Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Evon metsäopisto

2021-03-16T13:46:21Z

Lehtevä: /* Evon luonto ja vesistö */ kieltä korjattu

[[Image:Evokeskus.jpg|thumb|right|300px|Valokuva: Matti Siivonen]]

  Lammilla sijaitseva Evon metsäopisto perustettiin Suomen Senaatin toimesta vuonna 1858 Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II suostumuksella. Metsäopisto sijoittui kruununpuistoon kolmen pienen järven väliselle kannakselle. Nykyisin [[Evo|Evolla]] toimii [[Hämeen ammattikorkeakoulu|Hämeen ammattikorkeakoulu]] Evo ja [[Hämeen ammatti-instituutti|Hämeen ammatti-instituutti]] Evo. Suurin osa [[Evo|Evon]] alueesta on valtion Evon retkeilyaluetta. Opiston ensimmäiseksi johtajaksi määrättiin 38-vuotias kadettikoulun käynyt [[Jakob Henrik Alexander af Forselles]].

==== Historiaa ====

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.19674" lon="25.10981">Evon metsäopisto</marker>
</widget> Sarkajaon aikaan kylien taloilla oli omat peltonsa, mutta metsät olivat yhteisiä. Metsiä kaskettiin, poltettiin tervaksi, kaadettiin polttopuiksi ja rakennustarpeiksi jne. 1800-luvun isojaossa määrättiin jokaiselle talolle oma metsäpalsta. Jakamatta jäänyt metsä jäi valtion omaisuudeksi, kruununmaaksi, ja Evo on yksi näistä. Siitä huolimatta kylien asukkaat käyttivät Evon metsiä surutta, sillä tervaa tarvittiin omaan käyttöön ja markkinoille. Metsien uudistamisesta ei huolehtinut kukaan.

Venäjän vallan alla puutavaran kysyntä vain kasvoi, ja valtiovalta huolestui metsistään. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki, ja valtio lähetti Evolle metsänvartijoita. Heidän tehtävänään oli pitää huolta siitä, että valtion omaisuutta ei hävitetä. He saivat asuinpaikoikseen kruununmetsätorppia, joita Evolla oli kahdeksan: Kylökäs, Kantola, [[Mustajärven_torppa|Mustajärvi]], Syrjänalus, Rieska, Hankala, Rantala ja Kankaanmaa (Savikko).

Vuonna 1858 keisarin annettua suostumuksensa, Evon kruununpuistoon kolmen pienen järven väliselle kannakselle perustettiin metsäopisto. Se siirrettiin vuonna 1908 Helsinkiin, jossa se alkoi toimia korkeakouluna. Evolla kuitenkin jatkui metsänvartijakoulutus, joka oli alkanut jo vuonna 1876.

==== Metsänhoito Evolla ====

[[Image:Niemisjarvi.jpg|thumb|right|336x252px|Valokuva: Matti Siivonen]]1900-luvun alussa Evon metsät olivat kaskenpolton jäljiltä lehtipuuvaltaisia. Vuonna 1908 Metsähallitus myi liikemies Tilanderille Evon itäisellä alueella kasvavat lehtipuut. Tilander rakennutti noin 17 km pituisen kapearaiteisen rautatien Evolta Vesijärven rantaan. Rautatietä pitkin Evolta hakattu lehtipuu päätyi helsinkiläisten ja pietarilaisten uuneihin polttopuuksi. Hakkuut päätty[[Image:Evon mantyja.jpg|thumb|left|300px|Valokuva: Matti Siivonen]]ivät 1914. Lehtipuiden hävittyä pääsi havumetsä kasvamaan voimakkaasti.

Evon metsistä suurin osa on ollut talousmetsää, jota on hoidettu ojittamalla, hakkuilla, istuttamalla ja maata muokkaamalla. Metsän uudistaminen kulottamalla on ollut Evon erikoisuus, ja sitä opetetaan yhä Hämeen ammattikorkeakoulu Evon oppilaille. Kulotuksen vuoksi Evolla on ollut palanutta puuta niille eliöille, jotka tarvitsevat sitä elääkseen. Siksi Evon on yksi niistä harvoista paikoista Suomessa, jossa tapaa tällaista lajistoa.

