Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Harviala

2011-11-30T07:11:10Z

Eija:

Harviala on kylä [[Janakkala|Janakkalassa]]. Aikaisemmin se kuului osaksi Suur-Vanajaa, mutta vuonna 1967 tehdyn kuntamuutoksen myötä se liitettiin Janakkalaan. Kylä sijaitsee noin 6 km päässä [[Turenki|Turengista]] ja myös [[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnaan]] on lyhyt matka. Harviala sijaitsee Hiidenjoen varrella ja on erittäin suosittu lapsiperheiden asuinpaikka. Alueella toimiikin oma koulu ja päiväkoti. Kylä on tunnettu myös [[Harvialan kartano|Harvialan kartanosta]].

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.95577" lon="24.58586">Harviala</marker>
</widget> 

Harviala on entistä Harvialan lääniä, jonka omisti Suomen huomattavimpiin kuuluva Harvialan kartano.1800-luvun alusta se tuli Brusiin-suvun haltuun, ja kartanoa vuoteen 1911 hallinnut [[Otto Reinhold Brusiin|Otto Reinhold Brusiin]] muutti sen osakeyhtiöksi, jonka [[Vanajanlinna|Vanajanlinnan]] perustaja [[W. Rosenlew|W. Rosenlew]] osti vuonna 1913. Harvialan läänissä tehtiin isojako. Lääni ulottui Lammin pitäjän rajoille Jylisjärvelle, Janakkalassa Kataloisten kylärajalle sekä Saloistenjärven rantojen eteläpuolelle. Kartanon läheisyyteen sijoitettiin Harvialan, Hakumäen, Niemenpään, Sillanpään ja Häitilän talot. Käikälän talo siirrettiin [[Katumajärvi|Katuman]] rannasta, nykyisen Solvikin alueelta Myllynkulmalle. Harvialassa oli 1900-luvun alussa yli puolisataa torppaa ja niiden asukasluku oli 444, kun koko läänin asukasluku oli 779. 

Janakkalan kunta hankki Harvialan alueen v. 1989 käytettäväksi yhdyskuntarakentamista varten. Harvialan alueesta rautatien eteläpuolella sijaitseva Hiidenjoen rantaan rajoittuva peltoalue on asemakaavoitettu asumiseen ja pääasiassa pientalorakentamista varten. Alueelle on rakentunut noin 100 omakotitaloa. Harvialan kartano ja kulttuurimaisema ovat rakennustensa, teollisuutensa ja maisemakokonaisuutensa vuoksi merkittäviä. Kartanon navetta ja Katajamäen työväen asuntoalue kuuluvat yleiskaava-alueeseen. Harvialan aluetta rajaa pohjoisessa rautatie. Hiidenjoki ja Pikkujoki muodostavat luonnollisen rajauksen alueelle etelässä ja lännessä. 

==== Lähteet ====

Vilkuna Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7

 

 

[[Coordinates::60.95577, 24.58586| ]]

[[Category:Janakkala]] [[Category:Janakkalan_kylät]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

Kustaa Paturi

2011-11-30T07:06:36Z

Eija:

[[Image:Paturin talo 1842.JPG|thumb|right|400px|Kustaa Paturin vuonna 1842 itselleen rakennuttama tilan päärakennus Turengin kylässä.]]'''Kustaa Wilhelminpoika Paturi''', (s. 23. maaliskuuta 1812 Janakkala, Turenki – k. 10. toukokuuta 1868 kotitilallaan) oli 1800-luvulla suomalaisen talonpoikaissäädyn merkittävimpiä edustajia. Kustaa Paturi oli etevä runoilija, innokas kirjoittaja ja kärkevä kannanottaja. Hänet tunnetaan muös sukunimillä '''Turen''' tai '''Thurén''' sekä nimimerkillä '''Maamies'''.

