Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Seurattawa esimerkki

2015-01-18T18:46:17Z

Maamies: Ak: Uusi sivu: Helsinki, 11 p. Kesäkuussa '''Seurattawa esimerkki'''. Janakkala 7 p. Kesäkuussa Se on yleisesti tunnusmerkki siweydestä, että sitä miestä tahi niitä miehiä kuunioitet...

Helsinki, 11 p. Kesäkuussa

'''Seurattawa esimerkki'''.

Janakkala 7 p. Kesäkuussa

Se on yleisesti tunnusmerkki siweydestä, että sitä miestä tahi niitä miehiä kuunioitetaan, jotka owat olleet siweyden lewittämistyössä awullisia. Harwoin on tämä tapahtunut meidän maassamme; päin wastoin katsotaan ylimalkaan karsailla silmillä niitä, jotta owat woineet kohota älyämään, että kansamme tarwitsee edistyä, ettei wanhoillaan yhä oleminen woi tuottaa odotettawia hedelmiä tulewaisuudessa. Sitä enemmän kiitosta siis ansaitsee ylimalkaan ne, jotka eiwät wäsy edistäessään kuntaansa, sitä enemmän kiitosta ne, mitkä ymmärtäwät ja owat apuna näille siweyden edistäjille — sitä enemmän, sanon, kuta harwemmassa näitä auttajia tawataan. Monella miehellä naassamme on siweyden edistäjänä seuduissaan suuria ansoita, mutta se, mitä näyttäisi, että pyrintönsä on kantanut, tahi kantaa hedelmiä, ei tule jokaisen osalle; sillä tawallisesti synnyttämät nämä hywillä tarkoituksillaan wihaa wastaansa — ei rakkautta ja kunnioitusta. Waltio woi — ja onkin niitä palkinnut, jotka owat maakunnalle tehnyt hyödyllisiä töitä, mutta en ole wielä koskaan kuullut kuntalaisten — '''kehoittamatta''' — itse ymmärtäneen että owat kiitollisuuteen welkapäät eräälle omalle '''talonpoikaiselle''' jäsenelleen. Sen olen nyt nähnyt ja kuullut ja se todistaa, että wihdoin wiimenkin Suomessa aika koittaa, jona kukin asukas ei enää itsekkäisesti — niinkuin tähän saakka, Jumala paratkoon, useimmissa paikoin — katso omaansa, waan yleistä hyötyä. — Mutta esipuhe sikseen; asia on selwä ilman semmoisetta.

Täällä Janakkalassa asuu wanha mies, talonisäntä Kustaa Paturi, jota pitkäin aikain kuluessa on wäsymättömällä työllä tukenut kuntaansa edistää; hänen ansioitaan en tahdo ruweta luettelemaan; että ne owat tunnetut, näkyy selwään siitä, että niitä tunnustetaan. Kustaan päiwänä eilen oli joukko kuntalaisiansa ennen auringon nousua kokoontunut wanhan kunnioitetun ukon luo, jonka neliäänisesti lauletulla laululla herättiwät. Laulu, jonka talonisäntä, rusthollari Kaapriel Jussilainen oli tätä tilaa warten tehnyt, kuului näin:
Kustaa Paturille.

 Herää Kustaa wuoteeltasi,
 Ehdi askeleillesi;
 Idän ranta tarjoileepi
 Valoansa teillesi.

 Kuntalaises' kunniakses'
 Leposiaas' lähestyy.
 Kiitolliset; — kaipauksees")
 Ystäwäsi yhdistyy.

 Toiwon tähti pilwein alta
 Uusi sullen loistelee.
 Aamuruskos' kiikkaammalta
 Taiwahaltas koittelee.

 Karatkoon siis kaipaukses'.
 Murhe päiwäs' paetkoon;
 Uudet riennot rinnassasi
 Hetimiten herätköön.

 Siemen hywä heittämäsi
 Kunnassasi kukoistaa,
 Laiho kaunis hoitamasi
 Yinpärilläs lehoittaa.

 Ansiosi arwolliset,
 Tuttawat on toimesi,
 Kiitoksemme, kunnalliset
 Tuomme palkinnoksesi.

 Kiihdy wieläi elon säwel
 Uudestansa sointumaan;
 Runouden henkilöinen
 Väinön kansaa toinnuttaan.

 Monta päiwää wielä sulle
 Totisesti toiwomme.
 Elämäsi aina ollee
 Wielä opas onnemme.

 Wiimeinen kun sannan jywä
 Lasistasi tipahtaa,
 Kyynelillä weli hywä!
 Hautaan sua seurataan.

 Niin! kun ääni kutsuwainen
 Haudallasi kajahtaa
 Ruunu, kaunis, loistawainen
 Laellesi lasketaan.

 Laulun laulettua antausi laulukunta talonisännän, rusthollari Kustaa Kerkkolan luo, jota, koska hiin 10 wuotta muun seassa Paturin kanssa oli mittään maksutta hoitanut pitäjään makasiinia, ei myöskään unhotettu. Hän herätettiin arentaatori E. I. Kilpisen, tilaisuutta warten tehdyllä laululla:

 Hywää huoment' huutamaan
 Yhtyy ystäwasi
 Tällä huomen hetkellä.
 Riemuisella retkellä
 Nimipäiwänäsi
 Jota tänään wietämme. —
 Sulle onnee toiwomme!

 Herää Kustaa kuulemaan
 Luonnon ihanuutta,
 Kuule kuusten kohinaa,
 Lehtimetsän hohinaa,
 Puroin pulputusta; —
 Se on kaikki huwiksi,
 Luojallemme lahjaksi.

 Murhe poies paetkoon
 Sinun majastasi!
 Luonnon suuri Haltija,
 Ihmiskunnan Wartija
 Olkoon turwanasi;
 Joka kaikki auttelee,
 Elon tielle saattelee.

 Mitäs olet uhrannut
 Kunnas hyödyn tähden,
 Sitä kunta muistelee,
 Moni äiti kiittelee
 Sydämestä tehden
 Kun he kerran hedelmän
 Saawat nähdä kypsywän.

Laulukunta, johon nyt oli yhtynyt useita toisiakin, lähti sitten Kerkkolasta Turengin kestikiewariin. Kello 7 aikana aamulla tuli sinne pitäjän prowasti, jonka parissa nyt palattiin Paturin luo. Täällä piti prowasti Kustaa Paturille puheen, luetellen siinä hänen ansioitaan, ja lahjoitti kuntalaisten puolesta Paturille hopeisen sikarritupakka koteron hopeine munstyktineen. Paturin
tyköä palattiin uudelleen Kerkkolaan, missä prowasti samate kuntalaisten puolesta lahjoitti Kerkkolalle samanlaisen lahjan.