Metsähallitus on jättänyt Kotisten ydinalueen hakkuiden ulkopuolelle [[Image:Talvinen laavu.jpg|thumb|right|332x249px|Valokuva: Matti Siivonen]]aarnialueeksi. Niiden tarkoitus on näyttää, millaiseksi metsä kehittyy ilman hakkuita ja metsänhoitoa; ne ovat vanhaa metsää, jossa on isoja vanhoja haapoja ja lahoa puuta sekä niissä elävää eliöstöä. 

==== Evon luonto ja vesistö  ====

Evo sijaitsee ympäristöään korkeammalla vedenjakaja-alueella, jolle ominaista on pikkujärvien ja lampien runsaus sekä vähäravinteinen maaperä. Evon metsäluonnon kehitystä on ohjannut perinteinen metsätalous. Vallitsevia metsätyyppejä ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. Puustosta on yli puolet mäntypuuta, reheviä alueita on vain vähän. 

Evon retkeilyalueen järvet ovat pääosin pieniä ja happamia humusjärviä, joita yhdistää kapeat purot. Harjualueilla on joitakin kirkasvetisiä lähdelampia. Luonnontilaiset suot ovat harvinaisia. Soihin voi tutustua mm. Niemisjärven luontopolulla tai Harjupolulla.

Metsien ja rakentamattomien rantojen vuoksi Evoa ehdotettiin EU:n Natura 2000 -verkostoon. Alue hyväksyttiin Natura-verkoston osaksi. Alueella on sekä suojelualueita että talousmetsäalueita. Yksi viidennes alueesta on yksityisomistuksessa.  

==== Evo retkeilykohteena  ====

Evo tarjoaa kansalaisille hienot retkeilymahdollisuudet. Alueella on 70 km merkittyjä reittejä, joita pitkin voi tehdä vaelluksia kävellen, hiihtäen tai pyöräillen. Evon järvissä ja lammissa voi soutaa, meloa, kalastaa tai uida. Luonnossa voi marjastaa ja sienestää ja suunnistaa tai tutustua luontopolkuihin. Evolla voi myös ratsastaa, ajaa koiravaljakolla tai harrastaa muuten vain koiran kanssa, kiipeillä kallioilla ja metsästää. Evon kämppiä ja laavuja voi vuokrata yöpymiseen.  

Evokeskus on metsäopetuksen ja retkeilyalueen yhteinen monitoimitila, joka on osan vuodesta avoinna yleisölle. Talvisin Evokeskus on avoinna ryhmille vain tilauksesta. 

==== Yhteystiedot ====

Osoite: Evokeskus/Oppimiskeskus, Saarelantie 1, 16970 Evo Puhelin: 0205 64 4710 (Metsähallituksen opas, viikonloppuisin), 0205 64 4630 (Hämeen luontokeskus, kesäajan ulkopuolella, retkeilyyn ja ulkoiluun liittyvät asiat), (03) 6465 301 (HAMK matkailu/Evo, matkailuun ja opastettuihin retkiin liittyvät asiat) Sähköposti: evo(at)metsa.fi

Evokeskuksen toiminnasta vastaavat yhteisesti Metsähallitus ja Hämeen ammattikorkeakoulu. 

 [[Coordinates::61.197274, 25.106456| ]]

[[Category:Lammi]][[Category:Luonnonsuojelualueet]]

Kanta-Häme

2021-03-16T13:31:15Z

Lehtevä: /* Asiatietoa */ kirjoitusvirhe korjattu

[[Image:Hame - vaakuna.svg.png|right|150px]]

'''Kanta-Häme''' (ruots. ''Egentliga Tavastland'') on maakunta, joka sijaitsee Etelä-Suomen läänissä ja käsittää nykyisellaan historiallisen Hämeen maakunnan lounaisosan. Hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta on kuvauksia mm. F.O. Rapolan teoksessa Häme, joka sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen hämäläisistä, ruotsalaisen professorin ja antropologin M. G. Retziuksen ajatuksia ja havaintoja hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta sekä lopuksi Rapolan oman kuvauksen hämäläisten ulkoasusta ja vaatetuksesta 1900-luvun alkuvuosina. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/175 Teos] on digitoitu Hämeenlinnan Lydia -verkkopalveluun, jossa voi myös kuunnella hämäläisiä käsittelevän [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/185 katkelman teoksesta]. 