== Tausta ==

Kustaa Paturi kuului hämäläisen talonpoikaiston yläluokkaan: hänen isänsä Wilhelm Mikonpoika oli lautamies ja kolmen verotalon omistaja ja edusti siten ajankohdan eli 1800-luvun alkupuolen talonpoikaiston ylintä kerrosta. Vanhimman poikansa Wilhelmin isä pani koulutielle, mutta tämä poika kuoli tapaturmaisesti hukkumalla ollessaan Tenholan kappalaisena.

== Elämä ==

Pojista toiseksi vanhin, Kustaa Wilhelminpoika joutui isä-Wilhelmin varhaisen kuoleman 1826 johdosta melko pian kantamaan äitinsä Helena Maria Eerikintytär Jussilan kanssa vastuun niin talosta, vanhimman veljen opintojen rahoittamisesta kuin perheen nuoremmista lapsistakin. Niinpä Kustaa Paturilla ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin vanhemman veljensä tavoin, mutta lukemisesta ja kirjoittamisesta innostuneena hän hankki nämä taidot äitinsä avustuksella ja ahkeralla itsenäisellä opiskelulla.

Kustaan aikuiselämä jakautuu usealle elämänalueelle. Erityisesti hän oli maanviljelijä eli "maamies", kuten hänen tunnettu nimimerkkinsä kuului. Sen lisäksi hän oli kirjailija tai oikeammin runoilija, ahkera sanomalehtikirjoittaja, talousmies, kansakoulun agentti ja koulutuksen kannattaja, köyhäinhoidon edistäjä ja aktiivinen keskustelija yhteiskunnallisissa asioissa.

== Tuotanto ==

Paturin ensimmäinen julkinen kirjallinen esiintyminen tapahtui 1838, kun hän julkaisi Elias Lönnrotin toimittamassa aikakausilehti Mehiläisessä runomuotoisen kiistakirjoituksen erään savolaiskirjoittajan hämäläisvastaiseen tai ainakin Kustaan hämäläisvastaiseksi kokemaan runoon. Kirjallinen kiista teki Paturista tunnetun, ja jo sen avulla hän pääsi kansallisten kynäilijöiden harvalukuiseen joukkoon.

Varsinainen läpimurto oli kuitenkin 1842 ilmestynyt runoteos ''Huvi-Lauluja Hämeestä'', joka sai myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä, sillä rahvaaseen kuuluvan talonpojan runokokoelman ilmestymistä pidettiin merkkitekona. Jo seuraavana vuonna yksi kirjan runoista, "Kirviselle", ilmestyi ranskankielisenä käännöksenä Suomessa vierailleen Xavier Marmierin matkakertomuksessa ihailevin kommentein varustettuna.

Näin Kustaa Paturi tunnetaan kuuluisasta runosta Leivolle eli Kirviselle, jossa on Joseph Haydnin sävel.

=== Leivolle ===

 ''Ilon ääni ihanainen'' ''ilmoille ilmestyi,'' ''kun tuo lintu laulavainen'' ''laaksojamme lähestyi.''

 ''Katsos, kuinka korkealle'' ''lentelee ja laulelee,'' ''Lempeälle laulullansa'' ''Korkehinta kiittelee.''

 ''Laula, laula lintuseni,'' ''lennä ylös pilvihin'' ''kantamahan kiitokseni'' ''Luojan tykö taivaihin''

Runoileva talonpoika hoiti myös omaa tilaansa, lisäksi hän hoiti vaimonsa ja tämän aiemmasta avioliitosta olevien lasten omistamaa Jussilan rusthollia sekä osallistui Janakkalan pitäjän yhteiseen elämään. Hänen ehdotuksiaan pitäjän lasten koulunkäynnin tehostamiseksi vastustettiin ankarasti vielä 1840- ja 1850--luvuilla. Köyhäinhoidossa hän osallistui ainoana suomenkielisenä ja ei-opillista sivistystä saaneena uuden köyhäinhoitoasetuksen lausuntojen antamiseen. Hän esitti tässä pitkässä lausunnossaan, joka oli laadittu lakiehdotuksen muotoon, uudistuksia vaivaishoitoon. Myöhemmin hän joutui kiistaan professori Yrjö Koskisen kanssa. Kiistan vaivaishoidon tulevasta muodosta hän voitti, mutta kiistan työvelvollisuudesta ja liikkumavapaudesta hän hävisi.