Asia, kuten jo sanoin, puhuu niin selwään itsestänsä, etten tahdo selityksillä sen kauneutta pilata. Sen waan sanon, että pitäjä jota tietää ansiollisten ansiota vallita, on tulewa onnelliseksi.

*) Paturin waimo kuoli wiime talvena.

—l —b —s.

Lähde: Suometar N:o 47, maanantaina 11. kesäkuuta 1866

Kustaa Paturi

2015-01-18T18:32:38Z

Maamies: /* Lehtikirjoitukset */

[[Image:Paturin talo 1842.JPG|thumb|right|400px|Kustaa Paturin vuonna 1842 itselleen rakennuttama tilan päärakennus Turengin kylässä.]]'''Kustaa Wilhelminpoika Paturi''', (s. 23. maaliskuuta 1812 Janakkala, Turenki – k. 10. toukokuuta 1868 kotitilallaan) oli 1800-luvulla suomalaisen talonpoikaissäädyn merkittävimpiä edustajia. Kustaa Paturi oli etevä runoilija, innokas kirjoittaja ja kärkevä kannanottaja. Hänet tunnetaan muös sukunimillä '''Turen''' tai '''Thurén''' sekä nimimerkillä '''Maamies'''.

== Tausta ==

Kustaa Paturi kuului hämäläisen talonpoikaiston yläluokkaan: hänen isänsä Wilhelm Mikonpoika oli lautamies ja kolmen verotalon omistaja ja edusti siten ajankohdan eli 1800-luvun alkupuolen talonpoikaiston ylintä kerrosta. Vanhimman poikansa Wilhelmin isä pani koulutielle, mutta tämä poika kuoli tapaturmaisesti hukkumalla ollessaan Tenholan kappalaisena.

== Elämä ==

Pojista toiseksi vanhin, Kustaa Wilhelminpoika joutui isä-Wilhelmin varhaisen kuoleman 1826 johdosta melko pian kantamaan äitinsä Helena Maria Eerikintytär Jussilan kanssa vastuun niin talosta, vanhimman veljen opintojen rahoittamisesta kuin perheen nuoremmista lapsistakin. Niinpä Kustaa Paturilla ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin vanhemman veljensä tavoin, mutta lukemisesta ja kirjoittamisesta innostuneena hän hankki nämä taidot äitinsä avustuksella ja ahkeralla itsenäisellä opiskelulla.

Kustaan aikuiselämä jakautuu usealle elämänalueelle. Erityisesti hän oli maanviljelijä eli "maamies", kuten hänen tunnettu nimimerkkinsä kuului. Sen lisäksi hän oli kirjailija tai oikeammin runoilija, ahkera sanomalehtikirjoittaja, talousmies, kansakoulun agentti ja koulutuksen kannattaja, köyhäinhoidon edistäjä ja aktiivinen keskustelija yhteiskunnallisissa asioissa.

== Tuotanto ==

Paturin ensimmäinen julkinen kirjallinen esiintyminen tapahtui 1838, kun hän julkaisi Elias Lönnrotin toimittamassa aikakausilehti Mehiläisessä runomuotoisen kiistakirjoituksen erään savolaiskirjoittajan hämäläisvastaiseen tai ainakin Kustaan hämäläisvastaiseksi kokemaan runoon. Kirjallinen kiista teki Paturista tunnetun, ja jo sen avulla hän pääsi kansallisten kynäilijöiden harvalukuiseen joukkoon.

Varsinainen läpimurto oli kuitenkin 1842 ilmestynyt runoteos ''Huvi-Lauluja Hämeestä'', joka sai myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä, sillä rahvaaseen kuuluvan talonpojan runokokoelman ilmestymistä pidettiin merkkitekona. Jo seuraavana vuonna yksi kirjan runoista, "Kirviselle", ilmestyi ranskankielisenä käännöksenä Suomessa vierailleen Xavier Marmierin matkakertomuksessa ihailevin kommentein varustettuna.

Näin Kustaa Paturi tunnetaan kuuluisasta runosta Leivolle eli Kirviselle, jossa on Joseph Haydnin sävel.

=== Kirwiäiselle ===

 ''Ilon ääni ihanainen'' ''Intohoni ilmestyi,'' ''Kun tuo lintu, laulawainen,'' ''laaksohimme lähestyi.''

 ''Katsos! kuinka, korkialla,'' ''Lentelee ja laulelee;'' ''Lempiällä laulamalla,'' ''Korkehinta kiittelee.''

 ''Koska ensin äänes' kuulin,'' ''Wielä warsin nuorena,'' ''Enkelitten lauluks' luulin,'' ''Kewähännä kauniina.''

 ''Elä wäsy weisaamasta!'' ''Korwani su'a kaipaawat;'' ''Elä lakkaa laulamasta!'' ''Silmäni su'a seuraawat.''

 ''Laula, laula, lintuseni!'' ''Lennä ylös pilvihiin.'' ''Kantamahan kiitokseni'' ''Luojan tykö, taiwaisiin''

 ''Terwe, sieltä tultuasi,'' ''Lohuttamaan luontoni!'' ''Sieltä, alas astuissasi,'' ''Ilahuttaan intooni.''

Runoileva talonpoika hoiti myös omaa tilaansa, lisäksi hän hoiti vaimonsa ja tämän aiemmasta avioliitosta olevien lasten omistamaa Jussilan rusthollia sekä osallistui Janakkalan pitäjän yhteiseen elämään. Hänen ehdotuksiaan pitäjän lasten koulunkäynnin tehostamiseksi vastustettiin ankarasti vielä 1840- ja 1850--luvuilla. Köyhäinhoidossa hän osallistui ainoana suomenkielisenä ja ei-opillista sivistystä saaneena uuden köyhäinhoitoasetuksen lausuntojen antamiseen. Hän esitti tässä pitkässä lausunnossaan, joka oli laadittu lakiehdotuksen muotoon, uudistuksia vaivaishoitoon. Myöhemmin hän joutui kiistaan professori Yrjö Koskisen kanssa. Kiistan vaivaishoidon tulevasta muodosta hän voitti, mutta kiistan työvelvollisuudesta ja liikkumavapaudesta hän hävisi.

