. Ja eikös Kalvolassakin ole jotain. --[[Käyttäjä:Maamies.|maamies.]] 31. elokuuta 2009 kello 18.19 (UTC)
<blockquote>
Listalla ei varmastikaan vielä ole kaikki Hämeenlinnan jugend-rakennuksia. Vapaasti saa lisätä. Toivottavasti myös muista kunnista/kaupungeista saadaan samanlaisia "polkuja". [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 1. syyskuuta 2009 kello 06.24 (UTC)
</blockquote>

Luokka:Kalliomäki

2009-08-31T06:14:30Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Forssa

[[Category:Forssa]]

Mannerheim

2009-08-21T08:00:47Z

Merjanu: siirsi sivun ”Mannerheim” uudelle nimelle ”C.G.E Mannerheim”

#OHJAUS [[C.G.E Mannerheim]]

Keskustelu:Hauho-Seura

2009-08-19T06:05:20Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Olisi kiva saada lisää tekstiä Hauho-Seuran historiasta. Toivoo ~~~~

Olisi kiva saada lisää tekstiä Hauho-Seuran historiasta. Toivoo [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 19. elokuuta 2009 kello 06.05 (UTC)

Keskustelu:Kartanot

2009-08-17T08:46:06Z

Merjanu:

Onko muuten Lassilan rustholli Hattelmalan kylässä ollut kartano ja milloin? Kylässä oli monia rustholleja ja Lassila oli vain yksi niistä. Sama lienee tilanne Vuolijoen kahdalla, oli ratsutil vaan ei kartano. [[Käyttäjä:Maamies.|Maamies.]] 11. elokuuta 2009 kello 11.50 (UTC)
<blockquote>
Käsitteiden määrittely ja tilojen omistussuhteiden vaihtelu tekee kartanohistoriasta varsin monimutkaista. Eino Jutikkalan Suomen kartanot ja suurtilat III kertoo Vuolijoesta näin: "Kartanon muodostaa entinen Paulin (Vuolijoen) ratsutila, joka kantatilan lisäksi käsittää yhden siihen 1620-luvulla yhdistetyn tilan". Saman teoksen mukaan Lassilan kantatila on entinen ratsutila, johon on yhdistetty useita muita tiloja. Ehkä tällä perusteella Lassila voitaisiin rajata pois mutta Vuolijoki laskea kartanoksi. [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 17. elokuuta 2009 kello 08.46 (UTC) 
</blockquote>

Toivo Wuorenrinne

2009-08-17T06:57:26Z

Merjanu:

Kansansivistys- ja teatterimies Toivo Ilmari Wuorenrinne (24.4.1892 Loppi – 19.3.1984 Hki) oli kunnallisneuvos Aapo Wuorenrinteen poika [[Loppi|Lopen]] Sajaniemestä. 

Wuorenrinne kävi Sajaniemen kansakoulun ja Riihimäen keskikoulun. Vuonna 1912 hän valmistui ylioppilaaksi Mikkelin Yhteiskoulusta, jossa [[Jooseppi Sajaniemi|Jooseppi Sajaniemi]] toimi rehtorina ja innostavana opettajana.  Vuonna 1915 hän valmistui filosofian kandidaatti. Wuorenrinne oli tutustunut jo lapsena tupa- ja makasiininäyttämöiden maailmaan, kiinnostui ylioppilasaikana yhä enemmän teatterista ryhtyen näyttelemään ”ylioppilasteatterissa” ja kesäisillä kiertueilla maaseudulla mm. Lopella. 

Wuorenrinne toimi suomen kielen lehtori ja SOK:n konsulentti. Hän oli tasavaltalaisten ja myöh. kansallisen edistyspuolueen puoluesihteeri 1918-1919, jonka jälkeen hän työskenteli Kotkan kaupungin Työväenopiston rehtorina sekä toimi sivutoimisena näyttelijänä Kotkan Näyttämöllä ja Kotkan Työväenteatterissa. Vuosina 1925-1938 Wuorenrinne toimi Työväen Akatemian rehtori ja vuosina 1938-1961 Helsingin kaupungin Työväenopiston rehtori toimien samalla 1938-1947 Yhteiskunnallisen Korkeakoulun kansansivistysopin ja puhetaidon opettajana. Hän toimi myös Suomen Puheopiston puhetaidon historian opettaja ja osanaikaa opiston vt. rehtori. Wuorenrinne oli Työväenopistolehden (Opistolehden) perustaja ja päätoimittaja. 

