Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Iittalan Valtakunnalliset Taidekirjapäivät

2019-06-06T12:13:58Z

Hannakaisti:

[[Image:Taidekirjapaiva.jpg|thumb|right|V.2010 taidekirjapäivän juliste]] Iittalan Valtakunnalliset Taidekirjapäivät on järjestetty Iittalassa vuodesta 1998 lähtien. Taidekirjapäivät on syntynyt taidegalleristipariskunta Aira ja Kalevi Heinäsen ja antikvaari Anssi Arohongan ideasta [[Naivistit Iittalassa|Naivistit Iittalassa -näyttelyn]] yhteyteen.

Iittalan Valtakunnalliset Taidekirjapäivät haluavat kunnioittaa [[Kalvola|Kalvola]]ssa kesiään viettäneen suomenkielisen taiteentutkimuksen uranuurtajan [[Eliel_Aspelin-Haapkylä|Eliel Aspelin-Haapkylän]] perintöä. Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917) oli omana aikanaan huomattava vaikuttaja Suomen kulttuurielämässä. Hän oli taide-, kirjallisuus- ja teatterihistorioitsija, joka on kirjoittanut mm. Suomen taiteen historian ja mm. Johannes Takasen, Werner Holmbergin ja Elias Brennerin elämäkerrat. Hän oli myös ensimmäinen tutkija, joka taiteesta kirjoittaessaan ryhtyi johdonmukaisesti käyttämään suomenkielistä ammattisanastoa. Aspelin-Haapkylä asui pitkään kesäasukkaana Kalvolassa, [[Heinu|Heinu]]n Rauhalahdessa. 

Kalvolan kunta perusti v. 2002 Iittalan Taidekirjapäivien yhteyteen valtakunnallisen kilpailun vuoden parhaasta taidekirjasta. Vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen sen järjesti Iittalan Kirja- ja paperikauppa ja vuodesta 2010 alkaen taidekirjakilpailun on järjestänyt Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Kalvolan lähikirjasto huolehtii kilpailun käytännön toteuttamisesta.

Vuosittaisessa taidekirjakilpailussa palkitaan edellisenä kalenterivuonna julkaistu taidekirja kuvataiteen, muotoilun tai arkkitehtuurin alalta. Paras taidekirja palkitaan Eliel Aspelin -palkinnolla, joka on muotoilija Harri Koskisen suunnittelema ja [[Iittalan_lasitehdas|Designor Oy Iittalan ]]toteuttama taidelasiesine. 

 

{{Tynkä}} [[Coordinares::61.089742, 24.129914| ]]

[[Category:Taidetapahtumat]] [[Category:Kirjallisuustapahtumat]]

Iittalan Valtakunnalliset Taidekirjapäivät

2019-06-06T12:11:34Z

Hannakaisti:

[[Iittala|[[Image:Taidekirjapaiva.jpg|thumb|right|V.2010 taidekirjapäivän juliste]]Iittalan ]]Valtakunnalliset Taidekirjapäivät on järjestetty Iittalassa vuodesta 1998 lähtien. Taidekirjapäivät on syntynyt taidegalleristipariskunta Aira ja Kalevi Heinäsen ja antikvaari Anssi Arohongan ideasta [[Naivistit Iittalassa|Naivistit Iittalassa -näyttelyn]] yhteyteen.

Iittalan Valtakunnalliset Taidekirjapäivät haluavat kunnioittaa [[Kalvola|Kalvola]]ssa kesiään viettäneen suomenkielisen taiteentutkimuksen uranuurtajan [[Eliel_Aspelin-Haapkylä|Eliel Aspelin-Haapkylän]] perintöä. Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917) oli omana aikanaan huomattava vaikuttaja Suomen kulttuurielämässä. Hän oli taide-, kirjallisuus- ja teatterihistorioitsija, joka on kirjoittanut mm. Suomen taiteen historian ja mm. Johannes Takasen, Werner Holmbergin ja Elias Brennerin elämäkerrat. Hän oli myös ensimmäinen tutkija, joka taiteesta kirjoittaessaan ryhtyi johdonmukaisesti käyttämään suomenkielistä ammattisanastoa. Aspelin-Haapkylä asui pitkään kesäasukkaana Kalvolassa, [[Heinu|Heinu]]n Rauhalahdessa. 

Kalvolan kunta perusti v. 2002 Iittalan Taidekirjapäivien yhteyteen valtakunnallisen kilpailun vuoden parhaasta taidekirjasta. Vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen sen järjesti Iittalan Kirja- ja paperikauppa ja vuodesta 2010 alkaen taidekirjakilpailun on järjestänyt Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Kalvolan lähikirjasto huolehtii kilpailun käytännön toteuttamisesta.

