Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Hämeen keskiaikamarkkinat

2015-10-15T18:58:44Z

Katleena:

[[Päivämäärä::15.10.2015| ]][[Päivämäärä::15.10.2015| ]][[Päivämäärä::15.10.2015| ]][[Image:Keskiaikamarkkinat logo.jpg|right]] Hämeen keskiaikamarkkinat on Suomen toiseksi suurin keskiaikatapahtuma ja suurin täysin talkoovoimin järjestettävä keskiaikatapahtuma. Markkinatori levittäytyy Linnanpuistoon [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] eteläpuolelle sekä museo Militarian alueelle linnan pohjoispuolelle. Paikalla on käsityöläisten markkinatori, monenlaisia taistelunäytöksiä, vanhan musiikin esityksiä sekä Lasten läänitys työpajoineen ja erityisohjelmineen. Lisäksi monena vuonna on järjestetty hevosturnajaiset, turnajaisnäytelmä ja taitoratsastusnäytöksiä. Yleisömäärät ovat parhaimmillaan olleet 25 000 viikonlopun aikana.

== Tulevat markkinat ==

Markkinat 2016 ja 2017
* 19.–21.8. keskiaikamarkkinat 2016: teemana Keskiajan merenkulku
* 16.–20.8. keskiaikaviikko 2017: teemana Mittelöt ja turnajaiset

== Hahmot markkinoilla ==

Markkinoilla on monenlaista ohjelmaa, joka antaa kuvan elämänmenosta entisaikaan. Joka vuosi tapahtumassa on ollut runsas musiikillinen anti, pitoja ja syöminkejä, markkinatori ja lapsille oma ohjelmansa. Haarniskoiden ja miekkojen kalsketta, hevosten kavioiden kopinaa, sotureita ja linnanneitoja on riittänyt ihmettelyn aiheeksi.

Keskiaikamarkkinoilla liikkuu myös monenlaisia [http://www.keskiaikamarkkinat.fi/blog/tag/keskiaikahahmot/ hahmoja], joihin liittyy erilaisia tarinoita.

== Kuinka markkinat saivat alkunsa ==

Ensimmäisiä keskiaikamarkkinoita vietettiin vuonna 1997 Hämeen linnalla. Järjestäjänä oli Pohjola-Nordenin Hämeen piiri ry. Yhteistyökumppaneiden kaarti oli huomattava: Hattulan seurakunta, Hämeen Heimoliitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen linna ja museovirasto, Linnan ravintolat, Hämeenlinnan seurakunta, Suomen keskiaikaseura, Suomi live-roolipelaajat ja Tampereen hiippakunta. Viikonlopun tapahtumat alkoivat linnassa pidetyillä Hämeen käräjillä. Viikonvaihteessa mukana olivat myös Mäntän nuorisosirkus ja norjalainen näyttelijäryhmä. Linnan muureilla raikuivat laulut ja soitanto. Piispa Juha Pihkalan johdolla tehtiin kahdensadan hengen vaellus, joka päätyi [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon]].

Koska tapahtumasta haluttiin tehdä perinne ja se haluttiin pitää Hämeenlinnassa, vuonna 1999 kokoonnuttiin perustamaan yhdistys, joka suunnittelisi tapahtuman jatkossa. Yhdistyksen nimeksi tuli Hämeen Vanhan linnan Keskiaikamarkkinat ry. Yhdistys rekisteröitiin 13.4.2000. Vuonna 2001 nimi muutettiin [[Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys]] ry:ksi, ja vuonna 2015 edelleen Hämeenlinnan Keskiaikayhdistykseksi.

