Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Unikonlinna

2015-06-29T23:51:12Z

Hebeteus: linkit

Unikonlinna on yksi Hämeen linnavuorista. Se sijaitsee [[Janakkala|Janakkalassa]] Rehakan kylässä. Unikonlinnan laella säilynyt kivivalli on tulkittu linnoituksen varustukseksi. Unikonlinna on todennäköisesti ollut pakanuuden aikainen pakolinna, kuten muutkin Suomen noin sadasta muinaislinnasta. Unikonlinna on pystytetty rautakaudella, noin vuoden 800 vaiheilla. Unikonlinnasta kertoi ensimmäisen kerran Johannes Kristerinpoika Velinus, joka oli Janakkalan kirkkoherrana vuosina 1670–1680: ”Unikonlinnassa näkyy vuorelle suuria kiviä ympäriinsä asetettuina, niin kuin linna (Skantz) on ollut. Jättiläiset ovat muinoin siellä keskenään tapelleet." Tarkan kuvauksen antoi Axel O. Heikel vuonna 1878 teoksessaan Kertomus muinaisjäännöksistä [[Hauhon kihlakunta|Hauhon kihlakunnassa]]: ”Kuudennen ja viimeisen muinaislinnan, josta olen [[Hauhon kihlakunta|Hauhon kihlakunnassa]] saanut tietoa, tapaamme Janakkalassa. Unikkolinna muistuttaa enimmin Laurin kalliosta Tuuloksessa. Sen jotensakin tasaista ja noin 150 neliökyynärää sisältävää alaa rajoittaa ainoastaan kahdelta sivulta äkkijyrkänteet. Toinen kahdesta muusta puolesta vieruu tasaisesti maantietä vastaan, joka Hämeenlinnasta tullen kulkee 21 virstan päästä tästä ohitse Tammisaarelle päin. toinen vastapuoli on epätasainen ja vähän rotkoinen. Täällä rotkoissa tahi muuten matalammissa paikoissa nähdään vähäpätöisiä aitauksia päätä pienemmistä kivistä. Suurempi, vastaiselta puolelta maantietä löytyvä, nyrkin ja päänkokoisista mutta myös suuremmistakin kivistä tehty aita päättyy toisessa päässä suurella kivellä, josta sylen matkan päässä on toinen suuri kivi, jonka takana ei kuitenkaan enää näy vallia. ”Portti” onkin kokonaan toisella puolella, jossa äkkijyrkkyys pian alkaa sivulla, jonka tähden kiviaitaa siinä ei missään tapauksessa ole tarvittukaan. Kivivallia alempana pitkin kaltevaa vuorenrinnettä löytyy suuria kiviä siellä täällä, joten tämä niin sanoakseni linnan rintapuoli, näyttää hyvin jyllätyltä.” Heikel kertoo myös, kuinka ”Unikkolinnan toisessa kyljessä löytyy eräs vuoren lohkareista eli halkeemista syntynyt rotko, jossa kivijärkäleitten välitse voidaan kiivetä linnan päälle, ja jota kutsutaan ”pirun pesäksi”. Siellä käy luonnollisesti ilmanveto tavallista väkevämmin. Kerran sammui siitä kynttilä, kun pari miestä kävi sieltä ”aarteita” hakemassa, josta he pelästyivät, sillä piru tietysti hengityksellään sen sammutti!” 

==== Lähteet ====

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. [Janakkala]: Janakkalan kunta, 1976. ISBN 951-99089-1-9 (sid.) Heikel, Axel O.: Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa. [Helsingfors]: Finska vetenskaps-societeten, 1878. (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481 ; 29) http://fi.wikipedia.org/wiki/Unikonlinna

 

[[Category:Janakkala]] [[Category:Muinaisjäännökset]]

Hauhon kihlakunta

2015-06-29T23:46:40Z

Hebeteus: sanan toisto

'''Hauhon kihlakunta''' (Hauho härad) on entinen kihlakunta. Vuodelta 1431 Hauhon kihlakunnan tuomarina mainitaan Nils Olofinpoika Tavast ja 1500-luvun lopulta sekä 1600-luvun alusta Henrik Pietarinpoika Rapala voutina, lainlukijana ja tuomarina. Kihlakuntajako [[Hämeen lääni]]ssä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat [[Hauho]]n, [[Hattula]]n, [[Vanaja]]n, [[Loppi|Lopen]], [[Janakkala]]n ja [[Hausjärvi|Hausjärven]] pitäjät, [[Hämeenlinnan maalaiskunta|Hämeenlinna]]n maaseurakunta sekä [[Tuulos|Tuuloksen]], [[Tyrväntö|Tyrvännön]] ja [[Renko|Rengon]] kappelit.
 
Vuonna 1940 kihlakuntaan kuuluivat: 
* [[Hattula]] 
* [[Hauho]] 
* [[Hausjärvi]] 
* [[Hämeenlinnan maalaiskunta]] 
* [[Janakkala]] 
* [[Loppi]] 
* [[Renko]] 
* [[Riihimäki]] 
* [[Tuulos]] 
* [[Tyrväntö]] 
* [[Vanaja]] 

Kihlakunnan maapinta-ala oli 3 012,26 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 58 301 henkeä (31.12.1939).
Vuonna 1996 Suomessa muodostettiin uudenlaiset kihlakunnat, joihin koottiin poliisin, syyttäjän ja ulosoton tehtävät. Nämä uudet kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa.

== Lisätietoja ==

*[http://lydia.hameenlinna.fi/items/show/487 Hämeenlinnan Lydiassa] 
*[http://runeberg.org/tieto/3/0097.html Tietosanakirja (1909-1922) Project Runeberg] 
*[https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-6527.KA Hauhon kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto (1869-1974)] 
*[http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt5.html Rapalan sukututkimusta] 
*[http://karin.kapsi.fi/Esivanhemmat/20-83677.htm Tavastin sukuhaaran sukututkimusta]
[[Category:Hämeenlinna]]

Hauhon kihlakunta

2015-06-29T23:43:54Z

Hebeteus: perustieto

'''Hauhon kihlakunta''' (Hauho härad) on entinen kihlakunta. Vuodelta 1431 Hauhon kihlakunnan tuomarina mainitaan Nils Olofinpoika Tavast ja 1500-luvun lopulta ja 1600-luvun alusta Henrik Pietarinpoika Rapala voutina, lainlukijana ja tuomarina. Kihlakuntajako [[Hämeen lääni]]ssä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat [[Hauho]]n, [[Hattula]]n, [[Vanaja]]n, [[Loppi|Lopen]], [[Janakkala]]n ja [[Hausjärvi|Hausjärven]] pitäjät, [[Hämeenlinnan maalaiskunta|Hämeenlinna]]n maaseurakunta sekä [[Tuulos|Tuuloksen]], [[Tyrväntö|Tyrvännön]] ja [[Renko|Rengon]] kappelit.
 
Vuonna 1940 kihlakuntaan kuuluivat: 
* [[Hattula]] 
* [[Hauho]] 
* [[Hausjärvi]] 
* [[Hämeenlinnan maalaiskunta]] 
* [[Janakkala]] 
* [[Loppi]] 
* [[Renko]] 
* [[Riihimäki]] 
* [[Tuulos]] 
* [[Tyrväntö]] 
* [[Vanaja]] 

Kihlakunnan maapinta-ala oli 3 012,26 km² (1.1.1938), ja sen väkiluku oli 58 301 henkeä (31.12.1939).
Vuonna 1996 Suomessa muodostettiin uudenlaiset kihlakunnat, joihin koottiin poliisin, syyttäjän ja ulosoton tehtävät. Nämä uudet kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa.

== Lisätietoja ==

*[http://lydia.hameenlinna.fi/items/show/487 Hämeenlinnan Lydiassa] 
*[http://runeberg.org/tieto/3/0097.html Tietosanakirja (1909-1922) Project Runeberg] 
*[https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-6527.KA Hauhon kihlakunnan henkikirjoittajan arkisto (1869-1974)] 
*[http://gamma.nic.fi/~wirmaila/muutsuvut/juusteen/juusteenjal5polvt5.html Rapalan sukututkimusta] 
*[http://karin.kapsi.fi/Esivanhemmat/20-83677.htm Tavastin sukuhaaran sukututkimusta]
[[Category:Hämeenlinna]]

Renko

2015-06-29T20:47:49Z

Hebeteus: kuntaliitos, kaupunginosa, linkit

[[Image:Renko.vaakuna.svg.png|thumb|right|100px|Rengon entisen kunnan vaakuna]] '''Renko''' (ruotsiksi ''Rengo'') on ollut vuoden 2008 loppuun saakka itsenäinen Kanta-Hämeen ja Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Suomen läänissä, noin 15 kilometriä [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] keskustasta länteen. Kunnassa oli 2365 asukasta ja sen pinta-ala oli 290,85 neliökilometriä, joista 12.32 neliökilometriä oli vesistöä. Väestötiheys oli siis 8,49 asukasta neliökilometriä kohden. Vuoden 2009 alussa toteutetun Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksen jälkeen Renko lakkasi olemasta itsenäinen ja siitä tuli yksi uuden [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan]] kaupunginosakeskuksista.  <widget type="googlemap">
<marker lat="60.895131" lon="24.286286">Renko</marker>
</widget>

 

== Renko-nimestä ==

Keskiaikaisissa, joita meillä Suomessa on todella vähän, lähteissä pitäjän nimi esiintyy ajankohdelle tyypilisesti eri muodoissa: vuonna 1440 = Rengo, 1470 = Ringha, 1475 = Rengia, 1505 ja 1512 = Rengo. [[Image:Renko ilma uusi.jpg|thumb|right|450px|Rengon keskusta 1940-luvulla. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmat]]

Kun Rengon kappalainen Israel Kempe, lähetti 1700-luvun puolivälissä kijeessä vastauksen Turun tuomiokapitulille, kun setiedusteli pitäjään liittyviä menneisyyden asioita. Kappalainen totesi kirjoituksessaan pitäjän nimen johtuvan sen alueella mutkittelevasta joesta, joka laskee Hattulan Renkajärvestä Renkajokena eli Rengonjokena kohden Vanaja-veden virtauksia, yhtyen tähän vesistöön Kernaalanjärvessä. Tähän teoriaan on yhtynyt myös professori Pekka Suvanto.