Lukuisat luottamustoimet puolen vuosisadan aikana erilaisissa järjestöissä, laitoksissa, valtion komiteoissa ja toimikunnissa olivat osa Wuorenrinteen toimintaa edistettäessä maan kulttuurielämää. Wuorenrinne on julkaissut kymmenkunta teosta mm. ”''Kosti Elo''”, ”''Teatterista puhun''”, ”''Tupanäyttämöltä se alkoi''” ja ”''Merkkimiehiä lähikuvina''”. Wuorenrinne oli perustamassa [[Loppi-Seura|Loppi-Seura]] ry:tä ja toimi sen puheenjohtajana neljännesvuosisadan. Hän myös vaikutti mm. kotiseutumuseon perustamiseen Lopelle. Wuorenrinteen ansiota on senaattori [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen]] patsaan aikaansaaminen [[Lopen kirkko|Lopen kirkonmäelle]] ja Viron kansallisrunoilijan Lydia Koidulan reliefin hankinta Leppälahteen. Wuorenrinteella oli myös ratkaiseva osuus [[Lopen opisto|Lopen opiston]] perustamisessa. Hän sai kouluneuvoksen arvo vuonna 1942 ja professorin arvo vuonna 1953.

Professori Toivo Ilmari Wuorenrinne on siunattu Lopen hautausmaalle ja hänen hautamuistomerkkinsä on suunnitellut ja osin toteuttanut prof. Armas Hutri.

== Lähteet ==

*Kallenautio, Jorma: Lopen historia 1. 1976 

 

 

[[Category:Loppilaisia|Wuorenrinne]]

Jooseppi Sajaniemi

2009-08-17T06:56:51Z

Merjanu:

Jooseppi Aleksanteri Dahl (21.3.1872 Loppi - 10.2.1945 Mikkeli) oli [[Loppi|Lopen]] Sajaniemen kylän sepän poika, joka otti itselleen kotikylänsä Sajaniemen nimen.

Sajaniemi aloitti koulutiensä Lopen ensimmäisellä kansakoululla, Heikkilän koululla. Hän valmistui ylioppilaaksi [[Hämeenlinnan lyseon lukio|Hämeenlinnan lyseosta]] vuonna 1893 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon, pääaineina suomen kieli ja historia, vuonna 1899. Koulutoverina hänellä oli Hämeenlinnassa mm. [[Larin-Kyösti|Larin-Kyösti]], joka vietti paljon kesiään Joosepin kotona Sajaniemen Marttilassa, josta pojat tekivät pyöräretkiä pitkin Etelä-Hämettä, erään kesän kiertueella he esittivät pieniä näytelmiäkin.

Sajaniemi toimi juhlissa ja iltahuveissa viulunsoittajana, kuoronjohtajana, näyttelijänä ja puhujana. Kevätlukukauden 1896 hän opetti Lopen Salon koulussa ja pääsi vuonna 1902 Forssan Yhteiskoulun johtajaksi. Hän hän vaikutti laajasti Forssan seudun sivistys- ja seuratoimintaan ja perusti Santeri Nuortevan kanssa Forssan Sanomat ja oli sen päätoimittajana, suurlakkoviikolla 1905 toimi Forssassa lakon päätoimikunnan puheenjohtajana ja pääohjaajana; ylläpiti oppilaiden keskuudessa sekakuoroa ja viuluyhtyeitä, hänen toimestaan kerättiin museoesineitä koulun suojiin.

Vuonna 1907 Jooseppi Sajaniemi kutsuttiin Mikkelin Yhteiskoulun johtajaksi. Tämän päätoimen ohella hän toimi vuodesta 1921 Mikkelin kansalaisopiston johtajana ohjaten itsekin monia harrastuspiirejä. Hän oli lahjakas kansansivistysmies ja taitava, innoittava opettaja, Suur-Savon (myöh. Länsi-Savo) ja sen kirjapainon osakeyhtiön johtokunnan jäsen, Viikkolehti Vipusen päätoimittaja ja vuodesta 1928 Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen. Jooseppi Sajaniemi kuului Suur-Savon nuorisoseurojen keskusseuran johto-kuntaan, jonka toimesta perustettiin Mikkelin museo, hänet valittiin myös sen johtokuntaan.

Sajaniemellä oli sana hallussa; lehtimiehenä hän kirjoitti vuosikymmenten saatossa satoja kirjoituksia, runoja, lauluja – tunnetuimmat Lounais-Hämeen laulu ja Suur-Savon laulu. Kotiseutu Loppi säilyi mielessä rakkaana ja Heikkilän koululle hän kirjoitti monikymmensäkeisen juhlarunon koulun täyttäessä 70 vuotta.