 

== Lähteet ==

*Keskiaikamarkkinat Hämeen linnassa. Yhteishyvä 18.5.2006
*http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/matkailu/matkaopas/keskiaikamarkkinat_hameen_linn/fi_FI/keskiaikamarkkinat_hameen_linnassa/
*http://www.keskiaikamarkkinat.fi
*Ijäs, Kalevi: Keskiaikamarkkinat Linnalla. Hämeenlinna-Wanaja –kotiseutujulkaisu 2006, nro 54, s. 17
[[Coordinates::61.001753, 24.459164| ]]
[[Category:Kotiseututapahtumat]]

Elina Arohonka (Elina Aro)

2015-10-15T18:29:46Z

Katleena:

Kirjailija ja äidinkielen lehtori Elina Arohonka (os. Aarnio) syntyi Lammilla pastori Armas Aarnion perheeseen 16.11.1923. Elina Arohonka kuoli 9.3.2007 Hämeenlinnassa.

== Perhe ja nuoruus ==

Arohonka vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Mikkelissä, jonne Armas Aarnio siirtyi ensin pastoriksi ja sittemmin tuomiorovastiksi. Koska Mikkeli oli sota-aikana päämajakaupunki, tuomiorovastin luona vierailivat niin Mannerheim kuin muutkin Suomen armeijan merkkihenkilöt. Elina Arohonka seurusteli korkea-arvoisten vieraiden kanssa, ja jo varhain hänessä ilmenivät tarinankertojan ja -kirjoittajan lahjat.

Nuori kirjoittaja muutti Helsinkiin opiskelemaan suomen kieltä, ja hän valmistui vuonna 1946. Samana vuonna hän avioitui hämeenlinnalaisen Veikko Arohongan (synt. Alénin) kanssa, ja lapset Jukka, Katve ja Karela syntyivät 1947, 1949 ja 1952. Opettajan työtä Elina Arohonka teki 40 vuotta; pisimmät jaksot hän oli Jämsän Yhteiskoulussa (1954–1968) ja Turussa Kastun koulussa (1969–1986). 

== Ura kirjailijana ==

Elina Arohonka kirjoitti vuodesta 1947 alkaen kymmeniä kirjoja muun muassa [[Karisto Oy|Karistolle]], Otavalle ja WSOY:lle kirjailijanimillä Elina Aro ja Hannu Hartus. Useimmat hänen kirjoistaan olivat rakkausromaaneja, tyttökirjoja ja poikien seikkailuromaaneja. Kirjoittaminen tyrehtyi puolison sairauden ja kuoleman myötä 1960-luvulla, mutta 1980-luvulla Arohonka alkoi jälleen kirjoittaa lasten- ja nuortenkirjoja, osittain kenties siksi että lapsenlapset olivat tulleet kirjojen suurkulutusikään.

Elina Arohongan viimeiset, Mikkelin sota-aikaa käsittelevät kirjat julkaistiin vuosina 2005 ja 2006, ja vuonna 2007 julkaistiin vielä postuumisti kirjasarjan kolmas ja viimeinen osa. 

== Elina Arohonka persoonana ==

Lapsenlapset muistavat, kuinka Elina Arohonka halusi itseään kutsuttavan isoäidiksi, ei mummuksi. Hänen mielestään "mummu" oli jotain hidasta ja raihnaista, mutta "isoäiti" oli terhakas oman tiensä kulkija. Niinpä kuusiosaisen Milli-sarjan yhtenä päähenkilönä vaikutti kirjailijan alter ego, Isoäiti, jolla oli maagisia voimia.

Lapsenlapsiaan Elina Arohonka viihdytti tarinoilla, jotka saattoivat saada innoituksensa jäätelöannoksesta tai kesämökin salaisesta polusta. Hän toi eksoottisia lahjoja ulkomailta ja seurasi tarkasti lastenlasten koulumenestystä.

Elina Arohonka oli karismaattinen ja mielipiteiltään vahva persoona, joka nautti taiteesta ja yhteiskuntaelämän seuraamisesta. Vielä vuodeosastollakin, parantumattomasti sairaana, hän pyysi hoitajia vaihtamaan huoneensa taulujen paikkaa, jotta kokonaisuus olisi tasapainoisempi.