== Maanviljely ==

Maanviljely ja sen järkiperäinen uudistaminen olivat Kustaa Paturin kirjoitusten lempiaiheita. Hänhän viljeli eräässä vaihessa kahta suurta hämäläistaloa, omaa kotitilaansa Turengin Paturia ja Hyvikkälän Jussilan rusthollia. Näin hän oli koko elämänsä päivittäisessä kosketuksessa maatalouden arkeen.

Kustaa Paturin murheena oli talonpoikien yleinen tietämättömyys, jota ruokki ahneus ja ennakkoluulot ja osittain jopa noituus. Maatalouden koulutus oli olematonta, ja siihen hän esitti kirjoituksissaan parannuksia. Hän oli sitä mieltä, että [[Mustialan opisto|Mustialan opisto]] ei kyennyt vastaamaan talonpojan opintotarpeita, vaan se keskittyi suurtilallisten voutien ja vastaavien kouluttamiseen. Myöskään sopivaa oppikirjaa itseopiskelijalle ei hänen näkemyksensä mukaan ollut tarjolla ja sen puutteesta Paturi kirjoitti usein. Maanviljelyn parantamiseksi hän kehitti jopa uudenlaisen suoauran ja järjesti tilallaan mm. kyntökilpailuja palkinnoksi saamiensa skotlantilaisten rauta-aurojen käyttämiseksi ja uusien tapojen opettamiseksi niin lähiympäristölleen kuin laajemminkin viljelijöille.

Hänen kirjoituksensa olivat asiantuntevia opastusartikkeleita maamme suomenkielisiin sanomalehtiin, eritoten Hämeenlinnassa ilmestyvään ''Hämäläiseen'' sekä pääkaupungin ''Suomettareen''. Useat Paturin kirjoituksissaan ehdottamat maanparannusmenetelmät ja maanhoitotavat tulivat käyttöön vasta vuosia myöhemmin.

== Kansakoulu ==

Kansan sivistystason kohottajana paras keino oli Kustaa Paturin mielestä kansakoulu, niin pojille kuin tytöillekin tarkoitettuna. Paturin toiminta kansakoulun saamiseksi tuotti lopulta tulosta ja Janakkalan ensimmäinen kunnallinen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1861 ja oli ensimmäinen koko maassa. Paturi ei toiminut tietenkään yksin vaan yhteistyössä valistuneiden janakkalaisen kanssa, joista on mainittava vapaaherra Boide af Gennäs, Hakoisten isäntä.

Vastustus pitäjän talonpoikien keskuudessa oli ankaraa kansakoulua kohtaan. Paturi kuitenkin toteutti unelmansa, sillä hänen mielestään tyttöjen ja poikien koulunkäynti poistaisi yhteiskunnasta monia negatiivisia seikkoja kuten köyhyyden, riettaat elintavat jne.

== Naisasia ==

Tämän kaiken lisäksi hän julkaisi sanomalehti Hämäläisessä vuonna 1861 näytelmän, jossa hän voimakkaan pateettisesti vaati naisten puolueen perustamista Suomeen ajamaan naisten oikeuksien toteuttamista. Näytelmä itsessään ei ole kovin ihmeellinen eikä dramaattisesti vaikuttava, mutta ei hänellä juuri ollut esikuviakaan kirjoittamiselle, sillä suomalainen näytelmäkirjallisuus teki vasta syntymistään. Merkittävää on juuri tuo kannanotto naisten aseman puolesta, joka aktualisoitui maassamme vasta yli 20 vuotta myöhemmin.

== Muu toiminta ==

Myös talouselämään hän osallistui aktiivisesti kirjoituksillaan. Hän oli perustamassa Suomen Yhdyspankkia ja myöhemmin vielä Janakkalan Säästöpankkia vuonna 1861. Kirjoitukset tulleista, vapaista markkinoista sekä ylenmääräisen lainanoton haitallisuudesta ilmestyivät usein valtakunnallisissa lehdissä. Usein häneen viitattiinkin valtakunnallisessa lähdistössä nimenomaan maininnalla ''se Paturi'' tai ''tunnettu Paturi''.

Paturi kuoli suurena nälkävuonna 1868 monien auttamiensa vähäosaisten tavoin. Hän oli perustanut omalle tilalleen, joka oli vilkkaiden teiden risteyksessä, köyhäinkeittiön, josta hän jakoi ruokaa ohi kulkeville nälkäisille. Näin hän sai itsekin lavantaudiksi epäillyn tartunnan ja menehtyi siihen kesken työnsä. Hän oli juuri ennen kuolemaansa innostunut uuden kuntalain mukaan tuomista mahdollisuuksista ja oli perustamassa Janakkalan kuntaa ja sen toimielimiä.

Kustaa Paturin sukulaisia eli sisarusten jälkeläisiä asuu yhä Janakkalassa ja muualla Suomessa. Heistä tunnetuin lienee ''Heguli'' eli näyttelijä Helge Herala.

== Kirjallinen tuotanto ==

=== Runoteokset ===

#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Huwi-lauluja_H%C3%A4mehest%C3%A4 Huwi-lauluja Hämehestä]''   Huwi-lauluja Hämehestä on Kustaa Paturin vuonna 1842 ilmestynyt runoteos. Kirjan kustansi helsinkiläinen kirjakauppias Gustaf Otto Wasenius. Teos on digitoituna Kansalliskirjaston Helmi-tietokannassa ja se on luettavissa myös Wikiaineistossa.
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Pieksi%C3%A4isen_Panettelemasta Pieksiäisen Panettelemasta]'' ilmestyi Mehiläisessä syyskuussa 1837. Se on luettavissa kokonaan Wikiaineistossa.
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Neittyen_Ihanuudesta Neittyen Ihanuudesta]'' ilmestyi Mehiläisessä joulukuussa 1839. Se on luettabissa kokonaan Wikiaineistossa.