Vuosittaisessa taidekirjakilpailussa palkitaan edellisenä kalenterivuonna julkaistu taidekirja kuvataiteen, muotoilun tai arkkitehtuurin alalta. Paras taidekirja palkitaan Eliel Aspelin -palkinnolla, joka on muotoilija Harri Koskisen suunnittelema ja [[Iittalan_lasitehdas|Designor Oy Iittalan ]]toteuttama taidelasiesine. 

 

{{Tynkä}} [[Coordinares::61.089742, 24.129914| ]]

[[Category:Taidetapahtumat]] [[Category:Kirjallisuustapahtumat]]

Jukolan kirjasto

2018-10-12T12:06:41Z

Hannakaisti: /* Lähiöpäivä */

[[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Jukolan kirjasto]] perustettiin vuonna 1991 [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan]] [[Jukola|Jukolan]] kaupunginosaan. Jukolan kirjasto suljettiin vuonna 2018 samalla kun Nummen kirjasto avattiin Nummikeskuksessa. Jukolan kirjaston tiloihin suunnitellaan Läntistä Kumppanuustaloa, joka palvelee alueen asukkaita. Sen päätoimijana on Hämeen Setlementti ry.

Jukolan kirjasto oli lainaus- ja kävijämääriltään kaupungin suurin lähikirjasto, jota ylläpidettiin pääasiassa kolmen kirjastoammattilaisen voimin. Jukolasta lainattiin vuonna 2009 liki 132 000 nidettä. Hankintamäärärahoja on ollut käytössä noin 30 000 euroa.

Kirjaston erityispiirteenä oli, että Jukolan asiakkaissa on paljon lapsia, jotka ovat käyneet päiväkoti- ja koululaisryhmittäin kirjastossa. Kirjasto on tarjonnut näille ryhmille opastusta kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun. Lisäksi monet ryhmät ovat tulleet säännöllisesti kahden viikon välein järjestettyihin elokuvaesityksiin. Eri-ikäisille lapsille suunnatut työpajat ovat olleet niin ikään suosittuja. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.98358" lon="24.41892">Jukolan kirjasto</marker>
</widget> 

 

[[Image:Pallon taytto 3.jpg|thumb|right|200px]]

 

 

 

 

== Lähteet ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. 2010. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/arena/toimintakertomus2009.pdf Toimintakertomus 2009].

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston [http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome verkkokirjasto]. [http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/jukola Jukolan kirjasto] Jukolan kirjasto - 20 vuotta. 2011. Esite 

 

{{Tynkä}}

[[Category:Kirjastot]] [[Category:Hämeenlinna]]

Jukolan kirjasto

2018-10-12T12:05:41Z

Hannakaisti:

[[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Jukolan kirjasto]] perustettiin vuonna 1991 [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan]] [[Jukola|Jukolan]] kaupunginosaan. Jukolan kirjasto suljettiin vuonna 2018 samalla kun Nummen kirjasto avattiin Nummikeskuksessa. Jukolan kirjaston tiloihin suunnitellaan Läntistä Kumppanuustaloa, joka palvelee alueen asukkaita. Sen päätoimijana on Hämeen Setlementti ry.

Jukolan kirjasto oli lainaus- ja kävijämääriltään kaupungin suurin lähikirjasto, jota ylläpidettiin pääasiassa kolmen kirjastoammattilaisen voimin. Jukolasta lainattiin vuonna 2009 liki 132 000 nidettä. Hankintamäärärahoja on ollut käytössä noin 30 000 euroa.

Kirjaston erityispiirteenä oli, että Jukolan asiakkaissa on paljon lapsia, jotka ovat käyneet päiväkoti- ja koululaisryhmittäin kirjastossa. Kirjasto on tarjonnut näille ryhmille opastusta kirjastonkäyttöön ja tiedonhakuun. Lisäksi monet ryhmät ovat tulleet säännöllisesti kahden viikon välein järjestettyihin elokuvaesityksiin. Eri-ikäisille lapsille suunnatut työpajat ovat olleet niin ikään suosittuja. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.98358" lon="24.41892">Jukolan kirjasto</marker>
</widget> 

 

== Lähiöpäivä ==

[[Image:Pallon taytto 3.jpg|thumb|right|200px]]

 

 

 

 

== Lähteet ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. 2010. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/arena/toimintakertomus2009.pdf Toimintakertomus 2009].

