https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Jaana 2026-05-04T22:04:51Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.2 https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meen_Kyl%C3%A4t_ry&diff=20838 2018-05-29T13:32:55Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>HÄMEEN KYLÄT ry on Kanta-Hämeen kylätoimintayhteisöjen maakunnallinen yhteenliittymä, kylä- ja asukastoiminnan edunvalvoja sekä kylien yhteistyöelin. Yhdistys tukee paikallista kylä- ja asukastoimintaa mm. tiedottamalla, järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä kylätoimintapäiviä. Hämeen Kylät ry valitsee vuosittain Vuoden Hämäläisen Kylän. Maakunnallista kyläpäivää vietetään perinteisesti vuoden kylässä seuraavana kesänä. <br /> <br /> Yhdistys on perustettu 1998 ja sen toiminta-alueena on koko Kanta-Hämeen maakunta. Hämeen Kylät ry:n toimisto sijaitsee osoitteessa Pannujärventie 7, 14820 Tuulos. <br /> <br /> [http://www.hameenkylat.net www.hameenkylat.net] <br /> [[Coordinates::61.116429, 24.828537| ]]<br /> [[Category:Seurat_ja_yhdistykset]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20836 2018-05-24T15:15:48Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ====Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ====Rekisteriasioista vastaava henkilö====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 4661&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ====Rekisterin nimi ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ====Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ====Rekisterin tietosisältö====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ====Säännönmukaiset tietolähteet====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ====Tietojen säännönmukaiset luovutukset====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ====Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ====Rekisterin suojauksen periaatteet ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====Oikeus vaatia tiedon korjaamista====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> <br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20835 2018-05-24T15:14:38Z

<p>Jaana: Suojasi sivun Rekisteriseloste ([Muokkaus=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen) [Siirto=Salli vain ylläpitäjät] (ikuinen))</p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ====1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ====2. Rekisteriasioista vastaava henkilö====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 4661&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ====3. Rekisterin nimi ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ====4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ====5. Rekisterin tietosisältö====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ====6. Säännönmukaiset tietolähteet====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ====7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ====8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ====9. Rekisterin suojauksen periaatteet ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> <br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20834 2018-05-24T15:14:10Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ====1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ====2. Rekisteriasioista vastaava henkilö====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 4661&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ====3. Rekisterin nimi ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ====4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ====5. Rekisterin tietosisältö====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ====6. Säännönmukaiset tietolähteet====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ====7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ====8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ====9. Rekisterin suojauksen periaatteet ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> <br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20833 2018-05-24T15:12:29Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ====1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ====2. Rekisteriasioista vastaava henkilö====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 4661&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ====3. Rekisterin nimi ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ====4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ====5. Rekisterin tietosisältö====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ====6. Säännönmukaiset tietolähteet====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ====7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ====8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ====9. Rekisterin suojauksen periaatteet ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet=====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20832 2018-05-24T15:12:01Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ====1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ====2. Rekisteriasioista vastaava henkilö====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 46610&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ====3. Rekisterin nimi ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ====4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ====5. Rekisterin tietosisältö====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ====6. Säännönmukaiset tietolähteet====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ====7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ====8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ====9. Rekisterin suojauksen periaatteet ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet=====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20831 2018-05-24T15:10:09Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ==== 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ==== '''2. Rekisteriasioista vastaava henkilö''' ====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 46610&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ==== '''3. Rekisterin nimi''' ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ==== '''4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus''' ====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ==== '''5. Rekisterin tietosisältö''' ====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ==== '''6. Säännönmukaiset tietolähteet''' ====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ==== '''7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset''' ====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ==== '''8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle&quot;&quot; ====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ==== '''9. Rekisterin suojauksen periaatteet''' ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====&quot;&quot;11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista&quot;====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====&quot;&quot; 12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet&quot;&quot;=====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20830 2018-05-24T15:09:15Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ==== 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ==== 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 46610&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ==== 3. Rekisterin nimi====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ==== '''4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus''' ====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ==== 5. Rekisterin tietosisältö ====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ==== 6. Säännönmukaiset tietolähteet ====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ==== 7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ==== 8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ==== 9. Rekisterin suojauksen periaatteet ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet=====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20829 2018-05-24T15:06:53Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ==== '''1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä''' ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ==== '''2. Rekisteriasioista vastaava henkilö''' ====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 46610&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ==== '''3. Rekisterin nimi''' ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ==== '''4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus''' ====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ==== '''5. Rekisterin tietosisältö''' ====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ==== '''6. Säännönmukaiset tietolähteet''' ====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ==== '''7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset''' ====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ==== '''8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle&quot;&quot; ====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ==== '''9. Rekisterin suojauksen periaatteet''' ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====10. Tarkastusoikeus ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====&quot;&quot;11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista&quot;====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====&quot;&quot; 12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet&quot;&quot;=====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Rekisteriseloste&diff=20828 2018-05-24T15:05:37Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikin rekisteriseloste on laadittu 23.7.2009, päivitetty 21.9.2017&lt;br&gt;Rekisteriselosteen laadinta perustuu henkilötietolakiin 523/99 10§ ja 24§<br /> <br /> ==== '''1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä''' ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointilautakunta, &lt;br&gt;Raatihuoneenkatu 9, 4. krs2&lt;br&gt;13100 Hämeenlinna<br /> <br /> ==== '''2. Rekisteriasioista vastaava henkilö''' ====<br /> <br /> Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko&lt;br&gt;puh. 03 - 621 46610&lt;br&gt;paivi.raukko(at)hameenlinna.fi <br /> <br /> ==== '''3. Rekisterin nimi''' ====<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Häme-Wiki -tietopankki<br /> <br /> ==== '''4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus/rekisterin käyttötarkoitus''' ====<br /> <br /> Häme-Wikiin sisältöä tuottavien henkilöiden tiedot rekisteröidään käyttäjien ja sisällöntuottajien oikeusturvan varmistamiseksi. <br /> <br /> ==== '''5. Rekisterin tietosisältö''' ====<br /> <br /> - henkilön nimi tai nimimerkki &lt;br&gt;-&amp;nbsp;sähköpostiosoite (jos se on ilmoitettu)&lt;br&gt;- luettelo käyttäjien tuottamista tai muokkaamista sisällöistä&lt;br&gt;- muokkausajankohta <br /> <br /> ==== '''6. Säännönmukaiset tietolähteet''' ====<br /> <br /> Käyttäjän täyttämä lomake&lt;br&gt;<br /> <br /> ==== '''7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset''' ====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta eteenpäin kenellekään missään tarkoituksessa. <br /> <br /> ==== '''8. Tietojen siirrot EU:n tai ETA:n ulkopuolelle&quot;&quot; ====<br /> <br /> Tietoja ei luovuteta EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. <br /> <br /> ==== '''9. Rekisterin suojauksen periaatteet''' ====<br /> <br /> Sovellus ja tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.<br /> <br /> ====&quot;&quot;10. Tarkastusoikeus&quot;&quot; ====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat asiakasrekisteritiedot siten kuin Henkilötietolaissa on säädetty.<br /> Tarkastusta koskeva pyyntö on tehtävä henkilökohtaisesti ja tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä.<br /> Tarkastuksen kohteena olevat tiedot annetaan pyydettäessä kirjallisesti.<br /> Tarkastusoikeus toteutetaan viivytyksettä.<br /> Mahdollisesta tarkastusoikeuden epäämisestä annetaan kirjallinen kieltäytymistodistus.<br /> Kieltäytymistodistuksen saatuaan, tai jos rekisteröity ei saa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä kirjallista vastausta rekisterinpitäjältä, hän voi saattaa asian kirjallisesti tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. <br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Tarkastusoikeuden käyttäminen on maksutonta kerran vuodessa.<br /> <br /> Henkilötietolaki § 26-28. <br /> <br /> ====&quot;&quot;11. Oikeus vaatia tiedon korjaamista&quot;====<br /> <br /> Asiakkaalla on oikeus vaatia tiedoissa esiintyvän virheen korjaamista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkastetaan tarvittaessa.<br /> Virheellinen tieto on yksilöitävä tarkasti, mitä vaaditaan korjattavaksi ja mikä on asiakkaan mielestä oikea tieto.<br /> Mahdollisten virheiden korjaamisesta vastaa ensisijaisesti rekisteriasioista vastaava tai rekisterin pitäjä. Tieto korjataan ilman viivytystä. Mahdollisesta tietojen korjaamisesta kieltäytymisestä annetaan kirjallinen todistus. Asiakkaalla on<br /> oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi.<br /> Tietosuojavaltuutetun toimiston osoite on, PL 800, 00521 Helsinki.<br /> Henkilötietolaki 29§ <br /> <br /> ====&quot;&quot; 12. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet&quot;&quot;=====<br /> <br /> <br /> [[Category:Häme-Wiki]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=20792 2018-05-17T10:48:48Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017) ja uusimpana Hiljainen tahto (2018).<br /> <br /> Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen jäsen. <br /> <br /> Kirjailija asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Hauho-sarjan ensimmäinen dekkari kertoo burn outia potevasta sisätautilääkäri Mauri Yli-Virangosta, joka vuokraa toipumispaikakseen lomamökin Hauholta. Rauha järkkyy kuitenkin pahasti, kun paikkakunnalla sattuu kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta, että vahvin motiivi löytyy lääkäriltä itseltään. Rikostutkinnasta vastaa rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Tuore ylioppilas Ilona Haapio on neuvokkuudellaan suureksi avuksi poliisin ratkaistessa Haapion perhettä kohdannutta tragediaa.<br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hauhon keskustassa sijaitsevaa majoitusyritys Hellevin Hovia pyörittävä Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Tieto järkyttää hänen yhtiökumppaniaan Kirsti Haapiotakin siinä määrin, että vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa omistajakaksikon huomaamaan, mitä ympärillä tapahtuu. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen käynnistää rikostutkinnan, johon tuo lisäväriä Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä paikkakunnalla työskentelevä helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Ilona Haapio onnistuu jälleen nokkelalla päättelykyvyllään viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen vakava sairaus muistuttaa miestä elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> <br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran mukana rikoksen selvittämisessä.<br /> <br /> == Selvästi syyllinen ==<br /> <br /> Musiikkia ja sosiaalipsykologiaa Rotterdamissa opiskeleva Rikke sotkee asiansa pahasti ja joutuu palaamaan Suomeen. Työpaikka hämeenlinnalaisessa pubissa osoittautuu ahdistavaksi, eivätkä Hollannin tapahtumatkaan jätä häntä rauhaan. Tilapäisesti Hauholla asuva äiti Sinikka ja sisarpuoli Haije majoittavat Riken reppuineen olohuoneensa sohvalle, mikä saa sisarusten välit kiristymään. Pian Rikke huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, vieläpä yksi pääepäillyistä. Tapahtumien pyörteisiin joutuvat myös majoitusyritys Hellevin Hovin työntekijät sekä Hämeenlinnassa syyttäjänvirastossa kesätöissä työskentelevä oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio. Murhatutkimuksia johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen, joka kiireittensä keskellä huomaa tarkkailevansa Riken äidin vasenta poskea ja siihen ilmestyvää hymykuoppaa. Eikä mies enää oikein ymmärrä itseään.<br /> <br /> == Hiljainen tahto ==<br /> <br /> Hiljainen tahto on Hauho-sarjan viides itsenäinen dekkari. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan. Hellevin Hovi henkilöineen on kuitenkin edelleen vahvasti mukana. Leskirouva Rakel Nevalaisen kuolinpesän kadonneet rahat ja vainajan asuntoa remontoivan Leo Ojasen kuoleman käynnistämä tapahtumaketju pitävät jälleen rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilaisen ja tämän työparin, konstaapeli Päivikki Noron kiireisinä. Hyvästä maineestaan tarkan hauholaisen remonttiyrittäjän, Rainer Hytösen aikataulut uhkaavat tapahtumien vuoksi mennä pahasti sekaisin. Haapion perheen 15-vuotiasta kirjailijanalkua, Verttiä alkaa moni asia mietityttämään ja hän tarjoaa halukkaasti mielikuvituksensa ja nokkelan päättelykykynsä poliisin avuksi.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> *Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> *Selvästi syyllinen: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-801-3<br /> *Hiljainen tahto: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-889-1<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=20791 2018-05-17T10:48:13Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen), kirjailijanimeltään Hanne Dahl on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä (2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015). Sarjan kolmantena dekkarina ilmestyi Vaiettu velka (2016), neljäntenä Selvästi syyllinen (2017)ja uusimpana Hiljainen tahto (2018).<br /> <br /> Anne Syrjä on Suomen Kirjailijaliiton, Espoon Kirjailijoiden ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksen jäsen. <br /> <br /> Kirjailija asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Hauho-sarjan ensimmäinen dekkari kertoo burn outia potevasta sisätautilääkäri Mauri Yli-Virangosta, joka vuokraa toipumispaikakseen lomamökin Hauholta. Rauha järkkyy kuitenkin pahasti, kun paikkakunnalla sattuu kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta, että vahvin motiivi löytyy lääkäriltä itseltään. Rikostutkinnasta vastaa rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Tuore ylioppilas Ilona Haapio on neuvokkuudellaan suureksi avuksi poliisin ratkaistessa Haapion perhettä kohdannutta tragediaa.<br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hauhon keskustassa sijaitsevaa majoitusyritys Hellevin Hovia pyörittävä Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Tieto järkyttää hänen yhtiökumppaniaan Kirsti Haapiotakin siinä määrin, että vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa omistajakaksikon huomaamaan, mitä ympärillä tapahtuu. Rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen käynnistää rikostutkinnan, johon tuo lisäväriä Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä paikkakunnalla työskentelevä helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Ilona Haapio onnistuu jälleen nokkelalla päättelykyvyllään viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen vakava sairaus muistuttaa miestä elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> <br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran mukana rikoksen selvittämisessä.<br /> <br /> == Selvästi syyllinen ==<br /> <br /> Musiikkia ja sosiaalipsykologiaa Rotterdamissa opiskeleva Rikke sotkee asiansa pahasti ja joutuu palaamaan Suomeen. Työpaikka hämeenlinnalaisessa pubissa osoittautuu ahdistavaksi, eivätkä Hollannin tapahtumatkaan jätä häntä rauhaan. Tilapäisesti Hauholla asuva äiti Sinikka ja sisarpuoli Haije majoittavat Riken reppuineen olohuoneensa sohvalle, mikä saa sisarusten välit kiristymään. Pian Rikke huomaa olevansa keskellä murhatutkimusta, vieläpä yksi pääepäillyistä. Tapahtumien pyörteisiin joutuvat myös majoitusyritys Hellevin Hovin työntekijät sekä Hämeenlinnassa syyttäjänvirastossa kesätöissä työskentelevä oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio. Murhatutkimuksia johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen, joka kiireittensä keskellä huomaa tarkkailevansa Riken äidin vasenta poskea ja siihen ilmestyvää hymykuoppaa. Eikä mies enää oikein ymmärrä itseään.<br /> <br /> == Hiljainen tahto ==<br /> <br /> Hiljainen tahto on Hauho-sarjan viides itsenäinen dekkari. Tällä kertaa tapahtumat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Hämeenlinnaan. Hellevin Hovi henkilöineen on kuitenkin edelleen vahvasti mukana. Leskirouva Rakel Nevalaisen kuolinpesän kadonneet rahat ja vainajan asuntoa remontoivan Leo Ojasen kuoleman käynnistämä tapahtumaketju pitävät jälleen rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilaisen ja tämän työparin, konstaapeli Päivikki Noron kiireisinä. Hyvästä maineestaan tarkan hauholaisen remonttiyrittäjän, Rainer Hytösen aikataulut uhkaavat tapahtumien vuoksi mennä pahasti sekaisin. Haapion perheen 15-vuotiasta kirjailijanalkua, Verttiä alkaa moni asia mietityttämään ja hän tarjoaa halukkaasti mielikuvituksensa ja nokkelan päättelykykynsä poliisin avuksi.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> *Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> *Selvästi syyllinen: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-801-3<br /> *Hiljainen tahto: jännitysromaani, Myllylahti 2017. ISBN 978-952-202-889-1<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Mets%C3%A4liitto,_H%C3%A4meen_tehtaat&diff=20491 2017-10-31T14:40:07Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>= Vaneritehdas =<br /> === Varhaisvaiheet 1911-1930 ===<br /> Vuonna 1911 liikemiesryhmä vuokrasi Sairion kaupunginosasta tontin ja rakennutti sille lankarullatehtaan. Tontille valmistui kaksikerroksinen tiilinen teollisuusrakennus. Tehdas pysäytettiin kuitenkin jo kolmen vuoden toiminnan jälkeen ja yhtiö ajautui konkurssiin. Vuonna 1915 tiloissa aloitti vanutehdas, joka teki mm. huopatossuja venäläisten sotilaiden tarpeisiin. Vuonna 1924 Tulitikkutehdas Häme vuokrasi alueen Hämeenlinnan kaupungilta ja aloitti tulitikkujen, Häme-tikkujen, valmistuksen. Näitä tikkuja vietiin useisiin maihin. Sittemmin yhtiö fuusioitui kuuluisaan ruotsalaiseen Ivar Kreugerin perustamaan Svenska Tändsticks Ab tulitikkukonserniin. Tulitikkuyrityksen konkurssin jälkeen vuonna 1926 tehtaan omistus siirtyi Mikko Kaloiselle.<br /> <br /> === Faneritehdas Häme Oy 1930-1952 ===<br /> Vanutehtaalta ja tulitikkutehtaalta vapautuviin tiloihin Silanderin veljekset Harry, Harald ja Hilding perustivat vaneritehtaan vuonna 1930. Veljekset Silanderin omistuksessa olivat myös Viipurin vaneritehdas Lappeenrannassa ja Lahdenpohjan vaneritehdas Laatokan rannalla. Faneritehdas Häme Oy:n tuotanto muodostui pian kannattavaksi, joten vuosikymmenen lopulla suoritettiin laajennustöitä. Tehtiin uusi tuotevarasto, kattilahuone ja tila generaattorille. Seuraava suurempi laajennus tehtiin sodan jälkeen 40-luvun lopulla. Tällöin rakennusta jatkettiin uudella sorvisalilla ja tehdasrakennuksen viimeiset puiset välipohjat korvattiin betoniholvilla. Samaan aikaan valmistui myös rapattu aumakattoinen konttorirakennus tehtaan itäpuolelle. Vaikka laajennukset olivat melko pieniä, niin tuotanto kohosi kuitenkin 4000 m3:sta 7000 m3:iin vuodessa. Myynti suuntautui pääasiassa pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan. Suurimman osan Silanderin aikaisista laajennustöistä suoritti Kummila Oy.<br /> <br /> === Osuuskunta Metsäliitto Faneritehdas Häme Oy:n omistajaksi 1952 ===<br /> Vuonna 1952 Veljekset Silander myivät Faneritehdas Häme Oy:n vuonna 1948 perustetulle Osuuskunta Metsäliitolle, jolle vaneritehtaan ostaminen Hämeenlinnassa oli eräs sen ensimmäisistä teollisista investoinneista. Seuraavana vuonna Metsäliitto osti Vääksyn sahan sekä Äänekosken tehtaat Wärtsilä Oy:lta. Toimitusjohtajaksi uudelle omistajalle siirtyneeseen Faneritehdas Häme Oy:iin, jona nimi pian muutettiin Hämeen Vaneri Oy:ksi, nimitettiin tekn.lis. Pär Erik Johansson, joka toimi tehtävässä vuoteen 1957. jolloin Hämeen Vaneri Oy fuusioitiin Osuuskunta Metsäliittoon ja vuodesta 1952 toiminut tehtaan isännöitsijä DI Paavo Hillu yleni uudeksi paikallisjohtajaksi. Hän jatkoi tehtävässä vuoteen 1969, jolloin hän siirtyi Ristiinaan perustetun Pellos Oy:n toimtusjohtajaksi.<br /> <br /> === Metsäliitto Hämeen vaneritehtaan kehitysvaiheita ===<br /> DI Paavo Hillun johdolla Metsäliitto aloitti välittömästi vaneritehtaan laajennustyöt. Pohjoispäätyyn rakennettiin betoni- ja tiilirakenteinen 11 000 kuution halli, johon sijoitettiin viisi viilusorvia. Pöllit tulivat sorville kuljetinta pitkin ja jätteet poistuivat toisella kuljettimella hakkuriin. Valmis viilu jatkoi Coe-merkkiseen telakuivauskoneeseen. Uusien sorvien myötä tuotantokapasiteetti nousi 15 000 m3:iin vuodessa. Tehdasrakennuksen osittaiseen kellaritilaan sijoitettiin sosiaalitiloja ja autotalleja.Työntekijöiden määrä kohosi kahteensataan.Seuraava tuotannon laajennus oli 1959, jolloin rakennettiin uutta tehdastilaa kuivausosastoa varten noin 1200m2 Samalla tehdastonttia maanvaihdon kautta laajennettiin ja Aulangolle johtavan maantien paikka muuttui idemmäksi. Vaneritehtaan seuraava laajennus oli heti 1961-62, jolloin tehdastilaa tuli lisää noin 4500 m2 (14000m3), lisäksi rakennettiin tukkihautomo, voimalaitosrakennus ja tuotevarasto. Hankittiin toinen uusi Rosenlev lämpövoimakattila aikaisemma La-Mont kattilan rinnalle. Hankittiin myös toinen uusi Tromag-kuivauskone aikaisemman Coe-kuivauiskoneen rinnalle. Kuorimoon asennettiin uusi VK26-kuorimakone. Päärautatien järven puolelle rakennettiin teräsponttiseinäinen tukkihautomo. Uusien muuntajien ja kykinasemien asennustyöt sekä muut sähkötyöt suoritti Hankkija. Tuotantokapasiteetti nousi 20000m3:iin. Tehtaan paikallisjohtajana oli edelleen DI Paavo Hillu. Teknillinen johtaja oli DI Heikki Aho vv. 1959....1964. Konttoripäällikkönä oli ekon Jarl Lemström (sodassa Messerschnidt hävittäjälentäjä), joka kuitenkin pian siirtyi vientipäälliköksi ja konttoripäälliköksi tuli ekon Pekka Harjula. Myöhemmin vanerin myyntijohtajaksi tuli metsänhoitaja Mikko Wuoti, joka myöhemmin kohosi Metsäliitto Yhtymän pääjohtajaksi. Sittemmin myyntijohtajana toimi ekon Ossi Salmenkivi ja hänen jälkeensä metsänhoitaja Hugo Hänninen. Kotimaan myyntipäälliköksi tuli Olavi Hakulinen ja hänen jälkeensä Pekka Harju. Henkilökuntamäärä vaneri- ja lastulevytehtailla yhteensä nousi suurimmillaan noin 570:een vuonna 1964.