Häme-Wiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Paavo Sipponen

2010-08-09T10:19:15Z

Aman0n:

Tämä artikkeli syntyi [[Hauhon Yhtenäiskoulu|Hauhon Yhtenäiskoulun]] toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin [[Hauhon karjalaisten yhdistys|Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä]].

 

'''Mikä on nimesi?''' Paavo Sipponen

'''Koska ja missä olet syntynyt? '''Syntynyt 26. helmikuuta 1936 Kivennavan kirkonkylässä

'''Minkä ikäinen olit, kun sota syttyi?''' Kun talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939, olin vajaa kolmevuotias

'''Missä perheenne asui silloin?'''

'''Koska teidät evakuoitiin?''' No, talvisotahan syttyi silloin 30. marraskuuta. Sehän alkoi sillä tavalla , että äiti oli mennyt silloin aamulla lypsylle navettaan ja tykit alkoivat ampua noin 30 kilometrin päässä ja ne tykinkuulat putosivat siihen meidän talon lähelle siihen Kivennavan kirkonmäkeen, että se ei ole kovin kaukana ja ikkunat menivät hajalle...

'''Pitikö teidän jättää paljon tavaroita lähtiessä?''' Mun vanhin veljeni, joka oli silloin 15-vuotias, valjasti hevosen reen eteen ja siihen otettiin mitä saatiin siinä kiireessä laitettua, että eihän se kovin paljon ollut.

'''Millainen oli evakkomatka?''' Me mentiin hevosella Kaukilaan muutama kymmenen kilometriä , siellä asui äidin veli. Mutta eihän siinäkään kauan voinut olla, vaan piti joutua eteenpäin Niin menimme sitten Kaukilan asemalle odottamaan junaa ja siellä oli paljon ihmisiä. Niin sitten juna aikaanaan tuli ja ihmiset syöksyivät junaan. Äidillä oli nuorimmainen silloin 8 kk ja minä olin vajaa kolme vuotta ja kaksi veljeä olivat vähän vanhempia. Ja kun ihmiset syöksyivät siihen junaan, niin me jäätiin ihmisten jalkoihin. Äiti alkoi huutaa, että poliisi,poliiisi. Ja poliisi tuli siihen ja sanoi, että yksikään ei mene siihen junaan, ennen kuin tämä rouva lapsineen menee.

'''Asutettiinko teidät tänne Hauholle ja minne täällä?''' No, me tulimme sitten Mikkeliin ja sieltä sitten aikanaan jatkoimme matkaa Hämeenlinnaan ja sieltä tulimme sitten [[Hauhontaustan koulu|Hauhontaustan koululle]].

'''Millainen oli vastaanotto? '''Tämä oli vanha koulu tämä Hauhontaustan koulu ja siellä oli sitten väkeä, en minä tarkkaan muista, lottia ja muita, ja kyllähän se ystävällistä oli.

'''Mistä perheesi sai uuden pysyvän kodin ja koska?''' Sitten me täältä koululta muutimme, siinä oli semmoinen pieni mökki ja menimme siihen asumaan. Siinä oltiin se talvi, mutta sitten isä oli hommannut Tuuloksen kirkon luota semmoisen vanhan meijerin siinä oli asuinrakennus ja siellä sitten asuttiin pidempään.

'''Palasiko perheesi jatkosodan aikana takaisin Karjalaan? '''Täältä Tuuloksesta vuonna 42 ,sitten kun sai muuttaa sinne Kannakselle takaisin, mekin lähdettiin keväällä, se oli kai kesäkuun alkua, mentiin junalla Raivolaan ja sieltä oli kuljetus Kivennavalle.

'''Oletko myöhemmin käynyt vanhoilla kotipaikoillasi Karjalassa?''' Olen monta kertaa.

'''Löytyykö sieltä yleensä mitään entisiä kavereita tai muuta? '''Ei siellä mitään, sehän sodan aikana poltettiin koko Kivennavan kirkonkylä.

'''Oliko joku läheisesi sodassa?''' Silloin kun talvisota alkoi, niin isäni oli näissä suojajoukoissa. Ne olivat semmoisia joukkoja, jotka joutuivat ensimmäisenä kohtaamaan vihollisen rajalla. Hän oli siellä tykistössä.