== Maanviljely ==

Maanviljely ja sen järkiperäinen uudistaminen olivat Kustaa Paturin kirjoitusten lempiaiheita. Hänhän viljeli eräässä vaihessa kahta suurta hämäläistaloa, omaa kotitilaansa Turengin Paturia ja Hyvikkälän Jussilan rusthollia. Näin hän oli koko elämänsä päivittäisessä kosketuksessa maatalouden arkeen.

Kustaa Paturin murheena oli talonpoikien yleinen tietämättömyys, jota ruokki ahneus ja ennakkoluulot ja osittain jopa noituus. Maatalouden koulutus oli olematonta, ja siihen hän esitti kirjoituksissaan parannuksia. Hän oli sitä mieltä, että [[Mustialan opisto|Mustialan opisto]] ei kyennyt vastaamaan talonpojan opintotarpeita, vaan se keskittyi suurtilallisten voutien ja vastaavien kouluttamiseen. Myöskään sopivaa oppikirjaa itseopiskelijalle ei hänen näkemyksensä mukaan ollut tarjolla ja sen puutteesta Paturi kirjoitti usein. Maanviljelyn parantamiseksi hän kehitti jopa uudenlaisen suoauran ja järjesti tilallaan mm. kyntökilpailuja palkinnoksi saamiensa skotlantilaisten rauta-aurojen käyttämiseksi ja uusien tapojen opettamiseksi niin lähiympäristölleen kuin laajemminkin viljelijöille.

Hänen kirjoituksensa olivat asiantuntevia opastusartikkeleita maamme suomenkielisiin sanomalehtiin, eritoten Hämeenlinnassa ilmestyvään ''Hämäläiseen'' sekä pääkaupungin ''Suomettareen''. Useat Paturin kirjoituksissaan ehdottamat maanparannusmenetelmät ja maanhoitotavat tulivat käyttöön vasta vuosia myöhemmin.

== Kansakoulu ==

Kansan sivistystason kohottajana paras keino oli Kustaa Paturin mielestä kansakoulu, niin pojille kuin tytöillekin tarkoitettuna. Paturin toiminta kansakoulun saamiseksi tuotti lopulta tulosta ja Janakkalan ensimmäinen kunnallinen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1861 ja oli ensimmäinen koko maassa. Paturi ei toiminut tietenkään yksin vaan yhteistyössä valistuneiden janakkalaisen kanssa, joista on mainittava vapaaherra Boide af Gennäs, Hakoisten isäntä.

Vastustus pitäjän talonpoikien keskuudessa oli ankaraa kansakoulua kohtaan. Paturi kuitenkin toteutti unelmansa, sillä hänen mielestään tyttöjen ja poikien koulunkäynti poistaisi yhteiskunnasta monia negatiivisia seikkoja kuten köyhyyden, riettaat elintavat jne.

== Naisasia ==

Tämän kaiken lisäksi hän julkaisi sanomalehti Hämäläisessä vuonna 1861 näytelmän, jossa hän voimakkaan pateettisesti vaati naisten puolueen perustamista Suomeen ajamaan naisten oikeuksien toteuttamista. Näytelmä itsessään ei ole kovin ihmeellinen eikä dramaattisesti vaikuttava, mutta ei hänellä juuri ollut esikuviakaan kirjoittamiselle, sillä suomalainen näytelmäkirjallisuus teki vasta syntymistään. Merkittävää on juuri tuo kannanotto naisten aseman puolesta, joka aktualisoitui maassamme vasta yli 20 vuotta myöhemmin.

== Muu toiminta ==

Myös talouselämään hän osallistui aktiivisesti kirjoituksillaan. Hän oli perustamassa Suomen Yhdyspankkia ja myöhemmin vielä Janakkalan Säästöpankkia vuonna 1861. Kirjoitukset tulleista, vapaista markkinoista sekä ylenmääräisen lainanoton haitallisuudesta ilmestyivät usein valtakunnallisissa lehdissä. Usein häneen viitattiinkin valtakunnallisessa lähdistössä nimenomaan maininnalla ''se Paturi'' tai ''tunnettu Paturi''.

