Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Axel Wilhelm Wahren

2011-09-02T17:20:31Z

Maarit:

[[Image:A.W.Wahren.JPG|thumb|right|150px|Axel Wilhelm Wahren. Kuva Forssan museon kokoelmista]]Ruotsalaissyntyinen saksalaiset sukujuuret omaava Axel Wilhelm Wahren oli Forssan puuvillatehtaan perustaja ja siten koko nykyisen [[Forssan kaupunki|Forssan kaupungin]] perustaja. Wahren oli edelläkävijä monella elinkeinoelämän osa-alueella. Hänen voidaan katsoa olleen Suomen teollisuuden ensimmäisiä ns. moderneja yrittäjiä. Wahren sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1876 ja hänet aateloitiin vuonna 1883.

A.W. Wahren syntyi Tukholmassa 10.12.1814 (k. 28.8.1885 Tammelassa). Hän muutti Suomeen vuonna 1838. Teollisen toiminnan Wahren aloitti Suomessa vuokraamalla Jokioisten Verkatehtaan (myöhemmin Tampereen Verkatehdas, nykyisin Tamfelt). Vuokra-aikanaan (1838-1851) Wahren uudisti tehdasta ja nosti sen alallaan maan johtavaksi tuotantolaitokseksi.

Jokioisista Wahren siirtyi nykyisen Forssan kaupungin alueelle. Yhtiökumppaneidensa [[Henrik Borgström|Henrik Borgströmin]] ja [[Conrad Hernmark|Conrad Hernmarkin]] taloudellisella tuella hän perusti vuonna 1847 [[Forssan puuvillakehräämö|Forssan puuvillakehräämön]]. Kehräämön perustamisen mahdollisti myös ns. [[Kuhalan kotitarvemyllyn ns. myllysopimus|myllysopimus.]] Wahren laajensi tehtaan tuotantoa vuonna 1854 perustamalla kutomon. Kehräämö ja kutomo yhdistettiin vuonna 1859 Forssan Osake Yhtiöksi. Merkittävä uudistus yhtiön toiminnassa oli vuonna 1861 perustettu kangaspaino. Yhtiö sulautui vuonna 1934 Finlayson & Co Ab:n.

A.W. Wahren oli ajallaan esimerkillinen tehtaanpatruuna. Hän vaikutti monella tapaa [[Forssan tehdasyhteisö|Forssan tehdasyhdyskunnan]] elämään. Hän rakennutti työläisilleen mm. asuntoja, kouluja (mm. [[Tehtaankoulu|Tehtaankoulu]] ja [[Aleksanterin kansakoulu|Aleksanterin kansakoulu]]), [[Forssan tehtaitten työväen yhteinen lainakirjasto|kirjaston]] ja [[Tehtaankoulu|kirkon]] sekä järjesti maksuttoman terveydenhuollon. Yhtiö ylläpiti myös mm. [[Forssan Osake Yhtiön kauppapuoti|kauppaa]]. Wahrenin toimeksiannosta huomattavan osan tehdasyhdyskunnan rakennuksista suunnitteli arkkitehti [[Theodor Chiewitz|Georg Theodor Polychron Chiewitz]].

A.W. Wahren vaikutti suomalaisen elinkeinoelämän kehitykseen myös Forssan ulkopuolella. Hän oli perustamassa Suomen Yhdyspankkia ja kuului Kymi Oy:n perustajiin. Hänen asiantuntemustaan käytettiin myös teollisuusnäyttelyiden tuottamiseen. Hän toimi Helsingin teollisuusnäyttelyn pääkomissaarina vuonna 1876 sekä Pariisin vuoden 1878 maailmannäyttelyn palkintolautakunnassa Suomen edustajana. Wahren oli myös merkittävä [[Forssan_Osake_Yhtiö_ja_maatalous|maatalousmies]]. Hän käytti mm. vuoroviljelyä ja salaojitusta [[Wiksbergin kartano|Wiksbergin kartanon]] mailla. 

== Lähteet ==

[http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=130 Kansallisbiografia]

Alho, Keijo: Axel Wilhelm Wahren 1814-1885. Teoksessa: Suomen teollisuuden suurmiehiä, Porvoo 1961, s. 31-58. Axel Wilhelm Wahren. Teoksessa: Maanpää, J: Suomalaisia suurliikemiehiä. 1942, s. 50-70. Kaukovalta, K.V.: A.W. Wahren. Teoksessa: Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä XIII, 1932, s. 17-23. Niemi, Onni: Axel Wilhelm Wahren. Teoksessa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja XXXIII, 1964, s. 9-80. 