'''Millaista oli koulunkäynti sota-aikana?''' Minä aloitin koulunkäynnin vuonna 1943 Kivennavalla. Siellä oli venäläisiltä jäänyt semmoinen vanha hirsirakennus ja siinä alkoi meidän koulu.

'''Oliko ruoasta tai vaatteista pulaa?''' Niistähän oli jatkuva pula, koska ei silloin paljon vaatteita saanu. Vanhoista vaatteista pienennettiin ja kengät minullakin oli koulussa semmoiset,että melkein jalka pääsi pyörimään niissä.

'''Osallistuitko jotenkin itse sotaponnistuksiin?''' Minä olin sen verran nuori, että en osalistunut. Kun silloin 1943 menin kouluun, olin silloin 7-vuotias.

'''Miten sota näkyi Hauholla?''' Ei oikeastaan näkynyt, tämä oli niin kaukana rintamalta, muuta kuin sillä tavalla, että tuli sitä väkeä sieltä rajan pinnasta.

'''Mikä sota-ajan muisto on jäänyt erityisen voimakkaasti mieleesi?''' Kyllä mulla jäi tämä ensimmäinen kouluvuosi, kun aloitettiin. Mentiin sinne Kivennavalle ja ne oli ne sodan jäljet näkyvissä siellä ja koulu alkoi sitten 1943. Sitten tää 1944 keväällä, kun oli nää linnoitustyöt ja hyvin usein siinä oli Kivennavan kirkkomäen päällä ilmataisteluita, kun suomalaiset ja venäläiset koneet kohtasivat toisensa.

 Haastattelijat: Jaakko Loponen ja Markus Lepistö Puhtaaksikirjoitus: Terhi Välimäki 

[[Category:Hauholaisia|Sipponen, Paavo]] [[Category:Sota-aika]]

Lasse Toivola

2010-08-09T10:16:38Z

Aman0n:

Lasse Toivola on opettaja, kotiseutuneuvos, syntyjään hausjärveläinen kotiseudun kuvaaja. Hän on kerännyt ja kirjannut muistiin monenlaista arvokasta tietoa [[Hausjärvi|Hausjärven kunnasta]], sen historiasta, ihmisistä ja tapahtumista.

Lasse Toivolan ainutlaatuiseen kotiseututyöhön kuuluu valokuvia, tallenteita, kirjoja ja videoita.

== Kirjoja ==

*Sata vuotta Hausjärveä kuvin ja sanoin : pitäjän kuva-albumi (1990)
*Maalaiskylässä ennen vanhaan : kuvia ja kuvauksia (1991)
*Kaalperin Översti ja Ryttylän koulu 1891- 1974 : peruskoulun ala-aste Ryttylässä 1974-1991 (1991)

*Hausjärvi, kotiseutu

#Oitti, Kirkonkylä, Karhi (1988)
#Torhola, Haminankylä, Rutajärvi (1987)
#Oitti, Kallio, Kuru, Hikiä (1988)
#Ryttylä, Turkhauta, Puujaa (1990)
#Erkylä, Kara, Lavinto, Maitoinen, Selänoja, Syvänoja, Vantaa, Monni, Nyry (1990)

*Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918 (1992)
*Vaivaistalosta Lehtimajoihin : kertomus Hausjärven vanhainkodin vaiheista 1905-1995 (1995)
*Sata vuotta koulunkäyntiä Oitin seudulla 1895-1995 : Oitin – Kurun – Kallion – Pursijärven – Maitosten- Nyryn koulujen vaiheita (1995)
*Simeliuksesta Kajanteriin : ”Täll tapaa kirjoja lainattii” Hausjärvellä vuodesta 1861 (1995)
*Hausjärveläistä rakennusperinnettä vuosisatojen takaa (1996)
*Hämäläisillä teillä ja reiteillä : maakunnallisen kiertonäyttelyn julkaisu (1997)
*Auroin, miekoin, miettehin : kertomus suojeluskunnan ja lottien toiminnasta Hausjärvellä 1917 – 1944 (1997)
*Hausjärvi –kirja (2001)
*Hammaslääkäri Jorma Tammer : taiteen ja kotiseudun ystävä haastattelujen ja muistelmien kohteena (2004)
*Hausjärven maanteitä ja teiden varsia : kotiseutuopas (2005)
*Päättäjiä ja päätöksiä Hausjärvellä (2007)
*Kansankynttilän jalanjäljillä : muistikuvia Hausjärveltä ja vähän muualtakin (2008, omaelämäkerta)