== Kaunokirjallisuutta ==

*Eliisa avaa oven. 1952
*Enkeleillä on sulkasato. 1953
*Katleena lähtee maailmalle. 1952
*Karela tulee meren yli. 1950
*Kiemurakatu 3. WSOY, Helsinki. 1985. ISBN 951-0-13048-6
*Kiinanlyhdynkuja 7. WSOY, Helsinki. 1988. ISBN 951-0-15046-0
*Kolmikko karkuteillä, seikkaillen maalla ja merellä. Valistus, Helsinki. 1951
*Kolmikko talttuu, 1953
*Kummituskäytävä 9. WSOY, Helsinki. 1989. 951-0-15730-9
*Luunyrkin poika. 1957
*Pikipallo 1958
*Pikipallon seuraajat 1959
*Pinjaportti 11. WSOY, Helsinki. 1990. ISBN 951-0-16388-0
*Ratsurinne 13. WSOY, Helsinki. 1991. ISBN 951-0-17068-2
*Ruusutalon maiju. [!] 1961
*Taikametsän ketunleipäjäljet. Sanoma, Helsinki. ISBN 951-875-181-1
*Taikatempuntie 5. WSOY, Helsinki. ISBN 951-0-14153-4
*Valkoinen saapas, 1956
*Ylermin sisar 1955.
*Ystävämme Karoliina. Valistus, Helsinki. 1978 (1955). ISBN 951-610-563-7
*Yö vie sydämen, 1953

== Muita teoksia ==

*Kanta-Hämeen lääkäriseura 1938-1988 : 50 vuotta on pitkä taipale elämää. Etelä-Hämeen keuhkovammayhdistys, Hämeenlinna. 1989
*Näin sen näin - sodan. Mikkelin kaupunginkirjasto – Etelä-Savon maakuntakirjasto, Mikkeli. 2006. ISBN 952-5038-15-7
*Mikkelin loppiaisaatto 1940 ja muita sodan ankaria päiviä. Mikkelin kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Mikkeli. 2005. ISBN '''952-5038-13-0'''

[[Category:Kirjailijat|Arohonka Elina]]

Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys

2015-10-15T18:27:45Z

Katleena:

Hämeenlinnan Keskiaikayhdistyksen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää kiinnostusta hämäläiseen, suomalaiseen ja pohjoismaiseen keskiaikaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan.

== Toiminta ==

Yhdistyksen tehtävänä on sääntöjen mukaan järjestää Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä eri historiallisiin aikakausiin sovitettuja tapahtumia ja niihin liittyen esitelmiä ja seminaareja sekä musiikki-, laulu-, leikki- ja näytöstilaisuuksia. Yhdistys tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

Yhdistys järjestää vuosittain elokuussa talkootyönä [[Hämeen keskiaikamarkkinat]] -nimisen tapahtuman, jossa on ollut enimmillään noin 25 000 kävijää. Yhdistys pyrkii myös seutukunnalliseen yhteistyöhön.

== Yhdistyksen perustaminen ==

Ensimmäisiä keskiaikamarkkinoita vietettiin vuonna 1997 [[Hämeen linna|Hämeen linnalla]]. Järjestäjänä oli Pohjola-Nordenin Hämeen piiri ry. Yhteistyökumppaneiden kaarti oli huomattava: Hattulan seurakunta, Hämeen Heimoliitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen linna ja museovirasto, Linnan ravintolat, Hämeenlinnan seurakunta, Suomen keskiaikaseura, Suomi live-roolipelaajat ja Tampereen hiippakunta. Viikonlopun tapahtumat alkoivat linnassa pidetyillä Hämeen käräjillä. Viikonvaihteessa mukana olivat myös Mäntän nuorisosirkus ja norjalainen näyttelijäryhmä. Linnan muureilla raikuivat laulut ja soitanto. Piispa Juha Pihkalan johdolla tehtiin kahdensadan hengen vaellus, joka päätyi [[Hattulan Pyhän ristin kirkko|Hattulan Pyhän ristin kirkkoon]].