<br /> &lt;br /&gt;<br /> &lt;br /&gt; <br /> Vuonna 1964 Hämeen tehtaiden teknilliseksi johtajaksi tuli DI Tapio Korhonen, joka vuodesta 1969 toimi Hämeen Tehtaiden paikallisjohtajana vuoteen 1980. Noin vuonna 1967 investoitiin uusi isokokoinen 18-puristuvälin Siempelkamp-vaneripuristin ja aloitettiin fenoliimatun vanerin valmistus. Samalla puristimella aloitettiin aluksi pienimuotoisesti filmipinnoitetun Torniform-vanerin pinnoitus. Se oli alkuna Korhosen aloitteesta uuden erillisen pinnoitusosaston rakentamiselle, joka otettiin käyttöön 1970. Pinnoituosastolla, jota myös kutsuttiin pinnoitustehtaaksi, oli kaksi tuotantolinjaa, vanerille filmipinnoituslinja ja lastulevylle pohjamaalaus- eli spaklauslinja. Vanerin pinnoituslinjan toimitti Enwe Oy ja linjan pääkoneet olivat 12.-välinen Fjellman pinnoituspuristin, Böttcher-Gessner reunasaha ja reunamaalausasema. Myöhemmin pinnoitustehtaalle hankittiin Schwabedissen paloittelusaha vanerimäärämittojen valmistukseen. Pinnoituslinjalla jatkojalostettiin vaneria suurimmillaan 1980-luvun loppuvuosina noin 20000m3 vuodessa eli lähes 70% Hämeen vaneritehtaan 30000m3 vuosituotannosta. Vanerijalosteiden kehtitysinsinöörinä ja myöhemmin pinnoitustehtaan teknisenä johtajana toimi DI Jouko Veistinen. &lt;br /&gt;<br /> <br /> [[Image:Vaneri10.JPG|thumb|left|400px|Metsäliitto Hämeen vaneritehdas]] <br /> <br /> Vaneritehtaan teknilliseksi johtajaksi 1970 tuli DI Risto Itkonen, joka vuodesta 1981 alkaen toimi Hämeen Tehtaiden paikallisjohtajana vuoteen 1991. Vuonna 1980 Metsäliiton Teollisuus Oy:ssä muodostettiin levyteollisuuden liiketoimintaryhmä, jonka johtajaksi asemapaikkanaan Hämeenlinna tuli DI Juha Tuominen. Myöhemmin vuodesta 1987 alkaen Juha Tuominen toimi Metsä-Serla Oy:n mekaanisesta metsäteollisuudesta vastaavana varatoimitusjohtajana. Hämeenlinnan vaneritehtaalla merkittäviä kehitysaskeleita 1970- ja 80-luvuilla olivat seuraavat uudistukset:<br /> <br /> – Vaneritehtaan liimausosaston laajennus vuonna 1975 käsittäen uuden 25-välisen Raute liimauspuristimen, esipuristimen ja neljä ladontasemaa. Uudistuksen avulla tuli mahdolliseksi valmistaa koko tuotanto ns. isoina vanerikokoina. Myös liiman valmistus automatisoitiin.<br /> <br /> – Lämpövoimalaitos varustettiin 1980 savukaasujen puhdistuslaitteistolla, savukaasupesurilla, jonka avulla tehtaan ympäristön asutuksen kannalta ongelmalliset savukaasut saatiin puhtaaksi ja samalla savukaasujen lämpöenergiasta otettiin noin 2MW jätelämpöteho talteen ja hyödyksi tukkien haudotaan Savukaasujen puhdistumisen, ympäristöhaitan poistumisen lisäksi uudistus paransi ratkaisevasti tehtaan energiataloutta.<br /> <br /> – Viilunkuivaus uudistettiin 1981 kokonaan korvaamalla kaksi vanhaa kuivauskonetta, Tromag ja Coe yhdellä uudella kaksilinjaisella, 18 kuumakennoisella ja 3 jäähdytyskennoisella kuivausteholtaan 11 m3 kuivaa viilua tunnissa Plymac-telakuivauskoneella. Kehittyneen kuivausilman kosteudensäädön ansiosta kuivatun viilun laatu parani ja koneen poistoilmaan asennetun pesurin avulla jätelämpöenergia otettiin hyötykäyttöön tukkihautomon ja rakennuksen lämmitykseen. Yhdessä voimalaitoksen savukaasupesurin kanssa päästiin tilanteeseen, että hautomon ja tehdasrakennuksen lämmitys tapahtui kokonaan jätelämpöjen avulla ilman, että niihin tarvittiin priimaenergiaa. Energiatalous parani niin, että tehtaalta osa polttoon menevästä, ei sellutehtaalle kelpaavasta hakkeesta, voitiin myydä ulkopuolelle lämpövoimalaitosten polttoaineeksi.<br /> <br /> – Kuorimo, tukinkatkaisu ja hakkimo seula-asemineen uudistettiin 1984. Uuden VK32 kuorimakoneen ansiosta kuorinnan laatu parani ja tukin katkaistuista pätkistä, purilaista ja sorvauksen pyöristysviilusta tuleva sivuvirta saatiin uuden Vecoplan hakkurin ja seula-aseman avulla sellutehtaalle kelpaavaksi. Hake ohjattiin kuljettimella suoraan tehdasraiteella oleviin hakevaunuihin lähetettäväksi sellutehtaalle Äänekoskelle.<br /> <br /> – Viilunkäsittelyä uudistettiin 1985-86 lisäämällä viilun jatkamiskapasiteettia uudella kahden puristimen Plytec-viilunjatkamislinjalla ja hankkimalla konenäköön perustuva kappaleviilun leikkauslinja sekä Kuper lankasaumauskone. Myös hiomapölyn ja sahanpurun poistoilman suodatuslaitos uudistettiin ja varustettiin jätelämmön ilmasta-ilmaan talteenotolla. Jätelämpö käytettiin tehdasrakennuksen lämmitykseen yhdessä kuivauksen jätelämpöjen kanssa.<br /> <br /> – ”Uuden sukupolven” Raute suuritehoinen sorvauslinja, jossa automaattinen laserohjattu pöllinkeskitys, vakiovuolentanopeus, pyöriväteräinen leikkuri ja imuhihnapinkkaus, hankittiin 1986. Uusi sorvilinja paransi puuraaka-aineen käyttösuhdetta ja työn tuottavuutta ja auttoi nostamaan vaneritehtaan tuotantomäärän noin 30000m3:een. Myös kolme vanhempaa sorvilinjaa oli aikaisemmin varustettu imuhihnapinkkareilla. Samana vuonna siirryttiin koivutukkien maavarastointiin, haudontaa tehostettiin erottamalla tukkihautomo viereisestä järvestä, nostamalla hautomon vedenpinta ja varustamalla hautomo katolla ja hautomaveden suihkutuksella.<br /> <br /> – Tehtyjen uudistusten avulla Hämeenlinnan vaneritehtaan työn tuottavuus parani niin, että tuotannon työtuntien kulutus valmistettua m3 kohti oli 80/90-lukujen vaihteessa noin 9 tuntia/m3, kun se vuonna 1970 oli vielä noin 17 tuntia/m3.<br /> <br /> – Keskeinen kehitysasia 1980-luvulla Hämeenlinnan vaneritehtaassa oli laatutason systemaattinen parantaminen, eri syistä syntyvän sekundan ja ”putoavan laadun” osuuden alentaminen noin 1...2 prosenttiin. Keskeistä oli virheiden syntykohdan ja syyn järjestelmällinen paikallistaminen, päivittäinen raportointi ja jatkuva laatukoulutus. Tärkeää oli hankalimpien, useimmiten vasta asiakasreklamaatioiden muodossa ilmenevien liimausvirheiden osuuden saaminen lähes nollaan.<br /> <br /> – Osana henkilöstön palkkausta otettiin 1980-luvun lopulla käyttöön tuotantopalkkiojärjestelmä, jossa vaikuttavia tekijöitä olivat pakatun priimatuotannon määrä, laatuvirheiden mahdollisimman pieni määrä, hyötysuhde puuraaka-aineesta ja työtuntikulutus valmistettua m3 kohti. Tuotantopalkkiosta oli myönteisiä kokemuksia.<br /> <br /> Levyteollisuuden johtajaksi vuonna 1988 tuli DI Jorma Vaajoki, joka myöhemmin vuodesta 1990 alkaen jatkoi levyteollisuudesta muodostetun Finnforest Oy:n toimitusjohtajana. Hämeenlinnan vaneritehtaan toiminta lopetettiin heinäkuussa 1991. Lopetuksen taustalla oli Finnforest Oy:n valittu strategia, tuotannon keskittäminen kolmen tehtaan asemesta kahteen paremmalla koivualueella sijaitsevaan tehtaaseen Punkaharjulla ja Suolahdessa, pienen 5,6ha tehdastontin ahtaus ja siitä johtuva laajennusmahdollisuuden puuttuminen ja hankala sijainti päärautatien molemmin puolin, sekä koivutukin niukkuus, jota tosin koivutukin tuonti Venäjältä alkoi myöhemmin helpottaa.<br /> <br /> Hämeenlinnan vaneritehdas oli koko 1980-luvun ja myös lopetusvuoden 1991 alkuvuonna kannattava huolimatta yleisestä kustannustason, lähinnä palkkojen nopeasta noususta Suomessa sekä puuraaka-aineen kallistumisesta. Tätä taustaa vasten tehtaan lopetusta 1991 sen henkilökunnan puolella arvosteltiin, koska edeltävällä 80-luvulla tehtaaseen oli investoitu, sen konekantaa uudistettu ja tehdas oli hyvässä tuotantokunnossa.<br /> <br /> Objektiivisesti arvioiden tehtaan lopetus oli oikea toimenpide, mutta jälkikäteen nähtynä tapahtui muutamaa vuotta liian aikaisin. Vanerimarkkinalla nimittäin tapahtui 1990-luvun alettua perustavaa laatua oleva 7...8 vuotta jatkunut paraneminen, jonka taustalla oli mm Saksojen yhdistyminen ja seurannut voimakas rakentaminen. Lisäksi Suomessa sisäsyntyisen laman oikaisemiseksi tehtyjen finanssipoliittisten toimien, markan ”kellumaan” päästämisen ja sen jälkeen devalvoinnin seurauksena FIM devalvoitui esim. päävientivaluuttaan DEM:iin nähden noin 35%. Hyvän kysynnän ansiosta vaneri pystyi saamaan FIM:n 30..35% devalvoitumishyödyn täysimääräisesti parantuneisiin tehdashintoihin. Siksi vaneritehtaiden kannattavuus Suomessa oli koko 1990-luvun huomattavan hyvä.<br /> <br /> Vaneritehdas lopetti toimintansa heinäkuussa 1991. Myöhemmin 5,6 ha tehdastontti ja siihen yhdistetty entisen turkistehtaan tontti kaavoitettiin asumiskäyttöön ja omistajaksi tullut YIT sittemmin 2000 alkaen rakensi Sairionranta nimen saaneelle edustavalle alueelle useita kerros- ja paritaloja. Vaneritehtaan historiasta kertoo rautatien järven puoleisella sivulla oleva tukkien uittokanavan alkupää.<br /> <br /> = Lastulevytehdas =<br /> === Ilves-lastulevyn tuotantoa 1957-1981 ===<br /> Rakennus- sisutus- ja huonekalumateriaalien kovan kysynnän myötä, jossa taustalla oli muuttoliike maalta kaupunkeihin ja asuntojen vilkas rakentaminen, alkoi Suomeen 1950-luvun puolivälissä syntyä lastulevyteollisuutta. Metsätalouden puolella oli myös tarve löytää metsien pienpuulle käyttöä, DI Paavo Hillun toimiessa Metsäliiton omistaman Faneritehdas Häme Oy:n isännöitsijänä yhtiö päätti rakentaa vaneritehtaan viereen lastulevytehtaan, joka käynnistyi 1957. Alkuvaiheen kapasiteetti oli 15000m3 3-kerroslastulevyä, menetelmä sveitsiläinen Tavapan. Myöhemmin 60-luvulla tuotanto kolminkertaistui noin 40000m3:iin. <br /> <br /> [[Image:Kuivuri.JPG|thumb|left|400px|Hämeen lastulevytehtaan lastunkuivuri]] <br /> <br /> Lastulevytehdasta varten vuosina 1956-57 rakennettiin uusi 90 metriä pitkä 10 000 kuution betonirakenteinen halli. Rakennuksen keskivaiheilla oli korkeampi osa puristinlinjaa varten. Julkisivut muurattiin punatiilistä ja molemmille puolille sekä katonlappeiden väliseen pystyosaan tehtiin nauhamaiset ikkunat. Saksassa ja Sveitsissä valmistettu tuotantokoneisto oli melko pitkälle automatisoitu ja vaati vain kahdeksan työntekijää vuoroa kohti. Päätyyn asennettiin kaksi lastuamiskonetta, joista lastut kulkeutuivat kuivurien ja seulojen kautta keskiosan purnuihin. Niistä lastut valuivat liimauskoneeseen ja edelleen Siempelkamp puristinlinjalle. Samana vuonna 1957 valmistui myös lastulevytehtaan tuotevarasto. 60-luvun alussa tehtiin vielä laajennus määrämittasahaamolle ja laboratoriolle. Samalla asennettiin kolmas lastuamiskone. Raaka-aine oli vaneritehtaan sivutuotteet, eli purilaat, viilujäte sekä ulkopuolinen koivu- ja leppäranka. Noin 60% puuraaka-aineesta saatiin vaneritehtaan sivutuotteista. Pintakerroksen lastut tehtiin koivupurilaista ja sydänosassa käytettiin hukkaviilusta ja pienpuusta murskattua karkeampaa lastua. Metsäliiton Hämeen lastulevyn tuotenimi oli Ilves-levy. Se sai pian positiivista tunnettuutta ja oli kysytty kalusteteollisuuden r-aine. Ilves-levyn tuotanto nousi myöhemmin noin 40000m3/a:een. Hämeen lastulevytehtaan käyttöinsinöörinä toimi 60-luvulla ins. Ensio Toivonen ja teknillisenä johtajana 1969...1977 DI Eino Selander, joka myöhemmin toimi Metsäliiton Teollisuus Oy sahateollisuuden johtajana<br /> <br /> === Palo-Ilves tuotantoa 1981-89 ===<br /> Lastulevyn kysynnän Suomessa vähentyessä Ilves-lastulevyn tuotanto lopetettiin 1980-luvun alussa ja tehtaassa ryhdyttiin pienimuotoisena pilot-tuotantona valmistamaan palonkestävää Palo-Ilves levyä. Tosin jo aikaisemmin oli valmistettu jossain määrin palonkestävää Ilves NG-levyä. Palo-Ilves kokeilutuotantoa johti DI Veijo Loiri. Palo-Ilveksestä valmistettiin puuraaka-aineesta sideaineen ollessa joko magnesiumoksidi-pohjainen ns. sorel-sementti tai masuunikuonasementti. Portland-sementtipohjaisen levyn, jota valmistetaan pienessä määrin Keski-Euroopassa, tuotanto ei konekannan sopimattomuuden vuoksi ollut mahdollista. Palo-Ilvestuotanto lopettiin vanhan tehtaan konekannan ikääntymisen takia 1989. Myöhemmin DI Veijo Loiri perusti palonkestävien sementtilastulevyjen maahantuontiin ja jatkojalostukseen erikoistuneen Elam Oy:n Mäntsälään.<br /> &lt;br /&gt;<br /> <br /> = Taustaksi, vaneriteollisuuden kehityksestä Suomessa =<br /> Vaneriteollisuutta Suomessa on ollut vähän yli 100 vuotta. Ensimmäisen vaneritehtaan perusti Oy Wilh Schauman vuonna 1911 Jyväskylään. Seuraavina vuosina vaneritehtaita perustettiin ripeästi niin, että vuonna 1920 tehtaita oli jo kymmenen. Tehtaat olivat kuitenkin pieniä, sillä esim. vuonna 1920 niiden yhteistuotanto oli vain 29000m3. 1920-luvulla tehtaita tuli lisää niin, että lukumäärä vuonna 1930 oli 15kpl ja yhteistuotanto juuri ennen sotaa nousi 250000m3:iin. Sotien aikana 1940-45 tuotantomäärä putosi alle puoleen ja rauhanteossa rajan taakse jäi neljä vaneritehdasta, Sortavalan, Viipurin, Hämekosken ja Lahdenpohjan tehtaat. <br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> Sotien jälkeen vaneritehtaiden tuotanto elpyi nopeasti ja 300000m3 yhteistuotantomäärä ylitettiin vuonna 1951. Uusia sodan jälkeen syntyneitä tehtaita olivat Lahtisen perheen omistama Visuvesi Oy Ruovedellä 1952, Metsäliiton Metsä-Saimaan Lappeenrannan rimalevytehdas 1963, Koskisen Oy Järvelässä 1966, ja vuorineuvos Aarne J.Aarnion Palkki Oy:n omistama Pellos Oy Ristiinassa 1967. Vaneritehtaiden omistajayhtiöitä oli suurimmillaan 1960-luvun lopulla noin 15, joka lukumäärä myöhemmin metsäteollisuuden omistusjärjestelyjen ja keskittymisen seurauksena väheni nykyiseen 4:ään. Suurimmilleen koivuvanerin ja rima- ja sälelevyn tuotantomäärä nousi 1980-luvun lopulla noin 650000 m3:iin vuodessa ja tehtaita oli enimmillään 21. Koivuvanerin puuraaka-aine on koivutukki, jonka niukkuus 1970-luvulta lähtien alkoi vaivata.