== Videoita ==

*Hausjärven kansalaiskoulu 1958-1959 (1992)
*Opinahjossa : näkymiä Oitista (1992)
*Muuttuvaa Oittia : tietöitä Oitin seudulla (1992)
*Hausjärven mahtihäät (1992)

[[Category:Hausjärveläisiä|Toivola]]

Kauko Hiiri

2010-08-09T10:15:28Z

Aman0n:

[[Image:002.JPG|thumb|right|300px|Kauko Hiiri (vasem.) Jaakko Ilonen (kesk.) Erkki Kouhia (oik.) Hauhon Yhtenäiskoulun Itsenäisyysjuhlassa 4.12.2009. Kuva: Terhi Välimäki]]Tämä artikkeli syntyi [[Hauhon_Yhtenäiskoulu|Hauhon Yhtenäiskoulun]] toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin [[Hauhon karjalaisten yhdistys|Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä]].

 '''Mikä on nimesi?''' Kauko Hiiri 

'''Missä olet syntynyt?''' Karjalassa Kivennavassa 1926 

'''Minkä ikäinen olit kun sota syttyi?''' 13-vuotias 

'''Missä perheesi asui?''' Rajalla 

'''Milloin teidät evakoitiin?''' Sodan syttymisen jälkeisenä aamuna 

'''Kuinka paljon tavaroita otitte mukaanne?''' Niin paljon kuin rekeen mahtui 

'''Millainen oli evakkomatka?''' Menimme Juvalle asti hevosella, minä kuljin koko matkan potkukelkalla.Juvalta meidät siirrettiin Kangasniemelle ja sieltä keväällä 1940 Pälkäneelle, jossa olimme v.1942 kevääseen asti.Sitten pääsimme palaamaan takaisin kotiin Kivennavalle, jossa saatiin asua kaksi vuotta. Asuinrakennus ja muut rakennukset olivat sodassa palaneet. Ainoastaan sauna oli pystyssä, josta kunnostimme asunnon.Sitten tuli uusi lähtö taas evakkomatkalle. Itse en joutunut tätä matkaa tekemään, koska olin joutunut jo armeijaan. Perheemme meni taas Juvalle ja sieltä keväällä -45 Hauholle, jossa on asuttu siitä lähtien. Hauholla meidät otettiin hyvin vastaan ja täällä on ollut hyvä asua. 

'''Palasiko perheesi takaisin Karjalaan jatkosodan aikana?''' Isä, äiti ja veljen perhe palasivat kotiin, mutta kotitalo oli palanut. 

'''Oletko käynyt vanhalla kotipaikallasi? '''Olen käynyt paikalla ainakin 30 kertaa. Olen järjestänyt matkoja ja toiminut matkan johtajana. 

'''Oliko sinun joku läheinen/tuttu mukana sodassa?''' Läheisistä oli ainakin veli. 

'''Oliko pulaa ruuista/vaatteista?''' Sodan jälkeen oli puute vähän kaikesta. Meilläkin oli suuri osa vaatteista kadonnut,ne oli pakattu laatikoihin, jotka luvattiin koota teiden varrelta ja viedä asemalle junaan, mutta ei niitä löytynyt yhtään laatikkoa niistä paikoista, johon niitä oli tuotu. 

'''Onko sinulle jäänyt joku sotamuisto erityisesti mieleen?''' 1944 jäätiin Koiviston saareen noin 40 kilometriä linjojen taakse. Ilman Saksan laivaston apua ei oltaisi päästy pois muuta kun sotavankeuden kautta. 

'''Olitko mottitalkoissa?''' Kyllä.

