Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Kaloisten kyläyhdistys ry

2022-06-20T08:06:01Z

Annukkar: /* Tehtävät */

== Taustat ==

Yhdistyksen edeltäjä oli Kaloisten kylätoimikunta. Se syntyi 1980-luvun lopulla silloiseen Rengon pitäjään Kaloisten koulupiiriin kyläkoulun ollessa lakkautusuhan alla. Koulupiiri käsitti Asemin, Kaloisten ja Vehmaisten kylät. Toimikunta avusti koulun toimintaa erilaisin keinoin. Esimerkiksi koulun käytöön hankittiin piano, ja koulu maalattiin talkoilla. Asukkaiden ja kylätoimikunnan taistelusta huolimatta koulu lakkautettiin, mutta kylätoiminta vahvistui.

Lakkautettu koulu myytiin, ja kylätoimikunta siirsi koululla olleet sodissa kaatuneiden muistotaulut sekä pianon Asemin kylässä olleeseen sotaveteraaniyhdistyksen Tukikohta-nimiseen yhdistystaloon. 90-luvulla sotaveteraanit katsoivat, että vanhenevilla veteraaneilla ei enää ollut riittävästi tarvetta omalle talolle, ja he ehdottivat, että  kylätoimikunta ostaisi talon. Koska rekisteröimätön kylätoimikunta ei voinut omistaa kiinteätä omaisuutta, toimikunta päätettiin muuttaa yhdistykseksi, jonka nimeksi tuli Kaloisten kyläyhdistys. Yhdistys rekisteröityi vuonna 1996, ja siihen kuuluu tällä hetkellä noin 240 henkilöjäsentä Asemin, Kaloisten ja Vehmaisten kylistä. 

== Tehtävät ==

Kaloisten kyläyhdistys ry on [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupungin [[Renko|Rengon]] pitäjän [[Asemi|Asemin]], [[Kaloinen|Kaloisten]] ja [[Vehmainen|Vehmaisten]] kylien vakituisten ja kesäasukkaiden yhteinen. Jäsenmaksua maksaa vuosittain noin 250 henkilöjäsentä ja jäsentalouksia on 140. Yhdistys omistaa ja ylläpitää Kylätalo Tukikohtaa ja järjestää monenlaista mukavaa ja asuinviihtyvyyttä kohentavaa toimintaa ympäri vuoden. Yhdistys toimii kyliensä asukkaiden ja kesäasukkaiden yhteisenä edunvalvojana ja pyrkii toiminnallaan lisäämään alueensa viihtyvyyttä ja asuinmahdollisuuksia.

Yhdistys ylläpitää Kylätalo Tukikohtaa Asemin kylässä (Asemintie 349). Kylätalosta on muodostunut alueen asukkaiden harrastus- ja virkistystapahtumien keskus. Taloa vuokrataan myös muillekin kuin kyläläisille. Se on suosittu paikka perhejuhlien pitoon, ja varsinkin kesäaikana tilat riittävät suurellekin joukolle, sillä tontilla on myös kesäkahvila ja tanssilato, jotka voidaan kätevästi ottaa juhlakäyttöön.

== Tapahtumat ==

Yhdistyksen kuuluisin kesätapahtuma lienee Tukikohdan pihapiiriin rakennettavan tervahaudan sytyttäminen renkoviikon avajaisperjantaina. Iltatoreja järjestetään kylätalolla heinäkuun puolivälistä elokuulle perjantai-iltaisin klo 18 alkaen. Lisäksi järjestetään retkiä ja koulutustilaisuuksia sekä muuta huvia jäsenille ja suurelle yleisölle. 

 

== Lisätietoja ==

[http://www.kaloinen.fi  www.kaloinen.fi] [[Coordinates::60.843283, 24.424299| ]]

[[Category:Kotiseutuyhdistykset]] [[Category:Renko]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2020-10-08T08:26:19Z

Annukkar:

[[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

== Palvelut ==

Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.

Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia.
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.

Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia].

Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.

Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.

[https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.

Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti.

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.

Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*https://www.vanamokirjastot.fi/
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg

2020-10-08T08:24:57Z

Annukkar:

Pääkirjasto ulkoa 2020

Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg

2020-10-08T08:20:27Z

Annukkar:

Hämeenlinnan pääkirjasto 2020

Tiedosto:Paakirjasto Lukiokatu2 ulko-ovi.jpg

2020-10-07T09:56:20Z

Annukkar:

Pääkirjasto ulkoa

Tiedosto:Mobiili.jpg

2020-06-24T05:44:35Z

Annukkar:

kuva

Häme-Wiki:Ajankohtaista

2019-12-05T11:11:44Z

Annukkar: Ak: Sivu tyhjennettiin

Lammin kirjasto

2019-12-05T10:01:35Z

Annukkar: /* Nykytilanne */

[[Image:Lamminkirjasto.jpg|thumb|right|300px]]

== Historia ==

[[Lammi|Lammin]] pääkirjasto perustettiin 3.3.1878 arpajaisvoitoilla. Tuotto arpajaisista oli 589 markkaa 35 penniä. Protokollasihteeri F. A. Platén oli aikaisemmin jo lahjoittanut viisitoista kirjaa kirjastolle. Lammin pääkirjasto toimi alkuun Lammin vanhimmassa kansakoulussa, jossa oli myös kunnantupa. Tämä rakennus paloi vuonna 1918. Kirjaston toimintaan tuli katkos, vasta vuonna 1926 toiminta alkoi uudelleen ”kunnanhuoneessa”, joka sijaitsi Evontien alussa vastapäätä hautausmaata. Vuonna 1937 siirryttiin [[Veikko_Ruoppila|Ruoppilan]] taloon. Ruoppilan talo on edelleen pystyssä keskellä Lammin kylää. 1950 siirryttiin taas vanhaan kunnantaloon kolmeksi vuodeksi. Seuraavaksi oli vuorossa Peltolehto, jossa kirjasto toimi vuoteen 1969 saakka. [[Lammin Pasaapeli|Pasaapelin]] koulun viereen valmistui tuona vuonna kirjastorakennus. Nykyinen avara ja kaunis kirjastotalo vihittiin vuonna 1989. Sen on suunnitellut arkkitehti Saara Juola.

== Lammin kirjastoa ovat hoitaneet ==

*[[Image:Kirjasto2.jpg|thumb|right|300px|Lammin kirjaston yleisnäkymä.]]J. Tuhkanen
*Irma Tapiola
*Elsa Huovila (Santalahti)
*Aino Nyberg
*Raini Laurila
*Ritva-Liisa Siljander
*Leena Forstén
*Irma Väyrynen
*Anna Pihlajaniemi
*Kirsi Hovikorpi
*Teija Tuomi 
*Mirja Piiroinen
*Kirsi Lähde
*Päivi Ruuskanen

 

== Nykytilanne ==

Kirjasto toimii asukkaiden olohuoneena. Lainaustoiminnan lisäksi lehtilukusali ja tietokoneet ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Monitoimitilassa on kuukausittain vaihtuva näyttely. Kirjastossa käy vuosittain myös kirjailijavieraita. Koulujen kanssa kehitetään yhteistyötä. Helmikuusta 2010 alkaen kirjastossa on toiminut myös kaupungin palvelupiste.

== Lähde ==

*Koskue, Kaisa: Lammin Pääkirjasto on toiminut 130 vuotta, Lammin kotiseutulehti, 2008.

{{Tynkä}}[[Coordinates::61.08087, 25.00716| ]]

[[Category:Kirjastot]] [[Category:Lammi]]

Hauhon kirjasto

2019-12-05T09:59:23Z

Annukkar: /* Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa */

==  Kirjasto tänään ==

[[Image:Hauhoauto.jpg|thumb|right|200px|Pienoisautonäyttely Hauhon kirjastossa]]Hauhon kirjasto sijaitsee vanhainkodin entisessä sairasosastorakennuksessa. Kirjasto on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1986. Tilaa on 270 m2. Kirjastonhoitajana on Riitta Maula ja kirjastovirkailijana Pirkko Nurminen. Hauhon kirjaston tiimiin kuuluu myös kouluohjaaja Maria Karvinen.

Vuonna 2010 kunnan palvelupiste muutti kirjastoon.