 

[[Category:Forssalaisia|Wahren]] [[Category:Merkkihenkilöt|Wahren]]

Tiedosto:Uudenkartanon viljamakasiini.jpg

2011-09-02T17:03:09Z

Maarit:

Tiedosto:Uudenkartanon navetta.jpg

2011-09-02T17:02:26Z

Maarit:

Tiedosto:Kartanokadun pytingit.jpg

2011-09-02T17:01:57Z

Maarit:

Tiedosto:Korkeavahan nakotorni.jpg

2011-08-29T18:17:37Z

Maarit:

Tiedosto:Forssan saha.jpg

2011-08-29T18:08:12Z

Maarit:

Tiedosto:Forssan-Tammelan Saastopankkitalo.jpg

2011-08-29T17:07:17Z

Maarit:

Forssan Osake Yhtiön keuhkotautiparantola

2011-08-29T17:06:25Z

Maarit:

[[Image:Keuhkotautiparantola.jpg|thumb|right|300px|Kuva: Forssan museon kuva-arkisto.]]Tehtailija [[Axel Wilhelm Wahren|A.W. Wahrenin]] johtamassa Forssan Osake yhtiössä suunniteltiin keuhkotautiparantolaa jo vuonna 1912. Rakennus valmistui 1914, mutta se avattiin vasta kaksi vuotta myöhemmin. Suuri kaksikerroksinen hirsirakennus sijaitsi ns. Lammin harjulla [[Forssa|Forssassa]]. Parantola oli toiminnassa ainoastaan muutamia vuosia ennen kuin se suljettiin.

Laitos siirtyi tuberkuloosiyhdistyksen omistukseen ja rakennusta laajennettiin 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Parantolatoiminnan loputtua rakennusta käytettiin mm. asuntolana. Rakennus purettiin vuosina 1977-78, kun sen paikalle alettiin suunnitella hotellia. 

== Lähde ==

Ahonen, Kaisa: Forssan teollisuusympäristön historiaa. 1978.

 

[[Category:Historialliset_rakennukset]] [[Category:Forssa]]

Tiedosto:Keuhkotautiparantola.jpg

2011-08-29T16:55:39Z

Maarit:

Tiedosto:Keilarata.jpg

2011-08-29T16:40:43Z

Maarit:

Theodor Chiewitz

2011-08-29T16:35:06Z

Maarit:

Arkkitehti [[Image:Chiewitzin muistolaatta.jpg|thumb|right|150px|Turun Läntisellä rantakadulla talon seinässä olevan muistolaatan on lahjoittanut Tukholman rakennusyhdistys vuonna 2000.]]Georg Theodor Polychron Chiewitz oli ruotsalainen arkkitehti ja insinööri, joka toimi Suomessa 12 vuotta. Hän oli Turun ja Porin läänin ensimmäinen lääninarkkitehti. Häntä on luonnehdittu aikansa omaperäisimmäksi ja luovimmaksi, monipuolisimmaksi ja ahkerimmaksi arkkitehdiksi.  

== '''Henkilöhistoriaa''' ==

Chiewitzit olivat tulleet Ruotsiin 1600-luvulla Puolasta. Theodor Chiewitz syntyi Tukholmassa 5.10.1815. Hän aloitti opinnot Tukholman teknillisessä instituutissa vuonna 1827. Hän jatkoi opintojaan Kuninkaallisen taideakatemian arkkitehtikoulussa 1829 ja valmistui sieltä 1832.

Chiewitz toimi Nyköpingin konepajalla piirtäjänä ja rakennusvastaavana huhtikuusta 1832 lokakuuhun 1833. Sen jälkeen hän piirsi laivoja sekä suunnitteli ja rakensi koneita laivaston suunnitteluosastolla aina elokuuhun 1834 asti. Tämän jälkeen hän työskenteli Kreikassa vuoteen 1836, Ericssonin piirustustoimistossa Englannissa 1837-39 ja Pariisissa vuoteen 1840.

Vuonna 1841 Chiewitz siirtyi Tukholman Taideakatemian opettajaksi, jossa jatkoi vuoteen 1843. Vuosina 1843-46 hänen toimeksiantonsa tulivat Ruotsin Kuninkaalliselta vankeinhoitolaitokselta.

Chiewitz avioitui marraskuussa 1842 kauppiaan tytär Laura Malvina Magnusonin kanssa. Pariskunta oli lapseton. He erosivat vuonna 1855. Toisen avioliittonsa Chiewitz solmi 1856 Tukholman kaupunginlääkärin tyttären Vilhelmina Maria Elisabeth af Grubbensin kanssa.

Jo 1840-luvulla Chiewitz oli perustanut Tukholmaan yksityisen piirustus- ja patenttitoimiston. Sen kaikki hankkeet eivät osoittautuneet taloudellisesti kannattaviksi ja Chiewitz ajautui konkurssiin ja maanpakoon. Hän muutti Turkuun 17.1.1851.

== '''Toiminta Suomessa''' ==

Kaksi kuukautta Suomeen muuttonsa jälkeen hän alkoi toimia apulaisarkkitehtina Helsingin intendenttikonttorissa (nyk. Senaattikiinteistöt). Kun hänelle oli myönnetty suuriruhtinaskunnan kansalaisuus, hänet nimitettiin 26.5.1852 Turun lääninarkkitehdiksi. Tässä tehtävässä hän toimi kuolemaansa (28.12.1862) saakka. Vuodesta 1860 alkaen hän toimi myös Turun kaupunginarkkitehtina.

Suomessa Chiewitzin toimialaan kuuluivat kaikki kuvernöörin antamat tehtävät. Ne olivat usein sotilasrakennusten suunnittelua. Lääninarkkitehtina hän vastasi kruunun rakennuksista ja seurakuntien rakennustoiminnasta sekä niiden kirkoista. Hän toimi myös kaupunkisuunnittelijana ja tarkastajana. Kunnallisista tehtävistä tärkeimpiä olivat sillat.