Paturi kuoli suurena nälkävuonna 1868 monien auttamiensa vähäosaisten tavoin. Hän oli perustanut omalle tilalleen, joka oli vilkkaiden teiden risteyksessä, köyhäinkeittiön, josta hän jakoi ruokaa ohi kulkeville nälkäisille. Näin hän sai itsekin lavantaudiksi epäillyn tartunnan ja menehtyi siihen kesken työnsä. Hän oli juuri ennen kuolemaansa innostunut uuden kuntalain mukaan tuomista mahdollisuuksista ja oli perustamassa Janakkalan kuntaa ja sen toimielimiä.

Kustaa Paturin sukulaisia eli sisarusten jälkeläisiä asuu yhä Janakkalassa ja muualla Suomessa. Heistä tunnetuin lienee ''Heguli'' eli näyttelijä Helge Herala.

== Kirjallinen tuotanto ==

=== Runoteokset ===

#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Huwi-lauluja_H%C3%A4mehest%C3%A4 Huwi-lauluja Hämehestä]''   Huwi-lauluja Hämehestä on Kustaa Paturin vuonna 1842 ilmestynyt runoteos. Kirjan kustansi helsinkiläinen kirjakauppias Gustaf Otto Wasenius. Teos on digitoituna Kansalliskirjaston Helmi-tietokannassa ja se on luettavissa myös Wikiaineistossa.
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Pieksi%C3%A4isen_Panettelemasta Pieksiäisen Panettelemasta]'' ilmestyi Mehiläisessä syyskuussa 1837. Se on luettavissa kokonaan Wikiaineistossa.
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Neittyen_Ihanuudesta Neittyen Ihanuudesta]'' ilmestyi Mehiläisessä joulukuussa 1839. Se on luettabissa kokonaan Wikiaineistossa.

=== Lausunnot ===

#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vaivaishoidosta_%28Paturi%29 Vaivaishoidosta (Paturi)]
#[[Kansakoulusta (Paturi)]]