Haastattelu ja puhtaaksikirjoitus: Sini Enqvist ja Asser Heinänen 

[[Category:Hauholaisia|Hiiri, Kauko]] [[Category:Sota-aika|Hiiri, Kauko]]

Hannu Vanhala

2010-07-23T13:53:03Z

Aman0n:

== ==

{| width="400" cellspacing="0" cellpadding="0" border="0"
|-
|
[http://hannu.vanhala.fidisk.fi/ digital work]

3d mallinnus 

|
[[Image:Lasit.jpg|thumb|left|200px]]

|}

 

{| width="400" cellspacing="0" cellpadding="0" border="0"
|-
|
[[Hämeenlinnan_taiteilijaseura|Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry]]

kuvataide

|
[[Image:Sulkahattu.jpg|thumb|left|200px]]

|}

 

[http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/ Hämeenlinnan taiteilijaseura]

 

 

 

[[Category:Kuvataiteilijat|Vanhala, Hannu]]

Virpi Peltomaa

2010-07-23T13:50:46Z

Aman0n:

Tämä artikkeli syntyi [[Hauhon_Yhtenäiskoulu|Hauhon Yhtenäiskoulun]] toisen maailmansodan erikoiskurssilla, joka pidettiin kahdeksasluokkalaisille lukuvuonna 2009-2010, kun oli kulunut 70 vuotta talvisodasta. Kurssin aikana oppilaat haastattelivat eri-ikäisiä hauholaisia heidän sota-ajan kokemuksistaan. Osa haastateltavista oli sotavuosina lapsia, osa aikuisia ja jotkut myös sotatehtävissä. Haastatelluista kahdeksan oli Karjalan evakkoja, joiden yhteystiedot saatiin [[Hauhon Karjalaisten yhdistys|Hauhon Karjalaisten yhdistyksestä]].

 '''Mikä on nimesi?: '''Virpi Peltomaa

'''Koska olet synty ja missä?: '''Lahdessa 29.4.1924

'''Minkä ikäinen olit kun sota syttyi?''': 15-vuotta

'''Missä perheesi asui kun sota syttyi?''': Kannaksella Kivennavalla Pihjalaisten kylässä

'''Koska teidät evakuoitiin?''': vuonna 1939

'''Asutettiinko teidät tänne Hauholle?''': Asutettiin vuonna 1940

'''Millainen oli vastaanotto Hauholla?''': Hyvä vastaanotto ja hienot talot

'''Mistä perheesi sai uuden pysyvän kodin ja koska?''': Olimme Loimaalla talvisodan ja olimme myös Heinolassa, asuimme myös Hauholla Rauhalahti nimisessä talossa Tuittulassa. Sieltä me tulimme tänne.

'''Palasiko vanhempasi jatkosodan loputtua takaisin Karjalaan'''?: Ei, koska laki ei antanut pitää kahta paikkaa ja koska olimme saaneet jo maan Hauholta.

'''Oletko myöhemmin käynyt kotikulmillasi'''? Kyllä on ainakin 20 kertaa.

'''Oliko joku läheisesi sodassa?''': Oli mieheni

'''Millaista oli koulunkäynti sota-aikana?''': Olin käynyt koulun jo silloin

'''Oliko ruuasta ja vaatteista pulaa?''': Ei ollut pulaa

'''Osallistuitko jotenkin itse sotatoimiin tai sotaponnistuksiin?''': Olin Loimaalla leipomassa leipää ja Hauholla siunaustilaisuuksissa laulamassa naiskuorossa.

'''Miten sota näkyi Hauholla?''': Kuolleita ihmisiä siunattiin ja alueella oli sotavankeja.

'''Mikä sota-ajan muisto on jäänyt erityisesti mieleesi?''': Pommituksia ja Kannaksella Kivennavan kirkko paloi lähtiessämme.

Haastattelu: Anni Savolainen ja Santeri Linnas

Puhtaaksikirjoitus: Santeri Linnas

 

[[Category:Hauholaisia|Peltomaa, Virpi]] [[Category:Sota-aika]]

Hämäläisten laulu

2010-07-23T13:10:16Z

Aman0n:

'''Hämäläisten laulu''' on Hämeen ja nykysin varsinkin [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeen]] maakuntalaulu, jonka on sanoittanut [[Johan Henrik Erkko|Johan Henrik Erkko]] (1846-1906). Sanoitus on tehty vanhan saksalaisen kansansävelmän pohjalle ja sen on sovittanut [[Martti Hela|Martti Hela]] (1890-1965) käyttäen hyväkseen hämäläistä kansansävelmäaineistoa.