Suomen rakennushallinnon 175-vuotisjuhlaan liittynyt Turun Chiewitz-näyttely esitteli vuonna 1986 hänen töistään yli 150 kohdetta. Joukossa oli useita sotilasrakennuksia, vankiloita, koulurakennuksia, sairaaloita, siltoja piirustuksineen ja kustannuslaskelmineen, sekä useita tehdasrakennuksia (mm. Nuutajärven lasitehdas, Littoisten verkatehdas, Auran sokeritehdas, Tampereen pellava- ja rautatehdas). Chiewitz osallistui myös ainakin 23 kirkon rakentamiseen ja korjaamiseen ja suunnitteli ainakin kuusi asemakaavaa (Pori, Loviisa, Uusikaupunki, Rauma, Salo ja Maarianhamina).

Samanaikaisesti Chiewitzilla oli runsaasti yksityisiä toimeksiantoja. Hän suunnitteli mm. huviloita ja asuinrakennuksia Turkuun ja Helsinkiin. Tunnetuimpia ovat Helsingin Ritarihuone (1862) ja Nya Teatern. Teatterirakennus tosin paloi jo vuonna 1863, mutta uusi rakennus noudatteli Chiewitzin suunnitteleman rakennuksen muotoa.

Chiewitzin tärkeitä tukijoita ja yhteistyökumppaneita olivat mm. kreivi Adolf Eugene von Rosen (1797-1886) sekä valtioneuvos Lars Gabriel von Haartman (1789-1859). Viime mainittu johdatti hänet myös kenraalikuvernööri, ruhtinas Aleksandr Sergejevitj Menschikovin (1787-1869) lähipiiriin. Chiewitzin tärkein ystävä ja toimeksiantaja Suomessa oli kuitenkin [[Axel Wilhelm Wahren|Axel Wilhelm Wahren]] (1814-1885).

== '''Toiminta Forssassa''' ==

Chiewitz ja A.W. Wahren tunsivat toisensa jo Ruotsissa. He opiskelivat samaan aikaan Tukholman teknillisessä instituutissa. Wahren oli Chiewitzin merkittävin yksityinen toimeksiantaja Suomessa.

Chiewitz suunnitteli 15 eri hanketta Forssan tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Näihin kuuluivat mm. Wahrenin asuinrakennuksen ([[Corps_de_Logie|Corps de Logie]]) viimeistelytyöt, Forssan keilarata, Forssan ja Wiksbergin tehtaat, Kostholli eli henkilökunnan ruokala ja kokoussali, Wiksbergin kivimuuri eli kutomomestarin ja kirjanpitäjän asunto sekä yhtiön kokoussali, [[Tehtaankoulu|Tehtaankoulu]], talvipuutarha, yhtiön [[Forssan Osake Yhtiön kauppapuoti|kaupparakennus]] sekä lääkärintalo. Ehkä erikoisimpia hänen töistään oli Forssaan Wiksbergin tehtaalle piirretyt asuinrakennukset. Hän suunnitteli seitsemän samankokoista ja –näköistä rakennusta, jotka eri tavoin sisätiloiltaan jaettuna palvelivat sekä työntekijöiden että työnjohdon asuintarpeita. Chiewitz laati myös puistoehdotuksia Forssaan.

== Lähteitä ==

Mohlin, Torgil: Georg Theodor Polychron Chiewitz Torgil Mohlinin ja Olof Holmbergin kuvaamana. Helsingfors, 2009. ISBN 978-952-99780-2-1

Kaukovalta, K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa, 1934. 

[[Category:Merkkihenkilöt|Chiewitz]] [[Category:Forssa]] [[Category:Arkkitehdit|Chiewitz]]

Tiedosto:Corps de Logie.jpg

2011-08-29T16:19:41Z

Maarit:

Tiedosto:Tehtaan kauppapuoti.jpg

2011-08-29T16:03:33Z

Maarit:

Forssan kaupunki

2011-08-29T16:02:02Z

Maarit:

[[Image:Forssan vaakuna.svg.png|thumb|right|100px|Forssan kaupungin vaakuna]]Forssan kaupunki sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeen]] maakunnan lounaisessa osassa, Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien muodostaman kolmion keskipisteessä.

Forssassa on asukkaita 17 870 (2008). Kaupungin pinta-ala on 254,7 km2. Vesistöjä on suhteellisen vähän, tunnetuimmat keskustaajaman läpi virtaava [[Loimijoki|Loimijoki]], ja haja-asutusalueen pohjoisosassa sijaitseva [[Koijärvi|Koijärvi]]. [[Lounais-Häme|Lounais-Hämeessä]] sijaitseva Forssa on Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien muodostaman n. 36.000 asukkaan talousalueen työssäkäynnin keskus. Työpaikkaomavaraisuus on noin 127 %.

Itsenäisenä kuntana Forssa syntyi vuonna 1923, kun se irrotettiin Tammelan kunnasta omaksi kauppalakseen. Kaupunkioikeudet Forssa sai vuonna 1964. Vuonna 1969 Koijärven kunta liitettiin Forssaan.