=== Lehtikirjoitukset ===

#[http://fi.wikisource.org/wiki/Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta ''Muinoisten Suomalaisten viisaudesta'' ]'' (Kanava'' 20.12.1845)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Aakaset Aakaset]'' (''Suometar'' 31.8.1847)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastin Vastin]'' (''Suometar'' 28.1.1848)
#''[[Suomen Huoneenhallitusseuran Sanomille]]'' (''Suometar'' 4.2.1851)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Palowiinan_poltosta_ja_nautinnosta Palowiinan poltosta ja nautinnosta]'' (''Suometar'' 1.4.1954)
#''[[Jyväkaupasta]]'' (''Suomen Julkisia Sanomia'' 23.2.1857)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Miksik%C3%A4s_p%C3%A4%C3%A4tett%C3%A4_%E2%80%9Dus%E2%80%9D_wihataan%3F Miksikäs päätettä ”us” wihataan?] (''Suometar''26.6.1857)''
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy Paremman Maanviljelys Oppi-kirjan tarpeellisuudesta kuin nykyisin Suomen kielellä löytyy]'' (''Hämäläinen'' 26.11.1858, 2.12.1958)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta Janakkalasta] (''Hämäläinen 31.12.1858'')''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Keskustelemuksia_Maanviljelyksen_ja_Luontokappalten_hoito_keinoista ''Keskustelemuksia Maanviljelyksen ja Luontokappalten hoito keinoista'' I–III] (''Hämäläinen'' 18.2.1859, 25.2.1859, 4.3.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_kansakoulu,_urkujen_hankinta ''Kansakoulun perustamisesta Janakkalaan''] (''Hämäläinen'' 24.3.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Hollikyydist%C3%A4 Hollikyydistä]'' (''Hämäläinen'' 1.4.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_vastinetta Vähän vastinetta]'' (Hollikyyti) (''Hämäläinen'' 21.4.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Muistutuksia_maamiehen_rikastumisesta Muistutuksia maamiehen rikastumisesta]'' (''Hämäläinen'' 29.4.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Viel%C3%A4_v%C3%A4h%C3%A4n_vastinetta ''Vielä vähän vastinetta'' (holli-kyydistä)] (''Hämäläinen'' 20.5.1859)
#''[[Vaivaishoidosta (Paturi/Hämäläinen)]]'' (Janakkalassa ja yleisesti) I–III (''Hämäläinen'' 1.7.1859, 22.7.1859, 5.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_vuoden_-_kasvut ''Janakkalasta, vuoden - kasvut''] (''Hämäläinen'' 6.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta:_Meik%C3%A4l%C3%A4isten_ylpeydest%C3%A4 ''Janakkalasta: Meikäläisten ylpeydestä''] (''Suometar'' 5.8.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_palkolliss%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6 ''Janakkalasta, palkollissääntö''] (''Suometar'' 16.9.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta_Elokuun_lopulla ''Janakkalasta Elokuun lopulla''] (jatkoa n:o 35:teen) (''Suometar'' 16.9.1859 ja 19.9.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Loihto-apujen_hakija ''Loihto-apujen hakija'' (tapaus)] (''Hämäläinen'' 9.12.1859, 16.12.1859)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Pieni_wastin ''Pieni wastin''] (''Hämäläinen'' 30.12.1859)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4llinen_varoitus_Suomettarelle%27 Ystävällinen varoitus Suomettarelle] (''Hämäläinen''2.3.1860)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Iltahuvi ''Iltahuvi''] (kolmessa ensinässä) I–III (''Hämäläinen'' 2.3.1860, 9.3.1860, 16.3.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Rahan_muutoksesta ''Rahan muutoksesta''] (''Hämäläinen'' 9.3.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_yleisest%C3%A4_rahaseikasta ''Suomen yleisestä rahaseikasta''] (''Hämäläinen'' 13.4.1860)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa Janakkalassa], arpahuvit kansakoulun hyväksi]]'' (''Hämäläinen'' 20.4.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Selityksen_pyynt%C3%B6 ''Selityksen pyyntö''] (''Hämäläinen'' 27.4.1860)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa ''Janakkalassa'' ](''Hämäläinen'' 27.4.1860)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iselle_kaksimielisyydeesta Hämäläiselle kaksimielisyydeestä] (''Suometar 24.8.1860'')''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Laillisesta_Vaivais-hoidosta,_Laillisesta_Suojeluksesta_ja_Tilain_osittamisesta ''Laillisesta Vaivais-hoidosta, Laillisesta Suojeluksesta ja Tilain osittamisesta''] (''Mehiläinen'' n:o 7 heinäkuussa 1860 ja n:o 12 joulukuussa 1860)
