<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Kaunislehto</id>
	<title>Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Kaunislehto"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/Toiminnot:Muokkaukset/Kaunislehto"/>
	<updated>2026-05-03T15:33:34Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.2</generator>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Ahveniston_maauimala&amp;diff=42941</id>
		<title>Ahveniston maauimala</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Ahveniston_maauimala&amp;diff=42941"/>
		<updated>2024-08-26T10:36:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Nämä kuvat ovat osa [[Aikakone Eenokki|Aikakone Eenokkia]]. Aikakone Eenokin kautta pääset nauttimaan kymmenistä kuvapareista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Häme-Wikin käyttäjät voivat lisätä tietoja ja linkkejä kuvien yhteyteen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetusta altaasta voitiin nauttia jo pari vuotta ennen kisoja. Kuva 1950-luvulta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Image:Ahvenisto A19909.jpg|400px]] [[Image:Appara uusi.jpg|400px]]&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Ahveniston_maauimala|Maauimalan]] jo päätetty kunnostus siirrettiin kesällä 2009 kaupungin huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt;Helsingin vuoden 1952 olympialaisten nykyaikainen 5-ottelu järjestettiin Hämeenlinnassa. [[Ahveniston urheilukeskus|Urheilukeskukseen]] kuuluva maauimala valmistui jo v.1950, Olympiakuva Oy.&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Image:Ahvenisto 7 1950 A17092.jpg|400px]]&amp;amp;nbsp;[[Image:Appara2.jpg|400px]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Urheilukeskuksen kahvilarakennuksen ja pukuhuoneen on piirtänyt Olavi Sahlberg. Rakennukset on suojeltu rakennussuojelulain nojalla.[[Coordinates::60.993478, 24.421735| ]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Karmala, Lea. 2024. Maauimalan pelastus : Ahveniston Suojeluyhdistyksen 30-vuotinen uurastus olympia-altaan säilyttämiseksi Hämeenlinnassa. Ahveniston Suojeluyhdistys. 2024.  ISBN 978-952-94-8870-4&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Aikakone_Eenokki]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Waltteri_Torikka&amp;diff=42637</id>
		<title>Waltteri Torikka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Waltteri_Torikka&amp;diff=42637"/>
		<updated>2024-01-09T07:12:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Oopperalaulaja Waltteri Torikka (s. 16.8.1984, Tampere) on asunut vuodesta 2021 Hämeenlinnan Sairiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Waltteri Torikka. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Waltteri_Torikka])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämptonissa puhutaan: Onko Waltteri Torikka muuttanut Hämeenlinnaan? – Laulajan lantion letkeys punnitaan TTK:n parketilla. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 3.9.2021 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4871535])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pirjo-Liisa Niinimäki. Waltteri Torikka piti matalaa profiilia hämeenlinnalaisuudestaan – Nyt koko kansan hurmannut tähtisolisti esiintyy kahdesti uudessa kotikaupungissaan. Hämeen Sanomat 24.9.2022 ([https://www.hameensanomat.fi/teemat/5404705])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie. Waltteri Torikalla on uusperhe Hämeenlinnassa – ”Perheessämme on kaksi mahtavaa lasta”. Ilta-Sanomat 29.12.2022 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010084735.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie. Waltteri Torikalla on uusperhe Hämeenlinnassa – ”Perheessämme on kaksi mahtavaa lasta”. Ilta-Sanomat / Me Naiset 19.7.2023 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009717915.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämptonissa puhutaan: Waltteri Torikka on löytänyt rauhan sataman Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan&lt;br /&gt;
kaupunkiuutiset 25.7.2023 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/6091814])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie.Traumaattiset kokemukset saivat Waltteri Torikan hakeutumaan terapiaan – ”Koin, ettei kaikki ollut hyvin” Ilta-Sanomat 30.7.2023 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009520228.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kati Turtola. Hämeen ruokalähettilääksi julistettu oopperalaulaja Waltteri Torikka: “Pitää olla arkea että voi arvostaa juhlia”. Yle Uutiset 17.8.2023 ([https://yle.fi/a/74-20045611])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Torikka, Waltteri]] [[Category:Laulajia|Torikka, Waltteri]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Waltteri_Torikka&amp;diff=42636</id>
		<title>Waltteri Torikka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Waltteri_Torikka&amp;diff=42636"/>
		<updated>2024-01-09T07:08:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Oopperalaulaja Waltteri Torikka (s. 16.8.1984, Tampere) on asunut vuodesta 2021 Hämeenlinnan Sairiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Waltteri Torikka. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Waltteri_Torikka])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämptonissa puhutaan: Onko Waltteri Torikka muuttanut Hämeenlinnaan? – Laulajan lantion letkeys punnitaan TTK:n parketilla. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 3.9.2021 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4871535])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pirjo-Liisa Niinimäki. Waltteri Torikka piti matalaa profiilia hämeenlinnalaisuudestaan – Nyt koko kansan hurmannut tähtisolisti esiintyy kahdesti uudessa kotikaupungissaan. Hämeen Sanomat 24.9.2022 ([https://www.hameensanomat.fi/teemat/5404705])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie. Waltteri Torikalla on uusperhe Hämeenlinnassa – ”Perheessämme on kaksi mahtavaa lasta”. Ilta-Sanomat 29.12.2022 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010084735.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie. Waltteri Torikalla on uusperhe Hämeenlinnassa – ”Perheessämme on kaksi mahtavaa lasta”. Ilta-Sanomat / Me Naiset 19.7.2023 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009717915.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämptonissa puhutaan: Waltteri Torikka on löytänyt rauhan sataman Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan&lt;br /&gt;
kaupunkiuutiset 25.7.2023 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/6091814])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie.Traumaattiset kokemukset saivat Waltteri Torikan hakeutumaan terapiaan – ”Koin, ettei kaikki ollut hyvin” Ilta-Sanomat 30.7.2023 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009520228.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kati Turtola. Hämeen ruokalähettilääksi julistettu oopperalaulaja Waltteri Torikka: “Pitää olla arkea että voi arvostaa juhlia”. Yle Uutiset 17.8.2023 ([https://yle.fi/a/74-20045611])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Waltteri_Torikka&amp;diff=42635</id>
		<title>Waltteri Torikka</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Waltteri_Torikka&amp;diff=42635"/>
		<updated>2024-01-09T07:06:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Ak: Uusi sivu: Oopperalaulaja Waltteri Torikka (s. 16.8.1984, Tampere) on asunut vuodesta 2021 Hämeenlinnan Sairiossa.   == Lähteitä ==  Hämptonissa puhutaan: Onko Waltteri Torikka muuttanut Hämeenlinnaan? – Laulajan lantion letkeys punnitaan TTK:n parketilla. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 3.9.2021 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4871535])  Pirjo-Liisa Niinimäki. Waltteri Torikka piti matalaa profiilia hämeenlinnalaisuudestaan – Nyt koko kansan hurmannut...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Oopperalaulaja Waltteri Torikka (s. 16.8.1984, Tampere) on asunut vuodesta 2021 Hämeenlinnan Sairiossa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämptonissa puhutaan: Onko Waltteri Torikka muuttanut Hämeenlinnaan? – Laulajan lantion letkeys punnitaan TTK:n parketilla. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 3.9.2021 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4871535])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pirjo-Liisa Niinimäki. Waltteri Torikka piti matalaa profiilia hämeenlinnalaisuudestaan – Nyt koko kansan hurmannut tähtisolisti esiintyy kahdesti uudessa kotikaupungissaan. Hämeen Sanomat 24.9.2022 ([https://www.hameensanomat.fi/teemat/5404705])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie. Waltteri Torikalla on uusperhe Hämeenlinnassa – ”Perheessämme on kaksi mahtavaa lasta”. Ilta-Sanomat 29.12.2022 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000010084735.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie. Waltteri Torikalla on uusperhe Hämeenlinnassa – ”Perheessämme on kaksi mahtavaa lasta”. Ilta-Sanomat / Me Naiset 19.7.2023 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009717915.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämptonissa puhutaan: Waltteri Torikka on löytänyt rauhan sataman Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan&lt;br /&gt;
kaupunkiuutiset 25.7.2023 ([https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/6091814])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Liisa Talvitie.Traumaattiset kokemukset saivat Waltteri Torikan hakeutumaan terapiaan – ”Koin, ettei kaikki ollut hyvin” Ilta-Sanomat 30.7.2023 ([https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009520228.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kati Turtola. Hämeen ruokalähettilääksi julistettu oopperalaulaja Waltteri Torikka: “Pitää olla arkea että voi arvostaa juhlia”. Yle Uutiset 17.8.2023 ([https://yle.fi/a/74-20045611])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Armi_Yoki&amp;diff=42568</id>
		<title>Armi Yoki</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Armi_Yoki&amp;diff=42568"/>