Loimijoen rannalla on myös yksi Suomen vanhimmista veneseuroista: [[Forssan Veneseura Riento ry|Forssan Veneseura Riento ry.]] Veneseura on perustettu vuonna 1930. 

== Historiaa ==

[[Image:Forssan tehdas.JPG|thumb|right|300px|Kuva: Forssan museo]][[Forssan tehdasyhdyskunta|Forssan tehdasyhdyskunta]] oli aikoinaan Suomen suurimpia teollisia asutuskeskuksia, vaikka se ei täyttänytkään kaupungille ominaisia tunnusmerkkejä. Nykyiseen Forssan kaupunkikeskustaan kuuluvat entiset maaseutukylät olivat aiemmin vain osa Tammelan pitäjää. Kehitys teollisuustaajamaksi alkoi, kun [[Axel Wilhelm Wahren|Axel Wilhelm Wahren]] perusti [[Forssan_puuvillakehräämö|puuvillakehräämön]] vuonna 1847 Loimijoen varrelle, Kuhalankosken partaalle. Sijaintinsa takia koko tehdasyhdyskunnan nimeksi muodostui [[Forssa|Forssa]] (ruots. fors, koski). Vuonna 1854 Wahren perusti Loimijoen yläjuoksulle vielä kutomon ja myöhemmin värjäämön sekä kangaspainon. Vielä nykyisinkin Forssassa on nähtävissä runsaasti Wahrenin ajan rakennuksia ja puistoja, esim. [[Forssan kehräämöalue|Kehräämöalue]], [[Forssan kutomoalue|Kutomoalue]], Yhtiönpuisto, Ronttismäki (nyk. Kalliomäki). 

 

== Kaupunginosat ==

Haudankorva (Viksbergin asuntoalue ja teollisuusalue), Järvenpää, Kaikula, Keskusta (Keskusta ja Sortohaka), Kivimäki, Korkeavaha, Kuhala (Vanha Kuhala, Uusikylä, Yliskylä, Kekkala ja Tölö), Kuusto, Lamminranta, Linikkala (Kalliomäki), Ojalanmäki, Paavola, Pikkumuolaa (tai Pikku-Muolaa), Pispanmäki, Talsoila (Talsoila ja Rantalanmäki), Vieremä (Vieremä ja Takavieremä) sekä Kojo, Matku, Suonpää ja Parkkiaro. 

 

== Lähteet ==

[http://www.forssa.fi Forssan kaupungin kotisivut]

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Forssa http://fi.wikipedia.org/wiki/Forssa]

Peltovuori, Risto, Forssan historia. Forssa 1993. ISBN 951-9026-31-2 [[Coordinates::60.815794, 23.620949| ]]

[[Category:Forssa]]

Tiedosto:Alkuperainen kehraamorakennus.jpg

2011-08-29T15:42:46Z

Maarit:

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys

2011-08-29T15:41:13Z

Maarit:

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys on perustettu vuonna 1923. Esityksen perustamisesta teki silloinen maisteri, sittemmin professori [[Esko Aaltonen|Esko Aaltonen ]](1893 – 1966), joka toimi ensin yhdistyksen sihteerinä ja myöhemmin puheenjohtajana. Yhdistyksen kolme tärkeintä toimintasuuntaa olivat maakunnallisen museon aikaansaaminen, Lounais-Hämeen historian tutkiminen ja kotiseutuhengen vaaliminen.[[Image:EA 200.jpg|thumb|right|300px|Professori Esko Aaltonen. Kuva Forssan museo]]

== Museotoimintaa ==

Esineiden kerääminen seudullista museota varten lähti käyntiin suuren innostuksen myötä. Kahtena vuotena järjestettiin suuret talkoojuhlat, joihin toivottiin tuotavan tuliaisiksi vanhoja esineitä. Lisäksi palkattiin erityisiä asiamiehiä, jotka kiersivät kylästä kylään etsimässä ja tarvittaessa jopa ostamassa vanhaa tavaraa. Kokoelmia varten oli saatu käyttöön pieni luokkahuone Forssan yhteiskoulusta, joka täyttyi pian. Luokka jouduttiin luovuttamaan vuonna 1930 koulun käyttöön ja esineistö siirrettiin varastoihin ullakolle, kellariin ja jopa liiteriin. Arkistotavara saatiin turvaan [[Aleksanterin_kansakoulu|Aleksanterin kansakoululle]]. Keväällä 1934 yhdistys vuokrasi Viksbergin kartanon entisen konttorirakennuksen, jonne rakennettiin museonäyttely. Kartanon tiloista jouduttiin luopumaan vuonna 1940, kun tilat tarvittiin karjalaisia evakoita varten. Esineet siirrettiin jälleen varastoon, tällä kertaa viideksi vuodeksi. Vuonna 1945 saatiin tilat museota varten entisestä Suojeluskunnan talosta eli nykyisestä Teatteritalosta. Osa suurempikokoisista tavaroista oli kuitenkin jätettävä edelleen Viksbergiin varastoon. Vuosikymmenten kuluessa tilanahtaus kävi entistä selvemmäksi ja 1978 tehtiin sopimus yhdistyksen ja Oy Finlayson Ab:n kanssa entisen kehräämöalueella sijaitsevan pumpulimakasiinin muuttamisesta museotarkoituksiin sopivaksi. [[Lounais-Hämeen museo|Lounais-Hämeen museo]] avattiin yleisölle toukokuussa 1980. Vuoden 2010 alusta lähtien [[Forssan_kaupunki|Forssan kaupunki]] vastaa museotoimesta ja yhdistys keskittyy kotiseutuhenkiseen toimintaan.