 

== Sanat ==

On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitäi kallehin: |: sen tuskin tiedän vertaista, niin kaunista, niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa!:| 

Lempeitä laaksoin lehtoja ja lintuin laulupuistoja |: ja marjaisia kankaitaan en unhottaa voi milloinkaan - oi Hämeen kallis maa!:| 

On Hämeen pellot viljavat ja kasket kullan loistavat |: ja tuhannet sen tuomistot, sen niityt, norot, varjostot! Ei maata vertaistaan!:| 

Kun taivas tääll´on loistoisa ja iltatähti kultaisa ja ruskot yhtä runsahat |: syysöiden sähköt leimuvat ja talvet suojaisat! :| 

Ei impee missään rakkaampaa, ei siveempää, ei jalompaa, |: kuin Hämeen valkotukkainen, tuo sinisilmä neitonen on rusoposkinen.:| 

Ja kansaa kussa löytänen niin jäykkää kuin on Hämehen, |: niin vakavaa, mi auraltaan ei suotta siirry milloinkaan, halveksi säätyään.:| 

Jos miestä missä tarvitaan maan eestä vaikka kaatumaan, |: niin uljaita on urhoja, on järkeä, on kuntoa, jos toimeen tartutaan.:| 

[[Category:Häme]]

Hämeenlinnan Yhteiskoulu 1950-luvulla

2010-07-23T12:45:04Z

Aman0n:

Aloitin [[Hämeenlinnan_Yhteiskoulu|yhteiskoulun]] v.1948,  jolloin  pääsykokeessa kävi kohdallani hyvä tuuri. Läpäisin kokeen hyväksytysti, ja kirjauduin koulun l A-luokalle syyskuun alussa. Meitä oli 44 ekaluokkalaista, kaikki iältään 10 v tai hieman yli. Tyttöjä  runsas puolet, poikia noin 20. Luokanvalvojana oli Laila Rytkönen, koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Samaan aikaan aloitti rinnakkaisluokka 1 B, jossa oli vain tyttöjä.

A-luokkalaiset  aloittivat koulupäivän klo 8.00 aamuhartaudella juhlasalissa, joka myös toimi voimistelusalina. Aamuhartauden valmistelu alkoi  klo 7.50 eteisaulan käytävällä, johon luokkien ovet avautuivat. Kukin luokka järjestäytyi luokanvalvojan johdolla paririviin, jotka sitten vuorollaan marssivat juhlasaliin. Kateederi, jossa aamuhartauden puhuja hoiti tehtävänsä, sijaitsi Turuntien puoleisella seinustalla. Puhujan virkaa toimittivat yleensä uskonnon opettajat, mutta poikkeuksiakin oli. Saksan kielen lehtori  Laina Viluksela oli usein puhumassa, samoin historian lehtori Anna Aho. Luonnostaan kateederiin viran puolesta nousi  pastori Juho Tenhiälä, joka tuolloin vielä käytti alkuiperäistä sukunimeään  Saari. Niinikään  lehtori Inkeri Miettinen ja vankilan pastori Pentti Koskipuro tulivat  kaikille tutuiksi.

Aamuhartaus kesti  kymmenisen minuuttia, johon sisältyi aluksi virren veisuu.  Kaikki lauloivat mukana, sitä kontrolloivat  opettajat pitäen esimerkillään huolen. Urkuharmoonilla säestäjistä jäivät mieleen oppilaat Liisa Arvola sekä Alaspään tytär. Kaikki oppilaat  kuuntelivat seisaaltaan, opettajakunta mukaanlukien. Seisominen otti joidenkin voimille: Pyörtymiset - tosin harvalukuiset - jäivät mieleeni.  Tekniikan kehittymisen myötä rehtori Paavo Kouri  otti sittemmin käyttöön keskusradion, jolla  aamuhartaus välitettiin luokkahuoneisiin. Pois jäi  yhteishenkeä vahvistanut joka aamuinen kokoontuminen juhlasaliin. Tapahtuman tunnelma latistui melkoisesti.