=== Lausunnot ===

#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vaivaishoidosta_%28Paturi%29 Vaivaishoidosta (Paturi)]
#[[Kansakoulusta (Paturi)]]

=== Lehtikirjoitukset ===

#[http://fi.wikisource.org/wiki/Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta ''Muinoisten Suomalaisten viisaudesta'' ]'' (Kanava'' 20.12.1845)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Aakaset Aakaset]'' (''Suometar'' 31.8.1847)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastin Vastin]'' (''Suometar'' 28.1.1848)
#''[[Suomen Huoneenhallitusseuran Sanomille]]'' (''Suometar'' 4.2.1851)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Palowiinan_poltosta_ja_nautinnosta Palowiinan poltosta ja nautinnosta]'' (''Suometar'' 1.4.1954)
#''[[Jyväkaupasta]]'' (''Suomen Julkisia Sanomia'' 23.2.1857)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Miksik%C3%A4s_p%C3%A4%C3%A4tett%C3%A4_%E2%80%9Dus%E2%80%9D_wihataan%3F Miksikäs päätettä ”us” wihataan?] (''Suometar''26.6.1857)''
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy Paremman Maanviljelys Oppi-kirjan tarpeellisuudesta kuin nykyisin Suomen kielellä löytyy]'' (''Hämäläinen'' 26.11.1858, 2.12.1958)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta Janakkalasta] (''Hämäläinen 31.12.1858'')''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Keskustelemuksia_Maanviljelyksen_ja_Luontokappalten_hoito_keinoista ''Keskustelemuksia Maanviljelyksen ja Luontokappalten hoito keinoista'' I–III] (''Hämäläinen'' 18.2.1859, 25.2.1859, 4.3.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_kansakoulu,_urkujen_hankinta ''Kansakoulun perustamisesta Janakkalaan''] (''Hämäläinen'' 24.3.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Hollikyydist%C3%A4 Hollikyydistä]'' (''Hämäläinen'' 1.4.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_vastinetta Vähän vastinetta]'' (Hollikyyti) (''Hämäläinen'' 21.4.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Muistutuksia_maamiehen_rikastumisesta Muistutuksia maamiehen rikastumisesta]'' (''Hämäläinen'' 29.4.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Viel%C3%A4_v%C3%A4h%C3%A4n_vastinetta ''Vielä vähän vastinetta'' (holli-kyydistä)] (''Hämäläinen'' 20.5.1859)
#''[[Vaivaishoidosta (Paturi/Hämäläinen)]]'' (Janakkalassa ja yleisesti) I–III (''Hämäläinen'' 1.7.1859, 22.7.1859, 5.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_vuoden_-_kasvut ''Janakkalasta, vuoden - kasvut''] (''Hämäläinen'' 6.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta:_Meik%C3%A4l%C3%A4isten_ylpeydest%C3%A4 ''Janakkalasta: Meikäläisten ylpeydestä''] (''Suometar'' 5.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_palkolliss%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6 ''Janakkalasta, palkollissääntö''] (''Suometar'' 16.9.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta_Elokuun_lopulla ''Janakkalasta Elokuun lopulla''] (jatkoa n:o 35:teen) (''Suometar'' 16.9.1859 ja 19.9.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Loihto-apujen_hakija ''Loihto-apujen hakija'' (tapaus)] (''Hämäläinen'' 9.12.1859, 16.12.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_wastin ''Pieni wastin''] (''Hämäläinen'' 30.12.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4llinen_varoitus_Suomettarelle%27 Ystävällinen varoitus Suomettarelle] (''Hämäläinen''2.3.1860)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Iltahuvi ''Iltahuvi''] (kolmessa ensinässä) I–III (''Hämäläinen'' 2.3.1860, 9.3.1860, 16.3.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Rahan_muutoksesta ''Rahan muutoksesta''] (''Hämäläinen'' 9.3.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_yleisest%C3%A4_rahaseikasta ''Suomen yleisestä rahaseikasta''] (''Hämäläinen'' 13.4.1860)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa Janakkalassa], arpahuvit kansakoulun hyväksi]]'' (''Hämäläinen'' 20.4.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Selityksen_pyynt%C3%B6 ''Selityksen pyyntö''] (''Hämäläinen'' 27.4.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa ''Janakkalassa'' ](''Hämäläinen'' 27.4.1860)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iselle_kaksimielisyydeesta Hämäläiselle kaksimielisyydeestä] (''Suometar 24.8.1860'')''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Laillisesta_Vaivais-hoidosta,_Laillisesta_Suojeluksesta_ja_Tilain_osittamisesta ''Laillisesta Vaivais-hoidosta, Laillisesta Suojeluksesta ja Tilain osittamisesta''] (''Mehiläinen'' n:o 7 heinäkuussa 1860 ja n:o 12 joulukuussa 1860)
#''[[Aurain koetus ja kilpakyntö]] (''Hämäläinen''29.9.1860 ja 5.10.1860)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vakuutuslaitoksista ''Vakuutuslaitoksista''] (''Hämäläinen'' 1.2.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa,_keskustelu_maanviljelyskoulusta ''Janakkalassa, keskustelu maanviljelyskoulusta''] (''Hämäläinen'' 8.2.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa,_pit%C3%A4j%C3%A4nkokous_yhteyksen_perustamiseksi ''Janakkalassa, pitäjänkokous yhteyksen perustamiseksi''] (''Hämäläinen'' 22.3.1861)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Palkollisten_laillisesta_pestaamisesta Palkollisten laillisesta pestaamisesta] (''Suometar''5.7.1861)'''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastinta_%E2%80%9DOtavalle%E2%80%9D_sek%C3%A4_%E2%80%9DSuomettarelle%E2%80%9D ''Vastinta ”Otavalle” sekä ”Suomettarelle”''] (''Hämäläinen'' 30.8.1861, 6.9.1861, 4.10.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_Kansakoulu-laitoksen_Ehdotus_U._Cygn%C3%A6us%27elt%C3%A4 ''Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä''] (''Suomen Julkisia Sanomia'' 23.9.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_kiistett%C3%A4_ja_nuhde-sanoja_herra_A._O:lle ''Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle''] (''Mehiläinen'' n:o 8, 1862)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Kunnioitus_ja_mielensuosion_osoitus_(S:tar) Kunnioitus ja mielensuosion osoitus (S:tar)] (''Hämäläinen''12.9.1862)''
#''[[Pitäjän makasiineista]] (''Suometar''2.12.1862, 9.12.1863 ja 12.12.1862)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Tilusten_rauhoittamisesta ''Tilusten rauhoittamisesta''] (''Suometar'' 17.2.1863 ja 24.2.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Wiina-asia ''Wiina-asia''] (''Hämäläinen'' 2.4.1863 ja 10.4.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Sylkyvellinki%C3%A4_J._Jussilaiselle ''Sylkyvellinkiä J. Jussilaiselle''] (''Hämäläinen'' 12.6.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Sana_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4isen_kertomukseen_Keisarin_wastaanottamisesta ''Sana Hämäläisen kertomukseen Keisarin wastaanottamisesta''] (''Helsingin Uutiset'' 12.6.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Rautatullista ''Rautatullista''] (''Hämäläinen'' 13.11.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4nmakasiineista ''Pitäjänmakasiineista''] (''Suometar'' 21.10.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Veroasiaa ''Veroasiaa''] (''Suometar'' 23.11.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_vastausta_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iselle ''Vähän vastausta Hämäläiselle''] (''Suometar'' 17.12.1864 ja 19.12.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vaivaishoidosta_(Kiistett%C3%A4_S:ttarelle ''Vaivaishoidosta (Kiistettä S:ttarelle)''] (''Hämäläinen'' 20.5.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_karjanhoito,_maanviljelystapa ''Janakkalasta, karjanhoito, maanviljelystapa''] (''Hämäläinen'' 29.7.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Ik%C3%A4v%C3%A4_huhu_Suomenkielen_asiasta ''Ikävä huhu Suomenkielen asiasta''] (''Hämäläinen'' 2.9.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Maanviljelyskoulut ''Maanviljelyskoulut''] (''Hämäläinen'' 30.9.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastaus_kysymykseen:_Mink%C3%A4_t%C3%A4hden_maanviljelys-koulut_maassamme_eiv%C3%A4t_ole_maanviljelykselle_tuottaneet_sit%C3%A4_hy%C3%B6ty%C3%A4,_jota_niilt%C3%A4_on_voinut_odottaa,_ja_mill%C3%A4_tavalla_t%C3%A4m%C3%A4_seikka_on_parannettava%3F ''Vastaus kysymykseen: Minkä tähden maanviljelys-koulut maassamme eivät ole maanviljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on voinut odottaa, ja millä tavalla tämä seikka on parannettava?''] I ja II (''Päivätär'' 1.10.1864 ja 8.10.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkala,_maataloustenhoito,_karjanhoito,_pit%C3%A4j%C3%A4n_kassat ''Janakkala, maataloustenhoito, karjanhoito, pitäjän kassat''] (''Suometar'' 20.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Papiston_palkoista ''Papiston palkoista''] (''Suometar'' 27.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Raha-asiasta_koukunkkua ''Raha-asiasta koukunkoukkua''] (''Päivätär'' 30.9.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Uudesta_suomalaisesta_Virsikirjasta ''Uudesta suomalaisesta Virsikirjasta''] (''Hämäläinen'' 28.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_Maatalouden_parannuksesta ''Suomen Maatalouden parannuksesta''] I–VII (''Suometar'' 7.6.1865, 9.6.1865, 14.6.1865, 26.6.1865, 28.6.1865, 1.7.1865, 3.7.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkala ''Janakkala (Suometar)'' ](''Suometar'' 7.9.1865 ja 8.9.1865)
#''[[Verontasauksesta ja Puustellien arenteeraamisesta]]'' (''Suometar'' 5.4. ja 9.4.1866)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalan_kunnanhallituksen_perusteet ''Janakkalan kunnanhallituksen perusteet''] (''Suomen Virallinen Lehti'' 8.9.1867)