== Historiaa ==

Hauholla avattiin ensimmäinen lainakirjasto vuonna 1861. Kirjastolaitoksen perustajina mainitaan rovasti ja kirkkoherra, tähtikunnan jäsen Adolf Sirén, joka ennen Hauhon kirkkoherraksi tuloaan oli tunnettu koulumiehenä. Hänen lisäkseen perustajina olivat kappalainen August Allén, pastori Matti Fredrik Kotilainen, tirehtööri Otto Olenius ja pastori Karl Johan Cederblad.

[[Image:Hauhokokelma pysty.jpg|thumb|right|200px|Asiakas tutkii Hauho-kokoelmaa. Kuvaaja: Riitta Maula]]Kirjastoa varten oli kerätty rahaa arpajaisilla ja lahjoituksilla. Perustamisvaiheessa kirjastossa oli 119 nidosta. Vuonna 1879 niteitä oli 265 kpl. Kirjastonhoitajana toimi ensimmäisinä vuosina kappalainen Karl Johan Cederblad. Kunnalliseksi toiminnaksi kirjastolaitos siirtyi ilmeisesti kunnan perustamisvuonna 1868.

Ensimmäinen kirjasatoa koskeva asiakirjamerkintä löytyy kunnanarkistosta vuodelta 1886. 

== Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa ==

Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Hauhon kirjastosta tuli [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Punnanmäentie 18.

== Lähteet ==

Pohjola, Salme : Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi, 2006.

{{Tynkä}}

 

[[Coordinates::61.170916, 24.575942| ]]
[[Category:Hauho]] [[Category:Kirjastot]]

Hauhon kirjasto

2019-12-05T09:58:23Z

Annukkar: /*  Kirjasto tänään */

==  Kirjasto tänään ==

[[Image:Hauhoauto.jpg|thumb|right|200px|Pienoisautonäyttely Hauhon kirjastossa]]Hauhon kirjasto sijaitsee vanhainkodin entisessä sairasosastorakennuksessa. Kirjasto on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1986. Tilaa on 270 m2. Kirjastonhoitajana on Riitta Maula ja kirjastovirkailijana Pirkko Nurminen. Hauhon kirjaston tiimiin kuuluu myös kouluohjaaja Maria Karvinen.

Vuonna 2010 kunnan palvelupiste muutti kirjastoon.

== Historiaa ==

Hauholla avattiin ensimmäinen lainakirjasto vuonna 1861. Kirjastolaitoksen perustajina mainitaan rovasti ja kirkkoherra, tähtikunnan jäsen Adolf Sirén, joka ennen Hauhon kirkkoherraksi tuloaan oli tunnettu koulumiehenä. Hänen lisäkseen perustajina olivat kappalainen August Allén, pastori Matti Fredrik Kotilainen, tirehtööri Otto Olenius ja pastori Karl Johan Cederblad.

[[Image:Hauhokokelma pysty.jpg|thumb|right|200px|Asiakas tutkii Hauho-kokoelmaa. Kuvaaja: Riitta Maula]]Kirjastoa varten oli kerätty rahaa arpajaisilla ja lahjoituksilla. Perustamisvaiheessa kirjastossa oli 119 nidosta. Vuonna 1879 niteitä oli 265 kpl. Kirjastonhoitajana toimi ensimmäisinä vuosina kappalainen Karl Johan Cederblad. Kunnalliseksi toiminnaksi kirjastolaitos siirtyi ilmeisesti kunnan perustamisvuonna 1868.

Ensimmäinen kirjasatoa koskeva asiakirjamerkintä löytyy kunnanarkistosta vuodelta 1886. 

== Osa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoa ==

Kuntaliitoksen myötä vuoden 2009 alusta Hauhon kirjastosta tuli [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan kaupunginkirjaston]] lähikirjasto. Kirjasto sijaitsee osoitteessa Punnanmäentie 18. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.17081" lon="24.57590"> Hauhon kirjasto</marker>
</widget>

 

== Lähteet ==

Pohjola, Salme : Kansankirjastosta 2000-luvun tietopankiksi, 2006.