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston [http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome verkkokirjasto]. [http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/jukola Jukolan kirjasto] Jukolan kirjasto - 20 vuotta. 2011. Esite 

 

{{Tynkä}}

[[Category:Kirjastot]] [[Category:Hämeenlinna]]

Tuomelan kirjasto

2018-08-23T12:24:27Z

Hannakaisti:

Tuomelan lähikirjasto Hämeenlinnan [[Hätilä|Hätilässä]] perustettiin vuonna 1957. Kirjasto muutti [[Hämeenlinnan Yhteiskoulu|Yhteiskoulun]] tiloihin vuonna 2013 Tuomelan koulun remontin vuoksi. Kirjaston nimi muuttui samalla Hätilän kirjastoksi. Kirjasto suljettiin vuonna 2016 HYK:in koulun peruskorjauksen ja uudelleenrakentamisen vuoksi.

Hämeenlinnan kaupunki on varannut vuoden 2017 talousarviossa määrärahaa Tuomelan kirjaston perustamiselle Hämeenlinnan yhteiskoulun yhteyteen. Tuomelan kirjasto palvelisi eteenkin Hämeenlinnan itäisen kantakaupungin asukkaita.

Sijaintinsa vuoksi Tuomelan / Hätilän kirjasto on aina ollut suosittu lasten ja nuorten paikka, mutta asiakaskunnasta kuitenkin noin puolet on vanhempaa ikäluokkaa. Kun Tuomelan kirjasto perustettiin 1950-luvun lopulla, sen kokoelmat olivat perustamishetkellä varsin vaatimattomat, noin 2500 nidettä. Aineisto kierto oli kuitenkin huimaa: vuonna 1959 lainoja oli peräti 30 500 kappaletta, joista noin 2/3 lasten ja nuorten tekemiä. 2010-luvulla kirjaston kokoelma käsitti 19 000 nidettä ja lainoja oli vuosittain noin 90 000.

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.00644" lon="24.48170">Tuomelan kirjasto</marker>
</widget>

== Lähteet ==

[http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/tuomela Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]

{{Tynkä}}
[[Coordinates::61.00644, 24.48170| ]]
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kirjastot]]

Tuomelan kirjasto

2018-08-23T12:23:58Z

Hannakaisti:

Tuomelan lähikirjasto Hämeenlinnan [[Hätilä|Hätilässä]] perustettiin vuonna 1957. Kirjasto muutti [[Hämeenlinnan Yhteiskoulu|Yhteiskoulun]] tiloihin vuonna 2013 Tuomelan koulun remontin vuoksi. Kirjaston nimi muuttui samalla Hätilän kirjastoksi. Kirjasto suljettiin vuonna 2016 HYK:in koulun peruskorjauksen ja uudelleenrakentamisen vuoksi. Hämeenlinnan kaupunki on varannut vuoden 2017 talousarviossa määrärahaa Tuomelan kirjaston perustamiselle Hämeenlinnan yhteiskoulun yhteyteen. Tuomelan kirjasto palvelisi eteenkin Hämeenlinnan itäisen kantakaupungin asukkaita.

Sijaintinsa vuoksi Tuomelan / Hätilän kirjasto on aina ollut suosittu lasten ja nuorten paikka, mutta asiakaskunnasta kuitenkin noin puolet on vanhempaa ikäluokkaa. Kun Tuomelan kirjasto perustettiin 1950-luvun lopulla, sen kokoelmat olivat perustamishetkellä varsin vaatimattomat, noin 2500 nidettä. Aineisto kierto oli kuitenkin huimaa: vuonna 1959 lainoja oli peräti 30 500 kappaletta, joista noin 2/3 lasten ja nuorten tekemiä. 2010-luvulla kirjaston kokoelma käsitti 19 000 nidettä ja lainoja oli vuosittain noin 90 000.

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.00644" lon="24.48170">Tuomelan kirjasto</marker>
</widget>

== Lähteet ==

[http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/tuomela Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]

{{Tynkä}}
[[Coordinates::61.00644, 24.48170| ]]
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2018-08-20T11:05:54Z

Hannakaisti:

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta alkaen pääkirjasto sekä Nummen, [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä. 

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjataan vuosien 2018-2020 aikana. Pääkirjasto siirtyy 3.9.2018 alkaen peruskorjauksen ajaksi Wetterille (Wetterhoffinkatu 2).

== Palvelut ==

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa.  

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi. 

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimii myös [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018-2020 uusitaan talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palaa Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä vuoden 2020 lopussa.

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanamo-kirjastot, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI-artikkelitietokanta. 

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin. 

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*https://www.vanamokirjastot.fi/
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2017-11-27T16:48:18Z

Hannakaisti:

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä. 

== Palvelut ==

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja verkkokirjasto. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa.  

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöisstä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi. 

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimii myös lounasravintola Lanterna sekä [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI -artikkelitietokanta. 

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin. 

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*http://www.hameenlinna.fi/kirjasto
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]