=== Kustaa Patuuriin liittyviä tekstejä ===

#[[Seurattawa esimerkki]], (Suometar n:o 47, 11.6.1966)

== Lähteet ==

*Seppälä Felix: Kustaa Paturi 1812–1868. Teoksessa: Suomen talonpoika Lallista Kyösti Kallioon. 1952.
*Lehtiö Ossi: Kustaa Paturi - Maamies. 2002.

[[Category:Janakkalalaisia|Paturi, Kustaa]] [[Category:Merkkihenkilöt|Paturi Kustaa]] [[Category:Kirjailijat|Paturi Kustaa]]

Kustaa Paturi

2015-01-18T01:44:45Z

Maamies: /* Leivolle */

[[Image:Paturin talo 1842.JPG|thumb|right|400px|Kustaa Paturin vuonna 1842 itselleen rakennuttama tilan päärakennus Turengin kylässä.]]'''Kustaa Wilhelminpoika Paturi''', (s. 23. maaliskuuta 1812 Janakkala, Turenki – k. 10. toukokuuta 1868 kotitilallaan) oli 1800-luvulla suomalaisen talonpoikaissäädyn merkittävimpiä edustajia. Kustaa Paturi oli etevä runoilija, innokas kirjoittaja ja kärkevä kannanottaja. Hänet tunnetaan muös sukunimillä '''Turen''' tai '''Thurén''' sekä nimimerkillä '''Maamies'''.

== Tausta ==

Kustaa Paturi kuului hämäläisen talonpoikaiston yläluokkaan: hänen isänsä Wilhelm Mikonpoika oli lautamies ja kolmen verotalon omistaja ja edusti siten ajankohdan eli 1800-luvun alkupuolen talonpoikaiston ylintä kerrosta. Vanhimman poikansa Wilhelmin isä pani koulutielle, mutta tämä poika kuoli tapaturmaisesti hukkumalla ollessaan Tenholan kappalaisena.

== Elämä ==

Pojista toiseksi vanhin, Kustaa Wilhelminpoika joutui isä-Wilhelmin varhaisen kuoleman 1826 johdosta melko pian kantamaan äitinsä Helena Maria Eerikintytär Jussilan kanssa vastuun niin talosta, vanhimman veljen opintojen rahoittamisesta kuin perheen nuoremmista lapsistakin. Niinpä Kustaa Paturilla ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin vanhemman veljensä tavoin, mutta lukemisesta ja kirjoittamisesta innostuneena hän hankki nämä taidot äitinsä avustuksella ja ahkeralla itsenäisellä opiskelulla.

Kustaan aikuiselämä jakautuu usealle elämänalueelle. Erityisesti hän oli maanviljelijä eli "maamies", kuten hänen tunnettu nimimerkkinsä kuului. Sen lisäksi hän oli kirjailija tai oikeammin runoilija, ahkera sanomalehtikirjoittaja, talousmies, kansakoulun agentti ja koulutuksen kannattaja, köyhäinhoidon edistäjä ja aktiivinen keskustelija yhteiskunnallisissa asioissa.

== Tuotanto ==

Paturin ensimmäinen julkinen kirjallinen esiintyminen tapahtui 1838, kun hän julkaisi Elias Lönnrotin toimittamassa aikakausilehti Mehiläisessä runomuotoisen kiistakirjoituksen erään savolaiskirjoittajan hämäläisvastaiseen tai ainakin Kustaan hämäläisvastaiseksi kokemaan runoon. Kirjallinen kiista teki Paturista tunnetun, ja jo sen avulla hän pääsi kansallisten kynäilijöiden harvalukuiseen joukkoon.