Jooseppi Sajaniemen katu avattiin Mikkelissä vuonna 1993. Sajaniemen suvussa on runsaasti taiteellisesti lahjakkaita jälkeläisiä (musiikki, kuvaamataiteet).

== Lähteet ==

*Kallenautio, Jorma: Lopen historia 1. 1976
*Sajas – sanan taitaja, 1967
*Saloranta, T. J. M.: Katsaus Lopen kansakoululaitoksen ja Heikkilän koulun vaiheisiin Vv. 1867-1947

[[Category:Loppilaisia|Sajaniemi]]

Keskustelu:Hämeenlinnan lyseon lukio

2009-08-13T12:33:39Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Tietäisikö joku vuodet, jolloin nuo oppilaat ovat käyneet lyseota? Ne voisi ainakin täydentää tekstiin ~~~~

Tietäisikö joku vuodet, jolloin nuo oppilaat ovat käyneet lyseota? Ne voisi ainakin täydentää tekstiin [[Käyttäjä:Merjanu|Merjanu]] 13. elokuuta 2009 kello 12.33 (UTC)

Luokka:Sukuseurat

2009-08-13T05:15:26Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Seurat_ja_yhdistykset

[[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]

Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys

2009-08-12T10:29:57Z

Merjanu:

Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistyksen pyrkimyksenä on tehdä valistustyötä ja herättää eläinrakkautta sekä inhimillisyyttä turvattomia eläimiä kohtaan sekä estää kaikenlainen eläinrääkkäys. Se on toimintaa eläinten suojelemiseksi ihmisten raakuutta vastaan.

== Historiaa ==

Hämeenlinnan Eläinsuojelusseura perustettiin 1875. Se oli maamme ensimmäisiä eläinsuojeluyhdistyksiä – Zacharias Topeliuksen aloitteesta 1870 perustettu Kevätyhtiö oli ensimmäinen. Yhdistyksen nimi oli aluksi Hämeenlinnan eläinsuojelusseura. Ylimääräisestä s-kirjaimesta luovuttiin vasta 1920-luvulla. Seuran säännöissä mainitaan, että ”tarkoituksena on mieskohtaisesti tahi kirjallisilla opetuksilla, neuvoilla ja ohjeilla herättää myötätuntoisuutta ja rakkautta eläimiin sekä kaikilla mahdollisilla keinoilla ehkäistä eläinrääkkäystä ja valvoa, että voimassa olevia asetuksia noudatetaan”. Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti seuran tarkoitus oli ”osittain ja yleisesti herättää tuntoa kotieläinten siivoon ja lempeään menettelyyn” sekä ”estää kaikenlaista eläinten kiduttamista”. Ensimmäisiä puheenjohtajia olivat pormestari Carl Gustaf Alléen (vuosina 1875 - 1902), luonnonhistorian lehtori [[Albert Theodor Böök|Albert Theodor Böök]] (1902 – 1926), sekä varatuomari Harry Pomoell (1926 - 1939).

Aluksi seura keskittyi kotieläinten suojeluun. Karjan ja erityisesti hevosten huono kohtelu aiheutti eniten päänvaivaa. Yhdistyksellä oli tapana esimerkiksi valvoa hevosten myyntiä markkinoilla ja lunastaa huonokuntoiset hevoset. Myös pikkulinnut olivat suojelun kohteena. Vuosina 1875-1915 seura lunasti 1095 hevosta huonon kohtelun ja hoidon vuoksi. Ihmisiä pyrittiin ohjaamaan ja neuvomaan jakamalla eläinsuojeluaiheisia lehtiä ja kirjasia. Lapsille järjestettiin eläinsuojeluaiheiset Sylvia-juhlat Kaupunginpuistossa 1900-luvun alusta alkaen aina vuoteen 1932 asti. [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnassa]] järjestettiin Suomen Yleinen Eläinsuojelukongressi vuonna 1917.

Talvisota katkaisi Eläinsuojeluseuran toiminnan, eikä se sotien jälkeen enää jatkunut. Vuonna 1966 asessori [[Harald Toivola|Harald Toivola]] herätti henkiin eläinsuojeluaatteen Hämeenlinnassa, ja vanhan seuran työn jatkajaksi perustettiin Hämeenlinnan Seudun Eläinsuojeluyhdistys. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Viljanen, joka otti sydämenasiakseen sorsien talviruokinnan. Yhdistyksessä toimivat eläintenvalvojat puuttuivat eläinten huonoon kohteluun ilmoitusten perusteella. Tämä työ jatkui vuoteen 1971, jolloin eläinsuojelulaki määritteli viranomaisille kuuluvan eläinsuojeluvalvonnan.