#''[[Aurain koetus ja kilpakyntö]] (''Hämäläinen''29.9.1860 ja 5.10.1860)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vakuutuslaitoksista ''Vakuutuslaitoksista''] (''Hämäläinen'' 1.2.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa,_keskustelu_maanviljelyskoulusta ''Janakkalassa, keskustelu maanviljelyskoulusta''] (''Hämäläinen'' 8.2.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalassa,_pit%C3%A4j%C3%A4nkokous_yhteyksen_perustamiseksi ''Janakkalassa, pitäjänkokous yhteyksen perustamiseksi''] (''Hämäläinen'' 22.3.1861)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Palkollisten_laillisesta_pestaamisesta Palkollisten laillisesta pestaamisesta] (''Suometar''5.7.1861)'''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastinta_%E2%80%9DOtavalle%E2%80%9D_sek%C3%A4_%E2%80%9DSuomettarelle%E2%80%9D ''Vastinta ”Otavalle” sekä ”Suomettarelle”''] (''Hämäläinen'' 30.8.1861, 6.9.1861, 4.10.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_Kansakoulu-laitoksen_Ehdotus_U._Cygn%C3%A6us%27elt%C3%A4 ''Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä''] (''Suomen Julkisia Sanomia'' 23.9.1861)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_kiistett%C3%A4_ja_nuhde-sanoja_herra_A._O:lle ''Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle''] (''Mehiläinen'' n:o 8, 1862)
#''[http://fi.wikisource.org/wiki/Kunnioitus_ja_mielensuosion_osoitus_(S:tar) Kunnioitus ja mielensuosion osoitus (S:tar)] (''Hämäläinen''12.9.1862)''
#''[[Pitäjän makasiineista]] (''Suometar''2.12.1862, 9.12.1863 ja 12.12.1862)''
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Tilusten_rauhoittamisesta ''Tilusten rauhoittamisesta''] (''Suometar'' 17.2.1863 ja 24.2.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Wiina-asia ''Wiina-asia''] (''Hämäläinen'' 2.4.1863 ja 10.4.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Sylkyvellinki%C3%A4_J._Jussilaiselle ''Sylkyvellinkiä J. Jussilaiselle''] (''Hämäläinen'' 12.6.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Sana_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4isen_kertomukseen_Keisarin_wastaanottamisesta ''Sana Hämäläisen kertomukseen Keisarin wastaanottamisesta''] (''Helsingin Uutiset'' 12.6.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Rautatullista ''Rautatullista''] (''Hämäläinen'' 13.11.1863)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4nmakasiineista ''Pitäjänmakasiineista''] (''Suometar'' 21.10.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Veroasiaa ''Veroasiaa''] (''Suometar'' 23.11.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4h%C3%A4n_vastausta_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iselle ''Vähän vastausta Hämäläiselle''] (''Suometar'' 17.12.1864 ja 19.12.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vaivaishoidosta_(Kiistett%C3%A4_S:ttarelle ''Vaivaishoidosta (Kiistettä S:ttarelle)''] (''Hämäläinen'' 20.5.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalasta,_karjanhoito,_maanviljelystapa ''Janakkalasta, karjanhoito, maanviljelystapa''] (''Hämäläinen'' 29.7.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Ik%C3%A4v%C3%A4_huhu_Suomenkielen_asiasta ''Ikävä huhu Suomenkielen asiasta''] (''Hämäläinen'' 2.9.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Maanviljelyskoulut ''Maanviljelyskoulut''] (''Hämäläinen'' 30.9.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Vastaus_kysymykseen:_Mink%C3%A4_t%C3%A4hden_maanviljelys-koulut_maassamme_eiv%C3%A4t_ole_maanviljelykselle_tuottaneet_sit%C3%A4_hy%C3%B6ty%C3%A4,_jota_niilt%C3%A4_on_voinut_odottaa,_ja_mill%C3%A4_tavalla_t%C3%A4m%C3%A4_seikka_on_parannettava%3F ''Vastaus kysymykseen: Minkä tähden maanviljelys-koulut maassamme eivät ole maanviljelykselle tuottaneet sitä hyötyä, jota niiltä on voinut odottaa, ja millä tavalla tämä seikka on parannettava?''] I ja II (''Päivätär'' 1.10.1864 ja 8.10.1864)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkala,_maataloustenhoito,_karjanhoito,_pit%C3%A4j%C3%A4n_kassat ''Janakkala, maataloustenhoito, karjanhoito, pitäjän kassat''] (''Suometar'' 20.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Papiston_palkoista ''Papiston palkoista''] (''Suometar'' 27.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Raha-asiasta_koukunkkua ''Raha-asiasta koukunkoukkua''] (''Päivätär'' 30.9.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Uudesta_suomalaisesta_Virsikirjasta ''Uudesta suomalaisesta Virsikirjasta''] (''Hämäläinen'' 28.4.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Suomen_Maatalouden_parannuksesta ''Suomen Maatalouden parannuksesta''] I–VII (''Suometar'' 7.6.1865, 9.6.1865, 14.6.1865, 26.6.1865, 28.6.1865, 1.7.1865, 3.7.1865)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkala ''Janakkala (Suometar)'' ](''Suometar'' 7.9.1865 ja 8.9.1865)
#''[[Verontasauksesta ja Puustellien arenteeraamisesta]]'' (''Suometar'' 5.4. ja 9.4.1866)
#[http://fi.wikisource.org/wiki/Janakkalan_kunnanhallituksen_perusteet ''Janakkalan kunnanhallituksen perusteet''] (''Suomen Virallinen Lehti'' 8.9.1867)