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> Koivutukin niukkuuden ja kansainvälisen kilpailun kiristymisen seurauksena useita koivuvaneritehtaita sittemmin suljettiin ja koivuvaneritehtaiden lukumäärä voimakkaasti pieneni nykyiseen 7:ään. Samanaikaisesti tehtaiden koko kuitenkin on voimakkaasti kasvanut niin, että koivuvanerin tuotantomäärä Suomessa on edelleen noin 450000 m3, kun se suurimmillaan oli 650000m3.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> Edellytykset havupuuvanerin tuotannon aloittamiselle Suomessa paranivat 1990-luvun alkupuolella, ja silloin ensimmäisenä Metsäliitto-Finnforest rakensi kapasiteetiltaan 160000m3 havupuuvaneritehtaan Suolahteen. Vähän myöhemmin UPM muutti Pelloksen Ristiinan koivuvaneritehtaansa pelkästään havuvaneria tekeväksi ja nosti tehtaan kapasiteetin kahdella laajennusinvestoinnilla 400000m3:iin. Yhteensä havupuuvanerin tuotantokapasiteetti Suomessa on nyt 560000 m3 ja koivu- ja havupuuvanerin kapasiteetti yhteensä yli 1 milj. m3 vuodessa.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> Koivuvanerin rinnalla Metsäliitto aloitti Punkaharjun vaneritehtaalla 1970-luvulla uuden havupuuviiluun perustuvan tuotteen, LVL:n (Laminated Veneer Lumber) pienimuotoisen valmistuksen. Kun uusi tuote näytti lupaavalta, Metsäliitto Lohjan koivuvaneritehtaalle investoitiin 1980-luvun alussa LVL:n tuotantolinja. Myöhemmin Lohjalla koivuvanerin tuotanto lopetettiin ja tehdas laajennettiin kapasiteetiltaan 80000m3 LVL-tehtaaksi. Metsäliiton valmistaman LVL:n tuotenimi on Kerto. Kerto-LVL on 3,0...3,2mm havupuuviilusta, jatkuvatoimisella menetelmällä valmistettu rakenteelliseen käyttöön soveltuva, kannattajapalkkeina ja laattoinen käytettävä puutuote, jolle ominaista on mahdollisuus suuriin dimensioihin. (tuotteen pituus rajoittamaton, käytännössä max 20m, suurin leveys 1,8m tai 2,5m ja suurin paksuus 90 mm). Myöhemmin 2000-luvulla Metsäliitto nykyinen Metsä Wood rakensi Punkaharjulle uuden kaksilinjaisen kapasiteetiltaan 120000 m3 Kerto tehtaan. Metsäliitossa Kerto-LVL:ää kehitti DI Matti Kairi, myöhemmin tekn tri ja TKK:n professori, sekä Lohjan tehtaanjohtajat DI Jukka Ikonen, DI Heikki Castren, ins. Ari Tiukkanen, sekä Punkaharjulla tehtaanjohtajat DI Kari Liski ja ins. Eero Lampola. Uusin investointi LVL-tuotealalle on Stora-Enson vuonna 2016 käynnistyvä 100000m3 tuotantoyvyn LVL-tehdas Varkaudessa.<br /> <br /> Vanerin valmistus oli pitkään paljon ihmistyötä vaativaa, mutta tuottavuus kehittyi myöhemmin ripeästi. Ihmistyötunteja valmistettua koivuvanerin m3 kohti tarvittiin 1930-luvulla yli 50 tuntia, 1970-luvun alussa noin 20 tuntia ja tällä hetkellä 2016 noin 5...6 työtuntia per m3. Uusissa havupuuvaneri- sekä kertopuutehtaissa työtuntikulutus on 1,5...2,5 tuntia per m3. Suomalaisessa vanerissa merkittäviä ovat olleet seuraavat kehitysvaiheet:<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> – Liimauksessa otettiin käyttöön 1960-luvun puolivälissä kosteuden kestävät liimat. Tämä laajensi vanerin käyttöaloja. Uranuurtaja alalla oli Oy Wilh Schauman:n Jyväskylän vaneritehtaan laboratorioinsinööri DI Erkki Priha, joka ideoimana 1960-luvun alussa aloitettiin vaneritehtaalla pienimuotoinen fenoliliiman valmistus. Myöhemmin 60-luvun lopussa DI Erkki Prihan perustama Priha Oy Haminassa rakensi liimatehtaan valmistamaan vaneritehtaiden tarvitsemaa fenoliliimaa.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> – Vanerin valmistuskoot olivat pitkään 1960-luvulle saakka ns. kantikkaita 50x50in ja 60x60in mittaryhmän kokoja. 1960-luvulla kehitettiin viilujen jatkamisteknologia, joka mahdollisti isojen vanerikokojen valmistuksen. Teknologiaa kehitti lahtelainen Raute Oy, nykyisin pörssiyhtiö, joka vahva päätuotealue edelleen on vaneriteollisuuden koneet. Samalla kasvoivat liimauspuristimien koot niin, että enemmistö vanerituotannosta 70-luvulle tultaessa oli ns. isoja 50x100in ja 60x120in mittaryhmän kokoja. Laaja mittavalikoima, myös valmistettavien paksuuksien lukumäärän kasvu aina välille 4-50mm saakka yhdessä fenoliliimauksen kanssa toi suomalaiselle vanerille lisää uusia teollisia käyttöaloja. Myöhemmin eräillä tehtailla alettiin valmistaa ns. läpijatkamismenetelmällä isoja, jopa 2,5mx12m vanerikokoja, joiden käyttökohteita ovat esim. kontainerin seinät ja lattiat. Standardikokojen lisäksi tehtaille kehittyi mahdollisuus valmistaa myös asiakkaan haluamia ns. määrämittakokoja. Suuri joustavuus mittojen suhteen on edelleen kilpailuetu suomalaiselle vanerille.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> – Vanerin pinnoituksella haettiin 1960-luvulta lähtien soveltuvuutta teollisiin ja rakentamisen käyttökohteisiin. Merkittävä innovaatio oli pinnoitus fenolikalvolla, joka antoi vanerin pinnalle hyvän kulutuskestävyyden ja sileyden. Filmipintaisen vanerin yhdeksi käyttöalaksi muodostui käyttö betonimuottimateriaalina. Filmivanerin rinnalle kehittyi myöhemmin joukko eri käyttökohteisiin adaptoituja pinnoitteita, mm karkea viirapinta, erilaiset liukuestepinnat, maalauspohjapinta, polyesteri-lasikuitupinta, kumipinnoite jne. Pinnoitetut ja työstöillä varustetut asiakasmukautetut erikoistuotteet muodostivat 1980-luvulta alkaen yhä suuremman osa vaneritehtaiden myynnistä. Kehitystrendi oli yhteinen kaikilla tehtailla ja vahvistui 2000-luvun puolella. Suoria teollisuusasiakkaita ovat betonivalumuottien ja tavarankuljetusvälineiden valmistajat. Huomattava käyttöala koivuvanerilla on LNG-nestekaasulaivavaneri, so. käyttö LNG-nestekaasua kuljettavien laivojen nestekaasusäiliöiden rakenteellisena eristemateriaalina. LNG-vanerissa ensimmäinen kehitystyö tehtiin 1960-luvulla DI Magnus Hagmarkin johdolla Kaukaan vaneritehtaalla Lappeenrannassa.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> – Tuottavuuden kehitykselle suuren edistyksen toi nykyaikainen ohjauselektroniikka, siihen perustuva automaatio sekä konenäkö- ja laserteknologia. Esim. viilun sorvauksen teho noin kolminkertaistui, kun Raute Oy toi markkinoille 1980-luvun puolivälissä ”uuden sukupolven” sorvilinjan, jossa uutta oli laserohjattu tarkka pöllinkeskitys, optimoitu esipyöristys, vuolentanopeuden synkronointi samaksi viiluradan nopeuden kanssa, ns. pyöriväteräinen leikkuri, kameraohjattu automaattinen virheenpoisto ja arkeiksi leikkaus, sekä ns. imuhihnapinkkaus. Uusi sorvausteknologia paransi olennaisesti saantoa puuraaka-aineesta. Konenäköön perustuvaa automaatio tuli myöhemmin myös viilun lajitteluun, viilun jatkamiseen, saumaukseen ja vähän myöhemmin paikkaukseen. Vaneritehtaiden energiatalous parani, kun voimalaitoksen savukaasujen sekä kuivauskoneiden ja pölynsuodatuksen poistoilman jätelämpöenergia alettiin 1980-luvulla käyttää hyödyksi tukkihautomon ja rakennusten lämmityksessä.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> – Vaneriteollisuuden kaupallista ja teknistä yhteistyötä harjoitettiin Suomen Vaneriyhdistys ry:n 1926-1998 puitteissa. Eräs yhteistyön tulos oli vanerin lujuusnormien määrittely ja SFS-standardisointi. Tässä perustavan työn teki 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun lujuusopin professori Erkki Niskanen, joka oli ”mielistynyt” suomalaiseen koivuvaneriin erinomaisena tuotteena. Yhteistyöllä Vaneriyhdistyksen puitteissa oli myös tehtaiden kehittymisen kannalta huomattava merkitys, koska se toi alalle ”avointen ovien” ilmapiirin, mikä hyödytti jäsentehtaita.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> – Kansantalouden kannalta vaneriteollisuus, kuten metsäteollisuus yleensä on huomattavan hyödyllinen teollisuudenala siksi, koska se on noin 90 prosenttisesti vientiteollisuutta, koska sen kaikki raaka-aineet ja tuotantokoneet ovat kotimaisia ja tuontipanos viennin aikaansaamiseen on minimaalisen pieni.<br /> &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;<br /> Samoihin aikoihin Hämeen lastulevytehtaan aloituksen kanssa käynnistyivät Oy Wilh Schauman Jyväskylän lastulevytehdas, Viiala Oy:n lastulevytehdas ja SOK:n omistama Sokopan Vaajakoskella, kaikki noin vuosina 1956...1958. Myöhempinä vuosina 1960- ja 70-luvuilla starttasivat vielä seuraavat lastulevytehtaat: Metsäliitto Lohja, Oulux, Pellos Ristiina ja Pellos Puhos Kiteellä, Koskisen Oy Kärkölä, Isku Lahti, Rakennusvalmiste Forssa, Serlachius Tiwi Keuruu, Saastamoinen Sasmox Kuopio (palonkestävä kipsilastulevy). Suurimmillaan lastulevyn kapasiteetti Suomessa kasvoi 70-luvun lopulla lähes 1Mm3:iin. Viennin vaikeutumisen, puuraaka-aineen kallistumisen ja lastulevyn imago-ongelmien (formaldehydipäästö 1980-luvulla) takia lastulevykapasiteetin purkaminen tapahtui nopeasti niin, että tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa ainoastaan yksi tehdas, hyvin toimiva, tehokas tuotantoaan kasvattanut Koskisen Oy:n lastulevytehdas Kärkölän Järvelässä.<br /> <br /> = Lähteet =<br /> <br /> Zetterberg Seppo: Puusta Pitemmälle METSÄLIITTO 1934-1984&lt;br&gt;<br /> Metsäliiton viesti: 1/52, 4/56, 5/57, 1/62, 1/63 ja 6/63 &lt;br&gt;<br /> Itkonen Risto, DI.<br /> <br /> [[Coordinates::61.011762, 24.460452| http://goo.gl/43DbP]]<br /> <br /> [[Category:Teollisuus]] [[Category:Hämeenlinna]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lammin_kirjasto&diff=18304 2016-10-18T15:29:34Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Image:Lamminkirjasto.jpg|thumb|right|300px]] <br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> [[Lammi|Lammin]] pääkirjasto perustettiin 3.3.1878 arpajaisvoitoilla. Tuotto arpajaisista oli 589 markkaa 35 penniä. Protokollasihteeri F. A. Platén oli aikaisemmin jo lahjoittanut viisitoista kirjaa kirjastolle. Lammin pääkirjasto toimi alkuun Lammin vanhimmassa kansakoulussa, jossa oli myös kunnantupa. Tämä rakennus paloi vuonna 1918. Kirjaston toimintaan tuli katkos, vasta vuonna 1926 toiminta alkoi uudelleen ”kunnanhuoneessa”, joka sijaitsi Evontien alussa vastapäätä hautausmaata. Vuonna 1937 siirryttiin&amp;nbsp;[[Veikko_Ruoppila|Ruoppilan]] taloon. Ruoppilan talo on edelleen pystyssä keskellä Lammin kylää. 1950 siirryttiin taas vanhaan kunnantaloon kolmeksi vuodeksi. Seuraavaksi oli vuorossa Peltolehto, jossa kirjasto toimi vuoteen 1969 saakka. [[Lammin Pasaapeli|Pasaapelin]] koulun viereen valmistui tuona vuonna kirjastorakennus. Nykyinen avara ja kaunis kirjastotalo vihittiin vuonna 1989. Sen on suunnitellut arkkitehti Saara Juola. <br /> <br /> == Lammin kirjastoa ovat hoitaneet ==<br /> <br /> *[[Image:Kirjasto2.jpg|thumb|right|300px|Lammin kirjaston yleisnäkymä.]]J. Tuhkanen <br /> *Irma Tapiola <br /> *Elsa Huovila (Santalahti) <br /> *Aino Nyberg <br /> *Raini Laurila <br /> *Ritva-Liisa Siljander <br /> *Leena Forstén <br /> *Irma Väyrynen <br /> *Anna Pihlajaniemi <br /> *Kirsi Hovikorpi <br /> *Teija Tuomi&amp;nbsp; <br /> *Mirja Piiroinen <br /> *Kirsi Lähde <br /> *Päivi Ruuskanen<br /> <br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> == Nykytilanne ==<br /> <br /> Kirjasto toimii asukkaiden olohuoneena. Lainaustoiminnan lisäksi lehtilukusali ja tietokoneet ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Monitoimitilassa on kuukausittain vaihtuva näyttely. Kirjastossa käy vuosittain myös kirjailijavieraita. Koulujen kanssa kehitetään yhteistyötä. Kirjastossa pidetään kerran kuussa satutunteja. Lisäksi Lammilla kokoontuu [http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/detail?p_p_state=normal&amp;p_p_lifecycle=1&amp;p_p_action=1&amp;p_p_id=articleDetail_WAR_arenaportlets&amp;p_p_col_count=7&amp;p_p_col_id=column-2&amp;p_p_col_pos=3&amp;p_p_mode=view&amp;back_url=http%3A%2F%2Fhameenlinna.verkkokirjasto.fi%2Fweb%2Farena%2Fwelcome%3Fp_p_id%3DlistArticleView_WAR_arenaportlets_INSTANCE_Op8G%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D3%26p_p_col_count%3D7%26facet_queries%3D%26search_item_no%3D3%26sort_advice%3Dfield%253DModifiedDate%2526direction%253DAscending%26search_query%3Dcontent_type%253Atapahtumat&amp;search_item_id=40288106-29cae195-012a-9f5752fb-00aa%3AArticle%3A0 Kirjallisuuspiiri käsitöiden ystäville]. Helmikuusta 2010 alkaen kirjastossa on toiminut myös kaupungin palvelupiste. <br /> <br /> &lt;br&gt;<br /> <br /> '''Tervetuloa kirjastoon!''' <br /> <br /> &lt;widget type=&quot;googlemap&quot;&gt;<br /> &lt;marker lat=&quot;61.08087&quot; lon=&quot;25.00716&quot;&gt;Lammin kirjasto&lt;/marker&gt;<br /> &lt;/widget&gt; <br /> <br /> == Lähde ==<br /> <br /> *Koskue, Kaisa: Lammin Pääkirjasto on toiminut 130 vuotta, Lammin kotiseutulehti, 2008.