== Asiatietoa ==

Kanta-Hämeen maakuntaa ympäröivät Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kanta-Häme on yksi maamme alueellisesti pienimmistä maakunnista. Se on sijalla 17 kaikkiaan 20 maakunnan joukossa.

Maakunnan pinta-ala on 5 204 neliökilometriä ja sen väkiluku vuonna 1997 oli 169 952 henkilöä. Väestötiheys maakunnassa on 31,9 asukasta neliökilometrillä.

== Historia ==

=== Esihistorialliset hopea-aarrelöytöpaikat Kanta-Hämeessä ===

*Hattula, Pelkola, Luurila
*Hattula, Pelkola, Ellilä
*Hämeenlinna, Hauho, Lehdesmäki
*Hämeenlinna, [[Varikonniemi]]
*Janakkala, Kiipula
*Janakkala, [[Turengin hopea-aarre]]

== Kunnat ==

Nykyisessa (vuonna 2009) Kanta-Hämeessa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkia. [[Image:Kanta-Hame kunnat.svg (1).png|thumb|260px|Kuva lainattu suomenkielisestä Wikipediasta]]

*1. [[Forssan kaupunki|Forssa]]
*2. [[Hattula]]
*3. [[Hausjärvi]]
*4. [[Humppila]]
*5. [[Hämeenlinna]] ([[Renko]], [[Kalvola]], [[Lammi]], [[Hauho]] ja [[Tuulos]])
*6. [[Janakkala]]
*7. [[Jokioinen]]
*8. [[Loppi]]
*9. [[Riihimäki]]
*10. [[Tammela]]
*11. [[Ypäjä]]

Maakunnassa on tapahtunut kohtuullisesti kuntaliitoksia viimeisen sadan vuoden aikana:

*[[Hämeenlinna maalaiskunta|Hämeenlinnan maalaiskunta]] liitettiin [[Hämeenlinna]]n kaupunkiin sekä [[Vanaja]]n ja [[Renko|Rengon]] kuntiin vuonna 1948.
*[[Vanaja]]n kunta liitettiin pääosittain Hämeenlinnaan, mutta sen alueita liitettiin hyös [[Janakkala]]an, Renkoon ja [[Hattula]]an vuonna 1967.
*[[Koijarvi|Koijarven]] kunta liitettiin osittain [[Forssa]]n kaupunkiin ja Urjalan maalaiskuntaan 1969.
*[[Tyrväntö]] liitettiin Hattulaan vuonna 1971 ja osa sen alueesta siirrettin kuulumaan Valkeakoskeen vuonnna 1978.
*Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuonna 2009.

== Kanta-Hämeen symboleja ==

=== Vaakuna ===

Nykyisen Kanta-Hämeen vaakuna on perinteisen ja historiallisen Hämeen läänin vaakuna. Sinä on punaisessa kentässä ilves, jolla on musta korvatupsut. Lisäksi vaakunan täytteenä on ylälaidassa kolme hopeista tähteä ja alhaalla alinna kolme hopeista ruusua ja yksi lisäksi ilveksen jalkojen välissä.

== Maakunnan tunnukset ==

*Nimikkoeläin: [[Ilves]]
*Nimikkolintu: [[Kalasääski]]
*Nimikkokala: [[Lahna]]
*Nimikkokasvi: [[Sinivuokko]]
*Nimikkokivi: [[Kirjomaasälpä]]

== Perinneruuat ==

*[[Rengon talkkuna]]
*[[Laskisoori]]
*[[Pernalimppu]]
*[[Lammin sahti]]
*[[Pitkä piimä]]
*[[Räätikkäloora]]

== Kanta-Hämeen kunnanvaakunat ==

=== Kunnat vuonna 2009 ===

<gallery>
Kuva:Forssan_vaakuna.svg.png|Forssa
Kuva:Hattula.vaakuna.svg.png|Hattula
Kuva:Hausjarvi.vaakuna.svg.png|Hausjärvi
Kuva:Humppilan vaakuna.svg.png|Humppila
Kuva:100px-Hameenlinna.vaakuna.png|Hämeenlinna
Kuva:Janakkala.vaakuna.svg.png|Janakkala
Kuva:Jokioinen.vaakuna.svg.png|Jokioinen
Kuva:Loppi vaakuna.svg.png|Loppi
Kuva:Riihimaki.vaakuna.svg.png|Riihimäki
Kuva:Tammela.vaakuna.svg.png|Tammela
Kuva:Ypaja.vaakuna.svg.png|Ypäjä
</gallery>