{{Tynkä}}

 

[[Coordinates::61.170916, 24.575942| ]]
[[Category:Hauho]] [[Category:Kirjastot]]

Vihavuoden kylä

2018-09-19T08:59:19Z

Annukkar: Ak: Uusi sivu: Vihavuoden koski talviasussaan '''Vihavuosi''' sijaitsee Hämeenlinnassa Hauholla, Sydän-Hämeessä. Sen l...

[[Image:Talvikoski 3.jpg|thumb|right|300px|Vihavuoden koski talviasussaan]] '''Vihavuosi''' sijaitsee [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] [[Hauho|Hauho]]lla, Sydän-Hämeessä. Sen luonnonkaunista maisemaa hallitsevat koski ja ympäröivät "vuoret". Kylän erikoinen nimi juontuu sanoista vihainen vuo tai vuolle, jolla viitataan kylän "vihaiseen" koskeen. Kylää on aikojen saatossa kutsuttu sekä Vihavuodeksi että Vihavuoreksi.

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.27640" lon="24.66255">Vihavuosi</marker>
</widget>

[[Coordinates::61.27640, 24.66255| ]]
== Historia ==

Vihavuoden koski on esiintynyt jo vuoden 1433 asiakirjoissa myllykoskena, mutta kerrotaan, että paikalla olisi ollut myllynsijoja jo

pakanuuden ajoilta lähtien. Vuodelta 1433 peräisin olevassa asiakirjassa mainitaan ensi kerran Vihavuodessa sijaitseva [[Sotjala|Sotjalan]] jakokunnalle kuulunut myllylaitos, jonka kerrotaan olleen olemassa jo ikimuistoisista ajoista lähtien. Runsaimmillaan myllyjä oli koskessa viisi. Rekolan mylly säilyi Vihavuodessa Rekolan suvun hallussa vuodesta 1638 aina vuoteen 1938 saakka, neljäntoista sukupolven ajan. Nykyinen mylly tehtiin vuonna 1895 palaneen myllyn tilalle. Rekolan mylly lopetti toimintansa 1958. Viimeisenä myllärinä työskenteli Eetu Jokinen. Myllyn sai haltuunsa [[Hauho-Seura|Hauho-Seura ry]] 1961, ja jonkin aikaa hoitamattomana ollut myllyalue kunnostettiin [[Myllymuseo]]ksi.

Heikki ja Väinö Maula ostivat 1918 puolet Vihavuodessa sijaitsevasta Perttulan rälssisäteritilasta ja niin vuonna 1923 Vihavuoteen valmistui Maulan veljesten vesivoimalla käyvä yksiraaminen saha. Sahalla oli jo silloin kansainvälisiä yhteyksiä; puutavara kulkeutui aina Englantiin asti. Maulan saha toimi työnantajana aina 1930-luvun taitteeseen suureen lamaan asti, jolloin se ajautui konkurssiin. Saha myytiin huutokaupassa turkulaiselle Vienti Export Ltd:n omistajalle kauppaneuvos Toivoselle. 1930-luvulla elettiin sahan suuruuden aikaa. Parhaimmillaan se työllisti yli 200 henkeä. Vihavuodessa oli samanaikaisesti kolme kauppaakin: Ilmonen, EHO ja Niemen kauppa. Kylässä oli vilkasta ja seuraelämä kukoisti. Oma näytelmäkerho piti huolen ohjelmasta. Kylästä löytyi omasta takaa näytelmien kirjoittaja, Helvi Halonen, joka ohjasi näytelmät ja myös esiintyi itse. Vihavuoden kylä oli aikanaan suosittu taiteilijoiden kesänviettopaikka, ja niin myllypiha kuin kosken rantamaisemat ovat tallentuneet mm. Yrjö Yrjölän, Yrjö Ollilan, Mikko Oinosen ja Anton Lindforsin maalauksiin. Myös runoilija Yrjö Jylhä on asunut kausittain Vihavuoden kylässä. [[Eino_Leino|Eino Leino]] ja [[Sulo_Wuolijoki|Sulo Wuolijoki ]]kävivät kalastamassa Vihavuoden koskella runoilijan vieraillessa [[Vuolijoen_kartano|Vuolijoen kartanossa]].