== Julkaisut ==

Julkaisutoiminnalla on ollut tärkeä sija Kotiseutuyhdistyksen toiminnassa. Ensimmäinen [[Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja|Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja]] ilmestyi jo vuonna 1924 ja vuonna 2009 ilmestyi järjestyksessään jo 78. julkaisu. Vuosikirjan toimittajana oli yli neljän vuosikymmenen ajan professori Esko Aaltonen. Hänen jälkeensä toimituskuntaan ovat kuuluneet mm. Matti Aaltonen, Aulis Oja, Esko Viljanen, Toivo Vuorela, Lauri Pohjakallio ja Ilppo Aaltonen. Kirjasarjan julkaisemista vuosikymmenestä toiseen voidaan pitää ainutlaatuisena saavutuksena suomalaisessa kulttuurimiljöössä. Yhdistyksen muuhun julkaisutoimintaan kuuluvat mm. Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä, Lounaishämäläisiä merkkimiehiä ja Lounaishämäläisiä sukuja. Vuodesta 1945 lähtien yhdistys on julkaissut myös Lounais-Hämeen Joulu – lehteä.

== Kotiseututyötä ==

Kotiseutuhenkeä yhdistys on vaalinut monella tavalla. Näkyvintä toimintaa alkuvuosikymmeninä olivat erilaisten juhlien järjestäminen (maakuntajuhlat, juhannusjuhlat) sekä muistomerkkien pystyttäminen (Hakkapeliittapatsas, Raivaajapatsas Urjalassa, Edelfeltin kivi Kaukolanharjulla). Yhdistyksen edustajat osallistuivat myös useiden kansallispukujen ja pitäjänvaakunoiden suunnitteluun. Mahtava talkoohengen tulos on maamme ensimmäinen kotiseututalo [[Lounais-Hämeen Pirtti|Lounais-Hämeen Pirtti]], joka valmistui v. 1947.

== Lähteet ==

Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjat 42-1973 ja 49-1980 

{{Tynkä}}

[[Category:Kotiseutuyhdistykset]] [[Category:Museot]]

Tiedosto:Aleksanterin kansakoulu.jpg

2011-08-29T14:59:36Z

Maarit:

Tiedosto:Forssan veteraanipatsas.JPG

2011-03-16T18:24:16Z

Maarit:

Tiedosto:Kalevi Aho Fimic.jpg

2011-03-16T11:24:18Z

Maarit:

Tiedosto:Voimala Forssan kaupunki.JPG

2011-03-12T09:48:02Z

Maarit:

Tiedosto:Kehraamo Forssan kaupunki.JPG

2011-03-12T09:44:41Z

Maarit:

Tiedosto:Teatteritalo 1974 pieni Forssan kaupunki.jpg

2011-03-11T13:02:15Z

Maarit:

Tiedosto:Teatteritalo Forssan kaupunki.JPG

2011-03-11T12:49:44Z

Maarit:

Tiedosto:Kauppakatu nyk Maakunta Forssan museo.JPG

2011-03-11T12:44:39Z

Maarit:

Tiedosto:Koskisenkoulu Forssan museo.JPG

2011-03-11T12:37:32Z

Maarit:

Tiedosto:Linikkalan vanha koulu Forssan museo.JPG

2011-03-11T12:28:25Z

Maarit:

Tiedosto:Forssan yhteislyseo vanhaosa 61 Jari Helminen.JPG

2011-03-03T13:45:18Z

Maarit:

Tiedosto:Kerhola rajattu pieni.JPG

2011-03-03T12:28:16Z

Maarit:

Forssan kaupunginkirjasto

2011-03-03T11:23:16Z

Maarit:

[[Image:Forrsan kirjaston paaty.jpg|thumb|right|150px|Forssan kaupunginkirjasto]]Forssan kaupunginkirjasto toimii Wahreninkadulla Loimijoen rannalla [[Forssan Kehräämöalue|Forssan Kehräämöalueella]]. Pääkirjaston nykyiset 2140 m2 tilat on saneerattu vanhaan karhekehräämöön. Pääkirjaston lisäksi asiakkaita palvelee kirjastoauto. Kirjastoauton pysäkkejä on haja-asutusalueella ja kaupungin keskustassa. Kirjastoauto käy kouluvuoden aikana myös kaikilla Forssan kouluilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 14 vakituista työntekijää. Kirjaston kokoelmassa on n. 145 000 nidettä.