== Lähteet ==

*Seppälä Felix: Kustaa Paturi 1812–1868. Teoksessa: Suomen talonpoika Lallista Kyösti Kallioon. 1952.
*Lehtiö Ossi: Kustaa Paturi - Maamies. 2002.

[[Category:Janakkalalaisia|Paturi, Kustaa]] [[Category:Merkkihenkilöt|Paturi Kustaa]] [[Category:Kirjailijat|Paturi Kustaa]]

Janakkalan Latu ry

2011-11-29T14:48:53Z

Eija:

'''Janakkalan Latu''' on 13.9.1967 perustettu ulkoiluun erikoistunut yhdistys. Janakkalan Ladulla on oma latumaja [[Tanttala|Tanttalassa]]. Majalla on aktiivista toimintaa joka tiistai ympäri vuoden. Tiistai-iltaisin majalla pelaillaan, saunotaan, keskustellaan ja viihdytään yhdessä. Latu järjestää erilaisia ulkoilutapahtumia, joihin ovat tervetulleita kaikki innostuneet. Janakkalan Ladulla on noin 340 jäsentä. Yhdistys omistaa kaksi lomaosaketta, toinen Kiilopäällä ja toinen Ylläksellä. Osakkeet ovat ensisijaisesti jäsenten vuokrattavissa.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.854756" lon="24.763176">Janakkalan Ladun latumaja</marker>
</widget>

Yhdistys järjestää talvella kävelyjä, lumikenkäilyjä ja lentopalloilua. Majalla pidetään mehuasemaa hiihtokaudella. Kesällä järjestetään viikoittain pyöräilyjä. Vuoden 2011 syyskuusta alkaen on järjestetty sunnuntaisin kahden viikon välein kävelyjä, joissa yhdessä kävellään vetäjän laatimia reittejä. Mukaan pääsee seuraamalla [[Janakkalan Sanomat|Janakkalan Sanomien]] seurapalstan ilmoituksia tai yhdistyksen kotisivuja ja tulemalla lähtöpaikalle. Mukaan tarvitsee ottaa ulkoiluvaatteet, erityisesti hyvät kengät ja juotavaa, myös muuta evästä, koska kävelyt kestävät 1- 5 tuntia. Vauhti on reipasta ulkoiluvauhtia, noin 5 km tunnissa.

[[Category:Urheiluseurat]] [[Category:Janakkala]]

Mallinkainen

2011-11-29T14:39:06Z

Eija:

Mallinkaisten kylä sijaitsee on noin 11 km itään [[Janakkala|Janakkalan]] päätaajamasta [[Turenki|Turengista]]. Janakkalan suurin järvi, Mallinkaistenjärvi, sijaitsee kylässä.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.908668" lon="24.803081">Mallinkainen</marker>
</widget> 

==== Maisema ====

Luonnonkaunis Mallinkaisten kylä sijaitsee [[Vanajavesi|Vanajaveden]] laakson savilakeuden ja Itä-Janakkalan ylänkömaan saumakohdassa. Maisemakuvaa luovat kylän etelä- ja länsiosissa Alimaan ja Korven suuret, tasaiset peltolakeudet, kylän keski- ja itäosissa korkeat soraharjut ja mäet sekä kylän pohjoisosassa lukuisat kirkasvetiset, pienet lammet ja järvet. Kartalta löytyvät Sammaljärvi, Paha Valkea, Saukonlammi, Haukilammi ja monet muut.