Koska tapahtumasta haluttiin tehdä perinne ja se haluttiin pitää Hämeenlinnassa, vuonna 1999 perustettiin yhdistys, joka suunnittelisi tapahtuman jatkossa. Yhdistyksen nimeksi tuli Hämeen Vanhan linnan Keskiaikamarkkinat ry. Yhdistys rekisteröitiin 13.4.2000. Vuonna 2001 nimi muutettiin Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys ry:ksi, ja vuonna 2015 edelleen Hämeenlinnan Keskiaikayhdistykseksi.

 

== Lähteet ==

*Keskiaikamarkkinat Hämeen linnassa. Yhteishyvä 18.5.2006
*http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/matkailu/matkaopas/keskiaikamarkkinat_hameen_linn/fi_FI/keskiaikamarkkinat_hameen_linnassa/
*http://www.keskiaikamarkkinat.fi
*Ijäs, Kalevi: Keskiaikamarkkinat Linnalla. Hämeenlinna-Wanaja –kotiseutujulkaisu 2006, nro 54, s.

[[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]

Hämeen keskiaikamarkkinat

2015-10-15T18:25:37Z

Katleena: Iso muokkaus: tietojen laaja ajantasaistaminen

[[Päivämäärä::15.10.2015| ]][[Päivämäärä::15.10.2015| ]][[Päivämäärä::15.10.2015| ]][[Image:Keskiaikamarkkinat logo.jpg|right]] Hämeen keskiaikamarkkinat ovat Suomen toiseksi suurin keskiaikatapahtuma ja suurin täysin talkoovoimin järjestettävä keskiaikatapahtuma. Markkinatori levittäytyy Linnanpuistoon [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] eteläpuolelle sekä museo Militarian alueelle linnan pohjoispuolelle. Paikalla on käsityöläisten markkinatori, monenlaisia taistelunäytöksiä, vanhan musiikin esityksiä sekä Lasten läänitys työpajoineen ja erityisohjelmineen. Lisäksi monena vuonna on järjestetty hevosturnajaiset, turnajaisnäytelmä ja taitoratsastusnäytöksiä. Yleisömäärät ovat parhaimmillaan olleet 25 000 viikonlopun aikana.

== Tulevat markkinat ==

Markkinat 2016 ja 2017
* 19.–21.8. keskiaikamarkkinat 2016: teemana Keskiajan merenkulku
* 16.–20.8. keskiaikaviikko 2017: teemana Mittelöt ja turnajaiset

== Hahmot markkinoilla ==

Markkinoilla on monenlaista ohjelmaa, joka antaa kuvan elämänmenosta entisaikaan. Joka vuosi tapahtumassa on ollut runsas musiikillinen anti, pitoja ja syöminkejä, markkinatori ja lapsille oma ohjelmansa. Haarniskoiden ja miekkojen kalsketta, hevosten kavioiden kopinaa, sotureita ja linnanneitoja on riittänyt ihmettelyn aiheeksi.

Keskiaikamarkkinoilla liikkuu myös monenlaisia [http://www.keskiaikamarkkinat.fi/blog/tag/keskiaikahahmot/ hahmoja], joihin liittyy erilaisia tarinoita.

== Kuinka markkinat saivat alkunsa ==

Ensimmäisiä keskiaikamarkkinoita vietettiin vuonna 1997 Hämeen linnalla. Järjestäjänä oli Pohjola-Nordenin Hämeen piiri ry. Yhteistyökumppaneiden kaarti oli huomattava: Hattulan seurakunta, Hämeen Heimoliitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen linna ja museovirasto, Linnan ravintolat, Hämeenlinnan seurakunta, Suomen keskiaikaseura, Suomi live-roolipelaajat ja Tampereen hiippakunta. Viikonlopun tapahtumat alkoivat linnassa pidetyillä Hämeen käräjillä. Viikonvaihteessa mukana olivat myös Mäntän nuorisosirkus ja norjalainen näyttelijäryhmä. Linnan muureilla raikuivat laulut ja soitanto. Piispa Juha Pihkalan johdolla tehtiin kahdensadan hengen vaellus, joka päätyi [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon]].