		<updated>2023-11-07T08:36:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Alakoululainen Armi Yoki (s. 2013) on myös kirjailija, joka julkaisi 26.9.2023 satukirjansa &#039;&#039;Miu Miu Karvapallo&#039;&#039; Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Sen lisäksi että hän on kirjoittanut kirjan kahdeksan satua, hän on kuvittanut teoksen, missä on käytetty hyväksi tekoälyohjelmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Teoksia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Armi Yoki. Miu Miu Karvapallo : satukokoelma. Hämeenlinna. 2023.  ISBN 9798378547722&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikka Happonen. Hämeenlinnalainen Armi Yoki on kenties Suomen nuorin kirjailija – 10-vuotiaan uusin satukirja löytyy kirjastosta. Hämeen Sanomat 25.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikka Happonen. 10-vuotias kirjailija o sepittänyt tarinoita taaperosta asti. Hämeen Sanomat 26.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiina Kokko. Armi Yoki, 10, kirjoitti ensimmäisen satukokoelmansa – ”Ihan sikasiistiä nähdä mun teos”. Yle Uutiset 26.9.2023 ([https://yle.fi/a/74-20052040])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kirjailijat|Yoki, Armi]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Yoki, Armi]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Armi_Yoki&amp;diff=42567</id>
		<title>Armi Yoki</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Armi_Yoki&amp;diff=42567"/>
		<updated>2023-11-07T08:35:35Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Alakoululainen Armi Yoki (s. 2013) on myös kirjailija, joka julkaisi 26.9.2023 satukirjansa &#039;&#039;Miu Miu Karvapallo&#039;&#039; Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Hän on myös kuvittanut kirjan, missä on  käytetty hyväksi tekoälyohjelmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Teoksia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Armi Yoki. Miu Miu Karvapallo : satukokoelma. Hämeenlinna. 2023.  ISBN 9798378547722&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikka Happonen. Hämeenlinnalainen Armi Yoki on kenties Suomen nuorin kirjailija – 10-vuotiaan uusin satukirja löytyy kirjastosta. Hämeen Sanomat 25.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikka Happonen. 10-vuotias kirjailija o sepittänyt tarinoita taaperosta asti. Hämeen Sanomat 26.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiina Kokko. Armi Yoki, 10, kirjoitti ensimmäisen satukokoelmansa – ”Ihan sikasiistiä nähdä mun teos”. Yle Uutiset 26.9.2023 ([https://yle.fi/a/74-20052040])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kirjailijat|Yoki, Armi]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Yoki, Armi]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Armi_Yoki&amp;diff=42566</id>
		<title>Armi Yoki</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Armi_Yoki&amp;diff=42566"/>
		<updated>2023-11-07T08:34:07Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Ak: Uusi sivu: Alakoululainen Armi Yoki (s. 2013) on myös kirjailija, joka julkaisi 26.9.2023 satukirjansa &amp;#039;&amp;#039;Miu Miu Karvapallo&amp;#039;&amp;#039; Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Hän on myös kuvittanut kirjan, missä on  käytetty hyväksi myös tekoälyohjelmaa.  == Teoksia ==  Armi Yoki. Miu Miu Karvapallo : satukokoelma. Hämeenlinna. 2023.  ISBN 9798378547722  == Lähteitä ==  Riikka Happonen. Hämeenlinnalainen Armi Yoki on kenties Suomen nuorin kirjailija – 10-vuotiaan uusin satukirja löyty...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Alakoululainen Armi Yoki (s. 2013) on myös kirjailija, joka julkaisi 26.9.2023 satukirjansa &#039;&#039;Miu Miu Karvapallo&#039;&#039; Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Hän on myös kuvittanut kirjan, missä on  käytetty hyväksi myös tekoälyohjelmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Teoksia ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Armi Yoki. Miu Miu Karvapallo : satukokoelma. Hämeenlinna. 2023.  ISBN 9798378547722&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikka Happonen. Hämeenlinnalainen Armi Yoki on kenties Suomen nuorin kirjailija – 10-vuotiaan uusin satukirja löytyy kirjastosta. Hämeen Sanomat 25.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikka Happonen. 10-vuotias kirjailija o sepittänyt tarinoita taaperosta asti. Hämeen Sanomat 26.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tiina Kokko. Armi Yoki, 10, kirjoitti ensimmäisen satukokoelmansa – ”Ihan sikasiistiä nähdä mun teos”. Yle Uutiset 26.9.2023 ([https://yle.fi/a/74-20052040])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42548</id>
		<title>Lintuinfluenssa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42548"/>
		<updated>2023-09-19T05:53:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta.  Seuraavan kerran vuonna &lt;br /&gt;
2018 kolmen merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. &lt;br /&gt;
Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2.2021, eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2.2021 virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Suomeen paikallisen epidemian seurauksena kaikelle siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkoi 8.2.2021 ja kestää 16 viikkoa eli lintujen kevätmuuton ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa vuonna 2021 Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2023 lintuinfluenssatilanne paheni viruksen levittyä kesällä turkistarhoille. 15.6.2023 Hämeen Sanomissa kerrottiin Sauvalan fasaanitilan lopettaneen toimintansa. Myöhemmin samana kesänä saman kohtalon koki joukko kettu- ja minkkitarhoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pandemian uhka?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2.2021 uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei ole kuitenkaan tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka ovat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, ovat sairastuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2013 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri maailmaa levisi ns. espanjantauti, johon kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Virus oli yksi lintuinfluenssaviruksen muunnos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 2023 eri puolilla Suomea tuli esiin tiirojen ja naurulokkien joukkokuolemia; mm. Hämeenlinnassa kuoli satakunta lintua lintuinfluenssaan. Pelkona oli, että tauti saattoi tarttua lintujen jätöksistä ja raadoista myös ihmiseen, mutta näin ei käynyt. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan heinäkuussa lintuinfluenssa levisi ilmeisesti lintujen jätösten mukana monille turkistarhoille Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, joiden eläimet jouduttiin lopettamaan. Syksyn tullen uhkaava tilanne taittui, mutta julkisuudessa puhuttiin tässä yhteydessä jopa kaikkien turkistarhojen lopettamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pandemian riski lähivuosina on entistä suurempi tilanteessa, jossa virus on levinnyt linnuista nisäkkäisiin. Muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä ole esiintynyt, mikä nosti Suomen huomion kohteeksi ympäri maailmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2021 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa. Ruokavirasto 19.2.2021 ([https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö 106 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210106])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokaviraston päätös rajoitusvyöhykkeen perustamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Ruokavirasto 107 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210107])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkonapitokielto voimaan 8. helmikuuta. Maa- ja metsätalousministeriö  28.1.2021  ([https://mmm.fi/-/siipikarjan-ulkonapitokielto-voimaan-8.-helmikuuta])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa on todettu kyhmyjoutsenella Helsingin Eläintarhanlahdella – talviruokintaa jatketaan, jotta linnut eivät liikkuisi ja levittäisi tautia. Yle Uutiset 9.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11779779])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa jo Korkeasaaressa asti – sairastunut kanahaukka aiheutti kaikkien  villieläinsairaalan lintujen lopettamisen. Yle Uutiset 19.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11799007])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Kääk - ei vieläkään taivasalle! Hämeen Sanomat 7.3.2021&lt;br /&gt;
=== 2022 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Julkunen. Siipikarja ja muut kesylinnut on taas suojattava lintuinfluenssalta. Hämeen Sanomat 6.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maria Ilonen. Karanteeni johti kahnauksiin. Janakkalan Sanomat 10.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2023 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saila Karpiala. Sauvalan fasaanitila laittoi pillit pussiin. Hämeen Sanomat 15.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa aiheutti naurulokkien joukkokuoleman. Hämeen Sanomat 20.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen. Hämeenlinnan seudulla kuollut noin sata lintua influenssaan. Hämeen Sanomat 8.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekka Torvinen. Turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Hämeen Sanomat 14.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Viiden tarhan eläimistä löytynyt lintuinfluenssaa. Hämeen Sanomat 17.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen Hämeenlinnassakin lintuja kiusannut virus tarttunut myös nisäkkäisiin. Hämeen Sanomat 19.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heli Laakkonen. Lintuinfluenssa torjumiseksi perustetaan suojavyöhyke. Hämeen Sanomat 21.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Lintuinfluenssatilanteen erityispiirre Suomessa ovat tartunnan nisäkkäissä. Hämeen Sanomat 25.7.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkoilut kiellettiin nyt myös Kanta-Hämeessä. Hämeen Sanomat 26.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vilma Kilkki. Eläintarhat ovat varautuneet lintuinfluenssa leviämiseen. Hämeen Sanomat 31.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Tilvis &amp;amp; Markus Puolakanaho. Lintuinfluenssa tarhalla tietää kuolemantuomiota minkeille. Hämeen Sanomat 2.8.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Otto Rantanen. Lintuinfluenssatilanne rauhallinen. Janakkalan Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jenna Rautio. Vesilintujahtia ei suositella lintuinfluenssa-alueilla. Hämeen Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Camilla Karttunen. THL: Lintuinfluenssaviruksesta riski kansanterveydelle. Hämeen Sanomat 5.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Epidemiat]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42547</id>