Varsinainen läpimurto oli kuitenkin 1842 ilmestynyt runoteos ''Huvi-Lauluja Hämeestä'', joka sai myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä, sillä rahvaaseen kuuluvan talonpojan runokokoelman ilmestymistä pidettiin merkkitekona. Jo seuraavana vuonna yksi kirjan runoista, "Kirviselle", ilmestyi ranskankielisenä käännöksenä Suomessa vierailleen Xavier Marmierin matkakertomuksessa ihailevin kommentein varustettuna.

Näin Kustaa Paturi tunnetaan kuuluisasta runosta Leivolle eli Kirviselle, jossa on Joseph Haydnin sävel.

=== Kirwiäiselle ===

 ''Ilon ääni ihanainen'' ''Intohoni ilmestyi,'' ''Kun tuo lintu, laulawainen,'' ''laaksohimme lähestyi.''

 ''Katsos! kuinka, korkialla,'' ''Lentelee ja laulelee;'' ''Lempiällä laulamalla,'' ''Korkehinta kiittelee.''

 ''Koska ensin äänes' kuulin,'' ''Wielä warsin nuorena,'' ''Enkelitten lauluks' luulin,'' ''Kewähännä kauniina.''

 ''Elä wäsy weisaamasta!'' ''Korwani su'a kaipaawat;'' ''Elä lakkaa laulamasta!'' ''Silmäni su'a seuraawat.''

 ''Laula, laula, lintuseni!'' ''Lennä ylös pilvihiin.'' ''Kantamahan kiitokseni'' ''Luojan tykö, taiwaisiin''

 ''Terwe, sieltä tultuasi,'' ''Lohuttamaan luontoni!'' ''Sieltä, alas astuissasi,'' ''Ilahuttaan intooni.''

Runoileva talonpoika hoiti myös omaa tilaansa, lisäksi hän hoiti vaimonsa ja tämän aiemmasta avioliitosta olevien lasten omistamaa Jussilan rusthollia sekä osallistui Janakkalan pitäjän yhteiseen elämään. Hänen ehdotuksiaan pitäjän lasten koulunkäynnin tehostamiseksi vastustettiin ankarasti vielä 1840- ja 1850--luvuilla. Köyhäinhoidossa hän osallistui ainoana suomenkielisenä ja ei-opillista sivistystä saaneena uuden köyhäinhoitoasetuksen lausuntojen antamiseen. Hän esitti tässä pitkässä lausunnossaan, joka oli laadittu lakiehdotuksen muotoon, uudistuksia vaivaishoitoon. Myöhemmin hän joutui kiistaan professori Yrjö Koskisen kanssa. Kiistan vaivaishoidon tulevasta muodosta hän voitti, mutta kiistan työvelvollisuudesta ja liikkumavapaudesta hän hävisi.

== Maanviljely ==

Maanviljely ja sen järkiperäinen uudistaminen olivat Kustaa Paturin kirjoitusten lempiaiheita. Hänhän viljeli eräässä vaihessa kahta suurta hämäläistaloa, omaa kotitilaansa Turengin Paturia ja Hyvikkälän Jussilan rusthollia. Näin hän oli koko elämänsä päivittäisessä kosketuksessa maatalouden arkeen.

Kustaa Paturin murheena oli talonpoikien yleinen tietämättömyys, jota ruokki ahneus ja ennakkoluulot ja osittain jopa noituus. Maatalouden koulutus oli olematonta, ja siihen hän esitti kirjoituksissaan parannuksia. Hän oli sitä mieltä, että [[Mustialan opisto|Mustialan opisto]] ei kyennyt vastaamaan talonpojan opintotarpeita, vaan se keskittyi suurtilallisten voutien ja vastaavien kouluttamiseen. Myöskään sopivaa oppikirjaa itseopiskelijalle ei hänen näkemyksensä mukaan ollut tarjolla ja sen puutteesta Paturi kirjoitti usein. Maanviljelyn parantamiseksi hän kehitti jopa uudenlaisen suoauran ja järjesti tilallaan mm. kyntökilpailuja palkinnoksi saamiensa skotlantilaisten rauta-aurojen käyttämiseksi ja uusien tapojen opettamiseksi niin lähiympäristölleen kuin laajemminkin viljelijöille.

Hänen kirjoituksensa olivat asiantuntevia opastusartikkeleita maamme suomenkielisiin sanomalehtiin, eritoten Hämeenlinnassa ilmestyvään ''Hämäläiseen'' sekä pääkaupungin ''Suomettareen''. Useat Paturin kirjoituksissaan ehdottamat maanparannusmenetelmät ja maanhoitotavat tulivat käyttöön vasta vuosia myöhemmin.

== Kansakoulu ==

Kansan sivistystason kohottajana paras keino oli Kustaa Paturin mielestä kansakoulu, niin pojille kuin tytöillekin tarkoitettuna. Paturin toiminta kansakoulun saamiseksi tuotti lopulta tulosta ja Janakkalan ensimmäinen kunnallinen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1861 ja oli ensimmäinen koko maassa. Paturi ei toiminut tietenkään yksin vaan yhteistyössä valistuneiden janakkalaisen kanssa, joista on mainittava vapaaherra Boide af Gennäs, Hakoisten isäntä.

Vastustus pitäjän talonpoikien keskuudessa oli ankaraa kansakoulua kohtaan. Paturi kuitenkin toteutti unelmansa, sillä hänen mielestään tyttöjen ja poikien koulunkäynti poistaisi yhteiskunnasta monia negatiivisia seikkoja kuten köyhyyden, riettaat elintavat jne.

== Naisasia ==

Tämän kaiken lisäksi hän julkaisi sanomalehti Hämäläisessä vuonna 1861 näytelmän, jossa hän voimakkaan pateettisesti vaati naisten puolueen perustamista Suomeen ajamaan naisten oikeuksien toteuttamista. Näytelmä itsessään ei ole kovin ihmeellinen eikä dramaattisesti vaikuttava, mutta ei hänellä juuri ollut esikuviakaan kirjoittamiselle, sillä suomalainen näytelmäkirjallisuus teki vasta syntymistään. Merkittävää on juuri tuo kannanotto naisten aseman puolesta, joka aktualisoitui maassamme vasta yli 20 vuotta myöhemmin.

== Muu toiminta ==

Myös talouselämään hän osallistui aktiivisesti kirjoituksillaan. Hän oli perustamassa Suomen Yhdyspankkia ja myöhemmin vielä Janakkalan Säästöpankkia vuonna 1861. Kirjoitukset tulleista, vapaista markkinoista sekä ylenmääräisen lainanoton haitallisuudesta ilmestyivät usein valtakunnallisissa lehdissä. Usein häneen viitattiinkin valtakunnallisessa lähdistössä nimenomaan maininnalla ''se Paturi'' tai ''tunnettu Paturi''.