=== Lakkautetut kunnat ja käytöstä poistetut vaakunat ===

<gallery>
Kuva:Hauho.vaakuna.svg.png|Hauho
Kuva:Kalvola.vaakuna.svg.png|Kalvola
Kuva:Lammi.vaakuna.svg.png|Lammi
Kuva:Renko.vaakuna.svg.png|Renko
Kuva:Somerniemi.vaakuna.svg.png|Somerniemi
Kuva:Tuulos.vaakuna.svg.png|Tuulos
Kuva:Tyrvanto.vaakuna.svg.png|Tyrväntö
Kuva:Vanaja.vaakuna.svg.png|Vanaja
</gallery>

[[category:Aluehallinto]]

Kanta-Häme

2021-03-16T13:30:30Z

Lehtevä: /* Asiatietoa */ kieltä korjattu

[[Image:Hame - vaakuna.svg.png|right|150px]]

'''Kanta-Häme''' (ruots. ''Egentliga Tavastland'') on maakunta, joka sijaitsee Etelä-Suomen läänissä ja käsittää nykyisellaan historiallisen Hämeen maakunnan lounaisosan. Hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta on kuvauksia mm. F.O. Rapolan teoksessa Häme, joka sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen hämäläisistä, ruotsalaisen professorin ja antropologin M. G. Retziuksen ajatuksia ja havaintoja hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta sekä lopuksi Rapolan oman kuvauksen hämäläisten ulkoasusta ja vaatetuksesta 1900-luvun alkuvuosina. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/175 Teos] on digitoitu Hämeenlinnan Lydia -verkkopalveluun, jossa voi myös kuunnella hämäläisiä käsittelevän [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/185 katkelman teoksesta]. 

== Asiatietoa ==

Kanta-Hämeen maakuntaa ympäröivät Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kanta-Häme on yksi maamme alueellisesti pienimmistä maakunnista. Se on sijalla 17 kaikkiaan 20 maakunnan joukossa.

Maakunnan pinta-ala on 5 204 neliökilometriä ja sen väkiluku vuonna 2997 oli 169 952 henkilöä. Väestötiheys maakunnassa on 31,9 asukasta neliökilometrillä.

== Historia ==

=== Esihistorialliset hopea-aarrelöytöpaikat Kanta-Hämeessä ===

*Hattula, Pelkola, Luurila
*Hattula, Pelkola, Ellilä
*Hämeenlinna, Hauho, Lehdesmäki
*Hämeenlinna, [[Varikonniemi]]
*Janakkala, Kiipula
*Janakkala, [[Turengin hopea-aarre]]

== Kunnat ==

Nykyisessa (vuonna 2009) Kanta-Hämeessa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkia. [[Image:Kanta-Hame kunnat.svg (1).png|thumb|260px|Kuva lainattu suomenkielisestä Wikipediasta]]

*1. [[Forssan kaupunki|Forssa]]
*2. [[Hattula]]
*3. [[Hausjärvi]]
*4. [[Humppila]]
*5. [[Hämeenlinna]] ([[Renko]], [[Kalvola]], [[Lammi]], [[Hauho]] ja [[Tuulos]])
*6. [[Janakkala]]
*7. [[Jokioinen]]
*8. [[Loppi]]
*9. [[Riihimäki]]
*10. [[Tammela]]
*11. [[Ypäjä]]

Maakunnassa on tapahtunut kohtuullisesti kuntaliitoksia viimeisen sadan vuoden aikana:

*[[Hämeenlinna maalaiskunta|Hämeenlinnan maalaiskunta]] liitettiin [[Hämeenlinna]]n kaupunkiin sekä [[Vanaja]]n ja [[Renko|Rengon]] kuntiin vuonna 1948.
*[[Vanaja]]n kunta liitettiin pääosittain Hämeenlinnaan, mutta sen alueita liitettiin hyös [[Janakkala]]an, Renkoon ja [[Hattula]]an vuonna 1967.
*[[Koijarvi|Koijarven]] kunta liitettiin osittain [[Forssa]]n kaupunkiin ja Urjalan maalaiskuntaan 1969.
*[[Tyrväntö]] liitettiin Hattulaan vuonna 1971 ja osa sen alueesta siirrettin kuulumaan Valkeakoskeen vuonnna 1978.
*Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuonna 2009.