		<title>Lintuinfluenssa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42547"/>
		<updated>2023-09-19T05:51:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta.  Seuraavan kerran vuonna &lt;br /&gt;
2018 kolmen merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. &lt;br /&gt;
Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2.2021, eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2.2021 virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Suomeen paikallisen epidemian seurauksena kaikelle siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkoi 8.2.2021 ja kestää 16 viikkoa eli lintujen kevätmuuton ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa vuonna 2021 Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vuonna 2023 lintuinfluenssatilanne paheni viruksen levittyä kesällä turkistarhoille. 15.6.2023 Hämeen Sanomissa kerrottiin Sauvalan fasaanitilan lopettaneen toimintansa. Myöhemmin samana kesänä saman kohtalon koki joukko kettu- ja minkkitarhoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pandemian uhka?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2.2021 uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei ole kuitenkaan tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka ovat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, ovat sairastuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2013 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri maailmaa levisi ns. espanjantauti, johon kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Virus oli yksi lintuinfluenssaviruksen muunnos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomessa esiintyi kesäkuussa 2023 tiirojen ja naurulokkien joukkokuolemia; mm. Hämeenlinnassa kuoli satakunta lintua lintuinfluenssaan. Pelkona oli, että tauti saattoi tarttua lintujen jätöksistä ja raadoista myös ihmiseen, mutta näin ei käynyt. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan heinäkuussa lintuinfluenssa levisi ilmeisesti lintujen jätösten mukana monille turkistarhoille Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, joiden eläimet jouduttiin lopettamaan. Syksyn tullen uhkaava tilanne taittui, mutta julkisuudessa puhuttiin tässä yhteydessä jopa kaikkien turkistarhojen lopettamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pandemian riski lähivuosina on entistä suurempi tilanteessa, jossa virus on levinnyt linnuista nisäkkäisiin. Muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä ole esiintynyt, mikä nosti Suomen huomion kohteeksi ympäri maailmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2021 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa. Ruokavirasto 19.2.2021 ([https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö 106 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210106])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokaviraston päätös rajoitusvyöhykkeen perustamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Ruokavirasto 107 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210107])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkonapitokielto voimaan 8. helmikuuta. Maa- ja metsätalousministeriö  28.1.2021  ([https://mmm.fi/-/siipikarjan-ulkonapitokielto-voimaan-8.-helmikuuta])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa on todettu kyhmyjoutsenella Helsingin Eläintarhanlahdella – talviruokintaa jatketaan, jotta linnut eivät liikkuisi ja levittäisi tautia. Yle Uutiset 9.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11779779])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa jo Korkeasaaressa asti – sairastunut kanahaukka aiheutti kaikkien  villieläinsairaalan lintujen lopettamisen. Yle Uutiset 19.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11799007])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Kääk - ei vieläkään taivasalle! Hämeen Sanomat 7.3.2021&lt;br /&gt;
=== 2022 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Julkunen. Siipikarja ja muut kesylinnut on taas suojattava lintuinfluenssalta. Hämeen Sanomat 6.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maria Ilonen. Karanteeni johti kahnauksiin. Janakkalan Sanomat 10.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2023 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saila Karpiala. Sauvalan fasaanitila laittoi pillit pussiin. Hämeen Sanomat 15.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa aiheutti naurulokkien joukkokuoleman. Hämeen Sanomat 20.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen. Hämeenlinnan seudulla kuollut noin sata lintua influenssaan. Hämeen Sanomat 8.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekka Torvinen. Turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Hämeen Sanomat 14.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Viiden tarhan eläimistä löytynyt lintuinfluenssaa. Hämeen Sanomat 17.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen Hämeenlinnassakin lintuja kiusannut virus tarttunut myös nisäkkäisiin. Hämeen Sanomat 19.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heli Laakkonen. Lintuinfluenssa torjumiseksi perustetaan suojavyöhyke. Hämeen Sanomat 21.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Lintuinfluenssatilanteen erityispiirre Suomessa ovat tartunnan nisäkkäissä. Hämeen Sanomat 25.7.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkoilut kiellettiin nyt myös Kanta-Hämeessä. Hämeen Sanomat 26.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vilma Kilkki. Eläintarhat ovat varautuneet lintuinfluenssa leviämiseen. Hämeen Sanomat 31.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Tilvis &amp;amp; Markus Puolakanaho. Lintuinfluenssa tarhalla tietää kuolemantuomiota minkeille. Hämeen Sanomat 2.8.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Otto Rantanen. Lintuinfluenssatilanne rauhallinen. Janakkalan Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jenna Rautio. Vesilintujahtia ei suositella lintuinfluenssa-alueilla. Hämeen Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Camilla Karttunen. THL: Lintuinfluenssaviruksesta riski kansanterveydelle. Hämeen Sanomat 5.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Epidemiat]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42546</id>
		<title>Lintuinfluenssa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42546"/>
		<updated>2023-09-19T05:46:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta.  Seuraavan kerran vuonna &lt;br /&gt;
2018 kolmen merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. &lt;br /&gt;
Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2., eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2. virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Suomeen paikallisen epidemian seurauksena kaikelle siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkoi 8.2. ja kestää 16 viikkoa eli lintujen kevätmuuton ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pandemian uhka?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2.2021 uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei ole kuitenkaan tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka ovat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, ovat sairastuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2013 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri maailmaa levisi ns. espanjantauti, johon kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Virus oli yksi lintuinfluenssaviruksen muunnos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomessa esiintyi kesäkuussa 2023 tiirojen ja naurulokkien joukkokuolemia; mm. Hämeenlinnassa kuoli satakunta lintua lintuinfluenssaan. Pelkona oli, että tauti saattoi tarttua lintujen jätöksistä ja raadoista myös ihmiseen, mutta näin ei käynyt. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan heinäkuussa lintuinfluenssa levisi ilmeisesti lintujen jätösten mukana monille turkistarhoille Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, joiden eläimet jouduttiin lopettamaan. Syksyn tullen uhkaava tilanne taittui, mutta julkisuudessa puhuttiin tässä yhteydessä jopa kaikkien turkistarhojen lopettamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pandemian riski lähivuosina on entistä suurempi tilanteessa, jossa virus on levinnyt linnuista nisäkkäisiin. Muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä ole esiintynyt, mikä nosti Suomen huomion kohteeksi ympäri maailmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2021 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa. Ruokavirasto 19.2.2021 ([https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö 106 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210106])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokaviraston päätös rajoitusvyöhykkeen perustamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Ruokavirasto 107 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210107])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkonapitokielto voimaan 8. helmikuuta. Maa- ja metsätalousministeriö  28.1.2021  ([https://mmm.fi/-/siipikarjan-ulkonapitokielto-voimaan-8.-helmikuuta])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa on todettu kyhmyjoutsenella Helsingin Eläintarhanlahdella – talviruokintaa jatketaan, jotta linnut eivät liikkuisi ja levittäisi tautia. Yle Uutiset 9.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11779779])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa jo Korkeasaaressa asti – sairastunut kanahaukka aiheutti kaikkien  villieläinsairaalan lintujen lopettamisen. Yle Uutiset 19.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11799007])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Kääk - ei vieläkään taivasalle! Hämeen Sanomat 7.3.2021&lt;br /&gt;