Koska tapahtumasta haluttiin tehdä perinne ja se haluttiin pitää Hämeenlinnassa, vuonna 1999 kokoonnuttiin perustamaan yhdistys, joka suunnittelisi tapahtuman jatkossa. Yhdistyksen nimeksi tuli Hämeen Vanhan linnan Keskiaikamarkkinat ry. Yhdistys rekisteröitiin 13.4.2000. Vuonna 2001 nimi muutettiin [[Hämeen Linnan Keskiaikayhdistys]] ry:ksi, ja vuonna 2015 edelleen Hämeenlinnan Keskiaikayhdistykseksi.

 

== Lähteet ==

*Keskiaikamarkkinat Hämeen linnassa. Yhteishyvä 18.5.2006
*http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/matkailu/matkaopas/keskiaikamarkkinat_hameen_linn/fi_FI/keskiaikamarkkinat_hameen_linnassa/
*http://www.keskiaikamarkkinat.fi
*Ijäs, Kalevi: Keskiaikamarkkinat Linnalla. Hämeenlinna-Wanaja –kotiseutujulkaisu 2006, nro 54, s. 17
[[Coordinates::61.001753, 24.459164| ]]
[[Category:Kotiseututapahtumat]]

Partiolippukunta Jaarlin Pojat ry

2010-11-21T18:42:59Z

Katleena: /* Jaarlin Poikien kokous- ja leiripaikat */

'''Jaarlin Pojat''' on vuonna 1930 perustettu hämeenlinnalainen partiolippukunta. Yhdistys oli alun perin poikalippukunta, mutta vuoden 2009 alusta se muutettiin yhteislippukunnaksi. 

Jaarlin Pojat on itsenäinen lippukunta, eli sillä ei ole taustayhteisöä. Jäsenmäärä on ollut 2000-luvulla noin 80 hengen tietämissä. 

== Jaarlin Poikien kokous- ja leiripaikat ==

'''Erälä - '''leiripaikka [[Renko|Rengossa]] Suvitiellisen rannalla

'''Suoja '''- Palokunnankatu 12:n ullakkokerros

'''Pirtti '''- Salomaankadulla Sairion päiväkodin piharakennus (entinen Hämeenlinnan Pirteiden kokouspaikka)

== Toimihenkilöt vuonna 2010 ==

Lippukunnanjohtajana vuonna 2010 on Tuomas Mäkinen, apulaislippukunnanjohtaja on Niko Blomberg, ja sihteeri on Matti Haikka. 

== Aikaisemmat lippukunnanjohtajat ==

1930-1931 Aarne Peltonen 1931-1932 Viktor Vähätupa 1932-1934 Paavo Kytömaa 1934 Paavo Simola 1935 Ake Pesonen 1936 [[Eino_Arohonka_(Aaro_Honka)|Eino Arohonka]] 1937-1938 Aleksis Tandefelt 1938-1939 [[Eino_Arohonka_(Aaro_Honka)|Eino Arohonka]] 1939 Erkki Korkama 1940-1944 (ei toimintaa) 1945 Väinö Hannukkala 1946 Väinö Hannukkala, Jukka (Johannes) Hannukkala 1947-1948 Jukka (Johannes) Hannukkala 1949 Olavi Niemi 1950-1954 Eino Saukkonen 1954-1957 Tuomo Mikkola 1957-1963 Olavi Mantere 1963-1964 Erkki Kotilainen 1964-1968 Pekka "Manu" Harju 1969-1970 Eino Jussila 1970-1974 Matti Pohja 1975-1976 Lasse Soramäki 1977 Erkki Kaarakainen 1978 Antti Mäkinen 1979-1982 Ilkka Karhi 1983 Antti Mäkinen, Ilkka Karhi 1984-1990 Risto "Faarao" Saarinen 1991-1994 Kyösti "Kössi" Haakana 1995-2000 Jari Koskela 2001-2003 Juha Korhonen 2004-2005 Niko Blomberg

== Lähteitä ==

Ajantasainen Jaarlin Pojat -blogi:

*http://jaarlinpojat.blogspot.com

Vanhat nettisivut:

*http://www.lpk.partio.fi/hp/japo/

[[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]