Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Luokka:Kirjailijat

2012-11-25T17:49:33Z

Lsuo: Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ” == ==”

== ==

Aleksis Kivi (Alexis Stenvall)

2012-11-25T08:39:09Z

Lsuo:

Aleksis Kivi (1834-1872) oli suomalainen kirjailija ja häntä on pidetty Suomen kansalliskirjailijana ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Kiven syntymäpäivä 10. lokakuuta on suomalaisen kirjallisuuden päivä ja liputuspäivä. Hänen patsaansa voi löytää muun muassa Kansallisteatterin edestä.

Kivi tunnetaan parhaiten hänen ainoasta romaanistaan Seitsemästä veljestä (1870) ja näytelmästä Nummisuutarit (1864), jota on esitetty vuosikymmenet kesäisin varsinkin Nurmijärven kesäteatterissa, minne kirjan tapahtumat sijoittuvat. Suurin osa Kiven tuotannosta on näytelmiä. Hän julkaisi myös yhden runokokoelman Kanervalan (1866).

Seitsemän veljen julkaisemisen aikaan teosta ei pidetty kansallisromaanina vaan johtava suomen kielen tutkija August Ahlqvistin murskasi kirjan kritiikissään. Tosin Kivellä oli suuri joukko arvovaltaisia tukijoita kuten kaksi kirjallisuuden professoria Fredrik Cygnaeus ja Julius Krohn sekä Suomalaisen teatterin (nykyään Kansallisteatteri) johtaja Kaarlo Bergbom.

== Kanervala ==

Ainoassa runoteoksessa Kanervalassa on yksi runo, joka kiepsahtaa Hämeenlinnasta Lammin kautta Vääksyyn Anjanpellon markkinoille, jotka aikoinaan kokosivat satamäärin ihmisiä Asiakkalan pitäjään

Anjanpelto -runo alkaa näin

''Läksin markkinoille Anjanpellon Syyskuun päiväl armahal; Ihanasti vaalea ja tyyni Taivas päälläin kaarteli. Kellastunut, äänetön kuin hauta Oli Tapiolan kaupunki.''

''Milloin seisoin mäel korkealla Kaukarantaan katsahtain, Milloin laaksois hymyvissä kuljin, Huuhelivat paimenet; Niinpä vaelsin mä Anjanpeltoon Hämeenmaitten kultasilla teil.''

Hämeenmaitten kultaiset tiet viittaa ennen muuta [http://www.hamewiki.fi/wiki/Ylinen_Viipurintie Yliseen Viipurintiehen], jotka pitkin pääsi Hämeenlinnasta Lammin kautta Vääksyyn. Markkinoilla runoilija kohtaa nuoren Hämeen-neidon, jota ei voi unohtaa

''Silloin näin mä ihanaisen immen, Nuoren Hämeen-tyttären; Mailman hyörinää hän katsahteli Otsal vakaal, suulla hymyväl.''

''Näinkö koskaan impeä niin kaunist? Oi! en elon saarel tääl; Kuni aamun valo koillisessa Hänen poskillans oil kelmeys; Hänen purpuraisil huulillansa, Mikä autuaitten hekuma!''

 Toivo Jalli on näyteosoitelmassaan Aleksis Kiven verhottu alho (Padasjoki 2004) pohdiskellut, kuka oli Anjanpellon ihana impi.

 

== Teokset ==

'''Näytelmät'''

Kullervo (1864) Lea (julkaistiin 1869) Nummisuutarit (1864) Karkurit (1865) Kihlaus (1866) Olviretki Schleusingenissa (1866) Yö ja päivä (1866) Leo ja Liina (1867) Canzio (1868) Margareta (julkaistiin 1871) Selman juonet

'''Romaani'''

Seitsemän veljestä (1870) (Veljesten käynnit Hämeenlinnassa)

'''Runokokoelma'''

Kanervala (1866) (Anjanpelto-runo, runon minä / Kivi itse tuli Hämeenlinnasta Lammin kautta Vääksyyn)

Albert Theodor Böök

2012-01-24T18:20:31Z

Lsuo:

Albert Theodor Böök oli Hämeenlinnassa asunut opettaja ja kirjailija. Hän syntyi Padasjoella 8.6.1858 ja kuoli Padasjoella 29.5.1943. Hänen vanhempansa olivat nimismies, kuvernementinsihteeri Thure Wilhelm Böök ja Karolina Forssell. A.Th. Böök oli naimisissa vuodesta 1885 Anna Maria Borgströmin kanssa. Lehtori A. Th. Böökin sukua on selostettu ja hänen valokuvansa on Padasjoen historian sivulla 473. Yksi Böökin veljistä oli taidemaalari [[Alarik Böök|Alarik Böök]].