=== 2022 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Julkunen. Siipikarja ja muut kesylinnut on taas suojattava lintuinfluenssalta. Hämeen Sanomat 6.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maria Ilonen. Karanteeni johti kahnauksiin. Janakkalan Sanomat 10.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2023 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saila Karpiala. Sauvalan fasaanitila laittoi pillit pussiin. Hämeen Sanomat 15.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa aiheutti naurulokkien joukkokuoleman. Hämeen Sanomat 20.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen. Hämeenlinnan seudulla kuollut noin sata lintua influenssaan. Hämeen Sanomat 8.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekka Torvinen. Turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Hämeen Sanomat 14.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Viiden tarhan eläimistä löytynyt lintuinfluenssaa. Hämeen Sanomat 17.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen Hämeenlinnassakin lintuja kiusannut virus tarttunut myös nisäkkäisiin. Hämeen Sanomat 19.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heli Laakkonen. Lintuinfluenssa torjumiseksi perustetaan suojavyöhyke. Hämeen Sanomat 21.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Lintuinfluenssatilanteen erityispiirre Suomessa ovat tartunnan nisäkkäissä. Hämeen Sanomat 25.7.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkoilut kiellettiin nyt myös Kanta-Hämeessä. Hämeen Sanomat 26.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vilma Kilkki. Eläintarhat ovat varautuneet lintuinfluenssa leviämiseen. Hämeen Sanomat 31.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Tilvis &amp;amp; Markus Puolakanaho. Lintuinfluenssa tarhalla tietää kuolemantuomiota minkeille. Hämeen Sanomat 2.8.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Otto Rantanen. Lintuinfluenssatilanne rauhallinen. Janakkalan Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jenna Rautio. Vesilintujahtia ei suositella lintuinfluenssa-alueilla. Hämeen Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Camilla Karttunen. THL: Lintuinfluenssaviruksesta riski kansanterveydelle. Hämeen Sanomat 5.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Epidemiat]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42545</id>
		<title>Lintuinfluenssa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42545"/>
		<updated>2023-09-19T05:43:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: /* Pandemian uhka? */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta.  Seuraavan kerran vuonna &lt;br /&gt;
2018 kolmen merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. &lt;br /&gt;
Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2., eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2. virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Suomeen paikallisen epidemian seurauksena kaikelle siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkoi 8.2. ja kestää 16 viikkoa eli lintujen kevätmuuton ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pandemian uhka?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2.2021 uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei ole kuitenkaan tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka ovat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, ovat sairastuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2013 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri maailmaa levisi ns. espanjantauti, johon kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Virus oli yksi lintuinfluenssaviruksen muunnos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 2023 Suomessa esiintyi tiirojen ja naurulokkien joukkokuolemia, mm. Hämeenlinnassa kuoli satakunta lintua lintuinfluenssaan. Pelkona oli, että tauti saattoi tarttua lintujen jätöksistä ja raadoista myös ihmiseen, mutta näin ei käynyt. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sen sijaan heinäkuussa lintuinfluenssa levisi ilmeisesti lintujen jätösten mukana monille turkistarhoille Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, joiden eläimet jouduttiin lopettamaan. Syksyn tullen uhkaava tilanne taittui, mutta julkisuudessa puhuttiin tässä yhteydessä jopa kaikkien turkistarhojen lopettamisesta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pandemian riski lähivuosina on entistä suurempi tilanteessa, jossa virus on levinnyt linnuista nisäkkäisiin. Muualla Euroopassa ei vastaavaa ilmiötä esiintynyt, mikä nosti Suomen tilanteen julkisuuteen ympäri maailmaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2021 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa. Ruokavirasto 19.2.2021 ([https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö 106 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210106])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokaviraston päätös rajoitusvyöhykkeen perustamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Ruokavirasto 107 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210107])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkonapitokielto voimaan 8. helmikuuta. Maa- ja metsätalousministeriö  28.1.2021  ([https://mmm.fi/-/siipikarjan-ulkonapitokielto-voimaan-8.-helmikuuta])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa on todettu kyhmyjoutsenella Helsingin Eläintarhanlahdella – talviruokintaa jatketaan, jotta linnut eivät liikkuisi ja levittäisi tautia. Yle Uutiset 9.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11779779])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa jo Korkeasaaressa asti – sairastunut kanahaukka aiheutti kaikkien  villieläinsairaalan lintujen lopettamisen. Yle Uutiset 19.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11799007])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Kääk - ei vieläkään taivasalle! Hämeen Sanomat 7.3.2021&lt;br /&gt;
=== 2022 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Julkunen. Siipikarja ja muut kesylinnut on taas suojattava lintuinfluenssalta. Hämeen Sanomat 6.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maria Ilonen. Karanteeni johti kahnauksiin. Janakkalan Sanomat 10.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2023 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saila Karpiala. Sauvalan fasaanitila laittoi pillit pussiin. Hämeen Sanomat 15.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa aiheutti naurulokkien joukkokuoleman. Hämeen Sanomat 20.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen. Hämeenlinnan seudulla kuollut noin sata lintua influenssaan. Hämeen Sanomat 8.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekka Torvinen. Turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Hämeen Sanomat 14.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Viiden tarhan eläimistä löytynyt lintuinfluenssaa. Hämeen Sanomat 17.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen Hämeenlinnassakin lintuja kiusannut virus tarttunut myös nisäkkäisiin. Hämeen Sanomat 19.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heli Laakkonen. Lintuinfluenssa torjumiseksi perustetaan suojavyöhyke. Hämeen Sanomat 21.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Lintuinfluenssatilanteen erityispiirre Suomessa ovat tartunnan nisäkkäissä. Hämeen Sanomat 25.7.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkoilut kiellettiin nyt myös Kanta-Hämeessä. Hämeen Sanomat 26.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vilma Kilkki. Eläintarhat ovat varautuneet lintuinfluenssa leviämiseen. Hämeen Sanomat 31.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Tilvis &amp;amp; Markus Puolakanaho. Lintuinfluenssa tarhalla tietää kuolemantuomiota minkeille. Hämeen Sanomat 2.8.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Otto Rantanen. Lintuinfluenssatilanne rauhallinen. Janakkalan Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jenna Rautio. Vesilintujahtia ei suositella lintuinfluenssa-alueilla. Hämeen Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Camilla Karttunen. THL: Lintuinfluenssaviruksesta riski kansanterveydelle. Hämeen Sanomat 5.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Epidemiat]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42544</id>
		<title>Lintuinfluenssa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42544"/>
		<updated>2023-09-19T05:33:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: /* Pandemian uhka? */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta.  Seuraavan kerran vuonna &lt;br /&gt;
2018 kolmen merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. &lt;br /&gt;
Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2., eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2. virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Suomeen paikallisen epidemian seurauksena kaikelle siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkoi 8.2. ja kestää 16 viikkoa eli lintujen kevätmuuton ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pandemian uhka?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2.2021 uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei ole kuitenkaan tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka ovat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, ovat sairastuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2013 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri maailmaa levisi ns. espanjantauti, johon kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Virus oli yksi lintuinfluenssaviruksen muunnos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2021 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa. Ruokavirasto 19.2.2021 ([https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö 106 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210106])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokaviraston päätös rajoitusvyöhykkeen perustamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Ruokavirasto 107 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210107])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkonapitokielto voimaan 8. helmikuuta. Maa- ja metsätalousministeriö  28.1.2021  ([https://mmm.fi/-/siipikarjan-ulkonapitokielto-voimaan-8.-helmikuuta])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa on todettu kyhmyjoutsenella Helsingin Eläintarhanlahdella – talviruokintaa jatketaan, jotta linnut eivät liikkuisi ja levittäisi tautia. Yle Uutiset 9.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11779779])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa jo Korkeasaaressa asti – sairastunut kanahaukka aiheutti kaikkien  villieläinsairaalan lintujen lopettamisen. Yle Uutiset 19.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11799007])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Kääk - ei vieläkään taivasalle! Hämeen Sanomat 7.3.2021&lt;br /&gt;