==== Mallinkaisten maa ====

Mallinkaisten maa on ollut entisinä aikoina Turengin takamaita. Se ulottuu Rajalammesta ja jatkuu 10 kilometriä pitkänä [[Mommila|Mommila]]-Hietoisten järvelle saakka. Mallinkaisten mailla suoritettiin vuosina 1787-1793 kylien väliset rajankäynnit. Monikkala sai silloin 440 tynnyrinalaa Mallinkaisten maasta. Vuonna 1896 pidettiin Turengin isojaon loppukokous. Kylä-Tapailan, Pelto-Tapailan ja Lassilan talon toisen puolen omistajat möivät Turengissa sijaitsevat talonsa ja muuttivat Mallinkaisten torppiin.

==== Nykypäivän Mallinkainen ====

Mallinkalaisia eli Mallinkaisten vanhan koulupiirin alueella asuvia on yhteensä noin 150-200. 

Mallinkalaiset tavoittavat palvelut [[Turenki|Turengissa ]]ja [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] arkisin kulkevan, säännöllisen linja-autoliikenteen ansiosta. Matka Turenkiin taittuu henkilöautolla kymmenessä minuutissa. Kirjastoauto poikkeaa Kouluraitin päässä. Mallinkaisten lapsista valtaosa käy alakoulua seitsemän kilometrin päässä Heinäjoella, missä on kolmeopettajainen koulu. Yläkoulu ja lukio ovat Turengissa.

Mallinkaisten Kyläyhdistys perustettiin 10.9.1992. Kylän kokoontumispaikkana toimii entinen [[Mallinkaisten koulu|koulu]], joka on rakennettu vuonna 1903 ja lakkautettu vuonna 1974. Hyväkuntoinen koulu on kylän toiminnan sydän.

Mallinkaisten leirikeskus on Janakkalan kunnan omistama leirikeskus Mallinkaistenjärven rannalla. Leirikeskuksen käyttökausi on 1.5.2011-31.10.2011. 

==== Lähteet ====

Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Helsinki 1976. ISBN 951-99089-1-9

[http://www.linnaseutu.fi/mallinkainen/ Mallinkaisten kyläyhdistys ry] [[Coordinates::60.908668, 24.803081| ]]

[[Category:Janakkala|Mallinkainen]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Mallinkainen]]

Tanttala

2011-11-29T14:38:06Z

Eija:

Tanttala sijaitsee Kanta-Hämeessä [[Janakkala|Janakkalan]] kunnan kaakkoisosassa.

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.876269" lon="24.770808">Tanttala</marker>
</widget>

Matkaa Janakkalan kuntakeskukseen [[Turenki|Turenkiin]] on n. 10 km ja [[Riihimäki|Riihimäelle]] hieman yli 20 km. Helsinki-Tampere –moottoritielle on n. 12 km.

Kylän maisemaa hallitsevat laajat, tasaiset peltoaukeat sekä kaunis metsäinen harju. Janakkalan kunnan rajana on [[Puujoki|Puujoki]], jonka rannalla on Tanttalan kylän uimaranta. Puujoella järjestetään mm. jokakesäinen Hiisi Vieköön –melontatapahtuma. Hiihdon harrastajille on talvisin erinomainen latuverkosto käytettävissä, ja [[Janakkalan Latu ry|Janakkalan Latu on]] rakentanut latumajansa Tanttalaan.

Kylän toimintakeskuksena on hyväkuntoinen kaksiopettajainen koulu, jossa on nykyaikainen keittiö. Tanttalan koulupiiriin kuuluu myös alueita [[Mallinkainen|Mallinkaisten]] ja [[Jokimaa|Jokimaan]] kylistä. 

Kyläyhteisöön kuuluu noin 110 taloutta. Aikuisväestöstä n. 44% saa toimeentulonsa maataloudesta, samoin n. 40% tekee muuta ansiotyötä. Yritystoimintaa harjoittaa n. 10% ja eläkeläisten osuus on 10% väestöstä.

=== Lisätietoja ===

*[http://www.linnaseutu.fi/tanttala/ Tanttalan kyläyhdistys][[Coordinates::60.876269, 24.770808| ]]

[[Category:Janakkala|Tanttala]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet|Tanttala]]