Böökin lapsuudenympäristöstä. "Seuraelämä Padasjoella oli erittäin virkeää ja iloista. Siellä asui paljon säätyläisiä, jotka kukin vuorossaan järjestivät kemuja ja vierailuvastaanottoja. Vaikka välimatkat naapurista toiseen lähimpään saattoivat olla melkoisen pitkiä, ei se seikka estänyt vierailuja. Hevoset vain aisoihin, reippaasti matkaan ja lystikseen katkesi vaikkapa parin penikulman taival! Etäinnä pappilasta oli Alhon kartano, ihana, vanhanaikainen paikka, joka iäkkäine puineen, puutarhoineen huokui hienostuneisuutta ja kulttuuria. Kartanoa hallitsi ja asui nimismies Böök, ja hänen puolisonsa, o. s. Forssell, erittäin hienoja rakastettava, kaikkien pitämä emäntä, sekä heidän viisi poikaansa ja kaksi tytärtään. Vanhin (korjaus= nuorin) pojista, Bruno, oli suomalaisen teatterin suosittu näyttelijä."  Lähde: Naemi Ingman-Starck Laulajattaren muistelmia WSOY 1928. Lainattu Martti Strangin sukusivuilta

Uuno Pulkkila kirjoittaa Padasjoen historiassa (s. 466) A. Th. Böökin arkistoon viitatan Padasjoen eräiden kartanoiden suvuista: ”Vesijaon Brummerit ja Pfalerit olivat avioituneet Horn-sukuun. Brummer-suku ja Verhon-Alhon Forssellit olivat kaikki kietoutuneet samaan sukuun.” Toteamusta voidaan täydentää: nämä suvut liityvät avioliittojen kautta (viimeistään 1800-luvulla) myös Kasiniemen Ansion kartanon Schildteihin.

==== Biologi ====

Lapsuudenmaisemaan kuulunut Lummeneen järvi ja kaunis luonto todennäköisesti määräsi Albert Theodor Böökin harrastuksen ja opiskelujen suunnan. Hän pääsi ylioppilaaksi 1877 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta ja opiskeli Helsingin yliopistossa biologiaa ja maantiedettä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1885. Toimittuaan pari vuotta opettajana Uudenkaarlepyyn ja Vaasan lyseoissa, hän sai viran Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian opettajana 1892. Hän toimi vanhempana lehtorina lyseossa vuoteen 1926 asti. Häntä on kuvattu eläväksi ja innostavaksi opettajaksi, joka ei keskittynyt tuntomerkkien pänttäämiseen, vaan havainnointiin ja Hämeen salomaiden lintujen ja eläinten elävään kuvaukseen.

Böök perusti lyseoon maantieteellis-luonnonhistoriallisen museon kokoelmineen. Museosali oli täynnä erilaisia tropiikista ja pohjoisnavalta tuotua havaintomateriaalia sekä kotimainen lintu- ja nisäkäskokoelma. Museossa oli myös aikansa kattava kirjasto.

==== Kirjailija ja museon perustaja ====

A. Th. Böökin harrastuksiin kuului myös kansatiede. Hän kirjoitti aiheesta tietokirjan vuonna 1912 "Vanhankansan tapoja ja taikoja ym. sivistyshistoriallisia pikkutietoja Keski-Hämeestä 1800-luvulta". Böök kirjoitti myös romaanin Mailta ja vesiltä (1926) sekä teoksen Hämeenlinna ympäristöineen (1927). Padasjoen historian sivuilla on useita A. Th. Böökin ottamia valokuvia esimerkiksi verkonpaikkuusta ja kaskimaista samoin kuin valokuva Alarik Böökin Hietarantaa esittävästä öljyvärimaalauksesta. Sen ss. 48-49 on Böökin (Pohjois-)Padasjoen murteella kirjoittama muistelma "Vanha mies muistelie lapsuulen aikoja".

1900-luvun alussa Böök teki aloitteen Hämeenlinnan Historiallis-Muinaistieteellisen museon eli nykyisen [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] perustamisesta. Se toteutui vuonna 1910. Böök halusi säilyttää jälkipolville dokumentteja omasta ja vanhemmastakin ajasta. Hän valokuvasi ahkerasti aikansa Hämeenlinnaa, josta saatiin museon kokoelmaan paljon materiaalia. Museo avattiin yleisölle vuonna 1912, ja Böök toimi pitkään sen hoitajana. Museo toimi pitkään kaupungin keskustassa osoitteessa Lukiokatu 6. Se paloi uuden vuoden yönä 2001 ja siirrettiin nykyiselle paikalleen [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] alueelle.

==== Muu toiminta ====

A.Th. Böök toimi opetustyönsä ulkopuolella ahkerasti mm. kunnan- ja kirkkovaltuustossa, kansakouluntarkastajana, suojeluskunnassa, palokunnassa, matkailutoiminnassa ja musiikin parissa. Böök harrasti eräretkiä, metsästystä- ja kalastusta ja toimitti vuosina 1903-1906 Suomen Urheilulehden metsästys- ja kalastusosastoa. Luonnon suojeleminen oli  hänelle tärkeää, ja hän toimikin vuonna 1875 perustetun [[Hämeenlinnan Eläinsuojeluyhdistys|Hämeenlinnan Eläinsuojeluyhdistyksen]] toisena puheenjohtajana vuosina 1902 – 1926. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisessa vuonna 1938 hän oli innokkaasti mukana.

Lehtori A. Th. Böök perusti yhdessä pankinjohtaja A. Bogdanoffin kanssa vuonna 1896 Hämeen läänin kalastusyhdistyksen.

==== Lähteet ====

Kalliola, Reino: Luonto sydämellä. Porvoo 1978. ISBN 951-0-08392-5

Pulkkila, Uuno: Padasjoen historia. Jyväskylä 1947.

http://www.strang.ch/SUKU/JUUSTEEN.HTM

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Theodor_B http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Theodor_B]

[[Category:Merkkihenkilöt|Böök, Albert]] [[Category:Opettajat|Böök, Albert]] [[Category:Kirjailijat|Böök, Albert]]