=== 2022 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Julkunen. Siipikarja ja muut kesylinnut on taas suojattava lintuinfluenssalta. Hämeen Sanomat 6.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maria Ilonen. Karanteeni johti kahnauksiin. Janakkalan Sanomat 10.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2023 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saila Karpiala. Sauvalan fasaanitila laittoi pillit pussiin. Hämeen Sanomat 15.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa aiheutti naurulokkien joukkokuoleman. Hämeen Sanomat 20.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen. Hämeenlinnan seudulla kuollut noin sata lintua influenssaan. Hämeen Sanomat 8.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekka Torvinen. Turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Hämeen Sanomat 14.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Viiden tarhan eläimistä löytynyt lintuinfluenssaa. Hämeen Sanomat 17.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen Hämeenlinnassakin lintuja kiusannut virus tarttunut myös nisäkkäisiin. Hämeen Sanomat 19.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heli Laakkonen. Lintuinfluenssa torjumiseksi perustetaan suojavyöhyke. Hämeen Sanomat 21.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Lintuinfluenssatilanteen erityispiirre Suomessa ovat tartunnan nisäkkäissä. Hämeen Sanomat 25.7.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkoilut kiellettiin nyt myös Kanta-Hämeessä. Hämeen Sanomat 26.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vilma Kilkki. Eläintarhat ovat varautuneet lintuinfluenssa leviämiseen. Hämeen Sanomat 31.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Tilvis &amp;amp; Markus Puolakanaho. Lintuinfluenssa tarhalla tietää kuolemantuomiota minkeille. Hämeen Sanomat 2.8.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Otto Rantanen. Lintuinfluenssatilanne rauhallinen. Janakkalan Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jenna Rautio. Vesilintujahtia ei suositella lintuinfluenssa-alueilla. Hämeen Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Camilla Karttunen. THL: Lintuinfluenssaviruksesta riski kansanterveydelle. Hämeen Sanomat 5.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Epidemiat]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42543</id>
		<title>Lintuinfluenssa</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lintuinfluenssa&amp;diff=42543"/>
		<updated>2023-09-19T05:32:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lintuja tappava influenssavirus (H5N8 –tyyppi) putkahti esiin 21.1.2021 Kanta-Hämeessä janakkalalaisen Sauvalan kartanon fasaanitarhalta, ja löytöpaikan ympärille asetettiin välittömästi 10 kilometrin suojavyöhyke. Kaikkiin vyöhykkeen sisällä oleviin maatiloihin oltiin parin päivän kuluttua yhteydessä ja niin lintujen, siipikarjan kuin niistä saatavien tuotteiden vienti kiellettiin määräajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tämänkertainen lintuinfluenssavirus (H5N8) ilmaantui Suomeen ensimmäisen kerran syksyllä 2016, jolloin sitä löytyi kuolleesta tukkasotkasta Ahvenanmaalla ja hieman myöhemmin liki 20 muusta paikasta, myös yhdeltä lintutarhalta.  Seuraavan kerran vuonna &lt;br /&gt;
2018 kolmen merikotkan todettiin menettäneen henkensä lintuinfluenssan takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalassa virus löytyi äkillisesti kuolleista, luontoon istutetuista fasaaneista. Tartunnan seurauksena lintujen omistaja Heikki Sauvala hävitti viikon aikana reilut 5 000 fasaania. Vain tuhat tarhattua ja sisätiloissa olevaa fasaania hän jätti henkiin. &lt;br /&gt;
Sisätiloihin jääneet linnut testattiin kahteen otteeseen viimeksi 4.2., eikä niistä löytynyt H5N8-virusta. Silti muutaman päivän päästä 7.2. virusta löytyi kuolleista linnuista sisätiloistakin, jolloin loput tuhat fasaania jouduttiin lopettamaan ja polttamaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sauvala arvelee H5N8 –viruksen tulleen tilalle joko varisten, naakkojen tai kotkien välityksellä, joita oli nähty alueella. Maa- ja metsätalousministeriö asetti Suomeen paikallisen epidemian seurauksena kaikelle siipikarjalle laajennetun ulkoilurajoituksen, joka alkoi 8.2. ja kestää 16 viikkoa eli lintujen kevätmuuton ajan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalan lisäksi H5N8 –virusta on löytynyt helmikuussa Helsingistä. Eläintarhanlahdella kyhmyjoutsen oli kuollut influenssaan ja Korkeasaaressa kanahaukka.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Pandemian uhka?==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Patogeeninen virus on linnuille tappavan vaarallinen, mutta vielä helmikuun alussa juuri tämän virustyypin (H5N8) ei tiedetty voivan tarttua ihmiseen. Lauantaina 20.2. uutisoitiin muun muassa Ylellä, että virusmuunnos oli venäläisellä siipikarjatilalla tarttunut seitsemään ihmiseen, jotka olivat saaneet lieviä influenssaoireita ja tervehtyneet. Tiettävästi virusmuunnos ei ole kuitenkaan tarttunut ihmisestä ihmiseen vaan ihmiset, jotka ovat olleet läheisissä tekemisissä lintujen kanssa, ovat sairastuneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran vuonna 1997, jolloin se oli toista tyyppiä (H5N1) kuin tämänkertainen. Vuonna 2013 H5N1-virus aiheutti epidemian, joka levisi Keski-Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, mutta ei läntisiin maihin. Myös muita lintuinfluenssaviruksen muunnoksia on tavattu myös ihmisillä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ympäri maailmaa levisi ns. espanjantauti, johon kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmistä. Virus oli yksi lintuinfluenssaviruksen muunnos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa. THL 3.12.2019 ([https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2021 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssatapaukset Suomessa. Ruokavirasto 19.2.2021 ([https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jami Jokinen. Lintuinfluenssa leviää yhä. Hämeen Sanomat 14.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa löytynyt fasaaneista Janakkalassa. Hämeen Sanomat 22.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maa- ja metsätalousministeriön asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö 106 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210106])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruokaviraston päätös rajoitusvyöhykkeen perustamisesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Ruokavirasto 107 / 2021 (22.1.2021) ([https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210107])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salla Karpiola. Lintuinfluenssa lisäsi varotoimia Janakkalassa 26.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Veera Visapää. Ruokavirasto määräsi 10 kilometrin suojavyöhykkeen. Hämeen Sanomat 28.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkonapitokielto voimaan 8. helmikuuta. Maa- ja metsätalousministeriö  28.1.2021  ([https://mmm.fi/-/siipikarjan-ulkonapitokielto-voimaan-8.-helmikuuta])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Lintuinfluenssa pani harrastajan arjen uusiksi. Hämeen Sanomat 29.1.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toni Rasinkangas. Taudin pysäyttäminen, taloudellinen itsemurha. Hämeen Sanomat 7.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaepäilys myös fasaanitarhassa. Hämeen Sanomat 9.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa on todettu kyhmyjoutsenella Helsingin Eläintarhanlahdella – talviruokintaa jatketaan, jotta linnut eivät liikkuisi ja levittäisi tautia. Yle Uutiset 9.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11779779])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Kuolleet linnut pitää poimia tutkittavaksi. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johanna Puukka. Tarhan linnuillekin tuli loppu. Hämeen Sanomat 10.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssan epäillään levinneen. Janakkalan Sanomat 11.2.2021&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Fasaanitarhalta löytyi lintuinfluenssaa Janakkalassa. Aamuposti 11.2.2021 (STT) &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssaa jo Korkeasaaressa asti – sairastunut kanahaukka aiheutti kaikkien  villieläinsairaalan lintujen lopettamisen. Yle Uutiset 19.2.2021 ([https://yle.fi/uutiset/3-11799007])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Venäjällä ensimmäinen ihmisessä havaittu lintuinfluenssatartunta. Helsingin Sanomat 21.2.2021 (STT-AFP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Susanna Kinnari. Kääk - ei vieläkään taivasalle! Hämeen Sanomat 7.3.2021&lt;br /&gt;
=== 2022 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Julkunen. Siipikarja ja muut kesylinnut on taas suojattava lintuinfluenssalta. Hämeen Sanomat 6.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Maria Ilonen. Karanteeni johti kahnauksiin. Janakkalan Sanomat 10.2.2022&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
=== 2023 ===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saila Karpiala. Sauvalan fasaanitila laittoi pillit pussiin. Hämeen Sanomat 15.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lintuinfluenssa aiheutti naurulokkien joukkokuoleman. Hämeen Sanomat 20.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen. Hämeenlinnan seudulla kuollut noin sata lintua influenssaan. Hämeen Sanomat 8.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pekka Torvinen. Turkiseläimillä on todettu lintuinfluenssaa Suomessa ensimmäistä kertaa. Hämeen Sanomat 14.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Viiden tarhan eläimistä löytynyt lintuinfluenssaa. Hämeen Sanomat 17.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Noora Hakulinen Hämeenlinnassakin lintuja kiusannut virus tarttunut myös nisäkkäisiin. Hämeen Sanomat 19.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heli Laakkonen. Lintuinfluenssa torjumiseksi perustetaan suojavyöhyke. Hämeen Sanomat 21.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hanna Iittala. Lintuinfluenssatilanteen erityispiirre Suomessa ovat tartunnan nisäkkäissä. Hämeen Sanomat 25.7.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siipikarjan ulkoilut kiellettiin nyt myös Kanta-Hämeessä. Hämeen Sanomat 26.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vilma Kilkki. Eläintarhat ovat varautuneet lintuinfluenssa leviämiseen. Hämeen Sanomat 31.7.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Emmi Tilvis &amp;amp; Markus Puolakanaho. Lintuinfluenssa tarhalla tietää kuolemantuomiota minkeille. Hämeen Sanomat 2.8.2023 (STT)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Otto Rantanen. Lintuinfluenssatilanne rauhallinen. Janakkalan Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jenna Rautio. Vesilintujahtia ei suositella lintuinfluenssa-alueilla. Hämeen Sanomat 3.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Camilla Karttunen. THL: Lintuinfluenssaviruksesta riski kansanterveydelle. Hämeen Sanomat 5.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Epidemiat]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42537</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42537"/>
