<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Hamarainen</id>
	<title>Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Hamarainen"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/Toiminnot:Muokkaukset/Hamarainen"/>
	<updated>2026-04-30T03:26:02Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.2</generator>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Kartanot&amp;diff=1360</id>
		<title>Luokka:Kartanot</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Luokka:Kartanot&amp;diff=1360"/>
		<updated>2013-02-01T19:36:10Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Hamarainen: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;[[Image:Hovinkartano paarakennus.jpg|thumb|right|300px|Hovinkartano Hauholla. Kuva: Jouni Lehtonen]][[Hämeen linna|Hämeen linnan]] vaikutuspiiriin keskittyy yksi maamme vanhimmista kartanovyöhykkeistä. Hämeen kartanokulttuurin juuret löytyvät keskiajalta, vaikkakin suuri osa kartanoista on perustettu&amp;amp;nbsp;Hämeeseen&amp;amp;nbsp;1600- ja 1700-luvuilla. Kartanoiden alueisiin kuuluivat pellot, puutarhat ja lehtevät puistot sekä asuin- ja talousrakennukset. Kartanot olivat aikanaan merkittäviä&amp;amp;nbsp;oman toiminta-alueensa&amp;amp;nbsp;edelläkävijöitä ja vaikuttajia. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seuraavassa listassa on&amp;amp;nbsp;lueteltu&amp;amp;nbsp;Kanta-Hämeen alueen kartanoita, joista on vielä rakennuksia jäljellä. Suurin osa niistä on yksityisomistuksessa, eikä niihin näin ollen pääse tutustumaan. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Forssan seutu  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Forssa  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Matkun kartano (Kreivilä)|Matkun kartano (Kreivilä)]]&amp;amp;nbsp; &lt;br /&gt;
*[[Kojon kartano|Kojon kartano]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Humppila  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Urpolan kartano &lt;br /&gt;
*Venäjän kartano&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Tammela  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Mustiala &lt;br /&gt;
*Saaren kartano&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Ypäjä  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Kartanonkylä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Jokioinen  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Jokioisten kartano]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Hämeenlinnan seutu&amp;lt;br&amp;gt;  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Hämeenlinna  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;widget type=&amp;quot;googlemap&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.11930&amp;quot; lon=&amp;quot;24.33938&amp;quot;&amp;gt;Lepaa &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.23540&amp;quot; lon=&amp;quot;24.43636&amp;quot;&amp;gt;Lautsia &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.16800&amp;quot; lon=&amp;quot;24.67014&amp;quot;&amp;gt;Hovinkartano &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.02770&amp;quot; lon=&amp;quot;24.44286&amp;quot;&amp;gt;Katajisto &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;60.97347&amp;quot; lon=&amp;quot;24.29041&amp;quot;&amp;gt;Inkala &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.02802&amp;quot; lon=&amp;quot;24.42003&amp;quot;&amp;gt;Kirstula &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;61.02327&amp;quot; lon=&amp;quot;24.44680&amp;quot;&amp;gt;Aulanko &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;60.99538&amp;quot; lon=&amp;quot;24.50097&amp;quot;&amp;gt;Katinen &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;60.97611&amp;quot; lon=&amp;quot;24.55889&amp;quot;&amp;gt;Vanajanlinna &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;60.95577&amp;quot; lon=&amp;quot;24.58586&amp;quot;&amp;gt;Harviala &amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/widget&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Vanha Hämeenlinna:&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Aulanko]], ent. Mäkelä, ent. Karlberg &lt;br /&gt;
*[[Katajiston kartano|Katajisto]] (ratsutila) &lt;br /&gt;
*[[Katisten kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Kirstula]] &lt;br /&gt;