1960-luvun alussa vanhan viereen rakennettiin uusi sahalaitos. Höyrysahasta saatiin myös sähköä. Sahan omistaja vaihtui 1973 ja omistajaksi tuli Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Tuolloin sahatavaraa kulki mm Länsi-Saksaan, Englantiin ja Lähi-Itään. Kauppa ei kuitenkaan kannattanut ja Vihavuoden saha sai purkutuomion 60-vuoden iässä vuonna 1985. Saha lakkautettiin vuonna 1985. Sahasta on säilynyt voimalaitos ja sen tiilinen piippu. Sahaan kiinteästi liittyneiden työväestön asuinrakennukset sijaitsevat kosken länsirannalla.

Vihavuoden sahan kulta-aikana väestön määrä vaihteli paristasadasta kolmeensataan. Vielä 1960-luvulla kylällä asusti noin 200 ihmistä. Vihavuosi ei koskaan ole ollut perinteinen maalaiskylä vaan vihavuotelaiset ovat saaneet elantonsa sahateollisuudesta ja siihen liittyneestä osa-aikapienviljelystä sekä metsä- , hakkuu- ja uittotöistä. 1960- luvulla vain 4-5 taloutta toimi ensisijaisesti maanviljelyksen parissa. Tällä hetkellä kylällä ei ole yhtään päätoimista maanviljelijää. Vihavuoden sahan toiminnan loppuessa kylällä oli vielä sata asukasta. Osa sahatyöntekijöistä sai Kettulan sahalta työpaikan. Kettulan sahan suljettua 1994 viimeisimmätkin sahatyöntekijät jäivät työttömiksi, ja muut olivat muuttaneet työn perässä pois kylältä. Vihavuodessa asuu tällä hetkellä noin 30 henkeä, joista suuri osa on eläkeläisiä. Kesällä väkiluku nousee kolmeensataan kesäasukkaiden saapuessa.

Vuonna 1998 perustettiin Vihavuosi-yhdistys. Samana vuonna asukkaat käynnistivät kosken ja sahan voimalalaitoksen uudelleen hyödyntämiseen tähtäävän projektin. Höyrysahan vanha voimalaitos on kunnostettu kesäkahvilaksi. [[Vihavuoden koskikahvila|Koskikahvila]] palvelee kesäkauden 1.5.-15.9. välisenä aikana paikallista asutusta ja matkailijoita. 

==== Lähteet ====

*Tupala, U. 2011. Hauhon museot huokuvat mennyttä aikaa. Niskavuoren Sanomat.
*[http://www.linnaseutu.fi/juhlatalot/vihavuosi.htm Vihavuoden koskialue ja kahvila]
*[http://www.vihavuosi.fi/historia.html Vihavuoden kylän historiaa]

[[Category:Hauhon_kylät]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2017-12-11T12:32:27Z

Annukkar: /* Lähteet */

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä. 

== Palvelut ==

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa.  

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi. 

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimii myös lounasravintola Lanterna sekä [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanamo-kirjastot, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI-artikkelitietokanta. 

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin. 

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*https://www.vanamokirjastot.fi/
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2017-12-11T12:31:38Z

Annukkar: /* Maakuntakirjasto */

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä. 

== Palvelut ==

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa.  

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi. 

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimii myös lounasravintola Lanterna sekä [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanamo-kirjastot, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI-artikkelitietokanta. 

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin. 

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*http://www.hameenlinna.fi/kirjasto
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2017-12-11T12:30:14Z

Annukkar: /* Historia */

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä. 

== Palvelut ==

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa.  

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi. 

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimii myös lounasravintola Lanterna sekä [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI -artikkelitietokanta. 

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin. 

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*http://www.hameenlinna.fi/kirjasto
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

2017-12-11T12:29:17Z

Annukkar: /* Palvelut */

[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä. 

== Palvelut ==

Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.

[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]

Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.

Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa.  

== Historia ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöisstä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi. 

== Nykyinen pääkirjasto ==

[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]
Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].

Kirjastorakennuksessa toimii myös lounasravintola Lanterna sekä [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].

== Maakuntakirjasto ==

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI -artikkelitietokanta. 

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin. 

== Lisätietoja ==

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa] 

[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa] 

== Lähteet ==

*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
*http://www.hameenlinna.fi/kirjasto
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]