		<updated>2023-09-07T11:41:10Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Hyytelösammaleläin |Hyytelösammaleläin . Lähde: Author: Karl Anshanslin. CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0]]&lt;br /&gt;
Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesän aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. [https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797 Vieraslajit.fi] palveluun on loppukesästä tullut 60 ilmoitusta ihmisten tekemistä havainnoista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikesta huolimatta tästä sammaleläimestä ei tiettävästi ole hirveästi haittaa ihmiselle. Sen lisäksi että ne ovat kosmeettinen haitta, ne voivat tarttua verkkoihin ja laitureihin. Runsaana esiintyessään ne voivat vaikuttaa järvien ekosysteemiin, koska eläimet kirkastavat järvivettä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42536</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42536"/>
		<updated>2023-09-07T09:37:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Hyytelösammaleläin |Hyytelösammaleläin . Lähde: Author: Karl Anshanslin. CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0]]&lt;br /&gt;
Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesä aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. [https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797 Vieraslajit.fi] palveluun on loppukesästä tullut 60 ilmoitusta ihmisten tekemistä havainnoista. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikesta huolimatta tästä sammaleläimestä ei tiettävästi ole hirveästi haittaa ihmiselle. Sen lisäksi että ne ovat kosmeettinen haitta, ne voivat tarttua verkkoihin ja laitureihin. Runsaana esiintyessään ne voivat vaikuttaa järvien ekosysteemiin, koska eläimet kirkastavat järvivettä. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42535</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42535"/>
		<updated>2023-09-07T09:31:11Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Hyytelösammaleläin |Hyytelösammaleläin . Lähde: Author: Karl Anshanslin. CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0]]&lt;br /&gt;
Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesä aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42534</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42534"/>
		<updated>2023-09-07T09:27:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Hyytelösammaleläin |Hyytelösammaleläin . Lähde: Author: Karl Anshanslin. CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0]]&lt;br /&gt;
Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesä aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42533</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42533"/>
		<updated>2023-09-07T09:24:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesä aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla se kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42532</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42532"/>
		<updated>2023-09-07T09:23:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica), joka on loppukesä aikana tullut monelle kantahämäläiselle tutuksi. Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla ne kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42531</id>
		<title>Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in_(Pectinatella_magnifica)&amp;diff=42531"/>
		<updated>2023-09-07T09:23:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Ak: Uusi sivu: Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica) joka on loppukesä aikana tullut monella kantahämäläiselle tutuksi. Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla ne kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan.   Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen paino...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kesän kummajainen on ollut hyytelösammaleläin (pectinatella magnifica) joka on loppukesä aikana tullut monella kantahämäläiselle tutuksi. Limaklöntti on helppo havaita matalissa rantavesissä. Eläin voi kasvaa halkaisijaltaan puolen metrin mittaiseksi ja se on vieraslaji Suomen luonnossa, joka tulee tavattaessa hävittää. Hävittäminen tapahtuu nostamalla ne kuivalle maalle, kompostoimalla tai hautaamalla maahan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eläin on saapunut maahan valtamerilaivojen painovesilastin mukana, ja se on levinnyt suotuisten sääolojen vuoksi nopeasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Vieraslajit.fi (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.206797)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyytelösammaleläin. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyytel%C3%B6sammalel%C3%A4in])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eli Harju. Hyytelösammaleläin ei ehkä ole pysäytettävissä. Aamuposti 10.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hilla Mustonen. Hyytelösammaleläintä havaittu Kanta-Hämeessä pilvin pimein. Hämeen Sanomat 16.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tuulia Viitanen. Taaperon kokoiset limamöykyt kelluvat Vanajavedessä. Hämeen Sanomat 26.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sari Oksala. Möllykkä on vielä arvoitus. Hämeen Sanomat 7.9.2023&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg&amp;diff=42530</id>
		<title>Tiedosto:Pectinatella magnifica.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Pectinatella_magnifica.jpg&amp;diff=42530"/>
		<updated>2023-09-07T09:22:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Wikipedia: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pectinatella_magnifica_01.jpg

Kuvaaja: Karl Anshanslin 

Lisenssi: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Wikipedia: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pectinatella_magnifica_01.jpg&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuvaaja: Karl Anshanslin &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisenssi: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42522</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42522"/>
		<updated>2023-09-06T05:51:14Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Grove.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Lehtokotilo|Lehtokotilo. Lähde: Author: Tsippendale. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi pahimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ne ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilän ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Grove.jpg&amp;diff=42521</id>
		<title>Tiedosto:Grove.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Grove.jpg&amp;diff=42521"/>
		<updated>2023-09-06T05:49:49Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Pixabay: https://pixabay.com/fi/photos/lehtokotilo-etana-sy%C3%B6-kasvia-1343739/

Kuvaaja: Tsippendale

Käyttö on ilmaista&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
Pixabay: https://pixabay.com/fi/photos/lehtokotilo-etana-sy%C3%B6-kasvia-1343739/&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kuvaaja: Tsippendale&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Käyttö on ilmaista&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42520</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42520"/>
		<updated>2023-09-06T05:46:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi pahimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ne ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilän ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42519</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42519"/>
		<updated>2023-09-06T05:45:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi pahimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ne ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilän ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42518</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42518"/>
		<updated>2023-09-06T05:45:13Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi pahimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ne ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilän ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinnut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42517</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42517"/>
		<updated>2023-09-06T05:44:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi pahimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ne ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilan ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinnut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42516</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42516"/>
		<updated>2023-09-06T05:44:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi pahimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilan ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinnut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42515</id>
		<title>Lehtokotilo (Arianta arbustorum)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lehtokotilo_(Arianta_arbustorum)&amp;diff=42515"/>