== Louna-kirjastot ==

Kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä ns. Louna-kirjastojen kanssa. Louna-kirjastoyhteistyö hyväksyttiin Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnanhallituksissa vuonna 1985 em. kuntien kirjastojen keskeiseksi työmuodoksi. Keskeisimpiä yhteistyön alueita ovat alusta asti olleet kirjastojen tietojärjestelmä sekä aineistohankinta, mutta muutkin kirjastopalvelun kehittämishankkeet on totuttu tekemään yhteistyönä. Kirjaston asiakkaan näkökulmasta Louna-kirjastot toimivat kuin yksi kirjastolaitos. Asiakas voi yhdellä kirjastokortilla asioida kaikissa Louna-kirjastojen palvelupisteissä. Myös kirjastojen käyttösäännöt ja maksut ovat samat. Monipuolinen yhteistyö on vuosikymmenten aikana tuonut kunnille myös huomattavia kustannussäästöjä.

== Palvelut ==

[[Image:Forssan kirjaston lainaustoimisto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston lainaustoimisto]]Kaupunginkirjaston kokoelmissa on erikielisiä kirjoja sekä sanoma- ja aikakauslehtiä, nuotteja, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, äänikirjoja, kielikursseja ja karttoja. Kirjaston ylläpitämään kotiseutukokoelmaan kerätään Forssaa käsittelevää aineistoa sekä forssalaisten henkilöiden julkaisemia teoksia. Kotiseutukirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa voi tutustua myös internetissä Louna-kirjastojen yhteisesti ylläpitämässä Lounakirjailijat-tietokannassa.

Kirjaston neuvonta- ja tietopalvelupiste opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä sekä kirjaston käytössä. Neuvonta- ja tietopalvelupiste hoitaa myös aineistovaraukset, kaukopalvelun ja vastaanottaa hankintaehdotuksia.

Kirjasto ylläpitää internetissä kotisivuja, joilta saa lisätietoa kirjaston palveluista sekä kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista. Kotisivuilla julkaistaan myös kuukausittain vaihtuvia kirjavinkkejä. Kotisivuilla tiedotetaan myös kirjaston tapahtumista. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. 

== Historia ==

Forssan tehdasyhdyskunta sai oman kirjaston, kun ns. [[Forssan_tehtaitten_työväen_yhteinen_lainakirjasto|tehtaankirjasto]] aloitti toimintansa 1866. Kirjastoa pidettiin avoinna joka lauantai kolmen tunnin ajan. Ensimmäiset viisi vuotta kirjastoa hoiti kehräämön työnjohtaja Johan Ahlstedt. Kirjasto toimi A.W. Wahrenin osoittamissa tiloissa, kunnes se 1880-luvulla sijoitettiin yhtiön hotellirakennukseen. Sittemmin tehtaankirjasto toimi v. 1900 valmistuneessa seuratalossa, ns. Kirjastotalossa, aina lopettamiseensa eli vuoteen 1927 saakka.

Kunnallinen kirjastotoiminta käynnistyi Forssassa vuonna 1913, kun Forssan kantakirjasto aloitti toimintansa. Se toimi Tammelan kunnallistoimiston etuhuoneessa Hämeentien varrella. Kirjoja oli parisensataa. Forssa irtautui vuonna 1923 Tammelasta ja muuttui samalla kauppalaksi. Kunnallinen kirjastotoiminta ei paljoa muuttunut. Kirjasto kuitenkin muutti tässä yhteydessä Säästöpankin taloon, sen jälkeen vuonna 1925 Aleksanterin koululle.

Vuonna 1927 lopetetun tehtaankirjaston kokoelma lahjoitettiin kauppalankirjastolle. Vuonna 1928 kirjasto muutti kauppalantaloon, jossa toimi aina vuoteen 1953 asti. Tuona aikana otettiin kirjakaappien tilalle käyttöön mm. avohyllyt ja aakkosjärjestys, aukioloaikaa lisättiin 8 tuntiin viikossa, uusittiin johtosääntöä ja perustettiin Kalsuun lainausasema.

Vuonna 1954 kirjasto muutti kauppalantalon 60 m2 huoneesta uusiin 222,5 m2 tiloihin, jotka sijaitsivat uudessa keskuskoulun rakennuksessa Koulukadun varrella. Muutto oli pitkään odotettu ja lainausmäärät kaksinkertaistuivat. Forssan kuntamuoto muuttui 1964 kaupungiksi. Se kohdisti kirjastotoimintaankin uusia odotuksia. Niihin vastattiin perustamalla siirtokokoelmia, aloittamalla satutunti- ja kirjallisuuspiiritoiminta sekä järjestämällä kirjallisuusmatineoita. Kirjastoautotoiminta alkoi vuonna 1973, jolloin sivukirjastot ja lainausasemat lakkautettiin.

Kirjasto toimi Keskuskoululla aina vuoteen 1987 asti, jolloin nykyiset Kehräämöalueen tilat otettiin käyttöön. Kehräämön tiloihin muutettaessa otettiin käyttöön myös kaupunginkirjaston ensimmäinen atk-järjestelmä. Kirjastoauto on uusittu vuosina 1989 ja 2007.  

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Forssab kirjaston etupiha.jpg|thumb|right|292px|Forssan kirjastotalo, ent. Karhekehräämö. Kuva: Forssan kaupunginkirjasto.]]Forssan kirjastotalo Wahreninkadun ja Loimijoen välissä Forssan Kehräämöalueella on entinen karhekehräämörakennus. Se on rakennettu useassa eri vaiheessa vuosien 1874-1963 aikana. Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1982 koko Kehräämöaluetta koskevan kaupan yhteydessä. Karhekehräämö saneerattiin pääasiassa kirjaston käyttöön vuosien 1986-87 aikana. Rakennussuunnittelusta vastasi kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkänen ja sisustussuunnittelusta Ab Studio Knorring Oy Helsingistä. Kirjaston tilat (2 394 m2 ) sijaitsivat kahdessa kerroksessa.