Hämeenlinnan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksessä oli vuonna 1971 jäseniä oli 250. Samana vuonna yhdistys oli käyttänyt 3500 kiloa viljaa eläinten ruokkimiseen ja hankkinut 102 koiralle kodin.

== Toimintaa ja tapahtumia ==

[[Image:Elaintensuojelunayttely.jpg|thumb|right|300px|Eläintensuojelunäyttely kirjastossa 2008. Kuva: Mervi Koski]]Aluksi yhdistyksen tukemana toimi löytökoirille tarkoitettu eläinkoti. Yhdistys järjesti yleisötilaisuuksia ja teki valistustyötä koululaisten parissa. Vuonna 1970 vahvistetut säännöt kertoivat yhdistyksen tehtäväksi ”koettaa jäsentensä kautta kirjallisilla opetuksilla, neuvoilla ja ohjeilla herättää myötätuntoa ja rakkautta eläimiin, kaikilla mahdollisilla keinoilla ehkäistä eläinrääkkäystä ja valvoa, että voimassa olevia asetuksia tässä suhteessa noudatetaan.” Vuosien varrella yhdistys on järjestänyt lukuisille eläimille uuden kodin tai hoitopaikan. Se on ollut järjestämässä lemmikkien hautausmaata. Yhdistys on avustanut ja tukenut kissa- ja koirakotia.

Yhdistys kiertää eri paikoissa tekemässä valistustyötä. Heitteille jätetyille kissoille ja koirille pyritään löytämään koti. Vuonna 2007 yhdistys osallistui Rengon markkinoille ja [[Hämeenlinnan elomessut|Hämeenlinnan Elomessuille]] sekä myi lahjoituksina saatua tavaraa kirpputorilla, jonka tuotto meni eläinten hyväksi.

Eläintenviikolla 2008 yhdistys järjesti yhdessä [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] kanssa kirjastokävely-illan, jossa esittäytyivät Kissakoti Kattila, Koirakoti Tassula ja kaverikoiratoiminta. Esillä oli eläinsuojeluaiheinen valokuvanäyttely sekä taiteilija Leena Hurtigin eläinaiheisia tauluja. Viikolla kuultiin ajankohtaista asiaa eläintensuojelusta.

Eläinsuojelutyöhön kaivataan lisää auttavia käsiä ja tuoreita ajatuksia. Etenkin Kissakoti Kattila on helisemässä työvoimapulan vuoksi. Heitteillejätetyt kissat ovat suuri ongelma, koska niitä otetaan ja jätetään, kun perheistä jaetaan ilmaiseksi pentuja.

== Jäsenlehti Rapsutus ==

Iso Rapsutus on yhdistyksen lehti. Rapsutuksessa käsitellään ajankohtaista lemmikkieläimiin, hyötyeläimiin ja luonnon eläimiin liittyviä asioita. Niissä julkaistaan eläinten oikeuksien julistus, tosikertomuksia eläinten kohtalosta, vastustetaan eläinkokeita, eläinten heitteille jättöä, turkiseläinten oloista, eläinrääkkääjien saamista tuomioista, pentutehtailu, kotieläinten hoidon rationalisoinnista, valistetaan eläinten asianmukaisesta hoidosta siitä, kuinka eläimet ovat ihmiselle parantavaa terapiaa. Siellä on tilaa myös jäsenistön ajatuksille ja kirjoituksille. Aikaisemmin lehden nimi oli Karvaturri. Rapsutus-lehdessä kerrotaan myös yhdistyksen tapahtumat ja tärkeät kuulumiset.

== Lähteet ==

*Eläinsuojeluyhdistys hankki 102 koiralle viime vuonna kodin. Hämeen Kansa 18.2.1971
*Hämeenlinnan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksessä on jo 250 jäsentä. Hämeen Sanomat 19.2.1971
*Kulmilta. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 4.10.2008
*Kauppila, Teresa: Eläinsuojelutyö kaipaa kipeästi lisää väkeä. Hämeen Sanomat 5.10.2008
*Mikä on eläinsuojeluyhdistys. Hämeen Kansa 6.4.1971
*Moilanen, Pekka: Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistys toimii virkeästi satavuotiaanakin. Hämeen Sanomat 17.4.1977
*http://www.elainsuojelu.fi

[[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]

Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys

2009-08-12T10:20:04Z

Merjanu:

Hämeen Linnan Keskiaikayhdistyksen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää kiinnostusta hämäläiseen, suomalaiseen ja pohjoismaiseen keskiaikaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan.