		<updated>2023-09-06T05:43:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Ak: Uusi sivu: Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi suurimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.  Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - ranto...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Lehtokotilosta  (Arianta arbustorum) on tullut yksi suurimpia riesoja pihoissa ja puutarhoissa 2000 -luvulla. Ne syövät viikossa kaksi kertaa oman painonsa verran, mitä herkkuja ihmisten pihoista ja puutarhoista sitten löytävätkään. Ne ovat levinneet suotuisissa oloissa hämmästyttävän nopeasti ympäri Hämettä. Ja niiden leviämistä on ollut helppo seurata paikallisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hämeenlinnan Hätilään kotilot saapuivat 2010-luvulla; ja Harvialantietä pitkin - rantojen, metsien, tienpiennarten ja pihojen kautta - ne toissakesänä saapuivat vihdoin Katumajärven puistoon. Kuluneena kesänä kotilot ovat usein aamuisin peittäneet Hätilan ja Katuman välisen pyörätien, eikä niitä ole juuri voinnut väistellä. Kotilot ikävästi rusahtelevat pyörän renkaiden alla ja huonolla tuurilla terävät kotilot ovat saattaneet puhkoa jopa renkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotiloita vastaan ei ole mitään patenttiratkaisua. Yksinkertaisinta on kerätä kaikki löytyneet kotilot ja kaataa kiehuvaa vettä niiden päälle, mutta kotilot lisääntyvät todella nopeasti. Kuukaudessa ne saattavat munia sata munaa. Esimerkiksi 20 kotilon populaatio saattaa kuukaudessa kasvaa 2 000 kotilon populaatioksi!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvä uutinen on, että lehtokotilot ovat hyvänmakuisia ja että jopa ihmiset voivat syödä niitä. Kuitenkin kotilot ovat niin pieniä että tuskin edes sadasta kotilosta saa yhden aterian. Se sijaan linnuille esim. rastaille ja kottaraisille ne ovat hyvää lisäravintoa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteitä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lehtokotilo. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokotilo])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lotta Lindholm. Lehtokotilo on pihan riesa. Näin sen hävittäminen onnistuu! Meillä kotona -blogi 18.5.2017&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
([https://www.meillakotona.fi/artikkelit/lehtokotilo-on-pihan-riesa-nain-sen-havittaminen-onnistuu])&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42514</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42514"/>
		<updated>2023-09-05T06:32:26Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Red-fox.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Punakettu|Punakettu. Lähde: Author. Camera-man. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoisella pallonpuoliskolla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkuperäiskansoilla on paljon tarinoita ketuista, niin Euroopan saamelaisilla kuin Pohjois-Amerikan kansoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ojishonda-nimisellä cheyennellä oli lemmikkinään punakettu, joka eräänä yönä levitti tähdet taivaalle, joista sen jälkeen on ollut iloa meille kaikille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteitä==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
The Fox and the Stars. Chippewa tradition. Youtube ([https://www.youtube.com/watch?v=dcW4hYIwvPI])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Story of the Red Fox Clan. A Chickasaw Legend. First People, American Indian Legends ([https://www.firstpeople.us/FP-Html-Legends/StoryOfTheRedFoxClan-Chickasaw.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42513</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42513"/>
		<updated>2023-09-05T06:31:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Red-fox.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Punakettu|Punakettu. Lähde: Author. Camera-man. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoisella pallonpuoliskolla. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkuperäiskansoilla on myös paljon tarinoita ketuista niin Euroopan saamelaisilla kuin monilla Pohjois-Amerikan kansoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ojishonda-nimisellä cheyennellä oli lemmikkinään punakettu, joka eräänä yönä levitti tähdet taivaalle, joista sen jälkeen on ollut iloa meille kaikille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteitä==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
The Fox and the Stars. Chippewa tradition. Youtube ([https://www.youtube.com/watch?v=dcW4hYIwvPI])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Story of the Red Fox Clan. A Chickasaw Legend. First People, American Indian Legends ([https://www.firstpeople.us/FP-Html-Legends/StoryOfTheRedFoxClan-Chickasaw.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42512</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42512"/>
		<updated>2023-09-05T06:30:30Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Red-fox.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Punakettu|Punakettu. Lähde: Author. Camera-man. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkuperäiskansoilla on myös paljon tarinoita ketuista niin Euroopan saamelaisilla kuin monilla Pohjois-Amerikan kansoilla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ojishonda-nimisellä cheyennellä oli lemmikkinään punakettu, joka eräänä yönä levitti tähdet taivaalle, joista sen jälkeen on ollut iloa meille kaikille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteitä==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
The Fox and the Stars. Chippewa tradition. Youtube ([https://www.youtube.com/watch?v=dcW4hYIwvPI])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Story of the Red Fox Clan. A Chickasaw Legend. First People, American Indian Legends ([https://www.firstpeople.us/FP-Html-Legends/StoryOfTheRedFoxClan-Chickasaw.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42511</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42511"/>
		<updated>2023-09-05T06:19:46Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Red-fox.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Punakettu|Punakettu. Lähde: Author. Camera-man. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteitä==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Story of the Red Fox Clan. A Chickasaw Legend. First People, American Indian Legends ([https://www.firstpeople.us/FP-Html-Legends/StoryOfTheRedFoxClan-Chickasaw.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42510</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42510"/>
		<updated>2023-09-05T06:19:15Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Red-fox.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Punakettu|Punakettu. Lähde: Author. Camera-man. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==Lähteitä==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Story of the Red Fox Clan. A Chickaswa Legend. First People, American Indian Legendes ([https://www.firstpeople.us/FP-Html-Legends/StoryOfTheRedFoxClan-Chickasaw.html])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42509</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42509"/>
		<updated>2023-09-05T06:14:58Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Red-fox.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Punakettu|Punakettu. Lähde: Author. Camera-man. Vapaasti käytettävä kuva.]]&lt;br /&gt;
Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42508</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42508"/>
		<updated>2023-09-05T06:12:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Viime viikkoina kesäkuun alussa syntyneitä ketunpoikasia on näkynyt Hämeenlinnan kaupunkialueella poikkeuksellisen paljon. On ilmeisen hyvä city-kettuvuosi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettuja liikkuu niin jalkakäytävillä kuin pyöräteillä, pihoissa ja puistoissa. Välillä ne pyrkivät jopa vilkasliikenteisille teille kuten Vt 10:lle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin ja sitä löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42507</id>
		<title>Kettu (Vulpes vulpes)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kettu_(Vulpes_vulpes)&amp;diff=42507"/>
		<updated>2023-09-05T06:06:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: Ak: Uusi sivu: Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin. Kettua löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta.  category:KaupunkieläimetCategory:Häme-Wiki&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Kettu (Vulpes vulpes) on maailman levinnein koiraeläin. Kettua löytyy kaikkialta pohjoiselta pallonpuoliskolta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Red-fox.jpg&amp;diff=42506</id>
		<title>Tiedosto:Red-fox.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Red-fox.jpg&amp;diff=42506"/>
		<updated>2023-09-05T05:58:27Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: pixabay: https://pixabay.com/fi/photos/red-fox-nis%C3%A4k%C3%A4s-saalistaja-6853907/
Kuvaaja: Camera-man
Ei-kaupallinen käyttö ilmaista&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Yhteenveto ==&lt;br /&gt;
pixabay: https://pixabay.com/fi/photos/red-fox-nis%C3%A4k%C3%A4s-saalistaja-6853907/&lt;br /&gt;
Kuvaaja: Camera-man&lt;br /&gt;
Ei-kaupallinen käyttö ilmaista&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42496</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42496"/>
		<updated>2023-08-29T10:49:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pikku-uikku.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Pikku-uikku|Pikku-uikku. Lähde: Author. Jesús Sánchez Hernández &amp;quot;Lechu&amp;quot;. CC-BY-NC-ND]]&lt;br /&gt;
Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin. Linnuilla oli selvästi siellä jossain pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42495</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42495"/>
		<updated>2023-08-29T10:43:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pikku-uikku.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Pikku-uikku|Pikku-uikku]]&lt;br /&gt;
Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin. Linnuilla oli selvästi siellä jossain pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42494</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42494"/>
		<updated>2023-08-29T10:42:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pikku-uikku.jpg|kehyksetön|oikea|300px|alt=Pikku-uikku|Pikku-uikku]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Kuva:Kuvan_nimi.jpg|pienoiskuva|vasen|Kuvatekstiä. Lähde: Kuvaajan nimi tai oikeuksien haltija|alt=Vaihtoehtoinen teksti, joka kertoo mitä kuvassa näkyy.]] &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin. Linnuilla oli selvästi siellä jossain pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42493</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42493"/>
		<updated>2023-08-29T10:39:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Tiedosto:Pikku-uikku.jpg|kehyksetön|alt=Pikku-uikku|Pikku-uikku]]&lt;br /&gt;
Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin. Linnuilla oli selvästi siellä jossain pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Pikku-uikku.jpg&amp;diff=42492</id>
		<title>Tiedosto:Pikku-uikku.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Pikku-uikku.jpg&amp;diff=42492"/>
		<updated>2023-08-29T10:38:45Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Author. Jesús Sánchez Hernández &amp;quot;Lechu&amp;quot;. CC-BY-NC-ND&lt;br /&gt;