Paturi kuoli suurena nälkävuonna 1868 monien auttamiensa vähäosaisten tavoin. Hän oli perustanut omalle tilalleen, joka oli vilkkaiden teiden risteyksessä, köyhäinkeittiön, josta hän jakoi ruokaa ohi kulkeville nälkäisille. Näin hän sai itsekin lavantaudiksi epäillyn tartunnan ja menehtyi siihen kesken työnsä. Hän oli juuri ennen kuolemaansa innostunut uuden kuntalain mukaan tuomista mahdollisuuksista ja oli perustamassa Janakkalan kuntaa ja sen toimielimiä.

Kustaa Paturin sukulaisia eli sisarusten jälkeläisiä asuu yhä Janakkalassa ja muualla Suomessa. Heistä tunnetuin lienee ''Heguli'' eli näyttelijä Helge Herala.

== Kirjallinen tuotanto ==

=== Runoteokset ===

#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Huwi-lauluja_H%C3%A4mehest%C3%A4 Huwi-lauluja Hämehestä]''   Huwi-lauluja Hämehestä on Kustaa Paturin vuonna 1842 ilmestynyt runoteos. Kirjan kustansi helsinkiläinen kirjakauppias Gustaf Otto Wasenius. Teos on digitoituna Kansalliskirjaston Helmi-tietokannassa ja se on luettavissa myös Wikiaineistossa.
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Pieksi%C3%A4isen_Panettelemasta Pieksiäisen Panettelemasta]'' ilmestyi Mehiläisessä syyskuussa 1837. Se on luettavissa kokonaan Wikiaineistossa.
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Neittyen_Ihanuudesta Neittyen Ihanuudesta]'' ilmestyi Mehiläisessä joulukuussa 1839. Se on luettabissa kokonaan Wikiaineistossa.

=== Lausunnot ===

#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vaivaishoidosta_%28Paturi%29 Vaivaishoidosta (Paturi)]
#[[Kansakoulusta (Paturi)]]