== Kanta-Hämeen symboleja ==

=== Vaakuna ===

Nykyisen Kanta-Hämeen vaakuna on perinteisen ja historiallisen Hämeen läänin vaakuna. Sinä on punaisessa kentässä ilves, jolla on musta korvatupsut. Lisäksi vaakunan täytteenä on ylälaidassa kolme hopeista tähteä ja alhaalla alinna kolme hopeista ruusua ja yksi lisäksi ilveksen jalkojen välissä.

== Maakunnan tunnukset ==

*Nimikkoeläin: [[Ilves]]
*Nimikkolintu: [[Kalasääski]]
*Nimikkokala: [[Lahna]]
*Nimikkokasvi: [[Sinivuokko]]
*Nimikkokivi: [[Kirjomaasälpä]]

== Perinneruuat ==

*[[Rengon talkkuna]]
*[[Laskisoori]]
*[[Pernalimppu]]
*[[Lammin sahti]]
*[[Pitkä piimä]]
*[[Räätikkäloora]]

== Kanta-Hämeen kunnanvaakunat ==

=== Kunnat vuonna 2009 ===

<gallery>
Kuva:Forssan_vaakuna.svg.png|Forssa
Kuva:Hattula.vaakuna.svg.png|Hattula
Kuva:Hausjarvi.vaakuna.svg.png|Hausjärvi
Kuva:Humppilan vaakuna.svg.png|Humppila
Kuva:100px-Hameenlinna.vaakuna.png|Hämeenlinna
Kuva:Janakkala.vaakuna.svg.png|Janakkala
Kuva:Jokioinen.vaakuna.svg.png|Jokioinen
Kuva:Loppi vaakuna.svg.png|Loppi
Kuva:Riihimaki.vaakuna.svg.png|Riihimäki
Kuva:Tammela.vaakuna.svg.png|Tammela
Kuva:Ypaja.vaakuna.svg.png|Ypäjä
</gallery>

=== Lakkautetut kunnat ja käytöstä poistetut vaakunat ===

<gallery>
Kuva:Hauho.vaakuna.svg.png|Hauho
Kuva:Kalvola.vaakuna.svg.png|Kalvola
Kuva:Lammi.vaakuna.svg.png|Lammi
Kuva:Renko.vaakuna.svg.png|Renko
Kuva:Somerniemi.vaakuna.svg.png|Somerniemi
Kuva:Tuulos.vaakuna.svg.png|Tuulos
Kuva:Tyrvanto.vaakuna.svg.png|Tyrväntö
Kuva:Vanaja.vaakuna.svg.png|Vanaja
</gallery>

[[category:Aluehallinto]]

Hanssin Jukka

2021-03-16T13:27:51Z

Lehtevä: /* Kahvila */ kieltä korjattu

[[Image:HANSSIN JUKKA V.1959 ja 1974 KAHVILANA.jpg|thumb|right|400px|Hanssin Jukka kahvilana 1959-1974.]]

'''Hanssin Jukka''' eli Douglas DC-2 (''Douglas Commercial 2'') oli 14-paikkainen kaksimoottorinen matkustajalentokone, jonka valmistuksen Douglas Aircraft Company aloitti vuonna 1934. Se oli tehtaan vastaus Boeing 247-matkustajakoneelle. Vuonna 1936 Douglas alkoi valmistaa suurempaa versiota, Douglas DC-3:a.

Kuitenkin sekä hämeenlinnalaisille että myös eri puolilta kaupunkiin saapuneille matkailijoille Hanssin Jukka tuli tunnetuksi nykyisen Paasikiventien kohdalla lähellä linja-autoasemaa sijaineena kahvilana ja nähtävyytenä.

== Historia ==

Talvisodan aikana ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen järjesti koko Ruotsia kattavan kansalaiskeräyksen. Hänen isänsä Erik von Rosen oli lahjoittanut maamme eilmavoimille se ensimmäisen lentokoneenkin vuonna 1918. von Rosen järjestämän kerayksen tuotolla Suomen ilmavoimille saatiin hankituksi DC-2 lentokone, joka sai uudessä kotimaassaan nimen Hanssin Jukka.