https://observation.org/photos/31973354/&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42491</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42491"/>
		<updated>2023-08-29T10:29:56Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin. Linnuilla oli selvästi siellä jossain pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4me-Wiki:Ajankohtaista&amp;diff=42490</id>
		<title>Häme-Wiki:Ajankohtaista</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4me-Wiki:Ajankohtaista&amp;diff=42490"/>
		<updated>2023-08-29T07:15:03Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;29.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wikiä esitellään Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) 14.9. klo 17 - 19 [https://vanamo.finna.fi/FeedContent/kaikki-tapahtumat?element=https://artikkeliarkisto.wpcomstaging.com/?post_type%3Dtribe_events%26p%3D8778&amp;amp;lng=fi &#039;&#039;Löytöretki Hämeenlinnaan&#039;&#039;] -tapahtumassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tervetuloa tutustumaan!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvää kesää kaikille Häme-Wikin vierailijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos esimerkiksi harrastatte sukututkimusta, kaikki kiinnostavat tarinat on mahdollista julkaista tällä alustalla ja jakaa muillekin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tervetuloa Häme-Wikiin!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wiki ja Päijät-Häme-wiki on yhdistetty yhteiseksi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat kattavaksi palveluksi. Sisällöllisesti hyvin samankaltaiset palvelut löytyvät nyt samasta käyttöliittymästä. Yhteisen wikin nimenä säilyy Häme-Wiki ja verkko-osoitteena hamewiki.fi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhat käyttäjätunnukset ja salasanat toimivat myös tässä uudessa yhdistetyssä sivustossa. Muutamilla Päijät-Häme-wikin ja Häme-Wikin käyttäjillä oli käytössä sama käyttäjätunnus. Yhdistämisen yhteydessä päällekkäiset käyttäjätunnukset on otettu pois käytöstä. Nämä käyttäjät joutuvat nyt luomaan Häme-Wikiin uuden käyttäjätunnuksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wiki on maakunnallisten aiheiden tietopankki. Wikipediasta se eroaa siten, että se ei sisällä yleisartikkeleita vaan kaikissa artikkeleissa on paikallinen näkökulma. Alueen asioita, tapahtumia, historiaa, henkilöitä ja kulttuuria käsittelevien tietoartikkelien lisäksi Häme-wiki sisältää myös muisteluaineistoa. Sisältöä tuotetaan yhteisöllisesti, kaikki palveluun kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa ja muokata artikkeleita sekä liittää palveluun kuvia ja muita mediatiedostoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahden ja Hämeenlinnan kirjastot vastaavat yhdessä palvelun ylläpidosta. Ylläpito seuraa sisällöntuotantoa, korjaa pyynnöstä virheellisiä tietoja ja poistaa tarvittaessa artikkeleita, jos sisältö on asiatonta tai artikkeli ei aiheen puolesta kuulu alueelliseen wikiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wikin teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa hämeenlinnalainen Opiferum Oy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Häme-Wiki:Tietoja#Ylläpidon yhteystiedot|Ylläpito]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4me-Wiki:Ajankohtaista&amp;diff=42489</id>
		<title>Häme-Wiki:Ajankohtaista</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4me-Wiki:Ajankohtaista&amp;diff=42489"/>
		<updated>2023-08-29T07:13:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;29.8.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wikiä esitellään Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) 14.9. klo 17 - 19 [https://vanamo.finna.fi/FeedContent/kaikki-tapahtumat?element=https://artikkeliarkisto.wpcomstaging.com/?post_type%3Dtribe_events%26p%3D8778&amp;amp;lng=fi Löytöretki Hämeenlinnaan] -tapahtumassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tervetuloa tutustumaan!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.6.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hyvää kesää kaikille Häme-Wikin vierailijoille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jos esimerkiksi harrastatte sukututkimusta, kaikki kiinnostavat tarinat on mahdollista julkaista tällä alustalla ja jakaa muillekin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tervetuloa Häme-Wikiin!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4.2023&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wiki ja Päijät-Häme-wiki on yhdistetty yhteiseksi Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat kattavaksi palveluksi. Sisällöllisesti hyvin samankaltaiset palvelut löytyvät nyt samasta käyttöliittymästä. Yhteisen wikin nimenä säilyy Häme-Wiki ja verkko-osoitteena hamewiki.fi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhat käyttäjätunnukset ja salasanat toimivat myös tässä uudessa yhdistetyssä sivustossa. Muutamilla Päijät-Häme-wikin ja Häme-Wikin käyttäjillä oli käytössä sama käyttäjätunnus. Yhdistämisen yhteydessä päällekkäiset käyttäjätunnukset on otettu pois käytöstä. Nämä käyttäjät joutuvat nyt luomaan Häme-Wikiin uuden käyttäjätunnuksen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wiki on maakunnallisten aiheiden tietopankki. Wikipediasta se eroaa siten, että se ei sisällä yleisartikkeleita vaan kaikissa artikkeleissa on paikallinen näkökulma. Alueen asioita, tapahtumia, historiaa, henkilöitä ja kulttuuria käsittelevien tietoartikkelien lisäksi Häme-wiki sisältää myös muisteluaineistoa. Sisältöä tuotetaan yhteisöllisesti, kaikki palveluun kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa ja muokata artikkeleita sekä liittää palveluun kuvia ja muita mediatiedostoja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lahden ja Hämeenlinnan kirjastot vastaavat yhdessä palvelun ylläpidosta. Ylläpito seuraa sisällöntuotantoa, korjaa pyynnöstä virheellisiä tietoja ja poistaa tarvittaessa artikkeleita, jos sisältö on asiatonta tai artikkeli ei aiheen puolesta kuulu alueelliseen wikiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Häme-Wikin teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa hämeenlinnalainen Opiferum Oy.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Häme-Wiki:Tietoja#Ylläpidon yhteystiedot|Ylläpito]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42488</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42488"/>
		<updated>2023-08-29T06:00:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin.Linnuilla oli siellä jossain selvästi pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42487</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42487"/>
		<updated>2023-08-29T05:59:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin aikani uinut nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, joka räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin.Linnuilla oli siellä jossain selvästi pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42486</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42486"/>
		<updated>2023-08-29T05:57:38Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin uinut aikani nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, joka räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin.Linnuilla oli siellä jossain selvästi pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä linnusta oli tehty aiemmin havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42485</id>
		<title>Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Pikku-uikku_(Tachybaptus_ruficollis)&amp;diff=42485"/>
		<updated>2023-08-29T05:56:49Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Kaunislehto: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Toissapäivä (27.8.2023) oli tuulinen ja sateinen. Jopa Katumajärvenpuiston sinisorsat olivat kaikonneet keinuvalta laiturilta. Vain yksi tämän kesän poikanen uiskenteli laiturin alta suoraan eteeni. Vaikutti nälkäiseltä. Kävelin laiturin päähän ja pulahdin veteen niin kuin kymmeniä kertoja kesän aikana, ja kun olin uinut aikani nousin takaisin laiturille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Silloin näin jotain, joka yllätti minut täysin. Pieni uikku uiskenteli muutaman metrin päässä laiturin päästä kala suussaan. En ollut nähnyt sitä aikaisemmin ja lintu näytti oudolta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hetken päästä vastaan ui melkein samankokoinen lintu, joka oli selvästi poikanen, joka räpytteli siipiään ja piti kovaa ääntä. Emo antoi salakan poikaselle, joka hotkaisi sen kerralla. Sitten linnut uivat rannan suojiin.Linnuilla oli siellä jossain selvästi pesä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jälkikäteen selvisi, että kyse oli pikku-uikusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;quot;&#039;&#039;Pikku-uikku on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Uhanalaisuuden syynä on pesimäkannan pienuus: vuosittain meillä arvioidaan pesivän vain 1–20 pikku-uikkuparia. Kanta todennäköisesti vaihtelee suuresti vuosittain, ja pesintöjen todentaminen on hankalaa, sillä laji pesii runsaskasvuisilla kosteikoilla, missä se on pesimäaikaan äärimmäisen piilotteleva.&#039;&#039;&amp;quot; (BirdLife)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siis hyvin harvinainen lintu ja keskellä paikkaa, jossa kesäisin liikkuu paljon ihmisiä. Googlettamalla sain selvillä, että samaan aikaan, samana päivänä pikku-uikuista oli tehty havaintoja ainakin Porissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLifen sivustolta selvisi sekin, että vastarannalla Honkalammen lintutornin lähellä oli aiemmin tehty linnusta havaintoja. Nyt ne olivat siis jostain syystä siirtyneet vastarannalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. LuontoPortti ([https://luontoportti.com/t/1618/pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. Wikipedia ([https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-uikku])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pikku-uikku. BirdLife Suomi ([https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhanalaisuus/suomi/pikku-uikku/])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
BirdLife Kanta-Hämeen alueen retkeilykohteita.  BirdLife Suomi ([https://www.khly.fi/retkeilykohteet/node/hameenlinnan-retkeilykohteet])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kaupunkilinnut]]&lt;br /&gt;
[[category:Kaupunkieläimet]][[Category:Häme-Wiki]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Kaunislehto</name></author>
	</entry>
</feed>