=== Lehtikirjoitukset ===

#[http://fi.wikisource.org/wiki/Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta ''Muinoisten Suomalaisten viisaudesta'' ]'' (Kanava'' 20.12.1845)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Aakaset Aakaset]'' (''Suometar'' 31.8.1847)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastin Vastin]'' (''Suometar'' 28.1.1848)
#''[[Suomen Huoneenhallitusseuran Sanomille]]'' (''Suometar'' 4.2.1851)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Palowiinan_poltosta_ja_nautinnosta Palowiinan poltosta ja nautinnosta]'' (''Suometar'' 1.4.1954)
#''[[Jyväkaupasta]]'' (''Suomen Julkisia Sanomia'' 23.2.1857)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Miksik%C3%A4s_p%C3%A4%C3%A4tett%C3%A4_%E2%80%9Dus%E2%80%9D_wihataan%3F Miksikäs päätettä ”us” wihataan?] (''Suometar''26.6.1857)''
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy Paremman Maanviljelys Oppi-kirjan tarpeellisuudesta kuin nykyisin Suomen kielellä löytyy]'' (''Hämäläinen'' 26.11.1858, 2.12.1958)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta Janakkalasta] (''Hämäläinen 31.12.1858'')''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Keskustelemuksia_Maanviljelyksen_ja_Luontokappalten_hoito_keinoista ''Keskustelemuksia Maanviljelyksen ja Luontokappalten hoito keinoista'' I–III] (''Hämäläinen'' 18.2.1859, 25.2.1859, 4.3.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_kansakoulu,_urkujen_hankinta ''Kansakoulun perustamisesta Janakkalaan''] (''Hämäläinen'' 24.3.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Hollikyydist%C3%A4 Hollikyydistä]'' (''Hämäläinen'' 1.4.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_vastinetta Vähän vastinetta]'' (Hollikyyti) (''Hämäläinen'' 21.4.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Muistutuksia_maamiehen_rikastumisesta Muistutuksia maamiehen rikastumisesta]'' (''Hämäläinen'' 29.4.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Viel%C3%A4_v%C3%A4h%C3%A4n_vastinetta ''Vielä vähän vastinetta'' (holli-kyydistä)] (''Hämäläinen'' 20.5.1859)
#''[[Vaivaishoidosta (Paturi/Hämäläinen)]]'' (Janakkalassa ja yleisesti) I–III (''Hämäläinen'' 1.7.1859, 22.7.1859, 5.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_vuoden_-_kasvut ''Janakkalasta, vuoden - kasvut''] (''Hämäläinen'' 6.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta:_Meik%C3%A4l%C3%A4isten_ylpeydest%C3%A4 ''Janakkalasta: Meikäläisten ylpeydestä''] (''Suometar'' 5.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_palkolliss%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6 ''Janakkalasta, palkollissääntö''] (''Suometar'' 16.9.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta_Elokuun_lopulla ''Janakkalasta Elokuun lopulla''] (jatkoa n:o 35:teen) (''Suometar'' 16.9.1859 ja 19.9.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Loihto-apujen_hakija ''Loihto-apujen hakija'' (tapaus)] (''Hämäläinen'' 9.12.1859, 16.12.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_wastin ''Pieni wastin''] (''Hämäläinen'' 30.12.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4llinen_varoitus_Suomettarelle%27 Ystävällinen varoitus Suomettarelle] (''Hämäläinen''2.3.1860)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Iltahuvi ''Iltahuvi''] (kolmessa ensinässä) I–III (''Hämäläinen'' 2.3.1860, 9.3.1860, 16.3.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Rahan_muutoksesta ''Rahan muutoksesta''] (''Hämäläinen'' 9.3.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_yleisest%C3%A4_rahaseikasta ''Suomen yleisestä rahaseikasta''] (''Hämäläinen'' 13.4.1860)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa Janakkalassa], arpahuvit kansakoulun hyväksi]]'' (''Hämäläinen'' 20.4.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Selityksen_pyynt%C3%B6 ''Selityksen pyyntö''] (''Hämäläinen'' 27.4.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa ''Janakkalassa'' ](''Hämäläinen'' 27.4.1860)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iselle_kaksimielisyydeesta Hämäläiselle kaksimielisyydeestä] (''Suometar 24.8.1860'')''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Laillisesta_Vaivais-hoidosta,_Laillisesta_Suojeluksesta_ja_Tilain_osittamisesta ''Laillisesta Vaivais-hoidosta, Laillisesta Suojeluksesta ja Tilain osittamisesta''] (''Mehiläinen'' n:o 7 heinäkuussa 1860 ja n:o 12 joulukuussa 1860)
#''[[Aurain koetus ja kilpakyntö]] (''Hämäläinen''29.9.1860 ja 5.10.1860)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vakuutuslaitoksista ''Vakuutuslaitoksista''] (''Hämäläinen'' 1.2.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa,_keskustelu_maanviljelyskoulusta ''Janakkalassa, keskustelu maanviljelyskoulusta''] (''Hämäläinen'' 8.2.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa,_pit%C3%A4j%C3%A4nkokous_yhteyksen_perustamiseksi ''Janakkalassa, pitäjänkokous yhteyksen perustamiseksi''] (''Hämäläinen'' 22.3.1861)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Palkollisten_laillisesta_pestaamisesta Palkollisten laillisesta pestaamisesta] (''Suometar''5.7.1861)'''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastinta_%E2%80%9DOtavalle%E2%80%9D_sek%C3%A4_%E2%80%9DSuomettarelle%E2%80%9D ''Vastinta ”Otavalle” sekä ”Suomettarelle”''] (''Hämäläinen'' 30.8.1861, 6.9.1861, 4.10.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_Kansakoulu-laitoksen_Ehdotus_U._Cygn%C3%A6us%27elt%C3%A4 ''Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä''] (''Suomen Julkisia Sanomia'' 23.9.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_kiistett%C3%A4_ja_nuhde-sanoja_herra_A._O:lle ''Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle''] (''Mehiläinen'' n:o 8, 1862)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Kunnioitus_ja_mielensuosion_osoitus_(S:tar) Kunnioitus ja mielensuosion osoitus (S:tar)] (''Hämäläinen''12.9.1862)''
#''[[Pitäjän makasiineista]] (''Suometar''2.12.1862, 9.12.1863 ja 12.12.1862)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Tilusten_rauhoittamisesta ''Tilusten rauhoittamisesta''] (''Suometar'' 17.2.1863 ja 24.2.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Wiina-asia ''Wiina-asia''] (''Hämäläinen'' 2.4.1863 ja 10.4.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Sylkyvellinki%C3%A4_J._Jussilaiselle ''Sylkyvellinkiä J. Jussilaiselle''] (''Hämäläinen'' 12.6.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Sana_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4isen_kertomukseen_Keisarin_wastaanottamisesta ''Sana Hämäläisen kertomukseen Keisarin wastaanottamisesta''] (''Helsingin Uutiset'' 12.6.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Rautatullista ''Rautatullista''] (''Hämäläinen'' 13.11.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4nmakasiineista ''Pitäjänmakasiineista''] (''Suometar'' 21.10.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Veroasiaa ''Veroasiaa''] (''Suometar'' 23.11.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_vastausta_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iselle ''Vähän vastausta Hämäläiselle''] (''Suometar'' 17.12.1864 ja 19.12.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vaivaishoidosta_(Kiistett%C3%A4_S:ttarelle ''Vaivaishoidosta (Kiistettä S:ttarelle)''] (''Hämäläinen'' 20.5.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_karjanhoito,_maanviljelystapa ''Janakkalasta, karjanhoito, maanviljelystapa''] (''Hämäläinen'' 29.7.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Ik%C3%A4v%C3%A4_huhu_Suomenkielen_asiasta ''Ikävä huhu Suomenkielen asiasta''] (''Hämäläinen'' 2.9.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Maanviljelyskoulut ''Maanviljelyskoulut''] (''Hämäläinen'' 30.9.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastaus_kysymykseen:_Mink%C3%A4_t%C3%A4hden_maanviljelys-koulut_maassamme_eiv%C3%A4t_ole_maanviljelykselle_tuottaneet_sit%C3%A4_hy%C3%B6ty%C3%A4,_jota_niilt%C3%A4_on_voinut_odottaa,_ja_mill%C3%A4_tavalla_t%C3%A4m%C3%A4_seikka_on_parannettava%3F ''Vastaus kysymykseen: Minkä tähden maanviljelys-koulut maassamme eivät ole maanviljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on voinut odottaa, ja millä tavalla tämä seikka on parannettava?''] I ja II (''Päivätär'' 1.10.1864 ja 8.10.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkala,_maataloustenhoito,_karjanhoito,_pit%C3%A4j%C3%A4n_kassat ''Janakkala, maataloustenhoito, karjanhoito, pitäjän kassat''] (''Suometar'' 20.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Papiston_palkoista ''Papiston palkoista''] (''Suometar'' 27.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Raha-asiasta_koukunkkua ''Raha-asiasta koukunkoukkua''] (''Päivätär'' 30.9.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Uudesta_suomalaisesta_Virsikirjasta ''Uudesta suomalaisesta Virsikirjasta''] (''Hämäläinen'' 28.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_Maatalouden_parannuksesta ''Suomen Maatalouden parannuksesta''] I–VII (''Suometar'' 7.6.1865, 9.6.1865, 14.6.1865, 26.6.1865, 28.6.1865, 1.7.1865, 3.7.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkala ''Janakkala (Suometar)'' ](''Suometar'' 7.9.1865 ja 8.9.1865)
#''[[Verontasauksesta ja Puustellien arenteeraamisesta]]'' (''Suometar'' 5.4. ja 9.4.1866)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalan_kunnanhallituksen_perusteet ''Janakkalan kunnanhallituksen perusteet''] (''Suomen Virallinen Lehti'' 8.9.1867)

== Lähteet ==

*Seppälä Felix: Kustaa Paturi 1812–1868. Teoksessa: Suomen talonpoika Lallista Kyösti Kallioon. 1952.
*Lehtiö Ossi: Kustaa Paturi - Maamies. 2002.

[[Category:Janakkalalaisia|Paturi, Kustaa]] [[Category:Merkkihenkilöt|Paturi Kustaa]] [[Category:Kirjailijat|Paturi Kustaa]]

Keskustelu käyttäjästä:Maamies

2015-01-18T01:25:24Z

Maamies: Ak: Uusi sivu: Onnistuin luomaan sivun, joskin nimimerkki ei tullut haluamaani muotoon. ~~~~

Onnistuin luomaan sivun, joskin nimimerkki ei tullut haluamaani muotoon. maamies 18. tammikuuta 2015 kello 03.25 (EET)