Hanssin Jukka oli valmistunut 5. tammikuuta 1935. Kone palveli sekä talvi- että jatkosodassa kuljetuskoneena ja täytti nämä tarpeet erinomaisesti. Kuitenkin talvisodan aikana koneen piti suorittaa yksi pommituslento, mutta sen teko kuitenkin keskeytin. Toiseen koneen moottoreista oli tullut vika. Tämän aiotun pommituslennon aikana koneen ohjaana piti toimia itse kreivi von Rosen.

Ilmavoimien palveluksessa Hanssin Jukka lensi viimeisen lentonsa 1950-luvun puolivälissä.

== Kahvila ==

Lennettyään viimeisen lentonsa Hanssin Jukka määrättiin romutettavaksi, koska sillä ei ollut enää omaa roolia puolustusvoimien kalustossa. Kuitenkin hämeenlinnalainen lentomestari [[Osmo Rantala]] omasi erilaisen näkemyksen koneen kohtalosta. Hän neuvotteli kaupat puolustusministeriön kanssa ja osti lentokoneen. Samalla Rantala osti myös toisen DC-2 koneen eli Isoon-Anttin, joka kuitenkin päätyi romutettavaksi. [[Image:Hanssin_Jukka_kahvilana.jpg|thumb|right|300px|Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]]

Rantala toimi Hämeenlinnan Ampumaseuran nuorisojaoston poheenjohtajana, ja niin hän lahjoitti hankkimansa lentokoneen seuralle. Perusajatuksena oli, että koneesta tehtäisiin hämeenlinnalaisille nuorisokahvila, jonka tuotolla tuettaisiin seuran nuorisotyötä ja samalla rahoitettaisiin uuden ampumaradan rakentamista.

Vanhalla ja käytöstä poistetulle konelle ei kuitenkaan annettu lupaa siirtolentoon, joten kone purettiin Luonetjärvellä ja kuljetettiin maantiekuljetuksena Hämeenlinnaan kolmella kuorma-autolla. Kuljetus oli perilla aprillipäivänä 1959 ja se koottiin talkoovoimin entiseen asuunsa. Kokoamisen yhteydessä paikoilleen asetettiin vielä alkuperäiset moottorit.

Kahvilana Hanssin-Jukka toimi aina 20. elokuuta 1959 lähtien ja vuoteen 1974 saakka. Tällöin siiven päälle rakennettu terassi ei vetänyt enää kahvilavieraita ja näin toiminta lopetettiin kannattamattomana.

Ampumaseuralla ei kuitenkaan ollut varoja koneen kunnostamiseen ja tuolloin myös Hämeenlinnan kaupunki ei ollut kiinnostunut suositusta matkailunähtävyydestä. Kone jäi vaille kaikkea kunnostusta ja säiden armoille.

Kuitenkin vuonna 1983 Karjalan lennoston kilta osti Hanssin Jukan ja lahjoitti sen Keski-Suomen ilmailumuseolle. Näin Hanssin Jukka sai arvoisensa sijainnin palkkiona merkittävistä palveluksistaan maamme kahdessa sodassa.

== Koneen tekniset tiedot ==

=== Yleistiedot ===

*Miehistö: 2-3 *Kapasiteetti: 14 matkustajaa *Pituus: 19,1 m *Kärkiväli: 25,9 m *Korkeus: 4,8 m *Siipipinta-ala: 87,3 m&sup2; *Tyhjäpaino: 5 650 kg *Suurin lentoonlähtöpaino: 8 420 kg *Voimalaitteet: Kaksi Wright Cyclone GR-F53 9-sylinteristä 730 hv [[Tähtimoottori]]a

=== Suoritusarvot ===

*Suurin nopeus: 338 km/h 2 000 metrissä
*Toimintasäde: 1 750 km
*Lakikorkeus: 6 930 m
*Nousunopeus: 310 m/min

== Lähteet ==

Hanssin-Jukan virallinen kotisivu, 2020. ([http://www.hanssinjukka.fi/])

*Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin - 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. 

*Hirvonen, Pauli: Selvä nousuun, Caravelle! - Aerosta, sen lentäjistä, lentoemännistä ja mekaanikoista. Otava, 1958.

[[Category:Museot]]