*[[Vanajanlinna|Äikäälä]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Hauho:&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Alastalo &lt;br /&gt;
*[[Hahkialan kartano|Hahkiala]] &lt;br /&gt;
*Honkasaaren kartano &lt;br /&gt;
*[[Hovinkartano]] &lt;br /&gt;
*Iso-Kourula &lt;br /&gt;
*[[Kyttälän kartano|Kyttälä]] &lt;br /&gt;
*[[Lautsia]] &lt;br /&gt;
*[[Lehdesmäki|Lehdesmäki]] &lt;br /&gt;
*[[Leppäniemen kartano|Leppäniemi]] &lt;br /&gt;
*[[Miekka]] &lt;br /&gt;
*[[Vuolijoen kartano|Vuolijoen kartano]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kalvola:&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Kuurilan kartano|Kuurila]] &lt;br /&gt;
*[[Niemen kartano|Niemen kartano]] &lt;br /&gt;
*Janha (Kutisten kartano) &lt;br /&gt;
*Kankainen &lt;br /&gt;
*Ahlajärvi &lt;br /&gt;
*[[Kutila|Kutila]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Lammi:&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Porkkalan kartano|Porkkala]] &lt;br /&gt;
*[[Vanhakartano|Vanhakartano]] (Gammelgård) &lt;br /&gt;
*[[Kivismäen kartano|Kivismäki]] &lt;br /&gt;
*Kauppila &lt;br /&gt;
*Kurkijärvi &lt;br /&gt;
*[[Mommilan kartano|Mommila]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Renko:&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Kaloinen (Lehtikummun kartano)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Tuulos:&#039;&#039;&#039; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Toivoniemen kartano|Toivonniemi]] &lt;br /&gt;
*[[Eerolan kartano Tuuloksessa|Eerola]] &lt;br /&gt;
*[[Pohjoisten kartano]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Hattula  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Sattula|Nikkilä]] &lt;br /&gt;
*[[Lepaa]] &lt;br /&gt;
*[[Ahlbackan kartano|Ahlbacka]] &lt;br /&gt;
*Alhainen &lt;br /&gt;
*Ellilä &lt;br /&gt;
*Lahdentaka &lt;br /&gt;
*[[Metsänkylän kartano|Metsänkylän kartano]] &lt;br /&gt;
*Monaala &lt;br /&gt;
*[[Tenholan kartano|Tenhola]] &lt;br /&gt;
*Pelkolan kartano &lt;br /&gt;
*Suontaka &lt;br /&gt;
*[[Vesunta|Vesunta]] &lt;br /&gt;
*Ylikartano &lt;br /&gt;
*Alikartano &lt;br /&gt;
*Laurila &lt;br /&gt;
*Merven kartano &lt;br /&gt;
*Kalliola &lt;br /&gt;
*Herniäisten kartano &lt;br /&gt;
*Uusi-Torkkola &lt;br /&gt;
*[[Inkalan kartano|Inkala]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Janakkala  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*[[Hakoisten kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Harvialan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Hyvikkälän kartano|Hyvikkälän (Hällilän) kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Irjalan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Iso-Hiiden kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Kernaalan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Klemolan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Konttilan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Kuumolan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Leppäkosken kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Löyttymäen kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Monikkalan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Rehakan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Sauvalan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Taappolan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Tervakoski#Tervakosken_kartano|Tervakosken kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Toivan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Vanantaan kartano]] &lt;br /&gt;
*[[Viralan kartano]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Riihimäen seutu  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Riihimäki  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Riihivirta &lt;br /&gt;
*Mattila &lt;br /&gt;
*Hiivola &lt;br /&gt;
*Isolan kartano&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Hausjärvi  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Hanneberg &lt;br /&gt;
*[[Ryttylän kartano|Ryttylä]] &lt;br /&gt;
*Majamäki &lt;br /&gt;
*[[Karan kartano|Kara]] &lt;br /&gt;
*Mattila &lt;br /&gt;
*[[Erkylän kartano|Erkylä]] (Erkkylä)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Loppi  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Launonen &lt;br /&gt;
*Santamäki &lt;br /&gt;
*Kormu &lt;br /&gt;
*Leppäniemi &lt;br /&gt;
*Salon kartano &lt;br /&gt;
*[http://www.salmio.eu Salmio]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet  ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
*Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttely Kartanoita ja torppia Hämeessä. &lt;br /&gt;
*Anneli Heräjärvi: Seutu tulvillaan kartanoita. Hämeenlinnan kaupunkiuutiset 13.5.2009&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Kadut_ja_rakennukset]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Hamarainen</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lepp%C3%A4koski&amp;diff=3294</id>
		<title>Leppäkoski</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Lepp%C3%A4koski&amp;diff=3294"/>
		<updated>2013-02-01T19:23:24Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Hamarainen: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Leppäkoski on [[Janakkala|Janakkalassa]] sijaitseva noin 500 asukkaan kylä. Leppäkosken vehreiden puistoalueiden ja peltojen läpi virtaa [[Puujoki|Puujoki]], joka on aikoinaan mahdollistanut teollisuuden syntymisen alueelle. Kylässä on kartano, jossa syntyi Suomen kansakoulun isä, Uno Cygnaeus vuonna 1810. Näyttelijä [[Ida Aalberg|Ida Aalberg]]&amp;amp;nbsp;syntyi kartanon sivurakennuksessa vuonna 1857 ja vietti lapsuutensa rautatien valmistumisen jälkeen läheisessä vuonna 1862 rakennetussa ratamestarin talossa, jossa on nykyään [[Ida Aalbergin museo|Ida Aalbergin museo]]. Asemanseutu vanhoine rakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä.&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;amp;nbsp;&amp;lt;widget type=&amp;quot;googlemap&amp;quot;&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;marker lat=&amp;quot;60.863358&amp;quot; lon=&amp;quot;24.70695&amp;quot;&amp;gt;Leppäkoski&amp;lt;/marker&amp;gt;&lt;br /&gt;
&amp;lt;/widget&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;amp;nbsp; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Leppäkosken esihistoriaa  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Janakkalasta on löytynyt runsaasti esihistoriallista esineistöä, jotka viittaavat ajanjakson 4000-1500 e.Kr. aikaiseen kivikautiseen asutukseen.&amp;amp;nbsp;Leppäkosken Rankinojalta on löydetty kivikautisen asutuksen jäännöksiä: n. 40 kampakeraamista saviastian palaa ja kiviase.&amp;amp;nbsp;Leppäkosken kartanon tallin alta on löydetty kivitaltta.Janakkalan alueelle tehtiin todennäköisesti metsästys- ja kalastusretkiä. Vasarakirveskulttuurin eli nuorakeraamisena aikana&amp;amp;nbsp;läntiseen&amp;amp;nbsp;Suomeen saapui germaanista väestöä, joka harjoitti myös maanviljelyä ja karjanhoitoa. Näihin aikoihin viittaavia esineitä on löydetty Janakkalan alueelta.&amp;amp;nbsp;Leppäkosken Vanaantakaa on löydetty runsaasti myöhemmän rautakauden esineitä&amp;amp;nbsp; sekä viikinkiajan [[Kalvolan Könnölänmäen muinaisjäännös|ruumishautoja]]. Rautakaudella, n. 100 e.Kr. tuli maahan Virosta suomalaisten nykyiset esi-isät, jotka vähitellen alkoivat asuttaa myös Janakkalan seutua. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kartanomaisemaa  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leppäkoski on vanhaa maanviljelysseutua tiloineen ja kartanoineen. Kartanot syntyivät aikoinaan&amp;amp;nbsp;kahden tai useamman talon yhdistämisestä.&amp;amp;nbsp;[[Leppäkosken kartano|Leppäkosken kartano]] oli 1500-luvulla vanhaa rälssiä ja se muodostui vain yhdestä talosta.&amp;amp;nbsp;Kartanon ensimmäinen tunnettu omistaja oli tuomari Knuutti Antinpoika, nyt sen on Sipilän omistuksessa. Kartano oli 1800-luvun alkupuolella Cygnaeusten omistuksessa.&amp;amp;nbsp;Päärakennus puistoineen&amp;amp;nbsp;on rakennettu 1800-luvun alussa, ja vuonna 1873 rakennus muutettiin kaksikerroksiseksi. Vanha puusilta johtaa kosken yli ja kaunis maisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sipilän tila koivukujineen Puujoen rantapeltojen läheisyydessä on rakennettu vuonna 1890. Erikoiseksi tilan rakennukset&amp;amp;nbsp;tekee rakennusmateriaalina käytetty tiili, joka on saatu tilan omasta tiilitehtaasta. Ida Aalberg sai sysäyksen teatteriuralleen Sipilän iltahuveissa vuonna 1874. Sipilän &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lähellä Leppäkosken kylää&amp;amp;nbsp;on myös&amp;amp;nbsp;1901 valmistunut&amp;amp;nbsp;[[Vanantaan kartano|Vanantaan kartano]], ranskalaiseen barokkityyliin rakennettu komea rakennus. Hämeenlinna Aulangon puiston perustanut&amp;amp;nbsp;Hugo Strandenskjöld oli kotoisin tästä kartanosta. Nykyisin se on Ehrnroothin suvun omistuksessa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Tiilitehtaat  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rautatien valmistuminen&amp;amp;nbsp;ja Leppäkosken&amp;amp;nbsp;alueen savipitoinen maaperä mahdollistivat&amp;amp;nbsp;alueen kehittymisen 1800-luvun jälkipuolella tärkeäksi tiiliteollisuuden keskukseksi. Ensimmäisen tiilitehtaan perusti kartanonherra Nils Johan Spåre lähelle Leppäkosken kartanoa, Rahitun pellolle johtaneen tien päähän. Tehtaalla oli myös oma rautatie.&amp;amp;nbsp;Sipilän tiilitehdas perustettiin vuonna 1860, ja&amp;amp;nbsp;Tallinnasta tullut kauppias Edmund Luther perusti [[Rauhaniemen tiilitehdas|Rauhaniemen tiilitehtaan]] vuonna 1874. Nämä tehtaat muodostivat yhdessä todellisen tiilikylän, joista on nykyisin jäljellä vain Rauhaniemen tehtaan rauniot, joiden keskeltä nousee berliiniläisen Hoffmannin suunnittelema koristeellinen piippu. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Aluksi tiilet tehtiin käsin, mutta niiden koneellinen tuotanto alkoi pian. Rauhaniemen tehtaan yhteyteen nousi myös höyrysaha ja mylly. Tiilitehdas sai vuonna 1903 nimen Rauhaniemi Oy, sahasta tuli Puujoki Oy,&amp;amp;nbsp;tosin vasta&amp;amp;nbsp;vuonna 1946. Sipilän ja Rauhaniemen tehtaat yhdistyivät vuonna 1960 Rauhaniemi-Sipilä Oy:ksi, tuotanto kasvoi alun 3 miljoonasta 12:een. Konkurssi vuonna 1971&amp;amp;nbsp;lopetti lähes satavuotiaan yrityksen toiminnan, ja tehtaan katto tuhoutui tulipalossa samana vuonna. Vuonna 2005 tehdasrakennus sai uuden katon yrittäjä Asko Nurmen toimesta, ja samalla &amp;quot;Suomen kaunein piippu&amp;quot; korjattiin. Rakennuksen rungosta ja piipusta tuli Leppäkosken tiilitehtaan muistomerkki. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Seurakuntatalo &amp;lt;br&amp;gt;  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jo 1800-luvun lopulla leppäkoskelaiset kaipasivat omaa rukoushuonetta kokoontumisia varten, sillä kirkko oli hankalan matkan päässä. Vuonna 1923 vihittiin E.A. Tolpon piirustusten mukaan talkoilla&amp;amp;nbsp;tehty kaunis puurakennus käyttöön. Vuonna 1919 perustettu seurakuntayhdistys toimi aktiivisesti aina 1960-luvulle asti, jolloin kylä hiljeni ja&amp;amp;nbsp;yhdistys lopetettiin. Pikaista peruskorjausta vaativa rakennus luovutettiin seurakunnalle. Vuodenvaihteessa 2012-13 aloitettiin seurakuntatalon myynnin valmistelu.&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Elämä nykyään  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leppäkosken kylä on ylpeä yhteisöllisyydestään,&amp;amp;nbsp;perinteistään, kulttuurihistoriallisista ja luonnonluomista&amp;amp;nbsp;maisemistaan. Haukankallio, Rahitunlammen uimaranta kuntopolkuineen sekä Puujoki ovat asukkaiden virkistyspaikkoja. Juhannusjuhlat Puujoen rannalla, kyläpäivät ja laskiaisriehat, harrastuspiirit kutomisesta zumbaan kokoavat väkeä yhteen. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Leppäkoskella on&amp;amp;nbsp;4 opettajan ja 53 oppilaan koulu sekä Haukankallion erityiskoulu, jossa on luokat 1-9. Koska elintarvikepalvelut ovat 10 kilometrin päässä, käy kylällä kauppa-auto ja kirjastoauto sekä ns. tassubussi, joka vie palvelujen lähelle.&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Syyskuussa 2012 julkaistiin lähes 600 sivuinen kyläkirja &#039;&#039;Leppäkoski - Tiilikylä Puujoen rantamilla&#039;&#039; (ISBN 978-952-93-0821-7). Kirjassa tulevat tutuksi mm. Leppäkosken tiilitehtaat, kartanot, maatilat, urheiluseurat, yritykset, koulut, rautatie ja merkkihenkilöt.&amp;lt;br&amp;gt;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Lähteet  ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kotiseutumme Janakkala, Renko. Keuruu 2006. ISBN 952-5621-09-X &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kerkkonen, veikko, Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9 &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&amp;lt;br&amp;gt; &lt;br /&gt;
[[Coordinates::60.863358, 24.70695| ]]&lt;br /&gt;
[[Category:Janakkala]] [[Category:Janakkalan_kylät]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Hamarainen</name></author>
	</entry>
</feed>