<br /> <br /> {{Tynkä}}[[Coordinates::61.08087, 25.00716| ]]<br /> <br /> [[Category:Kirjastot]] [[Category:Lammi]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hauhon_kirjasto&diff=18303 2016-10-18T15:29:03Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>== &amp;nbsp;Kirjasto tänään ==<br /> <br /> [[Image:Hauhoauto.jpg|thumb|right|200px|Pienoisautonäyttely Hauhon kirjastossa]]Hauhon kirjasto sijaitsee vanhainkodin entisessä sairasosastorakennuksessa. Kirjasto on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1986. Tilaa on 270 m&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;. Kirjastonhoitajana on Riitta Maula ja kirjastovirkailijana Pirkko Nurminen. Hauhon kirjaston tiimiin kuuluu myös kouluohjaaja Maria Karvinen. <br /> <br /> Talviaikaan kirjasto on auki ma-ke 12-19, to-pe 10-16 ja la 10-15. Vuonna 2010 kunnan palvelupiste muutti kirjastoon. Kirjastossa työskentelee nyt myös palvelusihteeri Hilkka Rekola. <br /> <br /> == Historiaa ==<br /> <br /> Hauholla avattiin ensimmäinen lainakirjasto vuonna 1861. Kirjastolaitoksen perustajina mainitaan rovasti ja kirkkoherra, tähtikunnan jäsen Adolf Sirén, joka ennen Hauhon kirkkoherraksi tuloaan oli tunnettu koulumiehenä. Hänen lisäkseen perustajina olivat kappalainen August Allén, pastori Matti Fredrik Kotilainen, tirehtööri Otto Olenius ja pastori Karl Johan Cederblad. <br /> <br /> [[Image:Hauhokokelma pysty.jpg|thumb|right|200px|Asiakas tutkii Hauho-kokoelmaa. Kuvaaja: Riitta Maula]]Kirjastoa varten oli kerätty rahaa arpajaisilla ja lahjoituksilla. Perustamisvaiheessa kirjastossa oli 119 nidosta. Vuonna 1879 niteitä oli 265 kpl. Kirjastonhoitajana toimi ensimmäisinä vuosina kappalainen Karl Johan Cederblad. Kunnalliseksi toiminnaksi kirjastolaitos siirtyi ilmeisesti kunnan perustamisvuonna 1868. <br /> <br /> Ensimmäinen kirjasatoa koskeva asiakirjamerkintä löytyy kunnanarkistosta vuodelta 1886.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Hauhon kirjastosta tuli [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Punnanmäentie 18.&lt;br&gt; <br /> <br /> &lt;widget type=&quot;googlemap&quot;&gt;<br /> &lt;marker lat=&quot;61.17081&quot; lon=&quot;24.57590&quot;&gt; Hauhon kirjasto&lt;/marker&gt; <br /> &lt;/widget&gt; <br /> <br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> Pohjola, Salme&amp;nbsp;: Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi, 2006. <br /> <br /> {{Tynkä}} <br /> <br /> &lt;br&gt; <br /> <br /> [[Coordinates::61.170916, 24.575942| ]] <br /> [[Category:Hauho]] [[Category:Kirjastot]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Tammela&diff=18300 2016-10-18T15:26:03Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Tammela. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Tammela.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Janakkala&diff=18299 2016-10-18T15:25:40Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Janakkala. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Janakkala.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Hattula&diff=18298 2016-10-18T15:25:18Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Hattula. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Hattula.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Jokioinen&diff=18297 2016-10-18T15:24:53Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Jokioinen. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Jokioinen.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Forssa&diff=18296 2016-10-18T15:24:26Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Forssa. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Forssa.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Loppi&diff=18295 2016-10-18T15:23:58Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Loppi. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Loppi.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_Lammi&diff=18294 2016-10-18T15:23:31Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Lammi. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Lammi.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Muistot_jakoon,_H%C3%A4meenlinna&diff=18292 2016-10-18T15:17:59Z

<p>Jaana: Ak: Uusi sivu: Tämä on luokka Muistot jakoon, Hämeenlinna. category:muistot jakoon</p> <hr /> <div>Tämä on luokka Muistot jakoon, Hämeenlinna.<br /> <br /> [[category:muistot jakoon]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Forssa&diff=18220 2016-10-13T07:44:49Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Category:Häme]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Forssa&diff=18219 2016-10-13T07:44:12Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Category:Kulttuuri]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Forssa&diff=18218 2016-10-13T07:42:23Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Category:Häme]] [[Category:Kulttuuri]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Ojoinen&diff=18188 2016-09-07T06:13:45Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Ojoinen on kaupunginosa [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] keskustan luoteispuolella. Se sijaitsee keskustasta pohjoiseen kolmostien molemmilla puolilla. Kaupunginosan pohjoinen raja kulkee Pikku-Parolantietä pitkin ja eteläinen raja&amp;nbsp;Käyräkadun pohjoispuolella, se&amp;nbsp;sijaitsee [[Pullerinmäki|Pullerinmäen]] ja [[Puistomäki|Puistomäen]] välissä. <br /> <br /> &lt;widget type=&quot;googlemap&quot;&gt;<br /> &lt;marker lat=&quot;61.00757&quot; lon=&quot;24.44275&quot;&gt;Ojoinen&lt;/marker&gt;<br /> &lt;/widget&gt;&amp;nbsp; <br /> <br /> Ojoisten alueella on [[Kauriala|Kaurialan]]&amp;nbsp;140 kuppia käsittävä&amp;nbsp;uhrikivi, Suomen&amp;nbsp;suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta.&amp;nbsp;Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti. <br /> <br /> == Ojoisten latokartano ==<br /> <br /> Myöhemmin [[Ojoisten kartano|Ojoisten kartano]] oli yksi kolmesta linnaan kuuluvasta latokartanosta ja ilmeisesti sen varsinainen maanviljelys- ja karjatila. Kaksi muuta kartanoa olivat [[Saaristen latokartano|Saaristen]] ja [[Hätilän latokartano|Hätilän latokartanot]] ja virkatalot.&amp;nbsp;1600-luvulla sekä vuosina 1810–1848 kartano toimi Hämeen läänin maaherran virkatalona. Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki&amp;nbsp;on&amp;nbsp;muinoin kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija, kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder|Otto Carl Rehbinder]] ryhtyi 1840-luvulla istuttamaan sinne jalopuita. Puisto rakennettiin vankityön voimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki on osa [[Puistonmäki|Puistonmäen]] kaupunginosaa. <br /> <br /> Kartanon päärakennuksena on 1870-luvulla rakennettu asuinrakennus. Myös kivinen sikala ja puinen tallirakennus ovat 1800-luvulta. Ojoisten kartanon maat siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hallintaan vuonna 1928, jolloin vankilatoiminta alueella alkoi. Kaksikerroksinen, tiilinen vankilarakennus on vuodelta 1930. Tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1931. <br /> <br /> == Ojoinen nykyään ==<br /> <br /> Ojoisten virkatalo ja sen maat olivat valtiolle kuuluvaa maalaiskuntaa ennen&amp;nbsp;niiden liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Liitoksesta käytiin vuosikymmenien taistelu ennen kuin Ojoinen, [[Hätilä|Hätilä]], [[Kirstula|Kirstula]] ja [[Pikku-Parola|Parola]]n kylä maineen ja metsineen&amp;nbsp;annettiin kaupungille valtioneuvoston päätöksellä&amp;nbsp;vuonna 1946.<br /> <br /> Ojoisten kaupunginosaan rakennettiin&amp;nbsp;on 1940-luvun puolivälin jälkeen&amp;nbsp;omakotitaloasutusta. Rintamamiestalojen ketjut reunustavat karjalaisten paikanniemien mukaan nimettyjä katuja. <br /> <br /> Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin&amp;nbsp;kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi. <br /> <br /> == Pro Ojoinen ==<br /> <br /> Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.<br /> <br /> == Lähde ==<br /> <br /> Karppinen, Kari. Pro Ojoinen syntyi asukkaiden tarpeista. Hämeen Sanomat 16.3.2012. ARVI-paikallistietokanta<br /> <br /> Palmunen, Einar: Ojoisten latokartano ja virkatalo. Hämeenlinna 1968 <br /> <br /> Vanajan historia I. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-95296-2-4 <br /> <br /> Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Ojoinen&diff=18187 2016-09-07T06:13:24Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Ojoinen on kaupunginosa [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] keskustan luoteispuolella. Se sijaitsee keskustasta pohjoiseen kolmostien molemmilla puolilla. Kaupunginosan pohjoinen raja kulkee Pikku-Parolantietä pitkin ja eteläinen raja&amp;nbsp;Käyräkadun pohjoispuolella, se&amp;nbsp;sijaitsee [[Pullerinmäki|Pullerinmäen]] ja [[Puistomäki|Puistomäen]] välissä. <br /> <br /> &lt;widget type=&quot;googlemap&quot;&gt;<br /> &lt;marker lat=&quot;61.00757&quot; lon=&quot;24.44275&quot;&gt;Ojoinen&lt;/marker&gt;<br /> &lt;/widget&gt;&amp;nbsp; <br /> <br /> Ojoisten alueella on [[Kauriala|Kaurialan]]&amp;nbsp;140 kuppia käsittävä&amp;nbsp;uhrikivi, Suomen&amp;nbsp;suurin. Se kertoo paikan muinaisesta historiasta.&amp;nbsp;Ojoisten alueella on ollut asutusta jo keskiajalla ennen kuin [[Hämeen linna|Hämeen linna]] rakennettiin. Ojoinen on ollut entinen talonpoikaiskylä. Vuonna 1329 [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkolla]] oli kiinnemiehenä Ojaisten Matti. <br /> <br /> == Ojoisten latokartano ==<br /> <br /> Myöhemmin [[Ojoisten kartano|Ojoisten kartano]] oli yksi kolmesta linnaan kuuluvasta latokartanosta ja ilmeisesti sen varsinainen maanviljelys- ja karjatila. Kaksi muuta kartanoa olivat [[Saaristen latokartano|Saaristen]] ja [[Hätilän latokartano|Hätilän latokartanot]] ja virkatalot.&amp;nbsp;1600-luvulla sekä vuosina 1810–1848 kartano toimi Hämeen läänin maaherran virkatalona. Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki&amp;nbsp;on&amp;nbsp;muinoin kuulunut Ojoisten virkataloon, kun sen haltija, kuvernööri [[Carl Otto Rehbinder|Otto Carl Rehbinder]] ryhtyi 1840-luvulla istuttamaan sinne jalopuita. Puisto rakennettiin vankityön voimalla. Kaupunginpuisto eli Parkki on osa [[Puistonmäki|Puistonmäen]] kaupunginosaa. <br /> <br /> Kartanon päärakennuksena on 1870-luvulla rakennettu asuinrakennus. Myös kivinen sikala ja puinen tallirakennus ovat 1800-luvulta. Ojoisten kartanon maat siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osaston hallintaan vuonna 1928, jolloin vankilatoiminta alueella alkoi. Kaksikerroksinen, tiilinen vankilarakennus on vuodelta 1930. Tiilinen viljamakasiini on rakennettu vuonna 1931. <br /> <br /> == Ojoinen nykyään ==<br /> <br /> Ojoisten virkatalo ja sen maat olivat valtiolle kuuluvaa maalaiskuntaa ennen&amp;nbsp;niiden liittämistä Hämeenlinnan kaupunkiin. Liitoksesta käytiin vuosikymmenien taistelu ennen kuin Ojoinen, [[Hätilä|Hätilä]], [[Kirstula|Kirstula]] ja [[Pikku-Parola|Parola]]n kylä maineen ja metsineen&amp;nbsp;annettiin kaupungille valtioneuvoston päätöksellä&amp;nbsp;vuonna 1946.<br /> <br /> Ojoisten kaupunginosaan rakennettiin&amp;nbsp;on 1940-luvun puolivälin jälkeen&amp;nbsp;omakotitaloasutusta. Rintamamiestalojen ketjut reunustavat karjalaisten paikanniemien mukaan nimettyjä katuja. <br /> <br /> Ojoisilla on nykyään runsaasti asutusta, koulu ja terveysasema. Koulu on siirtynyt Hämeenlinna entiseen [[Hämeenlinnan normaalikoulu|normaalikouluun]]. Ojoisten pelloille rakennettiin&amp;nbsp;kerrostaloja 1970-luvulla. Moottoritie halkoo entisiä peltoja, mutta myös ikivanha [[Hämeen härkätie|Hämeen Härkätie]] mutkittelee alueen läpi. <br /> <br /> == Pro Ojoinen ==<br /> <br /> Kaupungin kehittämisen painopiste on ydinkeskustan tuntumassa, mistä on seurannut se että jo Ojoisesta on tullut syrjäkylä. Ainoat kunnalliset palvelut koulu ja terveysasema on uhattu lakkauttaa, ja vuonna 2012 ei koulua alueella enää ole. Pro Ojoinen -liike joka haluaa kehittää aluetta haluaisi säilyttää (tai palauttaa) koulun alueella sekä kehittää mm. kevyenliikenteen väyliä.<br /> <br /> <br /> <br /> == Lähde ==<br /> <br /> Karppinen, Kari. Pro Ojoinen syntyi asukkaiden tarpeista. Hämeen Sanomat 16.3.2012. ARVI-paikallistietokanta<br /> <br /> Palmunen, Einar: Ojoisten latokartano ja virkatalo. Hämeenlinna 1968 <br /> <br /> Vanajan historia I. Hämeenlinna 1976. ISBN 951-95296-2-4 <br /> <br /> Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=H%C3%A4meenlinnan_kaupunginkirjasto&diff=17993 2016-05-27T09:58:10Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]] <br /> <br /> [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Tuomelan kirjasto|Tuomelan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuoden 2009 alussa yli 400 000 nidettä.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Palvelut ==<br /> <br /> Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita. Kirjasto ylläpitää myös Makupalat-linkkihakemistoa internetissä. <br /> <br /> Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja verkkokirjasto. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa. <br /> <br /> [[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]] <br /> <br /> Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kuukausittain järjestetään kirjastokävelyitä erilaisita aiheista. Kirjastoissa järjestetääna myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia, nukketeatteria ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&amp;lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia. <br /> <br /> Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa. Kirjoittajakoulun ryhmät kokoontuvat pääkirjastossa.&amp;nbsp; <br /> <br /> == Historia ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston &quot;ylöspanemista&quot; varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla. <br /> <br /> Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884&amp;nbsp;uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöisstä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.&lt;br&gt;<br /> <br /> == Nykyinen pääkirjasto ==<br /> <br /> [[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]] <br /> Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]]. <br /> <br /> Kirjastorakennuksessa toimii myös kirjastokahvila [http://www.kahvilanovelli.net/ Novelli], [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]], Eurooppa-tiedotus sekä ryhmäperhepäivähoito. <br /> <br /> == Maakuntakirjasto&lt;br&gt; ==<br /> <br /> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on vuodesta 1995 lähtien toiminut Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuuluu 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI -artikkelitietokanta.&lt;br&gt; <br /> <br /> Maakuntakirjasto tukee alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdyttää kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välittää kaukolainoja, ylläpitää ja kehittää kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.&lt;br&gt;&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lisätietoja&lt;br&gt; ==<br /> <br /> [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&amp;view=article&amp;catid=53:palvelut&amp;id=60:haemeenlinnan-kirjastot&amp;Itemid=75 Hämeenlinnan kirjastot] Virtuaalipolku.fi -palvelussa&lt;br&gt; <br /> <br /> [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&amp;view=article&amp;catid=53:palvelut&amp;id=117:kirjastoautojen-pysaekit&amp;Itemid=75 Hämeenlinnan kirjastoautot] Virtuaalipolku.fi -palvelussa&lt;br&gt; <br /> <br /> [http://www.youtube.com/results?search_type=&amp;search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&amp;aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> [http://www.youtube.com/results?search_type=&amp;search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&amp;aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> [http://www.youtube.com/results?search_type=&amp;search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&amp;aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa]&lt;br&gt; <br /> <br /> == Lähteet ==<br /> <br /> *Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961. <br /> *http://www.hameenlinna.fi/kirjasto <br /> *Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]<br /> [[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]<br /> [[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Kirjasto_ulkokuva.JPG&diff=17992 2016-05-27T09:55:57Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div></div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=17983 2016-05-03T13:28:42Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen) on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet yliopistosta suoraan töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä(2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015) ja nyt kolmannella Vaiettu velka (toukokuu 2016). <br /> <br /> Kirjoittamiseen liittyvästä yhdistystoiminnasta kiinnostuneena hän on mukana Uudenmaan Kirjoittajien hallituksessa, jäsenenä Espoon Kirjailijoissa sekä Suomen Maakuntakirjailijoissa ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksessä.<br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainingit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin. <br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen uurteille vetäytyneet kasvot muistuttavat häntä itseään elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Onneksi Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran nokkeluudellaan suureksi avuksi poliisille<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. Mediapinta 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> *Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=17982 2016-05-03T13:21:12Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:AnneSyrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen) on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet yliopistosta suoraan töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä(2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015) ja nyt kolmannella Vaiettu velka (toukokuu 2016). <br /> <br /> Kirjoittamiseen liittyvästä yhdistystoiminnasta kiinnostuneena hän on mukana Uudenmaan Kirjoittajien hallituksessa, jäsenenä Espoon Kirjailijoissa sekä Suomen Maakuntakirjailijoissa ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksessä.<br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainingit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin. <br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen uurteille vetäytyneet kasvot muistuttavat häntä itseään elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Onneksi Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran nokkeluudellaan suureksi avuksi poliisille<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> *Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:AnneSyrja.jpg&diff=17981 2016-05-03T13:20:35Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div></div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=17980 2016-05-03T13:11:47Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Anne Syrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Anne Syrjä (o.s. Salminen) on syntynyt Hämeenlinnassa 1949 ja käynyt siellä koulunsa. Hän valmistui Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi 1974. Sattuma vei hänet yliopistosta suoraan töihin lääketeollisuuteen, jossa hän toimi vuoteen 2013 asti jäätyään silloin eläkkeelle. <br /> <br /> Pari vuotta ennen eläköitymistään hän aloitti kirjoittajakurssin, jolle otollista maaperää olivat muokanneet työelämässä syntyneet asiatekstit. Kurssin päätteeksi julkaistiin ensimmäinen dekkari Vaara vierailee kylässä(2013). Kirjan tapahtumat sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Siitä käynnistyi toinen ura dekkarikirjailijana ja sai alkunsa Hauho-sarja, joka täydentyi toisella dekkarilla Kuka olisi uskonut (2015) ja nyt kolmannella Vaiettu velka (toukokuu 2016). <br /> <br /> Kirjoittamiseen liittyvästä yhdistystoiminnasta kiinnostuneena hän on mukana Uudenmaan Kirjoittajien hallituksessa, jäsenenä Espoon Kirjailijoissa sekä Suomen Maakuntakirjailijoissa ja Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistyksessä.<br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Hän käyttää kirjailijanimeä Hanne Dahl.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainingit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin. <br /> <br /> == Vaiettu velka ==<br /> <br /> Kirjailija Karla Mantere saa vinkin Hauholla olevasta majoitusyritys Hellevin Hovista ja päättää vetäytyä kesän ajaksi vuokramökin rauhaan viimeistelemään uutta kirjaansa. Samaan aikaan naapurissa sijaitsevaan uuteen, upeaan Koivulinnaan majoittuu helsinkiläisjohtaja Aarni Pajasalmi seurueineen. Pajasalmen uurteille vetäytyneet kasvot muistuttavat häntä itseään elämän rajallisuudesta ja vuosikymmenien takaisesta laiminlyönnistä, jonka hyvittäminen nousee tärkeämmäksi kuin mikään muu.<br /> Mökkikylän varvikosta löytyvä nainen muuttaa idyllisen maalaismiljöön rikospaikaksi, jonka tutkintaa johtaa entiseen tapaan rikosylikonstaapeli Pirkka Juutilainen. Vyyhti vaikuttaa harvinaisen sekavalta, sillä siihen tuntuu liittyvän myös aiemmin Helsingissä sattunut rikos. Onneksi Hauholle kesätöihin tullut oikeustieteen ylioppilas Ilona Haapio on jälleen kerran nokkeluudellaan suureksi avuksi poliisille<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> *Vaiettu velka: jännitysromaani. Myllylahti 2016. ISBN 978-952-202-695-8<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Malline:EtusivunUusimmat&diff=17791 2016-02-16T12:07:39Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;artikkeli1_otsikko&quot;&gt;<br /> '''{{{otsikko}}}'''<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;div class=&quot;artikkeli3&quot;&gt;<br /> {{Special:Newestpages/-/5}}<br /> &lt;/div&gt;</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Malline:EtusivunUusimmat&diff=17787 2016-02-16T10:14:30Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&lt;!--&lt;div class=&quot;artikkeli1_otsikko&quot;&gt;<br /> '''{{{otsikko}}}'''<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;div class=&quot;artikkeli3&quot;&gt;<br /> {{Special:Newestpages/-/5}}<br /> &lt;/div&gt;--&gt;</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=16988 2015-06-01T07:51:33Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Anne Syrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Kirjailija Anne Syrjä (s. 1949) on Hämeenlinnassa syntynyt ja käynyt siellä koulunsa. Uransa hän on tehnyt lääketeollisuudessa. V. 2013 alusta Syrjä siirtyi eläkkeelle ja aloitti toisen uran dekkarikirjailijana. Hänen molemmat dekkarinsa Vaara vierailee kylässä (2013) ja Kuka olisi uskonut (2015) sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Kirjailijana Anne Syrjä käyttää nimeä Hanne Dahl.&lt;br&gt; <br /> <br /> Lapsena ja nuorena Syrjä harrasti teatteria ja kuului Hämeenlinnan teatterikerhon nuoriin, jotka esittivät satunäytelmiä Aulangon rauniolinnakkeessa. &lt;br&gt; <br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Syrjä toimii Uudenmaan Kirjoittajat ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on myös Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66:n ja Suomen Maakuntakirjailijoiden ry:n jäsen.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainigit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=16987 2015-06-01T07:51:09Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Anne Syrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Kirjailija Anne Syrjä (s. 1949) on Hämeenlinnassa syntynyt ja käynyt siellä koulunsa. Uransa hän on tehnyt lääketeollisuudessa. V. 2013 alusta Syrjä siirtyi eläkkeelle ja aloitti toisen uran dekkarikirjailijana. Hänen molemmat dekkarinsa Vaara vierailee kylässä (2013) ja Kuka olisi uskonet (2015) sijoittuvat hämäläismaisemiin Hauholle. Kirjailijana Anne Syrjä käyttää nimeä Hanne Dahl.&lt;br&gt; <br /> <br /> Lapsena ja nuorena Syrjä harrasti teatteria ja kuului Hämeenlinnan teatterikerhon nuoriin, jotka esittivät satunäytelmiä Aulangon rauniolinnakkeessa. &lt;br&gt; <br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Syrjä toimii Uudenmaan Kirjoittajat ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on myös Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66:n ja Suomen Maakuntakirjailijoiden ry:n jäsen.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainigit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=16971 2015-05-29T09:11:49Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Anne Syrja.jpg|200px|pienoiskuva|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Kirjailija Anne Syrjä (s. 1949) on Hämeenlinnassa syntynyt ja käynyt siellä koulunsa. Uransa hän on tehnyt lääketeollisuudessa. V. 2013 alusta Syrjä siirtyi eläkkeelle ja aloitti toisen uran dekkarikirjailijana. Hänen ensimmäinen dekkarinsa Vaara vierailee kylässä (2013) sijoittuu hämäläismaisemiin Hauholle. Kirjailijana Anne Syrjä käyttää nimeä Hanne Dahl.&lt;br&gt; <br /> <br /> Lapsena ja nuorena Syrjä harrasti teatteria ja kuului Hämeenlinnan teatterikerhon nuoriin, jotka esittivät satunäytelmiä Aulangon rauniolinnakkeessa. &lt;br&gt; <br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Syrjä toimii Uudenmaan Kirjoittajat ry:n hallituksen puheenjohtajana.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainigit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=16970 2015-05-29T09:09:03Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Anne Syrja.jpg|200px|kehyksetön|oikea|Anne Syrjä]]<br /> Kirjailija Anne Syrjä (s. 1949) on Hämeenlinnassa syntynyt ja käynyt siellä koulunsa. Uransa hän on tehnyt lääketeollisuudessa. V. 2013 alusta Syrjä siirtyi eläkkeelle ja aloitti toisen uran dekkarikirjailijana. Hänen ensimmäinen dekkarinsa Vaara vierailee kylässä (2013) sijoittuu hämäläismaisemiin Hauholle. Kirjailijana Anne Syrjä käyttää nimeä Hanne Dahl.&lt;br&gt; <br /> <br /> Lapsena ja nuorena Syrjä harrasti teatteria ja kuului Hämeenlinnan teatterikerhon nuoriin, jotka esittivät satunäytelmiä Aulangon rauniolinnakkeessa. &lt;br&gt; <br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Syrjä toimii Uudenmaan Kirjoittajat ry:n hallituksen puheenjohtajana.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainigit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Anne_Syrja.jpg&diff=16969 2015-05-29T09:00:19Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div></div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Anne_Syrj%C3%A4_(Hanne_Dahl)&diff=16968 2015-05-29T08:59:05Z

<p>Jaana: Täydennetty tietoja</p> <hr /> <div>Kirjailija Anne Syrjä (s. 1949) on Hämeenlinnassa syntynyt ja käynyt siellä koulunsa. Uransa hän on tehnyt lääketeollisuudessa. V. 2013 alusta Syrjä siirtyi eläkkeelle ja aloitti toisen uran dekkarikirjailijana. Hänen ensimmäinen dekkarinsa Vaara vierailee kylässä (2013) sijoittuu hämäläismaisemiin Hauholle. Kirjailijana Anne Syrjä käyttää nimeä Hanne Dahl.&lt;br&gt; <br /> <br /> Lapsena ja nuorena Syrjä harrasti teatteria ja kuului Hämeenlinnan teatterikerhon nuoriin, jotka esittivät satunäytelmiä Aulangon rauniolinnakkeessa. &lt;br&gt; <br /> <br /> Anne Syrjä asuu Espoossa, mutta viettää paljon aikaansa Hauholla, jossa perheellä on vapaa-ajanasunto. Syrjä toimii Uudenmaan Kirjoittajat ry:n hallituksen puheenjohtajana.<br /> <br /> == Vaara vierailee kylässä ==<br /> <br /> Sisätautilääkäri Mauri Yli-Viranko jää sairauslomalle infarktin ja burn outin takia. Hän päättää vuokrata toipumispaikakseen lomamökin, jonka valintakriteerinä on noin 150 kilometrin etäisyys Helsingistä. Sopiva kohde löytyy Hauhon kylästä, keskeltä kauneinta Hämettä. Yli-Viranko on alusta alkaen tahtomattaan tiivis osa kyläyhteisön elämää. Pian hän toteaa, että levosta ja rauhasta ei ole tietoakaan, sillä sattuman kautta paljastuu ikävä tapahtuma kaukaa hänen menneisyydestään. Skandaalin ainekset ovat valmiit. Paikkakunnalla sattuu lisäksi kaksi epämääräistä kuolemantapausta. Pahinta kaikesta on, että ehkä vahvin motiivi löytyy häneltä itseltään. Samaan aikaan lisäpainetta luo vehkeilyt työpaikalla Helsingissä, jossa hänen pitäisi olla puolustamassa oikeuksiaan. Hauhon idyllinen kirkonkylä joutuu näyttämöksi rikoksille, joiden jälkimainigit ulottuvat Kärkölään asti. <br /> <br /> == Kuka olisi uskonut ==<br /> <br /> Hämeessä, keskellä Hauhon kirkonkylää sijaitsevan majoitusyritys Hellevin Hovin toiminta on juuri alkanut palata normaaliksi alkukesän murhien jälkeen, kun yritystä pyörittävä hyväsydäminen Hellevi Kaski sairastuu vakavasti. Sairaus ravistaa myös yhtiökumppani Kirsti Haapiota eikä omistajakaksikko ennätä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Vasta yllättävä kuolemantapaus havahduttaa työyhteisön. Lisäväriä pian käynnistyvään rikostutkintaan tuo Ruotsista vierailemaan saapuva sukulaispariskunta sekä melkoiseksi naissankariksi osoittautuva helsinkiläisarkkitehti Paavali Linna. Kuolleen henkilön menneisyydestä kumpuavat riipaisevatkin salaisuudet kiristävät Kirstin tyttären hermoja. Hänen tekee mieli karistaa kylän tomut jaloistaan, mutta orastava suhde konstaapeli Markus Kaarteen kanssa saa neuvokkaan Ilonan viemään poliisin tutkimustyötä aimo harppauksen eteenpäin.<br /> <br /> == Teokset ==<br /> <br /> *Vaara vierailee kylässä&amp;nbsp;: jännitysromaani. 2013. ISBN 978-952-235-537-9<br /> *Kuka olisi uskonut: jännitysromaani. Myllylahti 2015. ISBN 978-952-202-613-2<br /> <br /> [[Category:Hämeenlinnalaisia]] [[Category:Kirjailijat]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Juha-Pekka_Koskinen&diff=16965 2015-05-25T14:30:36Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&amp;nbsp;[[Image:JPK 4 092009 Vpieni.jpg|frame|right|234px|JP Koskinen Kuva: (c) Jyrki Sahinoja]] <br /> <br /> == Henkilötiedot&amp;nbsp; ==<br /> <br /> '''Juha-Pekka Koskinen '''on syntynyt 22.12.1968 Kemijärvellä. Hän valmistui ylioppilaaksi [[Kaurialan_lukio|Kaurialan&amp;nbsp;lukiosta]] 1987. Koskinen on suorittanut&amp;nbsp;filosofian maisterin tutkinnon sekä Helsingin yliopistossa 1995 (matematiikka)&amp;nbsp;että Jyväskylän yliopistossa 2008 (luova kirjoittaminen).&amp;nbsp; <br /> <br /> Koskisen esikoisromaani '''Ristin ja raudan tie '''ilmestyi 2004. Tätä ennen Koskinen oli palkittu lukuisissa kirjoituskilpailuissa, mm. [http://www.tampere.fi/kirjasto/tiedotus/pkkilp.htm Pirkanmaan kirjoituskilpailussa] ja [http://www.novellit.fi/novellit.asp Martti Joenpolven novellikilpailussa]. <br /> <br /> == Tuotanto&amp;nbsp; ==<br /> <br /> Kirjailijana Koskinen kuvaa usein rahan ja vallan vaikutusta yhteiskuntaan ja yksityiseen ihmiseen. Koskisen esikoisteoksessa '''''Ristin ja raudan tie''''' (2004) lukija saa seurata pyhiinvaltajien ja ritareiden matkaan 1000-luvun lopussa kohti Jerusalemia. Historiallisen romaanin ajankuva on tarkka; ihmiskohtaloita seurataan ensimmäisen ristiretken pyörteissä faktan ja fiktion sekoittuessa saumattomasti toisiinsa. Sarjan itsenäinen jatko-osa '''''Seitsemäs temppeliherra''''' (2007) seuraa Jerusalemin kuningaskunnan vaiheita ja tunnetun järjestön, '''[http://fi.wikipedia.org/wiki/Temppeliherrain_ritarikunta Temppeliherrain]''', perustamista ja kasvua. <br /> <br /> Koskinen käsittelee uskonnollisia teemoja myös romaanissaan&amp;nbsp;'''''Viisi todistajaa''''' (2005). Kirja kertoo evankeliumeista tutun tarinan viiden eri silminnäkijän näkökulmasta.&amp;nbsp;Puheenvuoron saavat&amp;nbsp;kolme Uudesta Testamentista tuttua Jeesuksen seuraajaa: [http://fi.wikipedia.org/wiki/Juudas_Iskariot Juudas], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_(apostoli) Tuomas] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Magdalan_Maria Maria Magdala].&amp;nbsp;Oman näkemyksenäs tapahtumiin tuo myös roomalainen sotilas, Pertinax sekä Jeesuksen veli [http://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(Jeesuksen_veli) Jaakob]. Monisyisen tarinan kaikki tasot eivät avaudu yksittäisistä todistuksista vaan niiden yhdistelmästä. <br /> <br /> '''''Savurenkaita''''' (2006) käsittelee puolestaan lähihistoriaa. 1900-luvulle sijoittuva sukutarina kertoo hämeenlinnalaisen tehtailijasuvun noususta ja tuhosta. Autenttisen historiankuvauksen lisäksi tarina luo todellisen kaupungin rinnalle fiktiivisen kaupungin siten, että lukijan on vaikea erottaa totta ja tarua toisistaan. [https://www.google.com/maps/d/edit?mid=z-UbBZ58HvOo.kOL3kftG9Oeo&amp;usp=sharing Savurenkaita-kulttuuripolku] on tehty Google Mapsiin ja se pohjautuu Juha-Pekka Koskisen samannimiseen romaaniin. Kartassa esitellään Hämeenlinnaa romaanin tapahtumien kautta. <br /> <br /> [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_veritorstai Kemin veritorstaista]&amp;nbsp;alkunsa saava romaani&amp;nbsp;'''''Punainen talvi&amp;nbsp;'''''tuo&amp;nbsp;Koskisen kuvaaman uskonnollis-yhteiskunnallisen&amp;nbsp;tematiikan lähelle nykypäivää.&amp;nbsp;[http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket Ristiretket] ovat vaihtuneet&amp;nbsp;[http://fi.wikipedia.org/wiki/AY-liike ay-liikkeen] taisteluun&amp;nbsp;pienen ihmisen oikeuksien puolesta. Kirjan maailma on tyylitellyn pelkistetty. Esiin nousee ihmisen kykenemättömyys&amp;nbsp;toteuttaa idealismia&amp;nbsp;ilman, että hän menettää oman&amp;nbsp;inhimillisyytensä.&amp;nbsp; <br /> <br /> ==== Romaanit: ====<br /> <br /> * Ristin ja raudan tie. 2004 <br /> <br /> * Viisi todistajaa. 2005 <br /> <br /> * Savurenkaita. 2006 <br /> <br /> * Seitsemäs temppeliherra. 2007 <br /> <br /> * Punainen talvi. 2010 <br /> <br /> * Eilispäivän sankarit. 2011 <br /> <br /> * Paholaisen vasara. 2011 <br /> <br /> * Eilispäivän sankarit. Helsinki. 2011 <br /> <br /> * Ystäväni Rasputin. Helsinki. 2013 <br /> <br /> ==== Novellikokoelmat: ====<br /> <br /> * Kirjailija joka ei koskaan julkaissut mitään. 2007 <br /> <br /> * Pariisinvihreä työhuone. Hämeenlinna. 2011<br /> <br /> ==== Lastenkirjat: ====<br /> <br /> * Kauhea Gabriel Hullo : tämä on tarina pienestä pojasta nimeltä Gabriel Hullo, jota ystävät ja aaveet kutsuivat Kaapoksi. Kuvittanut Miranda Koskinen. Hämeenlinna. 2011 <br /> <br /> * Hallava hevonen. Kuvittanut Miranda Koskinen. Hämeenlinna. 2013 <br /> <br /> ==== Tietokirjat: ====<br /> <br /> * Harkittu murha. 2009 <br /> <br /> == Lisätietoja ==<br /> <br /> [http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=1572&amp;PageContent=-1 Sanojen aika] <br /> <br /> [http://www.jpkoskinen.com Koskisen kotisivut] <br /> <br /> [http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=339&amp;action=kirjailija Kustantajan esittely] <br /> <br /> [[Category:Kirjailijat|Koskinen, Juha-Pekka]]</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Ohje:Sis%C3%A4llys&diff=15865 2014-08-28T19:43:18Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>Häme-Wikiin kerätään Kanta-Hämettä esittelevää aineistoa. Kanta-Hämeeseen kuuluvat Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Päijät-Hämeen alueella on oma wikinä, Päijät-Häme-wiki. Kaikki rekisteröityneet käyttäjät voivat kirjoittaa artikkeleita Häme-Wikiin. Myös muiden kirjoittamia artikkeleita voi muokata. Kirjoittamiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Wikin ylläpidosta vastaa Hämeenlinnan kaupunginkirjasto.<br /> <br /> == Käyttäjätunnus ==<br /> <br /> === Tunnuksen luominen ja kirjautuminen palveluun ===<br /> <br /> Häme-Wikiin kirjoittaminen vaatii käyttäjätunnuksen. Tunnuksen saa sivun yläkulman linkistä &quot;Kirjaudu sisään tai luo tunnus&quot;. Tunnusta varten tarvitaan käyttäjänimi ja salasana. Käyttäjä voi halutessaan ilmoittaa sähköpostiosoitteensa ja oikean nimensä. Omia tietojaan voi muuttaa jälkeenpäin. Käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Tunnus on maksuton. <br /> <br /> Häme-Wikiin kirjaudutaan samasta linkistä, missä tehdään käyttäjätunnus. Käytön jälkeen on hyvä kirjautua ulos. <br /> <br /> === Unohtunut salasana ===<br /> <br /> Uuden salasanan saa kirjautumissivun painikkeella &quot;Lähetä uusi salasana sähköpostitse&quot;, jos on tallentanut sähköpostiosoitteensa Häme-Wikiin. Salasana kannattaa vaihtaa heti. Jos ei ole tallentanut Häme-Wikiin sähköpostiosoitetta, tulee ottaa yhteys järjestelmänvalvojaan (info(at)hamewiki.fi). <br /> <br /> === Käyttäjätunnuksen estäminen ===<br /> <br /> Ilkivalta ja häiriköinti sivuilla voidaan estää. Käyttäjä voi lukea sivuja, mutta hän ei voi muokata niitä. Esto voi olla määräaikainen tai pysyvä. Häiriköinnin tai epäasiallisten käyttäjänimien perusteella käyttö voidaan estää pysyvästi. <br /> <br /> == Häme-Wikiin kirjoittaminen ==<br /> <br /> Häme-Wikiin kirjoitettaessa voi käyttää kahta eri editoria eli muokkausohjelmaa. Peruseditori vaatii wikikoodin osaamista. Laajennettu editori muistuttaa tekstinkäsittelyohjelmaa. Editori valitaan sivun Muokkaus- ylälaidasta. Laajennetun editorin voi valita oletuseditoriksi. Asetukset-sivun välilehdeltä &quot;Muut&quot; poistetaan ruksi ”Käytä oletuksena peruseditoria”. [[Peruseditorin käyttöohje|Peruseditorin käyttöohje]] on erillisellä sivulla.&lt;br&gt; <br /> <br /> == Uuden sivun luominen ==<br /> <br /> Uudelle sivulle kannattaa keksiä sisältöä kuvaava nimi. On hyvä käyttää perusmuotoja ja yleisesti käytettyjä nimiä esim. [[Jean Sibelius]] (ei Johan Christian Julius Sibelius). <br /> <br /> Uuden sivun luomiseen on kolme tapaa: <br /> <br /> *Jos tekee haun aiheesta, josta ei ole omaa artikkelia, wiki tarjoaa automaattisesti mahdollisuutta kirjoittaa aiheesta artikkeli. <br /> *Etusivun linkistä &quot;Kirjoita uusi artikkeli&quot; voi aloittaa uuden sivun luomisen. Artikkelille annetaan nimi, minkä jälkeen voi kirjoittaa.&lt;br&gt; <br /> *&lt;font color=&quot;#cc2200&quot;&gt;Punaiset linkit&lt;/font&gt; ovat aiheita, joista ei ole vielä kirjoitettu mitään.&amp;nbsp;Linkistä pääsee kirjoittamaan uuden artikkelin.<br /> <br /> == Sivujen muokkaaminen ==<br /> <br /> Häme-Wikin artikkeleita voi muokata helposti. Häme-Wikin sisältö kehittyy paremmaksi, kun aktiiviset lukijat tekevät muutoksia, korjaavat kielioppivirheitä ja virheellisiä tietoja, täydentävät ja päivittävät artikkeleita. Laajat sisältömuutokset voi perustella sivun Keskustelu-välilehdellä. <br /> <br /> Tekstiä voi muokata kunkin sivun ylälaidan &quot;muokkaa&quot;-välilehdellä. Ulkoasua ei tarvitse muotoilla, jos tarkistaa tekstin oikeinkirjoitusta tai tekee muuta kielenhuoltoa. Alalaidan Yhteenveto-laatikossa voi kuvata tehtyjä muutoksia. &quot;Esikatsele&quot;-toiminnolla voi tarkistaa, miltä muutettu teksti näyttää. Muutokset täytyy lopuksi tallentaa &quot;Tallenna sivu&quot; -painikkeella. <br /> <br /> Kunkin sivun ylälaidan &quot;historia&quot;-välilehdeltä näkee sivun muutokset. Vasemman laidan palkissa olevasta [[Toiminnot:Tuoreet muutokset|Tuoreet muutokset]] -linkistä näkee, mille sivuille on viimeksi tehty muutoksia. <br /> <br /> === Otsikot ja sisällysluettelo ===<br /> <br /> Pitkissä artikkeleissa väliotsikot helpottavat lukemista. Jos sivulla on yli kolme väliotsikkoa, ohjelma tekee sivulle automaattisesti sisällysluettelon. <br /> <br /> Laajennetussa editorissa otsikon tyylin voi valita alasvetovalikosta. Tason 2 -otsikko tekee viivan otsikon alle, seuraavat tasot lihavoivat ja muuttavat fonttikokoa.<br /> <br /> === Lähdeluettelo ===<br /> <br /> Artikkelin lähteet on hyvä merkitä artikkelin loppuun. Lähteiden käytöstä ja tekijänoikeuksista on lisää tietoja [[Tekijänoikeudet]]-sivulla. Kirjoittamalla kirjalähteiden perään sanan ISBN ja sen jälkeen teoksen ISBN-numeron pääsee [[Toiminnot:Kirjalähteet|Kirjalähteet]]-sivulle, joka etsii tietoja kirjasta ja sen saatavuudesta.&lt;br&gt; <br /> <br /> === Ulkoasun muotoilu ===<br /> <br /> Tekstin muokkaussivun ylälaidassa on kursivointi- ja lihavointi-toiminnot. Maalaa ensin teksti, jota haluat muokata ja valikoi toiminto sen jälkeen. Laajennetussa editorissa on myös muita tekstinkäsittelyohjelmista tuttuja painikkeita.&lt;br&gt; <br /> <br /> === Wikin sivujen linkittäminen keskenään ===<br /> <br /> Wikissä sivut muodostavat linkkiverkoston. Linkki wikissä olevaan toiseen artikkeliin tehdään työkalurivin Lisää linkki -painikkeella (ketjun kuva). Maalaa haluttu asiasana tekstistä ja paina ketju-kuvaketta työkalurivillä. Avautuvassa valikossa Kohdesivu tai URL -kenttään kirjoitetaan kohdeartikkelin nimi. Nimi on kirjoitettava huolellisesti, kaikkien isojen ja pienten kirjainten tulee olla oikein. Kun aloitat kirjoittamaan linkitettävän sivun nimeä, ohjelma alkaa tarjota sitä vastaavia sivuja. Valitse oikea sivu listasta ja klikkaa Lisää linkki. Linkki näkyy tallennetulla sivulla sinisenä. <br /> <br /> Voit tehdä linkin myös sivulle, jota ei vielä ole. Jätä silloin Kohdesivu tai URL -kenttään halutun sivun nimi. Ylhäällä näkyy teksti Sivua ei ole olemassa. Silloin linkki näkyy sivulla &lt;font color=&quot;#cc2200&quot;&gt;punaisella&lt;/font&gt;. Punaiset linkit ovat ehdotuksia uusista artikkeleista. Toiset kirjoittajat voivat tarkistaa toimintosivujen Halutut sivut -listasta, mistä aiheista toivotaan artikkelia.<br /> <br /> === Linkki wikin ulkopuolelle ===<br /> <br /> Kirjoittamalla artikkeliin linkki täydellisessä muodossaa esimerkiksi http://www.hamewiki.fi toimii se automaattisesti. Mikäli haluaa linkin toimivan nimestä, tapahtuu se kuten sisäisen linkin lisääminen: kirjoitetaan ja maalataan linkkisana, painetaan Linkki-painiketta ja kirjoitetaan osoite täydellisessä muodossaan ylempään tekstikenttään. Ulkoinen linkki on aina sininen ja sen perässä on pieni nuoli.&lt;br&gt;<br /> <br /> === Artikkelin nimen vaihtaminen ===<br /> <br /> Sivua ei tule poistaa, jos siihen on linkitetty muita sivuja. &quot;Siirrä&quot; -välilehdellä voit nimetä sivun uudelleen, minkä jälkeen vanhaan nimeen viittaavat sivut ohjautuvat uudelle sivulle. <br /> <br /> === Sivujen suojaus ===<br /> <br /> Häme-Wikin sivut ovat pääosin kaikkien vapaasti muokattavissa. Poikkeustapauksissa ylläpitäjä voi suojata sivun ja estää sivun muutokset. Muistelmat ja henkilökohtaiset tarinat ja tekijän nimellä varustetut tutkimusjulkaisut voidaan myös suojata siten, että muut eivät pääse muokkaamaa tekstiä. Suojattavat artikkelit allekirjoitetaan tekijän nimellä. Sivu suojataan Suojaa/Muuta suojausta-välilehdellä. Yksittäinen käyttäjä voi suojata sivun vain, jos sillä ei ole muita kirjoittajia. Ylläpitäjät voivat aina muokata sivuja ja muuttaa suojausasetuksia. Suojattuja artikkeleja voi kommentoida artikkelin Keskustelu-välilehdellä tai suoraan käyttäjälle Käyttäjäsivulla.<br /> <br /> === Tynkä-merkintä ===<br /> Tynkä-merkintä tarkoittaa keskeneräistä sivua.<br /> Lisää sivulle merkintä:&lt;br /&gt;<br /> &lt;nowiki&gt;{{Tynkä}}&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Sivulle tulee näkyviin teksti:<br /> <br /> Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.<br /> <br /> == Aihealueet ==<br /> <br /> Artikkeleihin on hyvä lisätä aihealueita. Ne helpottavat tiedon löytymistä. Sivulla [[Toiminnot:Luokat]] on lueteltu kaikki aihealueet. Sivun voi sijoittaa useampaan aihealueeseen.&amp;nbsp; &lt;br&gt; <br /> <br /> === Aihealueen lisääminen sivulle ===<br /> <br /> Lisää aihealue artikkelin loppuun käyttämällä hakasulkeita.&lt;br /&gt;<br /> Esimerkki: &lt;nowiki&gt;[[Luokka:Käsityö]]&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Voit lisätä artikkeliin useamman aihealueen:&lt;br /&gt;<br /> Esimerkki: &lt;nowiki&gt;[[Luokka:Hämeenlinna]][[luokka:Patsaat]]&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Henkilöt toivotaan aakkostettavan aihealueisiin sukunimen mukaan. Käytä seuraavaa merkintätapaa:&lt;br /&gt;<br /> esim. &lt;nowiki&gt;[[Luokka:Arkkitehdit|Cavén, Alfred]]&lt;/nowiki&gt;<br /> <br /> Jo olemassa olevat luokat näkyvät tallennuksen jälkeen sinisenä. Jos käyttämäsi luokka on uusi, linkki näkyy tallennuksen jälkeen punaisena. Käy silloin lisäämässä luokka jonkin aihealueen tai luokan alaluokaksi, jottei se jää orvoksi vaan listautuu aihealuelistaan etusivulle. Tämä tapahtuu klikkaamalla punaista linkkiä ja valitsemalla avautuvalta sivulta Luo lomake -välilehti. Pudotusvalikosta voit valita sopivan pääluokan, johon haluat liittää luomasi luokan. Muista painaa vielä Tallenna -painiketta! Uusi luokka tulee näkyviin etusivun aihealuelistaukseseen.<br /> <br /> Uusia aihealueita mietittäessä apuna voi käyttää [http://www.yso.fi/ YSOa], joka on Yleinen suomalainen ontologia. Siinä luetellaan käsitteitä, jotka ovat standardoidussa muodossa ja siten konekielisesti helpommin löydettäviä.<br /> <br /> == Keskustelu sivun sisällöstä ==<br /> <br /> Sivuilla on omat keskustelusivut, jossa voi kysyä, ehdottaa ja keskustella korjauksista. Sivun keskusteluun pääsee keskustelu-välilehdeltä. <br /> <br /> == Kuvat ja äänitiedostot ==<br /> <br /> Kuvien, ja äänen lisäämiseen on erillinen ohje: [[Ohje:Kuvan lisäys|Kuvan lisäys]]. <br /> <br /> == Kartan lisääminen ==<br /> <br /> Häme-Wikin sivuille voi upottaa Google Maps -karttoja (katso esimerkki sivulta [[Kartanot|Kartanot]]). Kartta tehdään Peruseditorissa tai Laajennetun editorin Wikitext-näkymässä. Karttaa varten tulee selvittää kohteen koordinaatit. Apuna voi käyttää esimerkiksi sivua&amp;nbsp;http://pagesperso-orange.fr/universimmedia/geo/loc.htm. <br /> <br /> Haluttuun kohtaan lisätään&amp;nbsp; <br /> <br /> &amp;lt;widget type=&quot;googlemap&quot;&amp;gt;&lt;br&gt;&amp;lt;marker lat=&quot;61.11930&quot; lon=&quot;24.33938&quot;&amp;gt;''Kohteen nimi''&amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br&gt;&amp;lt;/widget&amp;gt; <br /> <br /> Koordinaatit merkitään kunkin kohteen mukaan. Kohteen nimi voi olla myös suora linkki siitä kertovaan Häme-Wikin sivuun ja kohteesta voi merkitä myös esimerkiksi osoitteen tai lyhyen kuvauksen. Merkittyjä kohteita voi olla niin monta kuin haluaa. Jokainen merkitään omalle rivilleen. <br /> <br /> Jos haluat määrittää kartan koon itse, sinun tulee asettaa korkeus ja leveys erikseen.&lt;br&gt;<br /> <br /> &amp;lt;widget type=&quot;googlemap&quot; height=&quot;korkeus&quot; width=&quot;leveys&quot;&amp;gt;&lt;br&gt;&amp;lt;marker lat=&quot;61.11930&quot; lon=&quot;24.33938&quot;&amp;gt;Kohteen nimi&amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br&gt;&amp;lt;/widget&amp;gt;&lt;br&gt;&lt;br&gt;<br /> <br /> <br /> == Semanttiset toiminnot ==<br /> <br /> Häme-Wiki on laajennettu semanttiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Häme-Wikiin voi rakentaa laajempaa toiminnallisuutta. Kaksi helppokäyttöisintä ominaisuutta ovat aihealue-kohtaiset kartat ja aikajanat. Kartan saa lisättyä sivulle seuraavalla koodilla: <br /> &lt;pre&gt;{{#ask: [[Luokka:Kartalle haluttujen kohteiden luokka]]<br /> |&amp;nbsp;?coordinates<br /> | format=map<br /> | width=800<br /> | height=500<br /> | zoom=10<br /> | limit=100<br /> }}&lt;/pre&gt; <br /> Kartalla ei näy mitään, ennen kuin artikkeliin joka kartalle halutaan (ja joka kuuluu koodissa määriteltyyn luokkaan) on lisätty koordinaatit: <br /> &lt;pre&gt;[[Coordinates::60.992238, 24.444344]]&lt;/pre&gt; <br /> Kirjoitettaessa koordinaatteja on huomioitava että Coordinates sanan jälkeen tulee kaksi kaksoispistettä peräkkäin ja että pituus- ja leveysasteiden välissä on välilyönti pilkun jälkeen. <br /> <br /> Semanttisilla ominaisuuksilla voidaan myös lisätä taulukoita. Samalla koodilla, jolla lisätään koordinaatit, voidaan artikkeleille määritellä ominaisuuksia, kuten vuosiluku, väestö, kunta tai muu asiasana. Tällä asiasanalla voidaan hakea artikkeleista tietoa ja listata ne automaattisesti listaksi. Alla esimerkki Historiallisista rakennuksista, niiden rakennusvuodesta ja koordinaateista: <br /> &lt;pre&gt;{{#ask: [[Luokka:Historialliset rakennukset]]<br /> |&amp;nbsp;?Vuosi<br /> |&amp;nbsp;?Coordinates<br /> | format=table<br /> }}&lt;/pre&gt; <br /> Vaihtamalla koodista muodon (format) taulukosta (table) aikajanaksi (timeline) saadaan artikkelit esitettyä aikajanalla. <br /> &lt;pre&gt;{{#ask: [[Luokka:Historialliset rakennukset]]<br /> |&amp;nbsp;?Vuosi<br /> | format=timeline<br /> | timelinebands=DECADE, CENTURY<br /> }}&lt;/pre&gt; <br /> {{#ask: [[Luokka:Historialliset rakennukset]]<br /> | ?Vuosi<br /> | ?Coordinates<br /> | format=table<br /> }}<br /> <br /> == Lisäohjeita ==<br /> <br /> Lisää käyttöohjeita Media-Wikissä: [http://www.mediawiki.org/wiki/Help:Contents/fi Mediawikin käyttöohjeet] <br /> <br /> Artikkelien kirjoittamisesta ja muokkaamisesta voi kysyä neuvoja ylläpitäjiltä sähköpostilla osoitteesta info(at)hamewiki.fi <br /> <br /> Artikkeleiden sisällöstä ottakaa yhteyttä artikkelin kirjoittajaan.</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Malline:EtusivunArtikkeli&diff=15864 2014-08-28T15:02:33Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;artikkeli1_otsikko&quot;&gt;<br /> '''{{{otsikko}}}'''<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;div class=&quot;artikkeli3&quot;&gt;<br /> * [[Tiedosto:Artikkelit kartalla.jpg|350px|link=http://www.hamewiki.fi/wiki/Kartta|Google Maps : Häme-Wikin artikkelit kartalla]]<br /> <br /> &lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;<br /> Tämä on malline EtusivunArtikkeli. Sitä käytetään seuraavasti:<br /> &lt;pre&gt;<br /> {{EtusivunArtikkeli<br /> }}<br /> &lt;/pre&gt;<br /> Muokkaa tätä sivua, jos haluat nähdä mallineen tekstin.<br /> &lt;/noinclude&gt;&lt;includeonly&gt;&lt;/includeonly&gt;</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Malline:EtusivunArtikkeli&diff=15863 2014-08-28T14:55:24Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;artikkeli1_otsikko&quot;&gt;<br /> '''{{{otsikko}}}'''<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;div class=&quot;artikkeli3&quot;&gt;<br /> * [[Tiedosto:Artikkelit kartalla.jpg|380px|link=http://www.hamewiki.fi/wiki/Kartta|Google Maps : Häme-Wikin artikkelit kartalla]]<br /> <br /> &lt;/div&gt;&lt;noinclude&gt;<br /> Tämä on malline EtusivunArtikkeli. Sitä käytetään seuraavasti:<br /> &lt;pre&gt;<br /> {{EtusivunArtikkeli<br /> }}<br /> &lt;/pre&gt;<br /> Muokkaa tätä sivua, jos haluat nähdä mallineen tekstin.<br /> &lt;/noinclude&gt;&lt;includeonly&gt;&lt;/includeonly&gt;</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&diff=15820 2014-08-19T11:21:37Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;artikkeli1_otsikko&quot;&gt;<br /> '''{{{otsikko}}}'''<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;div class=&quot;artikkeli3&quot;&gt;<br /> * Häme-Wikiin kaivataan lisää sisältöä. Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole kirjoitettu artikkelia. Osallistu sinäkin!<br /> * &lt;br&gt;<br /> * [[Hauhon esinemuseo]]<br /> * [[Ystävyydenpuisto]]<br /> * [[Kultakeskus]]<br /> * [[Ruununmylly]] <br /> * [[Hämeen Höyrysaha]] <br /> * [[Toiminnot:Halutuimmat sivut|Lisää artikkelitoiveita...]] <br /> * &lt;br&gt;<br /> * Katso myös Päijät-Häme-wiki<br /> * [[Tiedosto:Paijat_wiki_logo.jpg|150px|link=http://www.paijat-hamewiki.fi|Päijät-Häme-wiki]]<br /> &lt;noinclude&gt;<br /> <br /> &lt;hr&gt; <br /> <br /> Lisää uudet toiveet tälle sivulle. Ja poista jo luodut artikkelit. Älä poista tätä tekstiä vaan lisää toiveita vain yläkulman listaan. Toiveet näkyvät pääsivulla.<br /> <br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&diff=15819 2014-08-19T10:52:00Z

<p>Jaana: </p> <hr /> <div>&lt;div class=&quot;artikkeli1_otsikko&quot;&gt;<br /> '''{{{otsikko}}}'''<br /> &lt;/div&gt;<br /> &lt;div class=&quot;artikkeli3&quot;&gt;<br /> * Häme-Wikiin kaivataan lisää sisältöä. Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole kirjoitettu artikkelia. Osallistu sinäkin!<br /> * &lt;br&gt;<br /> * [[Hauhon esinemuseo]]<br /> * [[Ystävyydenpuisto]]<br /> * [[Kultakeskus]]<br /> * [[Ruununmylly]] <br /> * [[Hämeen Höyrysaha]] <br /> * [[Toiminnot:Halutuimmat sivut|Lisää artikkelitoiveita...]] <br /> * &lt;br&gt;<br /> * Katso myös Päijät-Häme-wiki<br /> * [[Tiedosto:Paijat_wiki_logo.jpg|link=http://www.paijat-hamewiki.fi|Päijät-Häme-wiki]]<br /> &lt;noinclude&gt;<br /> <br /> &lt;hr&gt; <br /> <br /> Lisää uudet toiveet tälle sivulle. Ja poista jo luodut artikkelit. Älä poista tätä tekstiä vaan lisää toiveita vain yläkulman listaan. Toiveet näkyvät pääsivulla.<br /> <br /> &lt;/noinclude&gt;</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Paijat_wiki_logo.jpg&diff=15815 2014-08-19T10:37:37Z

<p>Jaana: Päijät-Häme-Wikin logo</p> <hr /> <div>Päijät-Häme-Wikin logo</div>

Jaana https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Artikkelit_kartalla.jpg&diff=15813 2014-08-19T10:20:56Z

<p>Jaana: Jaana tallensi uuden version Tiedosto:Artikkelit kartalla.jpg: Google Maps: Häme-Wikin artikkleit kartalla</p> <hr /> <div>Google Maps, Häme-Wikin artikelit kartalla</div>

Jaana