Vanajavesi

2019-10-07T12:46:57Z

Harhama:

'''[[Image:Vanajavesi.JPG|thumb|right|378x267px|Kuva: Hannu Vallas]]Vanajavesi''' tai '''Vanaja''' on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Vanajaveden reitin järvikokonaisuus Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueilla. Se aloittaa kulkunsa jo [[Janakkala]]n kunnan alueelta ja paikoin se on hyvin jokimainen, mutta hiljakseen virtaava järvi. [[Lepaa]]n salmen kautta se päättyy suureksi 20 kilometriä pitkäksi ja 15 kilometriä leveäksi järvenseläksi. Vanajan reitti ulottuu yhdeksän kunnan ja kolmen maakunnan alueelle.

Kapein kohta koko matkalla on [[Mierola|Mierolanvirrassa]], jonka vesistöllä on leveyttä vain 50 metriä. Vanajavesi laskee Lempäälässä Kuokkalankosken kautta Pyhäjärveen. Lempäälässä on myös kanava, jonka kautta alukset pääsevät Tampereelta [[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]].

Vanajaveden kokonaispinta-ala on nykyisin 119 km<sup>2</sup>, pintakorkeus on 79,4 metriä, rantaviivaa on 457 km, keskisyvyys 8 metriä ja virtaus yleisimmin 73 m<sup>3</sup>/sekunnissa. Korkeustasoltaan Vanajaveden laakso on maakunnan alinta aluetta.

==== Historia ====

Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten alkoi Skandinaviassa Yoldiameri-vaihe, joka sai nimensä Yoldia arctica -simpukasta. Jään vetäytyessä pohjoiseen pääsi ns. Baltian jääjärveen suolaista merivettä. Suomen eteläinen osa alkoi paljastua, ja esimerkiksi [[Aulanko|Aulangon]] [[Aulangon näkötorni|näkötornille]] vievän tien lähellä on tästä kertova laatta. Yoldiameri-vaiheen aikaan sitten ilmasto lämpeni ja alueella kasvoi koivumetsää. Ihmiset elivät kivikautta. Jää suli edelleen, maa alkoi kohota ja maan kohoaminen katkaisi yhteyden Pohjanmereen. Siitä alkoi, noin 8 800 vuotta sitten, Ancylusjärvi-vaihe, jolloin esiintyi runsaasti Ancylus-kotiloita. Tuona aikana ilmasto oli lämmin ja kuiva, ja alueella kasvoi mäntymetsiä. Vanajavesi oli eräs Ancylusjärven lähteistä, mutta 1500 vuotta myöhemmin maan kohoamisen seurauksena siitä tuli itsenäinen järvialue.

==== Vanajaveden laakso ====

Vanajaveden valuma-alue eli Vanajaveden laakso on merkittävä maisemakokonaisuus ja Suomen asutus- ja kulttuurihistorian merkittävimpiä seutuja. Vanajaveden pitkä vesireitti on tuonut asutusta ja välittänyt samalla kulttuuri- ja muita vaikutteita rannikolta sisämaahan. Vesistön suuntaisesti kulkevat harjuselänteet rajaavat alavaa aluetta, joka on pienilmastoltaan ihmiselle ja viljelylle suotuisa. Maisemakuvassa vallitsevia ovat vesistöt, harjut ja hyvin pitkään viljelyssä olleet pellot. Hämeen esihistorian merkittävimmän jakson, rautakauden asutus keskittyy paljolti Vanajaveden laaksoon. Muistoina muinaisesta asutuksesta ovat röykkiöhaudat sekä kuppi- ja miekanhiontakivet. Rautakautiset linnavuoret muodostavat Vanajaveden laaksossa maassamme ainutlaatuisen yhtenäisen ketjun.

Vanajaveden laaksoon rakennetut [[Hämeen linna|Hämeen linna]] ja useat kivikirkot kertovat keskiajasta. Myöhempien aikojen alueelle ominaisia kulttuuripiirteitä ovat Hämeenlinnan vuonna 1639 perustettu kaupunki, lukuisat kartanot ja eri-ikäiset maanpuolustukseen liittyvät monumentit. Vanajaveden laakson maisemaa ovat muokanneet myös maan vanhin [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatie]] ja uudemmista suurista liikenneväylistä erityisesti Tampereen ja Helsingin välinen moottoritie.

==== Hopealinja ====

Paitsi rauta- ja moottoritie, myös Vanajaveden reitti on mahdollistanut vesiliikenteen Tampereen ja Hämeenlinnan välillä. Hämeenlinnassa laivat pysähtyvät Rantapuiston [[Laivaranta|laivalaiturille]]. Suomen Hopealinja aloitti sotien jälkeen vuonna 1949 uudelleen liikennöidä Vanajavedellä. Vesibussit [https://vimeo.com/363495446 m/s Birger Jaarli], m/s Vanaja ja 121-paikkainen m/s Roine kuljettivat matkustajia Tampereelle ja Kangasalalle, ja vesibussi m/s Aulanko alkoi vuonna 1952 liikennöidä Vanajavedellä. Laivassa oli 185 paikkaa. 1980-luvulla Hopealinjan laivoille annettiin englanninkieliset nimet Silver Star, Silver Svan ja Silver Moon.

Vielä nykyään Hopealinja risteilee Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä Tampereelta Visavuoren kautta Hämeenlinnaan. Reitin varrella on Aulanko, [[Lepaa|Lepaa]], Visavuori, jossa on kuvanveistäjä Emil Wikströmin ateljee ja pilapiirtäjä Kari Suomalaisen paviljonki. Hopealinja risteilee heinäkuussa [[Hattula|Hattulan]] [[Tyrväntö|Tyrvännössä]] sijaitsevaan [[Petäys|Petäykseen]] tiistaisin. Suomen Hopealinjan reittialukset pysähtyvät muun muassa [[Kirstula|Kirstulan Kartanolla]] Hämeenlinnassa.

Vanajavedellä on ollut myös vanhaa [[Höyrylaivaliikennettä Vanajavedellä|höyrylaivaliikennettä]].

==== Vanajavesikeskus ====

Vuonna 2011 perustettiin Vanajavesikeskus kartoittamaan, suojelemaan Vanajaveden laakson vesien laatua, mutta myös puolustamaan muita arvoja tavoitteenaan koko alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen. Vesistö on hyvin rehevöitynyttä, ja sitä on vuosisataisen maanviljelyksen ohella rasittanut myös sen varrella toimineet puunjalostuslaitokset. Vanajavesikeskus on pysyvä keskus, joka toimeenpanee erilaisia hankkeita, koordinoi, hankkii rahoitusta ja verkostoituu – sekä toteuttaa maastossa tehtäviä hoitotoimia. Keskuksen toimintaan osallistuvat muun muassa useimmat alueen kunnat, [[Hämeen liitto|Hämeen liitto]], Kehittämiskeskus Oy Häme, MTK Häme, Helsingin yliopisto, Hämeen ELY-keskus sekä [[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomat]]. Myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustat ja tavalliset kansalaiset voivat omalta osaltaan antaa panoksensa Vanajavesikeskuksen toimintaan.

Vanajavesikeskuksen valmistelema Viestejä Vanajavedellä -hanke sai Euroopan maaseuturahaston rahoituksen vuosille 2011-2013. Hankkeen tarkoituksena on kannustaa alueen eri toimijoita tarkkailemaan ja hoitamaan vesiään ja järjestää erilaisia talkoita, tapahtumia ja kiertävä vesiaiheinen näyttely. Pilkkikisat, retket ja teemaillat kuuluvat hankkeen ohjelmistoon. Myös erilaisia kunnostustoimenpiteitä tehdään vesien parantamiseksi. Viestejä Vanajavedellä –hankkeen projektipäällikkönä toimii hämeenlinnalainen Mika Soramäki.

Hämeen Sanomat julkaisi 23.2.2010 uutistausta-artikkelin "Yhdessä Vanajaveden hyväksi". Kirjoittajina mainitaan prof. Lauri Arvola Lammin biologiselta asemalta sekä toiminnanjohtaja Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä. Syksyllä 2011 Vanajavesi valittiin Kanta-Hämeen maakunnan nimikkojärveksi. Se sai maakuntajärvikilpailun finaalissa 61 % ääniosuuden maakunnassa.

==== Lähteet ====

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011

http://goo.gl/cM9sS

http://goo.gl/JjT0Q

http://goo.gl/IAx60

http://goo.gl/FBjGG

[[Category:Vesistöt]]

Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Vanajavesi