Nykyisin pitäjän nimestä on vallalla toisenlainen käsitys. Nimitotutkimukseen erikoistunut Suomen historian professori Jouko Vahtola sekä nimistötutkijanakin ansioitunut tohtori Petri Hiltusen mukaan[ Rengon nimi on germaanista alkuperää ja siten lähinnä ajanlaskumme varhaisvaiheilta. He molemmat ovat havainneet vastaavuuksia myös muissa [[Paikannimi (Kanta-Häme)|kantahämäläisissä]] nimissä, sillä vastaavasti äännettyjä nimimuotoja (Renco, Rencho, Renk) tavataan ennen keskiaikaa saksalaisella kielialueella. Sanan merkitys on ollut Hiltusen mukaan sama kuin Hathun eli 'taistelu' tai 'ottelu'. Renc merkitys on muinaissaksissa myös 'ylimielinen', 'ylpeä' tai 'kopea'.

Renkolaista kylännimistöä käsitellessään Hiltunen tulee siihen johtopäätökseen, että vanhimmat nimet sijoittuvat Kanta-Hämeen vanhimmille asuinpaikoille. Esimerkiksi Rengon kylät Waimare ja Muurila ovat pitäjän vanhimmat kylät. Näin Rengon kylien nimet voidaan johtaa seuraavasti; Muurila = Mure, Waimare = Weimar, Wiiala = Wia, Kutila = Gudi ja Nevilä = Nevi. Näin sekä pitäjän oma nimi ja useiden kylien nimistö olisi siis paljolti saksalaisperäistä ja puhtaasti ei-kristillistä

== Vaakuna ==

Rengon kunnan vaakunan suunnitteli vaakunataiteilija Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käytettäväksi vuonna 1953. Vaakunassa on kaksi Rengon menneisyyteen keskeisesti viittaavaa symbolia.

Härkä on tietysti Rengon kautta kulkeneen esihistoriallisen Härkätien symboli. Härän kantamassa viirissa on apostoli Jaakon symbolina simpunkankuori. Tätä symboli käyttivät Espanjan Compostella kaupunkiin Pyhän Jaakon haudalle matkaavat pyhiinvaletaja. tämä siksi, että Rengon kirkko oli merkiitävä keskiaikainen puhiinvelluspaikka johon on lisäksi yhdistetty usein Puhä Jaakko, jolle kirkko on myös pyhitetty.

== Renkolaisia kyliä ==

[[Muurila|Muurilan]] ja [[Vaimare|Vaimareen]] lisäksi muita entisen Rengon kunnan kyliä ovat [[Ahoinen|Ahoinen]], [[Asemi|Asemi]], [[Kaloinen|Kaloinen]], [[Kuittila|Kuittila]], [[Lietsa|Lietsa]], [[Nevilä|Nevilä]], [[Oinaala|Oinaala]], [[Uusikylä|Uusikylä]], [[Vehmainen|Vehmainen]] sekä [[Nummenkylä|Nummenkylä]]. 

== Historia  ==

=== Esihistoria ===

Ensimmäiset esihistorialliset merkit Rengon ihmisasutuksesta sijoittuvat mesoliittisen eli keskisen kivikauden Suomusjärven kulttuurin ajanjaksolle n. 7500 – 4200 eaa. Tunnetuimpia ajanjaksolle ajoitettuja löytöjä ovat kolme eteläsuomalaista tasatalttaa. Kyseessä on työkalu, jota on käytetty puun ja muiden kovien aineiden veistämiseen ja työstöön. Niistä kahden löytöpaikka tiedetään varmasti: Ensimmäinen löydettiin 1950-luvulla [[Ahoisten kylä|Ahoisista]] Kyynäröisten rantapellosta. Toinen taas löytyi 1980-luvulla Vehmaisten Kirkkolan tilalta. Kolmannen taltan tarkka löytöpaikka on tuntematon.

Kampakeraamisen kulttuurin ajalta (n. 4200 – 2000 eaa) Rengosta on löydetty sekä pohjalainen että itäkarjalainen tasataltta. Pohjalaisen tasataltan tarkka ajoitus on tosin epävarmaa, mutta se on kaikkein todennäköisimmin juuri tältä aikakaudelta. Mustasta sädekiviliuskeesta valmistetun esineen muoto ja käyttötarkoitus ovat hyvin samanlaisia eteläsuomalaisten tasatalttojen kanssa. Esine ostettiin Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1897 [[Muurila|Muurilan]] Peltotalosta. Itäkarjalainen tasataltta löytyi muutamaa vuotta myöhemmin myös [[Muurila|Muurilasta]], mutta Kansallismuseo sai sen kokoelmiinsa vasta vuonna 1952. Äänisen viherliuskeesta valmistettu esine vastaa kovuudeltaan piitä, joten se on soveltunut hyvin erilaisen puuaineksen muokkaamiseen.

Verrattuna kahteen aikaisempaan esihistorialliseen ajanjaksoon, on nuorakeraamisen kulttuurin (n. 2500 – 2000 eaa) esineistöä löydetty Rengon alueelta huomattavasti runsaammin. Löytöjä on yhteensä 11 kappaletta: kolme vasarakirvestä, yksi olkakirves ja seitsemän oikokirvestä. Vasarakirveet ovat löytyneet [[Muurila|Muurilasta]], [[Kaloinen|Kaloisilta]] ja [[Vehmainen|Vehmaisista]], mutta yhdenkään löytöpaikan tarkaa luonnetta ei ole pystytty määrittämään. Olkakirves taas löytyi vuonna 1927 [[Uusikylä|Uudenkylän]] Eerolan talon mailta. Esine muistuttaa hyvin paljon oikokirvestä, mutta eroina ovat kyljessä olevat pienet pykälät, jotka estävät kirvestä liukumasta varsireiän läpi sillä lyödessä. Renkolaiset oikokirveet ovat puolestaan löytyneet huomattavasti laajemmalta alueelta. Nuorakeraamisen ajan esineistön levinneisyydestä voikin erottaa kaksi alueellista painopistettä: [[Renkajoki|Renkajoen]] laakson vasarakirveen, oikokirveen ja olkakirveen sekä Kaartjoen laakson vasara- ja oikokirveet.

Kaksituhatvuotinen ajanjakso nuorakeraamisesta kulttuurista rautakaudelle on Rengossa arkeologisesti löydötön. Myöhäisemmältä rautakaudelta on kuitenkin löydetty muutamia esineitä. [[Nummenkylä|Nummenkylästä]] löytynyt rautainen keihäänkärki lahjoitettiin [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan museon]] kokoelmiin vuonna 1943. Keihäänkärki on tyypillinen viikinki- ja ristiretkiajan (n. 800 – 1200) esine, joita on löydetty Suomesta yli kaksisataa kappaletta. [[Valajärvi|Valajärven]] saviastia taas on yksi Rengon tunnetuimmista muinaislöydöistä. Astia löydettiin vuonna 1966 [[Valajärvi|Valajärven]] pohjoispuolelta. Ainutlaatuiseksi löydön tekee se, että astia on lähes täysin ehjä. Esineellä on korkeutta 74 mm, suurin halkaisija on 131 mm ja se painaa 300 g. Astia on ajoitettu ajanjaksolle 600 – 1200 ja sen löytöpaikasta ja käyttötarkoituksesta voidaan esittää monia eri arvauksia. Sitä on voitu käyttää säilyttämään jotain omistajalleen arvokasta, mutta aikojen kuluessa maatunutta sisältöä. Yhtä hyvin se on kuitenkin voinut toimia astiana uhrimenoissa, jolloin sen käyttötarkoituksena on ollut säilyttää hengille uhrattua ruokaa ja juomaa. Kolmas löydetty myöhäisrautakautinen esine on [[Asemi|Asemin]] kylästä löydetty savikiekko. Se löydettiin vuonna 1973 Vanhatalon pihalta. Esine on lähes täysin pyöreä ja sen läpimitta on 112 mm ja paino 365 g. Sen käyttötarkoituksesta on kaksi eri tulkintaa: esine on toiminut joko ahjoon kuuluvien palkeiden suukappaleena tai kangaspuiden painona. Toisaalta tulkinnat eivät ole toisiaan poissulkevia.

Kokonaisuutena rautakauden niukat esinelöydöt kertovat siitä, että Renko ei houkutellu aikakauden ihmisiä asumaan. Asutusta on silti Rengossa ollut tänäkin aikana - se on vain ollut vähäisempää ja harvempaa. Tärkein yksittäinen syy tilanteeseen on se, että Renko ei sijaitse suurten vesistöjen varrella. Esimerkiksi [[Renkajoki|Renkajoen]] pitkittäisharju on aina sopinut hyvin maanviljelykseen, mutta järvien puutteesta johtuen se raivattiin tähän käyttöön vasta keskiajalla. Myöskään rautakautisia kalmistoja ei ole Rengosta löydetty, vaan lähes kaikki merkittävät suomalaiset rautakautiset kalmistolöydöt ovat alueita, jotka sijaitsevat asutukselle sopivien järvien tai muiden vesistöjen välittömässä läheisyydessä.

=== Keskiaika ===

Ensimmäinen historiallinen lähdemerkintä Rengosta löytyy vuodelta 1440. Siitä käy samalla ilmi Rengon kiinteä yhteys [[Vanaja|Vanajaan]], sillä Renko mainitaan yhtenä sen sivupitäjistä. [[Image:Renko museo ja kirkko.jpg|thumb|left|300px|Rengon historiallista kirkonkylää. Kuva: Tiina Kaila.]]Myös sata vuotta nuoremmissa lähteissä Rengon ja [[Vanaja|Vanajan]] välinen yhteys on kiistaton: [[Muurila|Muurilan]] kylän sijaintitiedoiksi mainitaan samassa asiakirjassa sekä [[Vanaja|Vanaja]] että Renko. Itse Rengossa aikakauden asutus keskittyi lähelle [[Hämeen härkätie|Härkätien]] ja [[Rengonjoki|Rengonjoen]] välistä risteystä. Alueella sijaitsevatkin Rengon vanhimmat kylät [[Muurila|Muurila]] ja [[Kuittila|Kuittila]]. Myös [[Muurila|Muurilan]] tytärkylät [[Vaimare|Vaimare]] ja [[Uusikylä|Uusikylä]] ovat olleet asutettuja ennen 1400-luvun loppua. Myöhäiskeskiajalla saivat alkunsa puolestaan [[Oinaala|Oinaala]], [[Nevilä|Nevilä]], [[Ahoisten kylä|Ahoinen]], [[Vehmainen|Vehmainen]], [[Kaloinen|Kaloinen]] sekä [[Asemi|Asemi]], jotka kaikki ovat tyypillisiä keskiajan uudisasutuskyliä.

Lähde, jossa Renko mainitaan ensimmäisen kerran, on oikeudenkäyntipöytäkirja. Siinä Etelä-Suomen laamanni Matts Mårtensson vahvistaa pitämillään Mäskälän pitäjän ja Rengon käräjillä tapahtuneen tilanluovutuksen. Sitä seuraava asiakirjamerkintä Rengosta löytyy puolestaan kolmekymmentä vuotta nuoremmasta oikeudenkäyntipöytäkirjasta, jossa [[Janakkala|Janakkalan]] Hagan kartanolle tuomittiin kuuluvaksi [[Renkajoki|Renkajoen]] varrella ollut niitty. Hämeen ensimmäisessä maakirjassa vuodelta 1539 [[Hattula|Hattulan]] kihlakuntaan kuulunut Renko oli taas jaettu kolmeen kylistä ja kylien osista koostuneeseen neljänneskuntaan, jotka olivat [[Vuorentaka|Vuorentaka]], [[Oinaala|Oinaala]] sekä [[Miemala|Miemala]].

Rengon kautta kulki keskiajalla myös tärkeä lounainen tieyhteys: [[Hämeen härkätie|Hämeen Härkätie]]. Reitin tarkat syntyvaiheet ovat osittain kiistanalaisia ja onkin epävarmaa, saiko reitti tärkeän asemansa jo esihistoriallisella ajalla. Kiistaa on muun muassa siitä, mikä oli [[Hämeen härkätie|Härkätien]] suhde aikakauden merkittäviin vesireitteihin Kokemäenjokeen ja Uudenmaan jokiin. Samoin epäilyksiä on herättänyt se, miten Liedon ja Rengon välistä yli sata kilometriä pitkää korpitaivalta olisi pystytty pitämään käyttökelpoisena viikinkiajalla. Keskiajalla Härkätie oli kuitenkin jo saavuttanut keskeisen asemansa ja viimeistään ruotsalaishallinnon aseman vakiinnuttua alkoi myös sen järjestelmällinen ylläpito. Reitin varrelle syntyikin lukuisia maja- ja taukopaikkoja. Tien linjaus tosin muuttui vielä 1600-luvulla.

=== Esiteollinen aika ===

Vuodelta 1634 peräisin oleva henkikirja antaa Rengon hallintopitäjän asukasluvuksi 253 henkeä. Kun henkikirjan antamaan lukuun lisätään siitä pois jääneet sotamiehet sekä alle 15-vuotiaat, saadaan todelliseksi väkiluvuksi noin 450 henkeä. Henkikirjan ja täydennettyjen väestötietojen perusteella voidaan laskea myös eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien henkilöiden osuudet Rengon hallintopitäjässä. Talollisia oli 68 %, heidän palkollisiaan 9,5 % ja mökkiläisiä ja loisia 22,5 % Rengon väestöstä. Väestö jatkoi kasvuaan niin, että vuoden 1694 henkikirjaan merkitty väkiluku oli 276 henkeä ja täydennetty noin 510 henkeä. Maakuntaa vuosina 1696 – 1697 kohdannut nälkäkatastrofi merkitsi kuitenkin väestönkasvun hetkittäistä tyrehtymistä. Arvioiden mukaan väestömäärän menetys oli jopa 40 %. Renko olikin yksi niistä alueen kovaonnisista pitäjistä, jotka menettivät väestöstään yli kaksi viidennestä.

Nälänhädän lisäksi toinen esiteollisen Suomen yhteiskunnallinen epäkohta oli torpparilaitos. Rengossa ensimmäinen henkikirjamerkintä alueella asuvasta torpparista löytyy vasta vuodelta 1769. Järjestelmä levisi kuitenkin nopeasti läpi alueen suurimpien kylien ja torppien lukumäärä vakiintui jo 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuonna 1780 torppia oli 34 kappaletta. Tästä määrä jatkoi kasvamistaan aina vuoteen 1825 saakka, jolloin Rengossa oli 63 torppaa. Tämän jälkeen lukumäärä kääntyi hienoiseen laskuun niin, että vuonna 1870 torppia oli 49 kappaletta. Vaikka torppareiden päätiloilleen suorittamien työpäivien lukumäärä ei aina ollutkaan kohtuuton, niin niiden ajankohta synnytti usein ongelmia. Esimerkiksi suurin osa Uotilan kappalaispappilan torpparien 95 työpäivästä ajoittui hetkelle, jolloin torpparien piti tehdä myös omien peltojensa maatyöt.

Vanha Renko oli maatalouspitäjä ja elinkeinolla oli sille luonnollisesti suuri merkitys. Tärkeimpiä viljelykasveja olivat ruis ja ohra. Niiden lisäksi alueella viljeltiin jonkin verran kauraa sekä 1720-luvulta saakka myös vehnää. Hyvän kuvan eri viljelykasvien merkityksestä saa, kun tarkastelee ajanjakson viljassa maksettuja verosuorituksia. Ruis ja ohra olivat ehdottomasti yleisimmät tähän tarkoitukseen käytetyt lajikkeet. Kauraa sen sijaan käytettiin erittäin harvoin. Viljelykasvien ja -tapojen muutos tapahtui Rengossa muun Suomen tapaan hitaasti. Ihmiset luottivat vanhaan ja tuttuun, eivätkä viranomaisten antamat uudet suositukset tuottaneet juuri tulosta. Esimerkiksi yritys kannustaa renkolaisia tupakanviljelyyn sai tylyn lopun 1720-luvulla.

Tyypilliset renkolaiset luonnonniityt olivat pieniä ja hiekkapohjaisia, millä oli oma vaikutuksensa alueen karjatalouteen. Niityiltä saadulla heinällä ruokittiin tilan tuotantoeläimet ja niiden lukumäärä riippui suurelta osin juuri tilan omistamista niityistä. Yhden lehmän talviruokinta esimerkiksi vaatii yhden täyden kuorman heinää ja hevosen vielä tätä enemmän. Rengon taloissa tuotantoeläinten lukumäärä olikin pienempi kuin kihlakunnassa keskimäärin. Ennen maataloudessa 1800-luvun lopussa tapahtunutta suurta murrosta eläinten määrät pysyivät myös suhteellisen vakaina ja esimerkiksi ison vihan loppuvuosina varakkaasta renkolaistalosta löytyi korkeintaan neljä täyskasvuista lehmää sekä pari sikaa, vuohta tai lammasta. Hevoset taas oli viety ensin Ruotsin, sitten Venäjän sotaväen käyttöön. 

== Rengon alueen luonto ==

Rengon alue on osa Hämeen järviylänköä. Alueen pohjois- ja länsiosat ovatkin tyypillistä ylängön erämaista metsämaisema-aluetta. Eteläisten osien siltti- ja hiekkamaiden luontoa taas on muovannut maanviljelys. Rengon metsien puulajisto vaihtelee lounaisosien karuista havupuumetsistä koillisen tuoreisiin lehtomaisiin kankaisiin. Kokonaisuutena metsäalasta suurin osa on kuitenkin joko kuusi- tai mäntyvaltaisia kankaita. Alueelta löytyy silti myös pieniä lehtokohteita.

Rengon pinnanmuodostumat ovat varsin tasaisia ja korkeuserot pieniä. Korkeimmat mäet sijaitsevat alueen kaakkoiskulmalla. Niiden lisäksi maisemasta erottuu kaksi kaakkois-luoteissuuntaista harjujaksoa, joilla korkeuserot saattavat olla hyvinkin suuria. Harjuista kaksi on arvioitu maakunnallisesti ja 14 paikallisesti merkittäväksi. Harjualueet ovat arvokkaita paitsi geologisesti ja maisemallisesti, niin myös kasvi- ja eläinlajistonsa puolesta. Esimerkiksi harvinainen kylmänkukka viihtyy renkolaisten harjujen rinteillä.

Alueelta löytyy myös suuria suoalueita, joista kolme on valtakunnallisen soidensuojeluohjelman piirissä. Niistä [[Seitsemänlammin-Korpilamminsuo|Seitsemänlammin-Korpilamminsuo]] on kasvillisuudeltaan kaikkein karuin, [[Heinisuo|Heinisuo]] ja [[Isosuo|Isosuo]] taas ovat rehevämpiä. Järviä ja lampia Rengosta löytyy noin 75. Niiden vesien laatu on suurimmilta osin korkeintaan tyydyttävä, mikä selittyy sillä, että järvet ovat varsin matalia ja kärsivät soilta ja viljelyksiltä tulevasta ravinnekuormituksesta. [[Alajärvi|Alajärvi]], [[Valajärvi|Valajärvi]], [[Vaimaroinen|Vaimaroinen]] sekä [[Pursunjärvi|Pursunjärvi]] ovat kuitenkin huomattavasti muita puhdasvetisempiä. Parhaita lintuvesiä taas ovat [[Haapajärvi|Haapajärvi]], [[Kyynäröinen|Kyynäröinen]], [[Korvenalustanjärvi|Korvenalustanjärvi]] ja [[Paloniitunjärvi|Paloniitunjärvi]].

Alueen eläin- ja kasvilajisto on monimuotoista, mutta myös monella tapaa uhanalaista. Yleisiä eläinlajeja ovat esimerkiksi metsäjänis, kettu, orava, hirvi sekä valkohäntäpeura. Myös harvinaisemmista lajeista tehdään kuitenkin säännöllisesti havaintoja. Suurpedoista yleisin on ilves, mutta myös harvinaisempaa karhua ja sutta tavataan alueella jonkin verran. Muita uhanalaisia lajeja ovat muun muassa rastaskerttunen, tiltaltti, harmaapäätikka, rantakäärme ja vaskitsa. Niiden vastineita kasvien maailmassa taas ovat esimerkiksi [[Hämeenkylmänkukka|hämeenkylmänkukka]], hirvenkello, lettosara sekä pussikämmekkä.       

== Nähtävyydet ==

[[Härkätien museo|Härkätien museo]]

== Rengon kultturinähtävyydet Virtuaalipolku.fi-palvelussa ==

Rengon kulttuurinähtävyyksistä on koottu [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=38:historia&id=171:rengon-kulttuuripolku&Itemid=72 oma kartta] Virtuaalipolku.fi-palveluun. Karttaan on merkitty Rengon historiallisesti tärkeitä kohteita sekä kulttuurishistoriallisia nähtävyyksiä. 

== Lähteet ==

http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/

http://www.hameenlinna.fi/Asumaan/Kaupunginosat/

Hiekkanen, Markus & Härme, Jussi: Rengon historia. 1993. Gummerus, Jyväskylä. ISBN 951-96943-0-7 

Jutila, Heli & Harju, Hannu: Rengon luonto-opas. 2004. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. ISBN 952-5251-78-0 [[Coordinates::60.895131, 24.286286| ]]

[[Category:Renko]]

Lammi

2015-06-29T20:38:56Z

Hebeteus: liitoksen muoto, linkki

Lammi oli itsenäinen kunta 1. tammikuuta 2009 asti, jolloin [[Hauho]], [[Hämeenlinna]], [[Kalvola]], Lammi, [[Renko]] ja [[Tuulos]] liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli [[Hämeenlinna]]. Ensimmäinen maininta pitäjästä historiallisissa asiakirjoissa on vuodelta 1374, mutta alueelta löydetyt [[Lammin muinaisjäännökset|muinaisjäännökset]] osoittavat, että Lammi on ollut asutettu jo kivikaudella. Lammi on lisäksi ollut tunnettu pellavapitäjä aina uuden ajan alusta saakka ja siellä järjestetäänkin joka vuosi perinteiset [[Lammin pellavamarkkinat|Lammin pellavamarkkinat]]. Tämän päivän Lammi tunnetaan myös muotivaatteista, hilloista ja hyytelöistä, kukista sekä tietenkin sahdista. [[Lammi-Seura|Lammin museot]] esittelevät pellavaa ja sahtia, vanhoja talonpoikaisesineitä ja ajokaluja. <widget type="googlemap">
<marker lat="61.07930" lon="25.01115">Lammin kirkonkylä</marker>
</widget> [[Image:Lamminkirkko.jpg|thumb|right|295x221px]]

== Keskiaikainen kirkko  ==

Kuten monissa Hämeen kirkonkylissä, on vanha kivikirkko muistuttamassa entisistä ajoista ja vuosisataisesta asumisesta. [[Lammin kirkko|Lammin kirkko]] ja seurakunta mainitaan ensi kerran 1420-luvulla, mutta seurakunta on ollut olemassa jo varhaiskeskiajalla. Pyhälle Katariinalle omistettu harmaakivikirkko on rakennettu n.1490-luvulla. Vuoden 1918 vapaussota aiheutti myös Lammilla tuhoja; kirkon katto, sisätilat ja kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa. Vuonna 1920 kirkko korjattiin.  

== Kirkonkylä, kyliä ja kartanoita [[Image:Porkkala.jpeg|thumb|right|300px]] ==

Lammi on vanhaa maanviljelyseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on rakentunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän -alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä risteävät Salpausselän reunamuodostuma, harjut ja laaksoalue vesistöineen. Kirkon ympärille on rakennettu sotien jälkeen liikerakennuksia ja viime vuosikymmenten aikana on tehty liikekeskuksia pysäköintialueineen. 

Hämäläinen kartanokulttuuri on nähtävissä Lammin maisemakuvassa. [[Mommilan kartano|Mommilan kartano]] ja pieni kirkko hautausmaineen sijaitsevat Mommilan ja Hietoisten solmukohdassa. Mommilanjärven pohjoispuolella avautuva viljelysmaisema edustaa poikkeuksellisen laajaa viljelystasankoa Lammilla. [[Vanhakartano|Vanhankartanon]] ympäristö Ormajärven rannalla on Lammin vanhinta asutusseutua, jonka historiallisesta syvyydestä kertovat rautakautinen kalmisto, uhrilähde ja maakunnan erikoisuus miekanhiontakivi. Lammin kartanokulttuuria edustavat myös [[Kivismäen kartano|Kivismäen kartano]], [[Porkkalan kartano|Porkkalan kartano]] ja [[Kurkijärven kartano|Kurkijärven kartano]].

== Kouluja ja tutkimuslaitoksia ==

[[Image:Pasaabelin koulu.jpg|thumb|left|300px]]Lammilla on mahdollista opiskella myös peruskoulun päätyttyä: Lammilla on oma [[Lammin lukio|lukio]] ja [[Hämeen ammattikorkeakoulu|Hämeen ammattikorkeakoulun]] Evon yksikössä voi suorittaa metsätalouden opintoja. Hämeen ammattikorkekoulun Evon yksikkö tunnettiin aikaisemmin [[Evon metsäopisto|Evon metsäopistona]].

Lammin alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä laitoksia. Vanhin, [[Evon metsäopisto|Evon metsäopisto]] on perustettu vuonna 1858, joka nykyään on osa [[Hämeen ammattikorkeakoulu|Hämeen ammattikorkeakoulua]]. Helsingin yliopiston [[Lammin biologinen asema|Lammin biologinen asema]] on toiminut Pääjärven rannalla, vanhan [[Iso-Pappila|Iso-Pappilan]] paikalla, vuodesta 1953 lähtien. Säätiön ylläpitämä Perunantutkimuslaitos aloitti toimintansa vuonna 1982. Lammilla toimivat kuntayhtymien ylläpitäminä [[Mainiemen kuntoutumiskeskus|Mainiemen kuntoutumiskeskus]] sekä [[Pääjärven kuntoutuskeskus|Pääjärven kuntoutuskeskus]] ja Kauppilan hoitokodit.

 

== Lammi Virtuaalipolku.fi-palvelussa ==

Virtuaalipolku.fi-palvelusta pääset [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=53:palvelut&id=161:lammin-palvelukartta&Itemid=75 karttaan], johon on merkitty Lammin palveluita.

== Lähteet ==

http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/

Rakennettu Häme. Hämeen Liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

== Kuvia ==

Lammi-kuvasto löytyy osoitteesta:[http://www.lammi.galleria.fi http://lammi.galleria.fi]

[[Kuvia Lammilta|Kuvia Lammilta]] 

[[Category:Lammi]]

Kalvola

2015-06-29T19:58:58Z

Hebeteus: virheilmaisut, linkki

Kalvola on kaupunginosakeskus [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]]. Aikaisemmin itsenäisenä kuntana Kalvola toimi 1.1.2009 asti, jolloin [[Hauho]], [[Hämeenlinna]], Kalvola, [[Lammi]], [[Renko]] ja [[Tuulos]] liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli [[Hämeenlinna]]. Kalvolan maantieteellinen sijainti on hyvä, sillä se sijaitsee Helsinki - Tampere -moottoritien varrella, ja myös valtion rautatie kulkee sen kautta. Kalvolan läpi kulkee myös [[Kalvolan_"yleinen_maantie"|vanha tie]]. Kalvolan keskus on [[Iittala|Iittala]]. <widget type="googlemap">
<marker lat="61.09196" lon="24.12793">Kalvola</marker>
</widget>

==== Vanhaa kulttuurimaisemaa ====

Kalvolan kulttuurimaisema on syntynyt Äimäjärven rantamille. Pysyvää asutusta Äimäjärven rannoilla on ollut vähintään rautakaudelta lähtien. [[Vanajavesi|Vanajaveden]] rannalta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka. Kalvolan [[Kalvolan Peltokutilan polttokalmisto|Peltokutila]] on yksi Hämeen laajimmista ja merkittävimmistä rautakauden hautaröykkiöalueista. Hämeenlinnasta pohjoiseen Kalvolan kautta, Äimäjärven pohjoispuolelta, vei [[Hiidentie|Hiidentien]] nimellä kulkenut yhteys Toijalan ja Pirkkalan suuntaan Kokemäenjoelle. Vanajaveden laakson kartanomaisema jatkuu Kalvolassa. Kalvolan kartanoita ovat [[Kutila|Kutila]], [[Kutinen|Kutinen]] eli Janha, [[Iittalan kartano|Iittala]], [[Ahlajärvi|Ahlajärvi]], ja Äimäjärven rannalla sijaitsevat [[Kankaisen kartano|Kankaisten]], [[Kuurilan kartano|Kuurilan]] ja [[Niemen kartano|Niemen]] kartanot, joiden laajat viljelymaisemat vaihtuivat pienten peltotilkkujen kehystämiin torppiin. Rimmin kylä oli 1700-luvulla torppa-aluetta. Kylän vanhaa rakennuskantaa on mm. Lähteenmäen tila. [[Kanajärven talo|Kanajärven talo]] toimii yksityisenä talonpoikaismuseona. 

Keskiaikana Kalvolan raja pohjoisessa oli Suur-Sääksmäki, etelämpänä Akaa ja Urjala sekä Tammela. Itäisenä rajana oli Suur-Hattula. Keskiajan lopulla Kalvolan kyliä olivat: [[Heinu|Heinu]], [[Sääksniemi|Sääksniemi]], [[Kankaanpää|Kankaanpää]], Kutinen, Iittala, [[Kalvolan Sauvala|Sauvala]], [[Orjanhirsi|Orjanhirsi]], [[Keikkala-Sittala|Keikkala]], [[Keikkala-Sittala|Sittala]], Kuurila, Niemi, [[Taljala|Taljala]], [[Saviniemi|Saviniemi]], Unonen, Kutila, Ahlajärvi ja [[Lintumaa|Lintumaa]].

Keskiaikana Kalvola tunnettiin nimellä Keikkala. Vuosina 1331 ja 1332 mainitaan kirkkoherra Henrikin (dominus Henricus) johtama seurakunta eri tavoin kirjoitettuna: Keckala, Kekala, Kakelem ja Kyckalum. Kalvolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1405.

==== Kirkkopitäjä? ====

Kalvolaa pidetään yhtenä [[Hattula|Hattulan]] kolmesta kappeliseurakunnasta. Kuten yllä todettiin, Kalvolan seurakunta mainitaan kuitenkin jo vuonna 1331, ja siitä on silloin käytetty Keikkala-nimitystä (ks. Kalvolan historia 1992, s. 91-97). Keikkalan hautausmaalla on keskiajalta peräisin oleva kivisakasti, joka on osa paikalla ollutta ensimmäistä puukirkkoa. Tuon kirkon ajoilta on myös Kalvolan [[Kalvolan kirkko|nykyisen kirkon]] takasalissa nähtävänä oleva Kalvolan suojeluspyhimys, hyvän sadon tuoja, Pyhä Olavi. Kansallismuseossa on toinen Kalvolan kirkossa olleista veistoksista, joka on 1200-luvun lopulta tai 1300-luvun alusta. Sen oletetaan esittävän Pyhää Eerikiä, Ruotsin kansallispyhimystä ja keskiaikaisen käsityksen mukaan suomalaisten käännyttäjää kristinuskoon. Nämä pyhimysveistokset kirjallisten lähteiden lisäksi vahvistavat Kalvolan olleen hallinnollisesti itsenäinen kirkkopitäjä jo 1300-luvun alussa.

Kalvola kuului varhaiskeskiaikana Lehijärven käräjäpitäjään. Yhteinen linnavuori oli [[Tenholan linnavuori|Tenholan linnavuori]]. Puolustusyhteisyö oli alkua kirkolliselle yhdistämiselle, jolloin syntyi suur-Hattulan emäkirkko. Hämeen ensimmäinen suuri tiilikirkko, [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan kirkko]] rakennettiin 1400-luvun puolessavälissä, ja kalvolalaiset ovat olleet todennäköisesti sitä rakentamassa ja korjaamassa.

==== Koulu- ja kirjastolaitos ====

Kalvolassa käynnistyi [[Iittalassa on käyty koulua vuodesta 1872|koulujen]] perustaminen hitaammin kuin muualla Hämeessä. Niiden kalleutta ja lasten "sivistämistä herroiksi" pelättiin. Vuonna 1867 kirkkoherra V.A. Skogström teki aloitteen asiasta Cygnaeuksen kehottamana. [[Kutisten kartano|Kutisten kartanon]] leskirouva Charlotta Barck myi edullisesti tontin Sauvalan kylästä, ja vuonna 1870 koulun rakentaminen alkoi kunnallisneuvos [[Johan Fredrik Lönnholtz|J.F. Lönnholtzin]] vaikutuksella. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1872. Ensimmäinen opettaja oli David Hämäläinen. Edistysmielinen Rouva Ida Lönnholtz [[Niemen kartano|Niemen kartanosta]] perusti kymmenen vuotta myöhemmin yksityiskoulun Pirttikoskelle. Vuosisadan vaihteen tienoilla ja sen jälkeen perustettiin muihinkin kyliin kouluja.

Jo 1850-luvulla oli Kalvolassa pantu vireille kirjastolaitoksen perustaminen, joka kuitenkin kuivui kokoon varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1860 piispantarkastuksen yhteydessä kehotti arkkipiispa perustamaan [[Kalvolan kirjasto|kirjaston]] siveellisyyden nostamiseksi sivistyksen avulla. Kirkkoherra Skogström alkoikin kerätä varoja ja lahjoituksia kirjaston kartuttamiseksi. Aluksi kirjasto toimi kirkon sakaristossa kirkkoherran hoitamana, mutta vuonna 1867 lukkari sai sen hoitaakseen. Myöhemmin kirjasto toimi koulun yhteydessä..

==== Kalvolan nähtävyydet ====

Kalvola tunnetaan kirkkaasta lasista, kovasta graniitista sekä järvisestä ja metsäisestä seudusta. Kalvolan keskuksessa, Iittalassa, sijaitsee Iittala Group Oyj:n [[Iittalan lasitehdas|lasitehdas]]. [[Iittalan lasimäki|Iittalan lasimäellä]] voi tutustua myös lasinvalmistuksen historiaan [[Iittalan lasimuseo|Iittalan lasimuseossa]]. Iiittalan kylän asutus on on aikoinaan kasvanut lasitehtaan työntekijöiden myötä.

Lasimäellä on Lasimäen ravintola, ja lasitehtaan myymälä, useita galleriatyyppisiä taide- ja käsityöliikkeitä sekä Kultasuklaa Oy. Vanhassa puukoulussa Iittalassa [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan kirjaston lähellä]]  on jokakesäinen [[Naivistit Iittalassa|Naivistit Iittalassa ]]-näyttely. Iittalassa on myös jokakesäiset [[Iittalan Valtakunnalliset Taidekirjapäivät|taidekirjapäivät]].

Lars Sonckin suunnitteleman [[Kalvolan kunnantalo|Kalvolan kunnantalon rakenteissa]] on käytetty paikallista graniittia. Kalvolan graniittia on hyödynnetty rakennusmateriaalina myös esimerkiksi eduskuntatalossa.

==== Kalvola Virtuaalipolku.fi-palvelussa ====

Kalvolan löydät myös [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=52:luonto-ja-ympaeristoe&id=170:kalvolan-kotiseutukohteita&Itemid=74 Virtuaalipolku.fi]-palvelusta. on merkitty alueen kotiseutukohteita. Nähtävyyksiin voi tutustua seuraamalla kahta erilaista reittiä, jotka on merkitty karttaan.

==== Lähteet ====

[http://www.hameenlinna.fi www.hameenlinna.fi]

[http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/ Kaupunki-info/Historia/]

[http://www.hameenliitto.fi/ www.hameenliitto.fi/]

Kalvolan historia I. Hämeenlinna 1992. ISBN 952-90-4151-9

Kuuliala, Wiljo-Kustaa: Kalvolan vaiheita. Riihimäki 1948.

 

 

[[Category:Kalvola]]

Hämeenlinnan kaupunki

2015-06-29T19:48:46Z

Hebeteus: /* Kaupunginosat ja kaupunginosakeskustat */ taivutusvirhe

Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.

== Nähtävää ==

Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä.      

Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.

Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.     

Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu [[Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku|Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku]] on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka  tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.

[[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]]

== Historiaa ==

Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]] laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.

Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan.

== Kuntauudistus ==

Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], Hämeenlinnan, [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.

== Kaupunginosat ja kaupunginosakeskukset ==

1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 [[Koilliskulma|Koilliskulma]], 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 [[Saaristenmäki|Saaristenmäki]] (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto ja Poltinaho|Ahvenisto ja Poltinaho]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Katinen|Katinen]], 18 [[Katuma|Katuma]], 19 [[Kantola|Kantola]], 20 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 21 [[Miemala|Miemala]], 22 [[Hattelmala]], 23 [[Munakas|Munakas]], 24 [[Luolaja|Luolaja]], 25 [[Voutila|Voutila]], 26 [[Loimalahti|Loimalahti]], 27 [[Majalahti|Majalahti]], 28 [[Vuorentaka|Vuorentaka]], 29 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 30 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 31 [[Luhtiala|Luhtiala]], 32 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 33 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 34 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 35 [[Kankainen|Kankainen]], 36 [[Mäskälä|Mäskälä]], 37 [[Kappola|Kappola]], 38 [[Hakumäki|Hakumäki]], 39 [[Vanaja|Vanaja]], 40 [[Käikälä|Käikälä]], 41 [[Harviala|Harviala]] sekä viisi kaupunginosakeskusta, jotka ovat [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]]. 

Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin [[Hongisto]] ja [[Kartanonranta]].

== Lisätietoja ==

*http://www.hameenlinna.fi 
*http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/ 
*http://www.hameenlinna.fi/Asumaan/Kaupunginosat/ 
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa. 

[[Category:Hämeenlinna]]

Hämeenlinnan kaupunki

2015-06-29T19:47:12Z

Hebeteus: /* Lisätietoja */ linkki kaupunginosiin

Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.

== Nähtävää ==

Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä.      

Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.

Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.     

Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu [[Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku|Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku]] on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka  tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.

[[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]]

== Historiaa ==

Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]] laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.

Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan.

== Kuntauudistus ==

Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], Hämeenlinnan, [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.

== Kaupunginosat ja kaupunginosakeskustat ==

1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 [[Koilliskulma|Koilliskulma]], 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 [[Saaristenmäki|Saaristenmäki]] (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto ja Poltinaho|Ahvenisto ja Poltinaho]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Katinen|Katinen]], 18 [[Katuma|Katuma]], 19 [[Kantola|Kantola]], 20 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 21 [[Miemala|Miemala]], 22 [[Hattelmala]], 23 [[Munakas|Munakas]], 24 [[Luolaja|Luolaja]], 25 [[Voutila|Voutila]], 26 [[Loimalahti|Loimalahti]], 27 [[Majalahti|Majalahti]], 28 [[Vuorentaka|Vuorentaka]], 29 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 30 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 31 [[Luhtiala|Luhtiala]], 32 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 33 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 34 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 35 [[Kankainen|Kankainen]], 36 [[Mäskälä|Mäskälä]], 37 [[Kappola|Kappola]], 38 [[Hakumäki|Hakumäki]], 39 [[Vanaja|Vanaja]], 40 [[Käikälä|Käikälä]], 41 [[Harviala|Harviala]] sekä viisi kaupunginosakeskusta, jotka ovat [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]]. 

Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin [[Hongisto]] ja [[Kartanonranta]].

== Lisätietoja ==

*http://www.hameenlinna.fi 
*http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/ 
*http://www.hameenlinna.fi/Asumaan/Kaupunginosat/ 
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa. 

[[Category:Hämeenlinna]]

Hämeenlinnan kaupunki

2015-06-29T19:45:11Z

Hebeteus: /* Kaupunginosat ja pitäjät */ virheilmaisu ja nimike tarkoitetuille

Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.

== Nähtävää ==

Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä.      

Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.

Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.     

Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu [[Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku|Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku]] on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka  tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.

[[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]]

== Historiaa ==

Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]] laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.

Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan.

== Kuntauudistus ==

Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], Hämeenlinnan, [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.

== Kaupunginosat ja kaupunginosakeskustat ==

1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 [[Koilliskulma|Koilliskulma]], 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 [[Saaristenmäki|Saaristenmäki]] (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto ja Poltinaho|Ahvenisto ja Poltinaho]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Katinen|Katinen]], 18 [[Katuma|Katuma]], 19 [[Kantola|Kantola]], 20 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 21 [[Miemala|Miemala]], 22 [[Hattelmala]], 23 [[Munakas|Munakas]], 24 [[Luolaja|Luolaja]], 25 [[Voutila|Voutila]], 26 [[Loimalahti|Loimalahti]], 27 [[Majalahti|Majalahti]], 28 [[Vuorentaka|Vuorentaka]], 29 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 30 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 31 [[Luhtiala|Luhtiala]], 32 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 33 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 34 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 35 [[Kankainen|Kankainen]], 36 [[Mäskälä|Mäskälä]], 37 [[Kappola|Kappola]], 38 [[Hakumäki|Hakumäki]], 39 [[Vanaja|Vanaja]], 40 [[Käikälä|Käikälä]], 41 [[Harviala|Harviala]] sekä viisi kaupunginosakeskusta, jotka ovat [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]]. 

Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin [[Hongisto]] ja [[Kartanonranta]].

== Lisätietoja ==

*http://www.hameenlinna.fi 
*http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/ 
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa. 

[[Category:Hämeenlinna]]

Hämeenlinnan kaupunki

2015-06-29T19:36:00Z

Hebeteus: /* Lisätietoja */linkki historiaan

Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.

== Nähtävää ==

Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä.      

Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.

Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.     

Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu [[Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku|Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku]] on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka  tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.

[[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]]

== Historiaa ==

Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]] laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.

Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan.

== Kuntauudistus ==

Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], Hämeenlinnan, [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.

== Kaupunginosat ja pitäjät ==

1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 [[Koilliskulma|Koilliskulma]], 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 [[Saaristenmäki|Saaristenmäki]] (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto ja Poltinaho|Ahvenisto ja Poltinaho]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Katinen|Katinen]], 18 [[Katuma|Katuma]], 19 [[Kantola|Kantola]], 20 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 21 [[Miemala|Miemala]], 22 [[Hattelmala]], 23 [[Munakas|Munakas]], 24 [[Luolaja|Luolaja]], 25 [[Voutila|Voutila]], 26 [[Loimalahti|Loimalahti]], 27 [[Majalahti|Majalahti]], 28 [[Vuorentaka|Vuorentaka]], 29 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 30 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 31 [[Luhtiala|Luhtiala]], 32 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 33 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 34 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 35 [[Kankainen|Kankainen]], 36 [[Mäskälä|Mäskälä]], 37 [[Kappola|Kappola]], 38 [[Hakumäki|Hakumäki]], 39 [[Vanaja|Vanaja]], 40 [[Käikälä|Käikälä]], 41 [[Harviala|Harviala]] sekä numeroimattomat Hämeenlinnaan liittyneet kunnat [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]]. 

Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin [[Hongisto]] ja [[Kartanonranta]].

== Lisätietoja ==

*http://www.hameenlinna.fi 
*http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/ 
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa. 

[[Category:Hämeenlinna]]

Hämeenlinnan kaupunki

2015-06-29T19:33:20Z

Hebeteus: /* Kuntauudistus */ virheilmaisu

Hämeenlinna on perinteinen ja elinvoimainen koulutus- ja kulttuurikaupunki sekä Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Se sijaitsee kansallisesti tärkeiden junarata-, maantie-, ja vesiväyläverkoston risteyskohdassa.

== Nähtävää ==

Hämeenlinnassa on monia merkittäviä historiallisia nähtävyyksiä. Maamerkkinä toimii jykevä keskiaikainen punatiilinen [[Hämeen linna]], jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee muitakin mielenkiintoisia museoita. [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] on Kanta-Hämeen maakuntamuseo ja sen kokoelmiin kuuluu perusnäyttelyn lisäksi hämäläistä historiaa esitteleviä vaihtuvia näyttelyitä. Museo ylläpitää näyttelytiloissaan myös [[Säästöpankkimuseo|Säästöpankkimuseota]] sekä erillistä 1860-luvun porvariston elämää esittelevää [[Palanderin talo|Palanderin taloa]]. Hieman toisenlaista historiaa on puolestaan esillä [[Vankilamuseo|Vankilamuseossa]]. Museo toimii [[Hämeenlinnan lääninvankila|Hämeenlinnan lääninvankilan]] entisissä tiloissa, jotka olivat vankilakäytössä vielä 1990-luvun alussa. Lisäksi linnan alueella sijaitsee Tykkimiehet ry:n ylläpitämä [[Suomen Tykistömuseo|Suomen tykistömuseo]]. Alueen ulkopuolelta taas löytyy esimerkiksi [[Vanajan kirkko|Vanajan kirkon]] läheisyydessä sijaitseva [[Sähkömuseo Elektra|Sähkömuseo Elektra]]. Vakavampia historian harrastajia palvelee [[Hämeenlinnan maakunta-arkisto|Hämeenlinna maakunta-arkisto]], jonka uusi rakennus on muutenkin kaupungin näyttävimpiä rakennuksia. Sen kanssa näyttävyydestä kilpailevat vanhemmat arvorakennukset, joista monet sijaitsevat kaupungin [[Hämeenlinnan tori|torin]] ympärillä.      

Hämeenlinna on myös historiallinen ja moderni taiteiden kaupunki. Kuuluisa suomalainen säveltäjä [[Jean Sibelius]] on syntynyt kaupungissa ja hänen keskustassa sijaitseva [[Sibeliuksen syntymäkoti|syntymäkotinsa]] toimii nykyään museona. Kaupungissa on lisäksi [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksen nimikkopuisto]], jonka maamerkkinä toimii Sibeliukselle pystytetty [[Jean Sibeliuksen patsas|patsas]]. Kuvataiteiden ystäviä taas palvelee [[Hämeenlinnan taidemuseo|Hämeenlinnan taidemuseo]]. Vanhassa viljamakasiinissa toimiva taidelaitos pitää yllä sekä perusnäyttelyä että monipuolisia vaihtuvia näyttelyitä. Kivenheiton päässä taidemuseosta sijaitsee puolestaan moderni [[Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas|Verkatehdas]], jonka tiloista löytyy palveluita niin teatterin, musiikin kuin elokuvankin ystäville.

Luonnosta ja ulkoilusta kiinnostuneiden kannattaa suunnata [[Aulanko|Aulangon]] tai [[Ahvenisto|Ahveniston]] ulkoilualueille, joista löytyy toki nähtävää myös kulttuurin ystäville. Alueiden liikuntapaikat tarjoavat kaikille sopivia mahdollisuuksia esimerkiksi kävelyyn, juoksuun, uintiin tai hiihtoon. Myös [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|Kansallisen kaupunkipuiston]] läpi kulkeva Vanajan rantareitti on reippailusta kiinnostuneiden kaupunkilaisten suosiossa.     

Kaupungin nähtävyyksiin, kulttuurikohteisiin ja ulkoilupaikkoihin voi nyt tutustua myös internetin kautta. Marraskuussa 2010 avattu [[Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku|Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku]] on innovatiivinen lisätyn todellisuuden sovellutus, joka  tarjoaa käyttäjilleen valmiiksi laadittuja reittejä ja opastuksia sekä muuta lisätietoa eri kohteista.

[[Image:Hml 300 v.jpg|thumb|right|276x213px|Hämeenlinnan 300-vuotisjuhlan kulkue vuodelta 1939.]]

== Historiaa ==

Hämeenlinnan kaupunki syntyi, kun Hämeen linnan läheisyyteen kasvanut vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta vuonna 1639. Hämeenlinnan kaupunki päätettiin siirtää vuonna 1777 linnan kupeelta nykyiselle paikalle. Linnoitustoimen päällikkö [[Axel_Magnus_von_Arbin|Axel Magnus von Arbin]] laati ensimmäisen asemakaavan, joka oli eräs aikansa merkittävimpiä kaupunkitaiteellisia suunnitelmia. 1700-luvun lopussa intensiivisen rakennustyön tuloksena syntynyt Hämeenlinna oli kustavilaisen klassismin kaupunki. Ajan henki näkyi sekä kaupunkisuunnittelussa että yksittäisten rakennusten arkkitehtuurissakin. 1700-luvulla elettiin puutarhataiteen aikaa, joten puistokatuja oli runsaasti. Koska uusi kaupunki rakennettiin suhteellisen lyhyessä ajassa, siitä tuli rakennuskannaltaan melko yhtenäinen. Rakennukset olivat tuolloin yleensä puisia ja monesti mansardikatoilla varustettuja. Usein kaksi rakennusta oli liitetty toisiinsa niin, että välissä oli kulkua varten portti. Asuinrakennukset rajoittuivat julkisivuiltaan kapeisiin katuihin ja pihan puolella olivat ulkorakennukset kuten tallit, navetat ja liiterit sekä palkollisten asuinsijat.

Syyskuisena iltana vuonna 1831 syttynyt tuhoisa kaupunkipalo poltti ja raunioitti valtaosan kaupungin rakennuksista. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, muutti keskustan rakennuskanta toisenlaiseksi. Se tehtiin paloturvalliseksi ns. [[Empire-rakennuksia|empireasemakaavan]] mukaan.

== Kuntauudistus ==

Vuoden alussa 2009 tapahtunut kuntaliitos [[Hauho|Hauhon]], Hämeenlinnan, [[Kalvola|Kalvolan]], [[Lammi|Lammin]], [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken kasvatti uuden Hämeenlinnan kaupungin maantieteellisen alueen yli 10-kertaiseksi ja asukasluku kasvoi yli 66 000:een. Kuntaliitoksen kautta syntyneen kaupungin nimeksi tuli Hämeenlinna.

== Kaupunginosat ja pitäjät ==

1 [[Linnanniemi|Linnanniemi]], 2 [[Koilliskulma|Koilliskulma]], 3 [[Hämeensaari|Hämeensaari]], 4 [[Saaristenmäki|Saaristenmäki]] (1-4 Keskusta), 5 [[Keinusaari|Keinusaari]], 6 [[Sairio|Sairio]], 7 [[Myllymäki|Myllymäki]], 8 [[Kauriala|Kauriala]], 9 [[Ahvenisto ja Poltinaho|Ahvenisto ja Poltinaho]], 10 [[Pullerinmäki|Pullerinmäki]], 11 [[Ojoinen|Ojoinen]], 12 [[Puistonmäki|Puistonmäki]], 13 [[Kirstula|Kirstula]], 14 [[Aulanko]], 15 [[Hätilä]], 16 [[Idänpää|Idänpää]], 17 [[Katinen|Katinen]], 18 [[Katuma|Katuma]], 19 [[Kantola|Kantola]], 20 [[Kankaantausta|Kankaantausta]], 21 [[Miemala|Miemala]], 22 [[Hattelmala]], 23 [[Munakas|Munakas]], 24 [[Luolaja|Luolaja]], 25 [[Voutila|Voutila]], 26 [[Loimalahti|Loimalahti]], 27 [[Majalahti|Majalahti]], 28 [[Vuorentaka|Vuorentaka]], 29 [[Tiirinkoski|Tiirinkoski]], 30 [[Pikku-Parola|Pikku-Parola]], 31 [[Luhtiala|Luhtiala]], 32 [[Ruununmylly|Ruununmylly]], 33 [[Taka-Hätilä|Taka-Hätilä]], 34 [[Hangasmäki|Hangasmäki]], 35 [[Kankainen|Kankainen]], 36 [[Mäskälä|Mäskälä]], 37 [[Kappola|Kappola]], 38 [[Hakumäki|Hakumäki]], 39 [[Vanaja|Vanaja]], 40 [[Käikälä|Käikälä]], 41 [[Harviala|Harviala]] sekä numeroimattomat Hämeenlinnaan liittyneet kunnat [[Hauho|Hauho]], [[Kalvola|Kalvola]], [[Lammi|Lammi]], [[Renko|Renko]] ja [[Tuulos|Tuulos]]. 

Listasta puuttuvat mm. keskustan tuntumaan nouseva Kantolan asuinalue sekä Katisten ja Katuman välin [[Hongisto]] ja [[Kartanonranta]].

== Lisätietoja ==

*http://www.hameenlinna.fi 
*Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/191 katkelma Tyko Hagmanin teoksesta] ''Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista''. Hagman kuvailee Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty. Juopottelu oli varsin yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä ajanvietettä. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli. Hagmanin teos on digitoitu kokonaisuudessaan ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/22 on luettavissa] Hämeenlinnan Lydiassa. 

[[Category:Hämeenlinna]]

Hauho

2015-06-29T19:26:48Z

Hebeteus: virheilmaisu, linkki

Hauho sijaitsee [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] pohjoisosassa. Suomen vanhimpiin pitäjiin kuuluva Hauho oli itsenäinen kunta 1.1.2009 asti, jolloin Hauho, [[Hämeenlinna]], [[Kalvola]], [[Lammi]], [[Renko]] ja [[Tuulos]] liittyivät kuntaliitoksen kautta yhteen yhdeksi kaupungiksi, jonka nimeksi tuli [[Hämeenlinna]]. Hauhon kyliä ovat mm. [[Eteläinen|Eteläinen]], [[Alvettula|Alvettula]], [[Mustila|Mustila]], [[Sappee|Sappee]], [[Vihavuoden kylä|Vihavuosi]], [[Hauhontausta|Hauhontausta]], [[Tuittula|Tuittula]], [[Miehoila|Miehoila]], [[Torvoila|Torvoila]] ja [[Lautsia|Lautsia]]. Neljän ja puolentuhannen hehtaarin laajuinen Hauho  edustaa perinteisiä Keski-Hämeen viljely- ja järviseudun kylä- ja viljelymaisemia. Paitsi avarat, kauniit maisemat, Hauholla on runsaasti myös kulttuurihistoriallista arvoa. Hauhon maisemakuvaa jäsentävät järvet ja niihin loivasti laskeutuvat savikot sekä [[Lammi|Lammin]] - Hauhon - Pälkäneen - Pyynikin jykevään saumamuodostumaan kuuluva harjujakso. Hauhonselkä hallitsee maisemaa. Hauho viljavine peltoineen ja rikkaine kasvillisuuksineen kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueeseen. Kotkonharju ja Kotkonkärki on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Hauhon alueella on monia edustavia hakamaita ja metsälaitumia, joita hoidetaan edelleen laiduntamalla. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.172156" lon="24.563112">Hauho</marker>
</widget>

==== Esihistoriallista asutusta ====

Varhainen asutus Hämeessä keskittyi ilmastollisesti suotuisille alueille pääasiassa [[Vanajavesi|Vanajaveden]] laaksoon ja Hauhon vesistöjen tuntumaan, [[Tuulos|Tuuloksen]] Suolijärven, Lammin Ormajärven ja Pääjärven ympäristöön.

Hauhon seutu kuuluu varhaisimmin kiinteän asutuksen saaneisiin hämäläisalueisiin. Tästä kertovat lukuisat kivi- ja rautakautiset kiinteät muinaisjäännökset. Merkittäviä kivikautisia asuinpaikkoja ovat Hauhon Perkiö ja Hankalajärvi. Aikoinaan hiekkaisella järveen työntyvällä niemellä sijainnut Hauhon Perkiö on maamme runsaslöytöisin vasarakirveskulttuurin aikaan ajoittuva nuorakeraaminen asuinpaikka. Alvettulassa on kivikkoinen, komeita katajia kasvava niittyalue, jolla sijaitsee rautakautinen kalmisto ja ns. kuppikivi. Ne todistavat alueen pysyvän asutuksen juontuvan ainakin 600-luvulta. Alue on säilynyt maisemallisen arvonsa avaran viljelymaiseman keskellä hoidettuna lammashakana. Hyömäen kylän keskeisestä asemasta rautakaudella kertovat kolme uhrikiveä sekä polttokalmisto. Tuittulan kylän uhrikivet kertovat myös pakanuuden aikaisesta asutuksesta.

==== Kirkonkylä ====

Hauhon kirkonkylä on ainakin rautakaudelta peräisin ja nykyisen kirkon paikka on alueelta löydetyn polttokenttäkalmiston perusteella ikivanha. Hauhon seurakunta on tunnettu jo 1300-luvulla. Hauhon Sullittulan kylään oli jo keskiajalla rakennettu kyliä yhdistävä puukirkko, joka korvattiin 1500-luvun alussa rakennetulla [[Hauhon kirkko|kivikirkolla]]. Sullittula -nimi väistyi Kirkonkylän tieltä. Hauho kirkonkylä on harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus. Se on rakennettu hyvin tiiviisti Hauhonselän Kirkonkylänlahdesta nousevalle harjun rinteelle. Kylän rakennuskanta on muodostunut muutamasta talonpoikaistilasta ja niiden ympärille sijoittuneista pienimuotoisista maattoman väestön asumuksista. Rakennukset ovat pääasiassa 1700- ja 1800-luvulta. Kylän halki kulkee hyvin perinteinen [[Hauhon Vanha raitti|kyläraitti]]. Vanha kivikirkko tapuleineen ja pappiloineen on kylän kiintopiste. Hauhon kirkonkylän halki kulkeva vanha Tuulos - Hauho maantie on osa keskiaikaista [[Ylinen Viipurintie|Ylistä Viipurintietä]]. 

==== Kyliä ja kartanoita ====

Hauhon vuosisatojen kuluessa kehittynyt asutus myötäilee harjunrinteitä ja järvenrantojen loivia moreenikumpareita. Vanhojen tiiviiden ryhmäkylien lisäksi siellä täällä viljelysten tuntumassa on yksittäisiä maatilojen rakennusryhmiä.

Alvettulanjoen varrella sijaitseva [[Alvettula|Alvettulan]] kylä on tiivis rykelmä, ja sen vanhat rakennukset reunustavat kauniisti kapeaa kyläraittia. Alvettulassa on yksi maamme vanhimmista [[Alvettulan vanha silta|rautabetonisilloista]]. Se on tiemuseon kohde. Viereinen [[Hyömäki|Hyömäen kylä on]] menettänyt uusjaon yhteydessä osan tiiviistä rakenteestaan, mutta edelleen se muodostaa moni-ilmeisen rykelmäkylän, jonka kyläraitisto on hyvin säilynyt. Kylää hallitsee [[Hyömäen kartano|Hyömäen kartano]], jonka pihaan johtaa kaunis vaahterakuja. Tila on kuitenkin pahoin rappeutunut. Parhaiten ovat perinteisen ilmeensä säilyttäneet kylän lukuisat itsellis- ja mäkitupalaismökit. Hyömäen ja Alvettulan kylät liittyvät samaan viljeltyyn järvenrantamaisemaan. [[Kokkilan kylä|Kokkilan]] kylä on edustava ryhmäkylä, sen harmonista viljelymaisemaa elävöittävät edustavat laidunniityt ja perinteinen rakennuskanta. Laajojen viljelysten ympäröimä [[Tuittula|Tuittulan]] kyläkeskus on säilynyt suhteellisen tiiviinä ja perinteisenä. Tuittulan viljelymaisemaan rajoittuva, puiston ympäröimän [[Hahkialan kartano|Länsi-Hahkialan kartanon]] vanhat rakennukset ovat edelleen vaikuttava kokonaisuus. Vanha koivukuja johtaa kartanolta maantielle.

==== Nähtävyyksiä ja tapahtumia ====

Hauhon tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Hauhon vanha kivikirkko sekä sitä ympäröivä Hauhon vanha raitti. [[Hauho-Seura|Hauho-Seura]] ylläpitää kolmea museota, jotka ovat [[Kotkon talomuseo|Kotkon talomuseo]], [[Esinemuseo|Esinemuseo]] ja Vihavuoden [[Myllymuseo|Myllymuseo]]. Kesälauantaisin kirkonkylän toripaikalla pidetään [[Hauhon kesätori|kesätoria]]. 

[[Kuvia Hauholta|Kuvia Hauholta]] esittelee Hauhon maisemia. Elokuvien ystävät voivat puolestaan tutustua [[Hauholla kuvatut elokuvat|Hauholla kuvattujen elokuvien]] kuvauspaikkoihin. [[Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry|Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry.]]

on vuodesta 1952 lähtien järjestänyt kesäteatteriesityksiä Hauholla. Hauhon [[Vuolijoen kartano|Vuolijoen kartanossa]] asuneen [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] kirjoittamat Niskavuori - näytelmät ovat saavuttaneet suuren suosion. Niskavuori - teeman ympärille on kehittynyt jokakesäinen [[Niskavuori-viikko|Niskavuori - viikko]] Sandran rinki - yöpyöräilyineen.

==== Lähteet ====

http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/

http://www.hameenliitto.fi/default.asp?docId=24529

Kuppikivi - Hämäläinen kulttuuriympäristö > Arvokkaat kulttuuriympäristöt > Maisema > Arvokkaat maisema-alueet > Hauhonselän kulttuurimaisemat

Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2

http://www.niskavuorinayttamo.fi/historia

http://www.niskavuorinayttamo.fi/yhteystiedot

== Hauho Virtuaapolku.fi-palvelussa ==

Hauhon palvelut on koottu yhdelle [http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=53:palvelut&id=159:hauhon-palvelukartta&Itemid=75 kartalle], jonka löydät Virtuaalipolku.fi-palvelusta.

[[Coordinates::61.172156, 24.563112| ]]

[[Category:Hauho]]