== Toiminta ==

Yhdistyksen tehtävänä on sääntöjen mukaan järjestää Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä eri historiallisiin aikakausiin sovitettuja tapahtumia ja niihin liittyen esitelmiä ja seminaareja sekä musiikki-, laulu-, leikki- ja näytöstilaisuuksia. Yhdistys tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

Yhdistys järjestää vuosittain elokuussa talkootyönä [[Hämeen keskiaikamarkkinat]] -nimisen tapahtuman, jossa on ollut parhaimmillaan yli 10 000 kävijää. Yhdistys pyrkii myös seutukunnalliseen yhteistyöhön.

== Yhdistyksen perustaminen ==

Ensimmäisiä keskiaikamarkkinoita vietettiin vuonna 1997 [[Hämeen linna|Hämeen linnalla]]. Järjestäjänä oli Pohjola-Nordenin Hämeen piiri ry. Yhteistyökumppaneiden kaarti oli huomattava: Hattulan seurakunta, Hämeen Heimoliitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen linna ja museovirasto, Linnan ravintolat, Hämeenlinnan seurakunta, Suomen keskiaikaseura, Suomi live-roolipelaajat ja Tampereen hiippakunta. Viikonlopun tapahtumat alkoivat linnassa pidetyillä Hämeen käräjillä. Viikonvaihteessa mukana olivat myös Mäntän nuorisosirkus ja norjalainen näyttelijäryhmä. Linnan muureilla raikuivat laulut ja soitanto. Piispa Juha Pihkalan johdolla tehtiin kahdensadan hengen vaellus, joka päätyi [[Hattulan Pyhän ristin kirkko|Hattulan Pyhän ristin kirkkoon]].

Koska tapahtumasta haluttiin tehdä perinne ja se haluttiin pitää Hämeenlinnassa, vuonna 1999 perustettiin yhdistys, joka suunnittelisi tapahtuman jatkossa. Yhdistyksen nimeksi tuli Hämeen Vanhan linnan Keskiaikamarkkinat ry. Yhdistys rekisteröitiin 13.4.2000. Vuonna 2001 nimi muutettiin Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys ry:ksi.

 

== Lähteet ==

*Keskiaikamarkkinat Hämeen linnassa. Yhteishyvä 18.5.2006
*http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/matkailu/matkaopas/keskiaikamarkkinat_hameen_linn/fi_FI/keskiaikamarkkinat_hameen_linnassa/
*http://www.keskiaikamarkkinat.net
*Ijäs, Kalevi: Keskiaikamarkkinat Linnalla. Hämeenlinna-Wanaja –kotiseutujulkaisu 2006, nro 54, s.

[[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]

Luokka:Urheiluseurat

2009-08-12T10:18:51Z

Merjanu:

[[Category:Urheilu_ja_liikunta]][[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]

Luokka:Kotiseutuyhdistykset

2009-08-12T10:18:20Z

Merjanu:

[[Category:Seurat ja yhdistykset]]

Luokka:Kansalaisopistot

2009-08-12T10:10:52Z

Merjanu:

[[Category:Oppilaitokset]]

Luokka:Ammatilliset oppilaitokset

2009-08-12T10:10:16Z

Merjanu:

[[Category:Oppilaitokset]]

Luokka:Museot

2009-08-12T10:06:34Z

Merjanu:

[[Category:Kulttuuri]]

Luokka:Kulttuuri

2009-08-12T10:04:46Z

Merjanu: Ak: Uusi sivu: Category:Aihealueet

[[Category:Aihealueet]]

Tiedosto:EntHlinnankirjasto.jpg

2009-08-11T06:36:11Z

Merjanu: Hämeenlinnan entinen kirjastotalo Pikkutorilla. Kuva: Hannu Lehtonen

Hämeenlinnan entinen kirjastotalo Pikkutorilla. Kuva: Hannu Lehtonen

Tiedosto:Laaninhallitus1.jpg

2009-08-11T06:13:24Z

Merjanu: Lääninhallituksen rakennus Hämeenlinnan torin laidassa. Kuva: Mervi Koski

Lääninhallituksen rakennus Hämeenlinnan torin laidassa. Kuva: Mervi Koski