Toisesta kerroksesta sai tilat myös Forssan luonnonhistoriallinen museo.

Pääkirjasto toimii edelleen samassa rakennuksessa, mutta kirjaston kaikki asiakastilat ovat sijainneet syksystä 2007 kirjastotalon ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa ovat edelleen kirjaston hallinto, lukusali, kuunteluhuone ja soitonharjoitteluhuone.

Kaupungin näyttelytila Vinkkelillä on toisessa kerroksessa käytössään noin 300 m2 tilat.

Kirjastotalon ulkopuolella on Aukusti Veuron Aleksis Kivi –patsas vuodelta 1934. Kirjastotalon sisäportaiden yläpuolella oleva metallinen taideteos on tilattu kirjastotaloon 1987 Kari Huhtamolta. Kehräämöalueella oleva A.W. Wahrenin patsas on Walter Runebergin käsialaa (1887). 

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.81503" lon="23.62229">Forssan kaupunginkirjasto, Wahreninkatu 4, 30100 Forssa, puh. (03) 4141 405</marker>
</widget>

 

== Lähteitä ==

Heikkilä, Teuvo: Katsaus kirjastotoimintaan Forssassa 1866-1986. Forssan kaupunki 1987.

Kaupunginkirjaston kotisivut [http://www.forssa.fi/kirjasto http://www.forssa.fi/kirjasto]

Lounais-Hämeen kotiseutukirjailijat http://www.lounakirjailijat.net [[Coordinates::60.814598, 23.621151| ]]

[[Category:Forssa]] [[Category:Kirjastot]]

Kuhalan kotitarvemyllyn ns. myllysopimus

2011-03-03T10:43:15Z

Maarit:

[[Image:Kuhalan mylly.jpg|thumb|right|150px|Kuhalan myllyrakennuksia 1980-luvulla. Kuva: Ulla Nummikoski]]Kun [[Axel Wilhelm Wahren|A.W. Wahren]] oli päättänyt perustaa oman puuvillankehräämön, hän joutui etsimään sille sopivaa paikkaa. Loimijoessa sijaitsi Kuhalankoski noin 10 km Jokioisilta. Koski oli kyllin voimakas tuottamaan käyttövoimaa pienehkölle teollisuuslaitokselle (putouskorkeus 4,4 m).

Wahren alkoi neuvotella em. koskesta ja sen reunalla olevasta [[Kuhalan_kotitarvemylly|myllystä]]. Neuvottelut aloitettiin oikeudenomistajien kanssa ja myllyosakkaat pitivät kokouksen myllärin tuvassa jo 10.9.1844. Kokouksessa käsiteltiin Wahrenin ehdotusta saada rakentaa mylly uudelleen ja perustaa sen yhteyteen muitakin laitoksia. Kaikki osakkaat suostuivat ja ns. myllysopimus allekirjoitettiin vuotta myöhemmin. Näin A.W. Wahren sai sopivan kosken kohtuullisilla ehdoilla käytettäväkseen ja myllyosakkaat hyötyivät myös, koska he vapautuivat myllyn ylläpidosta.

Näin syntyneen myllysopimuksen perusteella Forssan kaupunki ylläpitää Kuhalankosken partaalla olevaa myllyä edelleenkin ja talot, jotka ovat olleet myllyosakkaina, voivat jauhattaa siellä viljaansa nykyisinkin. 

== Myllysopimusteksti ==

”Herra tehtailija Axel Wilhelm Wahrenin ilmoitettua tahtovansa ottaa huolehtiakseen Linikkalan kylässä sijaitsevan Kuhalan kotitarvemyllyn hoidosta ja tulevasta ylläpidosta ehdoin, että hän saisi uudesti rakentaa sen mielensä mukaan ja siihen laittaa muitakin koneistoja ja laitteita vastaiseksi hyödykseen, ovat kaikki osakkaat viime vuoden syyskuun 10 päivänä pidetyssä yhtiökokouksessa yksimielisesti päättäneet luovuttaa vastasanotun kotitarvemyllyn ikuisiksi ajoiksi herra tehtailija Wahrenin vapaaseen hallintaan sekä antaneet allekirjoittaneiden toimeksi tätä asiakirjaa koskevan seuraavan sopimuksen tekemisen sanotun herra tehtailijan kanssa:

1) Kaksi kiviparia on myllyssä aina kunnossa pidettävä osakkaiden yhteisesti käytettäviksi heinäkuun 10 päivästä syyskuun 1 päivään sekä vuoden muuna aikana vuoron mukaan, osakkaiden hyväksymää ohjesääntöä noudattaen. 2) Myllyn uudestirakennuksen pitää olla toimeenpantu kahden vuoden kuluessa syyskuun 10 päivänä 1844 pidetystä yhtiökokouksesta lukien, huomioon ottaen, ettei vanhaa myllyä saa hävittää, ennenkuin uusi mylly on ehtinyt sikäli valmistua, että vain kouru puuttuu. Tähän asti pysyy asia aikaisemmin hyväksytyllä kannalla, mutta heti uuden myllyn valmistuttua joutuvat osakkaatkin osallisiksi sen uusista oikeuksista. 3) Liesi on laitettava uuteenkin myllyyn, mutta osakkaat antavat lämmitykseen tarvittavat halot. 4) Myllymaa ja myllärin rakennukset jäävät kuuluviksi myllyyn, mutta yksi tupa ja yksi talli on laitettava ja osakkaiden tarpeisiin käytettäväksi aina kunnossa pidettävä. 5) Osakkaat vapautetaan kaikista niin hyvin itse myllyn kuin muidenkin tarpeellisten suojain uudisrakennuksista ja korjauksista. 6) Osakkaat eivät tee minkäänlaisia vaatimuksia vanhaan myllyyn uuden myllyn valmistuttua, vaan tunnustavat sen samoin kuin muutkin myllytontilla olevat suojat Herra tehtailija Wahrenille kuuluviksi. 7) Myllynkiviä, jotka tehtailija Wahren taottaa ja aina pitää kunnossa, ei saa laittaa nykyisiä pienemmiksi eli yhdeksää korttelia kahta tuumaa halkaisjjaltaan ja kolmea korttelia paksuudeltaan; jotapaitsi mylly on siten laitettava, että osakkaat voivat siinä toimittaa survejauhatustarpeensa. 8) Pakottavan tarpeen niin vaatiessa olkoon osakkailla oikeus vapaasti käyttää myllyä lauantai-illasta kello kuudesta sunnuntaiaamuun kello kuuteen. 9) Jos syntyisi veden puutetta, on yhtiön kaksi myllynkiviparia pidettävä käynnissä muiden mahdollisesti käytännössä olevien laitosten edellä. 10) Jos Herra tehtailija Wahren tai hänen oikeudenomistajansa laiminlöisi myllyn kuntoonpanon ja sen pitämisen asianomaisessa kunnossa, on osakkailla oikeus tämän tehtävän toimeenpanoon hänen kustannuksellaan. 11) Osakkaat sitoutuvat maksamaan myllärille neljä kappaa ruista vuosittain joka vuoro-vuorokaudelta, mutta jos tapahtuvassa uuden myllyn verotuksessa tullia pantaisiin itse myllyn maksettavaksi, sitoutuvat osakkaat suorittamaan Herra tehtailija Wahrenille tai hänen oikeudenomistajilleen sen tullimaksun, jonka he ovat tähän asti maksaneet korkealle kruunulle. 12) Osakkaille pidätetään oikeus vakuudekseen hakea ja saada myllyyn kiinnitys Herra tehtailija Wahrenin kustannuksella. 13) Tätä sopimusta on kirjoitettava neljä kappaletta, joista yksi jää Wiksbergin tilalle; toinen toimitetaan säilytettäväksi Kuuston kylässä olevalle Salko-nimiselle tilalle; kolmas Jooseppi Juhonpoika Saksalle Linikkalan kylässä ja neljäs kappale toimitetaan herra tehtailija Wahrenille.

Tämä kaikki mitä voimakkaimmin vakuutetaan ja nimiemme allekirjoituksella vahvistetaan. Tammelassa syyskuun 11 päivänä 1845.

 

{| class="FCK__ShowTableBorders" cellspacing="1" cellpadding="1" width="600" border="0"
|-
| C.E. WETTERHOFF omasta ja valtakirjalla Herra Teol. T:ri Tolpon puolesta.
| valign="top" | G. NYMAN 
|-
|
 JOOSEPPI JUHONPOIKA SAKSA   (puum.)

| JOOSEPPI JUHONPOIKA SIMILÄ (puum.)
|-
| JUHO MATINPOIKA LANA (puum.)
|
 HEIKKI JUHANPOIKA SALKO (puum.)

 

|}

 Edellä olevaan sopimukseen selitän kaikin puolin tyytyväni.

{| class="FCK__ShowTableBorders" cellspacing="1" cellpadding="1" width="600" border="0"
|-
|
|
A.W. WAHREN

 

|
|-
|
|
Todistavat:

 

|
|-
| G.A. FREY
|
| P. PETTERSSON”
|}

 

== Lähde ==

Kaukovalta K.V.: Forssan Puuvillatehtaan historia 1847-1934. Forssa 1934.

  

[[Category:Forssa]]

Tiedosto:Forssan asema.JPG

2010-11-03T15:14:21Z

Maarit:

Tiedosto:Vesihelmi altaat.jpg

2010-03-24T09:03:20Z

Maarit:

Tiedosto:Vesihelmi ulkoa.jpg

2010-03-24T08:59:21Z

Maarit:

Tiedosto:Chiewitzin muistolaatta.jpg

2009-11-30T10:22:57Z

Maarit:

Tiedosto:Kuhalan mylly.jpg

2009-11-29T10:57:11Z

Maarit:

Tiedosto:Kuhalankoski.jpg

2009-11-26T12:35:34Z

Maarit:

Tiedosto:A.W.Wahren.JPG

2009-11-24T09:31:36Z

Maarit: