https://www.hamewiki.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=HMLkirjasto 2026-05-01T13:22:02Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.39.2 https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Muisto_Hy%C3%B6m%C3%A4est%C3%A4:_sitkainta_pist%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4&diff=19671 2017-01-02T20:30:07Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>== Sitkainta pistämässä ==<br /> <br /> Ennen vanhaan oli maataloustöissä sellaisiakin hommia, joita ei kohta moni muistakaan. Kun olin yhdeksän vanha pojannassikka, sanoi isäni eno, Tyrnin isäntä minulle kerran keväällä näin: ”Tuletkos poika pistään sitkainta, kun menen kauraa kylvään Aroniemeen?” Minä lupasin, en kehdannut tunnustaa, etten tiennyt sitkaimen pistämisestä yhtään mitään. Ajattelin vaan, että kyllä isä neuvoo, niin kuin sitten neuvoikin. Hän sanoi, että Tyrnin isäntä on jo hyvin vanha mies ja näkö heikentynyt. ”Ehkä on vielä mustaa kauraa siemeninä, niin hän ei näe, mihin asti on jyvät heittänyt. Hän antaa sinulle nipun päretikkuja. Pistelet niitä sitte aina siihen rajaan, mihin siemenet on lentänyt. Ei niitä taajaan tartte panna. Juokset sitte kokoileen niitä pois takaisin käteesi, sillä aikaa kun isäntä täyttää kylvövakkaansa.” Niin siinä sitten kävikin. Sain päretikkunipun käteeni ja isäntä kysäisi, että osaanko pistää sitkainta. Sanoin osaavani ja niin sitä alettiin kaurankylvö. Isäntä jutteli, että &quot;on sitä joskus veletty kepilläkin sitkainviivaa peltoon, mutta nää päreet näkyy paremmin&quot;. Pelto oli ennen kylvöä ajeltu piikkiäkeellä, niin että siinä oli urat, mihin siemen meni riveihin. Kun kylvöt oli tehty, valjasti isäntä hevosen ladan eteen ja sanoi: ”Sinä saakkin nuaremmakses ajella tällä siemenet piiloon, minä menen hevoshaan aitaa korjaan. Heitänkin ton kiven pois latan päältä. Saat itte seisoo siinä päällä, kun olet vielä köykönen poika. Pilät vaan varas, ettes lennä päätäs noihin kivikasoin, jos lalan päältä putoot.” <br /> <br /> Niin tuli sitkain pistettyä ja kylvöspelto lalattua, enkä lentänyt päätäni kiveen. Peltoon taisin mätkähtää jonkun kerran, kun lalan toinen pää osui piilokiveen, mutta lystiä se vaan oli. Sain ruuan ja markan siltä päivältä. Se oli hopeamarkka, jossa oli kotkan kuva ja sillä kaksi päätä ja kruunu. Sillä markalla sai silloin sata penninkorppua. On mulla vieläkin semmonen markka.<br /> <br /> Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) 1970-luvulla.&lt;br /&gt;<br /> Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Hauho]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Muisto_Hy%C3%B6m%C3%A4est%C3%A4:_lammastaloutta&diff=19668 2016-12-29T08:14:45Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>== Lammastaloutta ==<br /> <br /> Lammastaloudesta en tiedä oikeastaan mitään. Meillä oli sodan jälkeen jonkun vuotta yksi lammas villojen takia. Villalla sai vaihdettua lankoja Tampereelta Liljeroosin kehräämöstä. Minulla on monta sukulaista maanviljelijöinä ja karjankasvattajina, mutta kenelläkään heistä en tiedä olevan enää ainoatakaan lammasta, ei villan, ei lihan eikä vuodankaan takia. <br /> <br /> Ennen vietiin kotona teurastetun lampaan nahka nahkurille, jos tarvittiin vällynainetta tai myytiin nahkan ostajille. En tiedä onko täälläpäin enään kenelläkään keritsimiä tallella edes muistoesineenä. Sodan jälkeen näin Lotilan kartanossa sellaisen käsikäyttöisen keritsemiskoneen, joka oli samannäköinen kuin hiuslippauskonekin, mutta puolta leveämpi ja vankempi.<br /> <br /> Lampaat saivat ennen vanhaan hoitaa niin jalostuksensa kuin astutuksensakin laumassa olevan isoimman pässin johdolla ja avustuksella. Lampaat hoitivat poikimisensa itse, imettivät karitsansa, joita oli useimmiten vähintään kaksi, ja vieroittivat ne myös aikanaan. Lampaitten häntiä ei minun kotikylässäni tietääkseni lyhennetty. Pässien leikkaamisen eli kuohitsemisen hoitivat kiertävät kuoharit, jotka olivat usein vienankarjalaisia, kuten reppuryssätkin. Ainakin Hauhon Miehoilan kylän lampaitten ja vasikoiden korvamerkkien kuvat löytyvät kirjasta Vanhaa Hauhoa sivulta 56, ja edellisellä sivulla on muita tietoja sen aikaisesta lammashoidosta.<br /> <br /> Kotikyläni Hyömäen lampaat laidunsivat kait koko kesän kylän lähellä olevassa Liinavuoressa. Sinne ne ajettiin aamulla, ja illalla meni joku avaamaan portin ja sieltä ne sadat lampaat vilistivät ulos, ja kukin katras löysi tavallisesti itse oman kotipihansa, jossa sai lisäruuakseen vähän kerpoja tai heinää sekä vettä. Lampaita ei saareen kuljettaneet juuri muut kuin Tyrnin talo, jolla oli kaksikin lammassaarta. Kuten tästä näkyy, en tiedä nykyisestä lammashoidosta mitään. En muista koska ja missä olen viimeksi lampaan edes nähnyt.<br /> <br /> Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) vuonna 1973.&lt;br /&gt;<br /> Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Hauho]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Muisto_Hy%C3%B6m%C3%A4est%C3%A4:_kun_is%C3%A4_l%C3%A4hti_Ameriikkaan&diff=19667 2016-12-29T08:12:21Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>== Kun isä lähti Ameriikkaan ==<br /> <br /> Synnyinseutuni oli vanha taaja hämäläiskylä [Hyömäki], jossa noin 10 hehtaarin alueelle oli ahdettu 19 maatilan, kahden kyläkauppiaan ja 35 itsellisen kaikki rakennukset, paitsi ei niittylatoja. Itsellismiehet kävivät maatalous- ja metsätöissä, tukinuitolla ja talollisten korpia kuokkimassa. Oli siellä pari suutariakin, kolme naisompelijaa ja muutama rakennusmies, jotka talvisin tekivät puusepän töitä, kuten akkunoita, ovia, huonekaluja, ruumisarkkuja ja astioita, jos sattui sellaisia töitä löytymään. Useinkin rakennusmies oli talvisin 2–3 kuukautta työttömänä. <br /> <br /> Kun perheeseemme syntyi toinenkin lapsi ja työnsaanti oli huonoa, päätti isäni lähteä Ameriikkaan taaloja tienaamaan. Olin silloin 3-vuotias. Lapsuuskodistani siltä ajalta muistan vain, että lattialla oli usein höylänlastuja. Vaari ja mummo asuivat aivan naapurissa, mutta en muista koskaan olleeni kummankaan sylissä. Kun mummo kuoli, niin äiti vei minut sylissään katsomaan hänen laudalla lepäävää ruumistaan. Se oli kevät 1910, kun isä möi pienen talomme. Melkein kaikilla itsellisillä oli vain kahden huoneen mökki ja niistäkin toinen oli useinkin talven kylmillään. Ei kai ollut varaa ostaa tarpeeksi puita. Ahdastahan se oli, varsinkin suuren perheen yhdessä huoneessa asua, mutta silloin olikin tapana sanoa: ”Kyllä hyvä sopu tilaa tekee ja rakkaus vällyjä levittää.” <br /> <br /> Lieneekö meillä ollut alun perin tarkoitus lähteä koko perhe yhtaikaa? Hämeenlinnasta lähdimme matkaan junassa, mutta jäimme pois Riihimäessä ja jäimme sinne asumaan joksikin aikaa. Ehkäpä isä oli jo lähtiessämme kuullut huonoja uutisia Amerikankin työtilanteesta ja alkoi odotella tarkempia tietoja siellä asuvilta sukulaisilta. Hän lieneekin saanut kirjeen, jossa kehotettiin siirtämään lähtöään vuodella. Niinpä jonkin ajan kuluttua matkustimme junalla takaisin Hämeenlinnaan ja sieltä laivalla Valkeakoskeen, jossa oli tiedossa jotain työtä tehtaassa. En tiedä, mitä työtä se oli, olisiko ollut paperipuun kuorintaa. Muistelen kuulleeni isän sanovan äidille, että siellä vanhat tekijät sortavat tulokkaita, joille aina sattuu isompitöiset pienten pöllien pinot. Asuimme kanavan alapuolella, järven rannassa Nurmisen talossa. Siinä oli kaksi kamaria ja keittiö. Me asuimme toisessa kamarissa ja Nurmiska toisessa. Keittiö oli kai yhteisessä käytössä. Nurminen itse oli matkustanut Ameriikkaan rahaa hankkimaan. Rouva piti lapsista, vaikkei hällä itsellään vielä silloin tainnut olla lasta. Minut hän usein huuteli omalle puolelleen maistelemaan jotain hyvää, piparkakkuja, marjamehua tai sosetta. Talossa oli laituri ja vene rannassa. Iltaisin ja sunnuntaisin minä 3-vuotias kävin jo opettelemassa onkimista isän kanssa. Järvellä höyrysi usein sekä hinaaja että matkustajalaivoja. Joskus menimme kanavalle katselemaan, kuinka lossit suljettiin ja avattiin vuoron perään ja laivoja meni siitä alas ja ylöspäin. Laivojen nimistä jäi mieleen ainakin Vanaja, Vellamo ja Veijo. Isä ei siellä tehtaalla kauan viihtynyt vaan lähti pois kun pääsi rakennustyöhön. Hän taisi olla rakentamassa Valkeakosken lähistössä sitä maatilan päärakennustakin, jonka yhdessä kamarissa asuimme jonkun kuukauden ajan lähdettyämme Valkeakoskesta talvella 1911. <br /> <br /> Isä oli saanut hyviä uutisia Ameriikasta ja alkoi kiireesti touhuta lähtöpapereita kuntoon. Siinä hötäkässä on kai vahingossa tullut hänen ulkomaanmatkapassiinsakin syntymäpaikaksi Sääksmäki, vaikka se on Hauho. Seitsemäs päivä huhtikuuta, aamulla aikaiseen hän sitte lähti hevoskyydissä Lempäälään ja sieltä junalla Hämeenlinnaan passiaan noutamaan kuvernöörinvirastosta. Seuraavana päivänä se passi on jo leimattu Hangon poliisikamarissa. Oli siinä tullut mutkiakin matkaan. Se Cunard-linjan nelipiippuinen iso laiva, jolla piti jatkaa Liverpoolista matkaa New Yorkiin, oli jostain syystä joutunut korjattavaksi. Niin täytyikin matkustaa pienemmällä saksalaisella laivalla Stettinistä Kanadaan ja sieltä vasta USA:han. <br /> <br /> Minä, alle nelivuotias poikanen olin jo monta päivää ennen isän lähtöä ollut huolissani ja levoton. Isäkö, paras kaverini lähtisi kauas pois? Lähdön edellisenä iltana en tahtonut päästä uneen ja aamulla aikaisin heräisin, mutta isä oli jo poissa. Olin edellispäivänä nähnyt naapurin isännän, joka oli lupautunut kyytimieheksi ja odottelin, että hän sittenkin toisi isäni takaisin. Isäntä tulikin, mutta yksin. Minulle hän toi isän ostaman karamellipussin, mutta heitin sen lattialle, kiipesin sänkyyn ja aloin itkeä katkerasti. Äiti yritti lohduttaa minua, neuvoi katselemaan seinällä olevaa isän suurennettua kuvaa silloin, kun on kovasti ikävä. Sanoin äidille: ”Se on pikkuveljen isä. Minun isäni meni pois.” Eihän se kuva isäni näköinen ollutkaan. Se oli otettu ja suurennettu hänen ollessaan 22-vuotiaana ensimmäisen kerran Amerikassa. Ennen pitkää lapsen surut unohtuu. Leikkikaverinani oli, silloin kun töiltään ehti, 11-vuotias serkkuni. Hänen oli oltava useinkin isänsä apuna pellolla päivät pitkät. Pääsin hänen ja isänsä mukana silloin tällöin ongelle talon lähellä olevalle lammelle. Aisakeinukin oli talon navetan takan. <br /> <br /> Syksyllä vähän ennen joulua muutimme Tuulokseen, jossa asuivat äidin vanhemmat, kaksi sisarta ja nuorin veli. Saimme asunnoksemme erään talon aittarivin jatkoksi rakennetun hellahuoneen, jossa oli eteinen ja sen perällä komero. Se oli kai tehty vaarinpirtiksi, mutta oli nyt tyhjillään. Hyvin me, äiti, minä ja pikkuveli mahduimme siellä asumaan. Isäkin alkoi lähetellä kirjeitä, postikortteja ja Amerikan dollareita. Rahat äiti vei pankkiin, mutta suurimman osan niistä kuvakorteista sain minä. Yhdessä kortissa oli nelipiippuisen laivan kuva. Se oli 240 metriä pitkä ja melkein 30 metriä leveä. Sen alla luki: ”Suuri merenkyntäjä Mauretania lähdössä New Yorkin satamasta.” Se oli kait se laiva, jolla isän oli määrä matkustaa. Myöhemmin tuli sen laivan kuva, jolla hän meni. Sen taakse oli kirjoitettu: ”Tämä Lake Manitoba on vain 482 jalkaa pitkä ja 50 jalkaa leveä. Ne nykyiset isot laivat on 790 jalkaa pitkiä ja 70 000 hevosvoiman koneet. Ne kantaa lastia 32 500 tonnia. Siitä näet, kuinka paljon eroa on tämän ja ison laivan välillä. On tääkin sentä vesirajasta korkeimmalle reunalle noin viisi syltä korkea. Mastot on noin 15 syltä pitkät.”<br /> <br /> Äitini oli ompelija, teki sekä naisten pukuja että miesten työvaatteita. Sillä työllään hän elätti meidät, niin että isän lähettämät taalat jäivät kaikki säästöön. Hyvin siellä alkoi aika kulua. Leikkikaverinani oli ainakin kesällä talon nuorin poika, joka oli mua 4 vuotta vanhempi. Ja olihan minulla siellä 4 serkkuakin, jokseenkin minun ikäisiäni. Mummoltani sain ensimmäisen rahakukkaroni ja vaarilta siihen hopeisen markan. Isäntämme puimakone ”rosma” kävi hevosvetoisen kiertorattaan voimalla. Kiertorattaan vetotankoon oli laitettu keikkalauta, jossa tavallisesti istui se nuorin poika hevosta ajellen. Minulla oli lystiä, kun pääsin joskus siihen hevosmiehen paikalle istuun ja ajeleen. <br /> <br /> Kerran pääsin katselemaan, kun talon miehet varjelivat ruismaataan hallalta savun avulla. Vainion pohjoispuolelle, metsän reunaan oli kasattu muutamia märkien olkien kasoja. Niitten alla oli kuivia risuja, jotka sitten ennen puolta yötä sytytettiin palamaan. Siitä levisi vainion ylle, noin miehen pään yläpuolelle melko ohut mutta tuuhea savu- ja höyrypilvikerros, ja ruis taisi säästyä hallalta. Olisin katsellut sitä touhua vaikka koko yön, mutta äiti haki nukkumaan. Se taisi olla vuosi 1912. <br /> <br /> Näin niitten kahden kesän aikana monta muutakin ihmettä. Talon keskimmäinen poika osti käytetyn polkupyörän ja opetteli sillä ajamaan. Sillä taisi olla vaikea opetellakin, kun oli kiinteä takakappa, jossa polkuset pyörivät jatkuvasti. Alamäessä ja muulloinkin jos ei halunnut polkea, oli jalat nostettava runkossa olevien tappien päälle. Vain etupyörässä oli käsijarru, jonka levy laahasi etukumiin. Ainakin kerran näin autonkin ajavan talon ohitse maantietä pitkin. Olin talon väen mukana opettelemassa rukiin kokoamista, kun toinen poika siteli. Silloin alkoi kuulua kaukaista hurinaa ja jätimme työt siihen paikkaan ja juoksimme tien viereen sitä ihmettä katsomaan. <br /> <br /> Silloin kun nikkari-Koskisen verstas paloi, olisin minäkin mennyt katsomaan paloruiskuja, mutta eihän se äiti laskenut. Kylän vapaapalokunta riensi sitä sammuttamaan. Talon isäntä ja vanhin poika ainakin olivat siinä palokunnassa ja palokunnan torvisoittokunnassakin. Olin nähnyt kaksi suurta kiiltävää torvea riippumassa vierastuvan seinällä naulakossa. Palohälytyksen teki joku nuori palomies. Hän ajoi vapaakappaisella polkupyörällä läpi kylän raittin palotorvi hihnasta kaulassa roikkuen. Torven hän nosti tämän tästä huulilleen ja töräytteli sitä. Mies pystyi monen ihmeeksi ajaman yhdellä kädellä ohjaten. Olin kerran äidin ja veljen kanssa palokunnan juhlilla. Se oli juhlallinen näky, kun palokunta juhlapuvuissaan marssi torvisoittokunnan jälessä palokuntavajan luota palokunnantalolle. Siellä oli ensin urheilukilpailuja ulkona ja myöhemmin sisällä muuta iltamaohjelmaa. Taloon, jossa asuimme, rakennettiin uusi hevostalli. Siihen tehtiin sokkeli sementtibetonista, sen laudoituskin oli muistaakseni tehty höylätystä lattialankusta, ettei vaan sementti valuisi ulos. Moni katseli silloin ensi kerran sementtivalua. <br /> <br /> Syyskesällä 1913 isäni kirjoitti kirjeen kehottaen hankkimaan lähtöä Amerikkaan. Äiti ompeli meille pojille merimiesmalliset matkapuvut ja teetti puisen matka-arkun. Odotin ilolla laivamatkaa ja pääsyä isäni luokse. Äiti alkoi touhuta papereita kuntoon, mutta syyskuun lopulla isä yhtäkkiä ilmoittikin tulevansa itse pois Suomeen. Äiti näytti pettyneeltä, sillä matkakuume oli jo iskenyt häneenkin. Pettynyt olin minäkin, siksi että olin halunnut matkustaa sillä isolla Mauretanialla, jonka savupiiputkin olivat niin suuret, että mies mahtuisi ratsastamaan hevosella lävitse. Lokakuun loppupuolella isä sitten yhtäkkiä tuli hevosmiehen kyydissä pihaan. Äiti huuteli minut sisälle ja kehotti menemään ovensuussa penkillä kyytimiehen vieressä istuvan isäni syliin. Minä poikaressukka en tuntenutkaan enää isääni vaan juoksin ensin kyytimiehen luo, joka oli nuorempi. Äiti huudahti: ”Se toinen on isäsi”, ja niin minä syöksyin itkien hänen syliinsä. Itkin onnesta, patoutuneesta ikävästä ja häpeästäkin, etten tuntenut omaa isääni enään. Olinhan kolme ja puoli vuotta katsellut vain isän nuoruudenkuvaa seinällä, eikä hän ollut enään samannäköinen. Pian pienet surut unohtuivat, kun aukaistiin isän matka-arkku. Sieltä löytyi paljon tuomisia, monenlaista lelua meille pojillekin. Ihmeellisin vekotin oli stereoskooppi, jota me lapset aloimme heti sanoa kiikariksi. Sillä katseltiin sitä varten tehtyjä kuvakortteja. Niitä oli useita kymmeniä ja kuvasivat ihmisiä, luontoa ja kaupunkeja ympäri maailman. Kortissa oli aina kaksi samanlaista kuvaa rinnakkain. Kun kuva asetettiin kiikarissa olevaan telineeseen ja katsottiin kahden siinä rinnakkain olevan linssin lävitse, niin se kuva näytti irtoavan kortista. Se näkyi kolmiulotteisena. Se ”kiikari” kortteineen on yhä tallessa lapsuuskodissani.<br /> <br /> Joulun olimme vielä Tuuloksessa. Se joulu oli eräs elämäni iloisimmista jouluista. Isä kaivoi matka-arkustaan esiin kiiltopahvista tehdyn, kokoontaitettuna olleen Betlehemin seimen kuvan ja levitti sen pöydälle pystyyn. Siinä oli Jeesus-lapsi seimessä ympärillään Josef, Maria, itämaan tietäjät ja paimenet lampaineen. Seimen yllä kiilteli kullattu tähti ja sen vierellä siivet leveillään kaunis enkeli. Muistan sen kuvan juhlistaneen lapsuuskotini jouluja ainakin 30 vuoden ajan. Isän matka-arkussa oli myös paksu ohutlehtinen kirja, jossa oli yli 2000 sivua. Me lapset nimitimme sitä ”mallikirjaksi”. Se oli suuren amerikkalaisen tavaratalon hintaluettelo, jossa oli kuvat ja hinnat melkein kaikesta tavarasta, mitä ihminen tarvitsee. Siinä oli lääkkeet, kemikaalit, vaatteet, jalkineet, koneet, autot, kivihiilikamiinat ja kivihiilet yms. Jokainen meidän perheen viidestä lapsesta repi aikanaan siitä sivujakin irti, mutta on se ”mallikirja” kait vieläkin tallella entisessä kodissani. <br /> <br /> Joulun jälkeen muutimme kevättalvella takaisin sinne, mistä olimme alkuun lähteneetkin. Vanha maalaiskylä oli ennallaan. Se oli lapsia ja nuorisoa kuhiseva kylä. Ei ollut ajankulun eikä seuran puutetta kenelläkään, ei vapaa-ajan ongelmia. Vaikka se ensimmäisen maailmansodan aika oli puutteellista monen tarvikkeen osalta, en muista koskaan nälkää nähneeni. Jo 6–7-vuotiaana aloin käydä isäni kanssa ongella ja uistinta soutelemassa. Äiti oli opettanut minut viisivuotiaana lukemaan, mutta isä opetti kuusivuotiaan käyttelemään veneen perämelaa ja 8-vuotiaan soutamaan. Ne lapsuusaikaiset kala- ja marjaretket isäni kanssa ovat lapsuuteni ihanimpia muistoja. Äidin sylissä muistan harvoin olleenikaan, mutta isän sylissä sitä enemmän. Äidin syli oli aina varattuna pienimmälle. <br /> <br /> Kun 17–18-vuotiaana olin isän mukana metsätöissä, hän kertoili päivällisnuotiollamme istuessamme Amerikan oloja, töitä ja palkkoja. Sinne hän kehotti minuakin lähtemään heti kun olen asevelvollisuuteni Suomessa suorittanut. Hän sanoi: ”Ei täällä Suomessa ole työmiehellä mitään mahdollisuuksia vaurastua. Se on kädestä suuhun elämistä koko ikänsä. Tää maa on työn koneellistamisessa 20–30 vuotta jälessä Ameriikasta, ja siksi ei täällä kannata maksaa kunnon palkkaakaan.” Lapsuusaikainen isän ikävöinti kai teki ulkomaille menon vastenmieliseksi minulle. En koskaan ajatellukkan lähteä. Olin jo pikkupoikana sanonut äidilleni: ”Kun minusta kasvaa mies, en koskaan lähde kauaksi ja jätä kotoväkeä.” Toisin kuitenkin kävi. Kun lokakuussa 1939 lähdin niihin ylimääräisiin kertausharjoituksiin, joista aavistin joutuvani sotaan, jäi nuori vaimoni ja puolitoistavuotias tyttäreni asuntoomme itkemään. Palasin vielä ulkoa heitä lohduttamaan: ”Älkää itkekö, en minä teitä iäksi jätä. Johti tieni minne hyvänsä, niin minä palaan takaisin luoksenne.”<br /> <br /> Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä).&lt;br /&gt;<br /> Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Hauho]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Muisto_Hy%C3%B6m%C3%A4est%C3%A4:_sitkainta_pist%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4&diff=19666 2016-12-29T08:09:11Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>== Sitkainta pistämässä ==<br /> <br /> Ennen vanhaan oli maataloustöissä sellaisiakin hommia, joita ei kohta moni muistakaan. Kun olin yhdeksän vanha pojannassikka, sanoi isäni eno, Tyrnin isäntä minulle kerran keväällä näin: ”Tuletkos poika pistään sitkainta, kun menen kauraa kylvään Aroniemeen?” Minä lupasin, en kehdannut tunnustaa, etten tiennyt sitkaimen pistämisestä yhtään mitään. Ajattelin vaan, että kyllä isä neuvoo, niin kuin sitten neuvoikin. Hän sanoi, että Tyrnin isäntä on jo hyvin vanha mies ja näkö heikentynyt. ”Ehkä on vielä mustaa kauraa siemeninä, niin hän ei näe, mihin asti on jyvät heittänyt. Hän antaa sinulle nipun päretikkuja. Pistelet niitä sitte aina siihen rajaan, mihin siemenet on lentänyt. Ei niitä taajaan tartte panna. Juokset sitte kokoileen niitä pois takaisin käteesi, sillä aikaa kun isäntä täyttää kylvövakkaansa.” Niin siinä sitten kävikin. Sain päretikkunipun käteeni ja isäntä kysäisi, että osaanko pistää sitkainta. Sanoin osaavani ja niin sitä alettiin kaurankylvö. Isäntä jutteli, että &quot;on sitä joskus veletty kepilläkin sitkainviivaa peltoon, mutta nää päreet näkyy paremmin&quot;. Pelto oli ennen kylvöä ajeltu piikkiäkeellä, niin että siinä oli urat, mihin siemen meni riveihin. Kun kylvöt oli tehty, valjasti isäntä hevosen ladan eteen ja sanoi: ”Sinä saakkin nuaremmakses ajella tällä siemenet piiloon, minä menen hevoshaan aitaa korjaan. Heitänkin ton kiven pois latan päältä. Saat itte seisoo siinä päällä, kun olet vielä köykönen poika. Pilät vaan varas, ettes lennä päätäs noihin kivikasoin, jos lalan päältä putoot.” ´<br /> <br /> Niin tuli sitkain pistettyä ja kylvöspelto lalattua, enkä lentänyt päätäni kiveen. Peltoon taisin mätkähtää jonkun kerran, kun lalan toinen pää osui piilokiveen, mutta lystiä se vaan oli. Sain ruuan ja markan siltä päivältä. Se oli hopeamarkka, jossa oli kotkan kuva ja sillä kaksi päätä ja kruunu. Sillä markalla sai silloin sata penninkorppua. On mulla vieläkin semmonen markka.<br /> <br /> Kirjoittanut Toivo Armisto (s. 1907 Hauhon Hyömäessä) 1970-luvulla.&lt;br /&gt;<br /> Aineiston luovuttaja Marjatta Tuomisto. Julkaisulupa saatu Toivo Armiston tyttäreltä Ritva Heikkoselta 8.11.2016.<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Hauho]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Juteinitalon_rakentaminen_ja_vihki%C3%A4iset&diff=19664 2016-12-22T08:28:00Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Hattulan kirjasto- ja kansalaisopistoksi suunniteltu Juteinitalo valmistui vuonna 1990. Talon on suunnitellut arkkitehti Saara Juola.<br /> Hattulan pääkirjasto toimii edelleen Juteinitalossa.<br /> <br /> [http://www.hamewiki.fi/images/8/8e/Juteinitalo_tietoa.pdf Juteinitalon rakennuttaminen pähkinänkuoressa (pdf)]<br /> <br /> [[Tiedosto:Juteinitalon peruskiven muuraus.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Juteinitalon peruskiven muuraus vuonna 1988. Kauhan varressa maaherra Risto Tainio.]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Juteinitalo peruskiven muuraus.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Juteinitalon peruskiven muuraus, kirjastotoimen läänintarkastaja Raija Haapsaari .]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Juteinitalo peruskirja.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Hattulan pääkirjaston ja kansalaisopiston peruskirja, 1988.]]<br /> <br /> <br /> == Juteinitalon vihkiäisjuhla ==<br /> Juteinitalon vihkiäisjuhla pidettiin 26.3.1990. Juhlassa tervehdyssanat esitti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Puotila ja musiikkia Parolan seudun kansalaisopiston oppilaat johtajanaan Stanislaw Zubek. Hämeen lääninhallituksen tervehdyksen esitti Sakari Piilamo ja juhlapuheen ministeri Anna-Liisa Kasurinen. Lopuksi ohjelmassa oli yhteislauluna Laulu Suomessa ja kahvitarjoilu.<br /> <br /> [http://www.hamewiki.fi/images/e/e9/Juteinitalo_vihkiaiset.pdf Kutsu Juteinitalon vihkiäisjuhlaan (pdf)]<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Hattula]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kuvia_Janakkalan_kirjastoista&diff=19663 2016-12-21T14:16:09Z

<p>HMLkirjasto: Ak: Uusi sivu: &lt;gallery&gt; Janakkalan kirjasto Unikonlinna.jpg|Unikonlinnan kirjasto 1952 Janakkalan kirjasto Unikonlinna 2.jpg|Unikonlinnan kirjasto 1952 Janakkalan kirjasto Unikonlinna 3.jpg|Unik...</p> <hr /> <div>&lt;gallery&gt;<br /> Janakkalan kirjasto Unikonlinna.jpg|Unikonlinnan kirjasto 1952<br /> Janakkalan kirjasto Unikonlinna 2.jpg|Unikonlinnan kirjasto 1952<br /> Janakkalan kirjasto Unikonlinna 3.jpg|Unikonlinnan kirjasto 1952<br /> Janakkalan kirjasto Loyttymaki.jpg|Löyttymäen kirjasto 1952<br /> Janakkalan kirjasto Loyttymaki 2.jpg|Löyttymäen kirjasto 1952<br /> Janakkalan vanha paakirjasto 1.jpg|Janakkalan vanha pääkirjasto 1955<br /> Janakkalan vanha paakirjasto 2.jpg|Janakkalan vanha pääkirjasto 1955<br /> Janakkalan vanha paakirjasto 3.jpg|Janakkalan vanha pääkirjasto 1955<br /> Janakkalan vanha paakirjasto 4.jpg|Janakkalan vanha pääkirjasto 1955<br /> Tervakosken kirjasto 1.jpg|Tervakosken kirjasto 1977<br /> Tervakosken kirjasto 2.jpg|Tervakosken kirjasto 1977<br /> Tervakosken kirjasto 3.jpg|Tervakosken kirjasto 1977<br /> Janakkalan kirjasto Tarinmaan kansakoulu.jpg|Janakkalan kirjasto Tarinmaan kansakoululla <br /> Janakkalan kirjasto Tarinmaan kansakoulu 2.jpg|Janakkalan kirjasto Tarinmaan kansakoululla<br /> Janakkalan kirjastonjohtaja 2.jpg|Janakkalan kirjastotoimenjohtaja Marja-Leena Nieminen<br /> Janakkalan kirjastonjohtaja.jpg|Janakkalan kirjastotoimenjohtaja Marja-Leena Nieminen<br /> &lt;/gallery&gt;<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Janakkala]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjastonjohtaja_2.jpg&diff=19662 2016-12-21T14:08:55Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjastotoimenjohtaja Marja-Leena Nieminen&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: ?&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0037</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjastonjohtaja_2.jpg&diff=19661 2016-12-21T14:07:58Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjastonjohtaja.jpg&diff=19660 2016-12-21T14:07:26Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjastotoimenjohtaja Marja-Leena Nieminen&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: ?&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0036</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjastonjohtaja.jpg&diff=19659 2016-12-21T14:06:37Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Tarinmaan_kansakoulu_2.jpg&diff=19658 2016-12-21T14:04:23Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto Tarinmaan kansakoululla&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 195o-luvulla&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0032</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Tarinmaan_kansakoulu_2.jpg&diff=19657 2016-12-21T14:03:35Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Tarinmaan_kansakoulu.jpg&diff=19656 2016-12-21T14:02:52Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto Tarinmaan kansakoululla&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1950-luvulla&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0031</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Tarinmaan_kansakoulu.jpg&diff=19655 2016-12-21T14:00:18Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tervakosken_kirjasto_3.jpg&diff=19654 2016-12-21T13:59:20Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan Tervakosken kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1977&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0035</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tervakosken_kirjasto_3.jpg&diff=19653 2016-12-21T13:59:01Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tervakosken_kirjasto_2.jpg&diff=19652 2016-12-21T13:58:36Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan Tervakosken kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1977&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0034</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tervakosken_kirjasto_2.jpg&diff=19651 2016-12-21T13:58:06Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tervakosken_kirjasto_1.jpg&diff=19650 2016-12-21T13:57:40Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan Tervakosken kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1977&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0033</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tervakosken_kirjasto_1.jpg&diff=19649 2016-12-21T13:56:51Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_4.jpg&diff=19648 2016-12-21T13:55:59Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan vanha pääkirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1955&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0025</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_4.jpg&diff=19647 2016-12-21T13:55:28Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_3.jpg&diff=19646 2016-12-21T13:54:52Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan vanha pääkirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1955&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0024</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_3.jpg&diff=19645 2016-12-21T13:54:29Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_2.jpg&diff=19644 2016-12-21T13:54:01Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan vanha pääkirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1955&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0023</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_2.jpg&diff=19643 2016-12-21T13:53:41Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_1.jpg&diff=19642 2016-12-21T13:53:14Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan vanha pääkirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1955&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0022</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_vanha_paakirjasto_1.jpg&diff=19641 2016-12-21T13:52:23Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Loyttymaki_2.jpg&diff=19640 2016-12-21T13:51:50Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto, Löyttymäki&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1952&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0027</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Loyttymaki_2.jpg&diff=19639 2016-12-21T13:51:19Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Loyttymaki.jpg&diff=19638 2016-12-21T13:50:52Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto, Löyttymäki&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1952&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0026</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Loyttymaki.jpg&diff=19637 2016-12-21T13:50:19Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Unikonlinna_3.jpg&diff=19636 2016-12-21T13:43:06Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto, Unikonlinna&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1952&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0030</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Unikonlinna_3.jpg&diff=19635 2016-12-21T13:42:47Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Unikonlinna_2.jpg&diff=19634 2016-12-21T13:42:10Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto, Unikonlinna&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1952&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0029</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Unikonlinna_2.jpg&diff=19633 2016-12-21T13:41:41Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Unikonlinna.jpg&diff=19632 2016-12-21T13:40:54Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kirjasto, Unikonlinna&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Janakkalan kirjasto&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1952&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN 20161027 0028</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_kirjasto_Unikonlinna.jpg&diff=19631 2016-12-21T13:39:07Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div></div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kuvia_Turengista&diff=19630 2016-12-21T12:51:53Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Janakkalan osuusmeijeri.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Janakkalan osuusmeijeri, kuva lähetetty postikorttina 1923.]]<br /> <br /> [[Tiedosto:JAN 20161027 0052.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Hiidensilta Turengissa, oikealla oleva rakennus nykyään Pohjolan talo.]]<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Janakkala]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:JAN_20161027_0052.jpg&diff=19629 2016-12-21T12:51:21Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Hiidensilta Turengissa.&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Siiri Riihimäki&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1920-luvulla tai aiemmin&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0050</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_osuusmeijeri.jpg&diff=19628 2016-12-21T12:50:18Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan osuusmeijeri, kuva lähetetty postikorttina 1923..&lt;br /&gt;<br /> Kuvalähde: Siiri Riihimäki&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1920-luvulla tai aiemmin&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0052</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kuvia_Turengista&diff=19627 2016-12-21T12:48:52Z

<p>HMLkirjasto: Ak: Uusi sivu: Janakkalan osuusmeijeri, kuva lähetetty postikorttina 1923. Tiedosto:JAN 20161027 0052.jpg|800px|pienoiskuva|va...</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Janakkalan osuusmeijeri.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Janakkalan osuusmeijeri, kuva lähetetty postikorttina 1923.]]<br /> <br /> [[Tiedosto:JAN 20161027 0052.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Hiidensilta Turengissa,oikealla oleva rakennus mykyään Pohjolan talo.]]<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Janakkala]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:JAN_20161027_0052.jpg&diff=19626 2016-12-21T12:47:47Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Hiidensilta Turengissa</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Janakkalan_osuusmeijeri.jpg&diff=19625 2016-12-21T12:46:41Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan osuusmeijeri</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Urheilutapahtuma.jpg&diff=19624 2016-12-21T12:34:51Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kunnanvaltuuston urheilutapahtuma Turengin urheilukentällä&lt;/br&gt;<br /> Kuvalähde: Leena Martola&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1950-luvun lopulla&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0045</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tytt%C3%B6_ja_potkukelkka.jpg&diff=19623 2016-12-21T12:33:42Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Kuvassa Leena Katras Turengissa 1930-luvun loppupuolella.&lt;/br&gt;<br /> Kuvalähde: Leena Martola&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1930-luvun lopulla&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0046</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Turengin_torilla.jpg&diff=19622 2016-12-21T12:32:41Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Turengin torilla Inez Katras ja tyttäret&lt;/br&gt;<br /> Kuvalähde: Leena Martola&lt;br /&gt;<br /> Kuvaaja: ei tiedossa&lt;br /&gt;<br /> Kuvauspaikka: Janakkala&lt;br /&gt;<br /> Kuvausaika: 1930-luvun lopulla&lt;br /&gt;<br /> Tiedoston alkuperäinen nimi: JAN_20161027_0047</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Henkil%C3%B6kuvia_Janakkalasta&diff=19621 2016-12-21T12:30:51Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Ryhmakuva_Janakkalan_kirkolla.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Janakkalan kirkolla 1932 otettu ryhmäkuva. Kuvassa oikealta Toivo ja Lyyli, Aune-sisko, Kalle ja Lempi Neva (os. Ojamo) sekä Kalle ja Alma Ylöstalo. Edessä Sinikka, takana Pentti Ojamo. ]]<br /> <br /> [[Tiedosto:JAN 20161027 0041.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Kappalainen Mauno Mäkinen Juttilan pappilasta. Taustalla Turengin vanha paloasema.]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Turengin torilla.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Turengin torilla Inez Katras ja tyttäret 1930-luvun lopulla.]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Tyttö ja potkukelkka.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Kuvassa Leena Katras Turengissa 1930-luvun loppupuolella. Taustalla olevalle pellolle nousi Turengin sokeritehdas.]]<br /> <br /> [[Tiedosto:Urheilutapahtuma.jpg|800px|pienoiskuva|vasen|Janakkalan kunnanvaltuuston urheilutapahtuma Turengin urheilukentällä 1950-luvulla.]]<br /> <br /> [[Category:Muistot jakoon, Janakkala]]</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Urheilutapahtuma.jpg&diff=19620 2016-12-21T12:30:14Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Janakkalan kunnanvaltuuston urheilutapahtuma.</div>

HMLkirjasto https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Tiedosto:Tytt%C3%B6_ja_potkukelkka.jpg&diff=19619 2016-12-21T12:28:47Z

<p>HMLkirjasto: </p> <hr /> <div>Kuvassa Leena Katras Turengissa 1930-luvun loppupuolella.</div>

HMLkirjasto