Yhteiskoulu sijaitsi  Turuntien alkupäässä, naapurinaan vanha kirjastotalo. Koulun erotti siitä Pikkukatu, joka johti [[Turuntie|Turuntieltä]] saapuvan liikenteen [[Hallituskatu|Hallituskadulle]]. Täältä liikenne sitten suuntasi kulkunsa [[Hämeenlinnan_tori|Kauppatoria]] kohden. Tuolloin ei vielä puiston halki kulkeva väylä ollut rakentunut, ja niinpä liikenteen jyrinä jäi mieleen etenkin luokkien 3, 4 ja 5 oppilaille. Suomen armeija kunnostautui moottorien melun tuottajana etenkin kouluautojen jyristellessä ohi. Melu oli niin valtava, että opettajatkin  lopettivat  hetkeksi puheensa muutamien minuuttien ajaksi. Opetus jatkui vasta sitten kun kouluautojen jono oli häipynyt Kauppatorin suuntaan.

[[Category:Yleisiä_muistelmia]]

LinnaJazz

2010-06-10T13:03:40Z

Aman0n:

[[Päivämäärä::07.15.2010| ]][[Päivämäärä::07.16.2010| ]][[Päivämäärä::07.17.2010| ]][[Päivämäärä::07.18.2010| ]]
LinnaJazz on [[Hämeenlinnan soitannollinen kerho ry|Hämeenlinnan soitannollisen kerhon]] päätapahtuma, joka järjestetään vuosittain heinäkuussa. Tapahtumaa tukee mm. Hämeenlinnan kaupunki sekä monet yritykset.

== Tapahtuman perustaminen ==

Muusikoiden huolenaiheena 1990-luvulla oli keikkojen vähyys. Tuolloin Hämeenlinnan soitannollinen kerho päätti ruveta järjestämään Hämeenlinnaan omaa jazz-tapahtumaa, LinnaJazzeja. Ensimmäisen kerran LinnaJazz järjestettiin vuonna 1991.

LinnaJazzien kävijämäärä on kasvanut vuosien myötä. Ilmainen pääkonsertti on järjestetty Linnanpuistossa, jossa yleisö istuskelee nurmikolla piknikillä. Monipäiväisessä tapahtumassa konsertteja on myös muualla kaupungissa. Soitantoa on kuultu ravintola Hälläpyörässä, Sibelius-kodissa, torilla, laivaristeilyllä ja rantakasinolla. LinnaJazzin ohjelmisto on hyvin monipuolinen, musiikkia kuullaan traditionaalisesta dixielandista moderniin mainstreamiin, lisäksi kuulaan rockjazzia, big band -swingiä ja freejazz-virtauksia.

== Vuosien varrelta ==

Vuonna 1995 Hämeenlinnan soitannollinen kerho juhli 50-vuotiasta taivaltaan täysin palkein. LinnaJazzia kuultiin yhteensä 12 tuntia ja mukana oli mm. kerhon perustajajäseniin kuuluva Kalevi Viitamäki.

Vuonna 2001 Linnan puisto oli täynnä kuuntelijoita, kun [[HSK Big Band]] aloitti sunnuntaina konsertin. Jukka Perko Hurmio- orkestereineen tarjoili tulkintojaan Olavi Virran tangoista. Veteraani Eero Koivistoinen, Oiling Boiling ja Senegal Drummers tunnettiin yleisön keskuudessa ennestään, samoin Brown Sugar Dixon, oikea Blues Mama, joka tulkitsi ikivihreitä klassikkoja. Järjestäjät olivat satsanneet tunnettuihin ja kansainvälisiin esiintyjiin. [[Image:LinnaJazzpieni.JPG|thumb|right|300px|Kuva: Hannu Lehtonen]]

Vuosi 2003 helteineen toi ennätykselliset 8000 henkilöä kuulemaan jazzia neljän päivän aikana. Pääkonsertissa oli tuolloin esiintyjänä Trio Töykeät, New Orleans Royal Players ja Wigwam. Puistokonsertissa esiintyi Andreas Öberg yhtyeineen. Vuonna 2004 LinnaJazz keräsi kaikkiaan 9000 vierasta. Yleisön suosikiksi nousi kotimainen a cappella –yhtye Club for Five. Vielä edellistä vuotta suurempi kävijämäärä saavutettiin vuonna 2005, kun kävijöitä oli 10 000. Vuonna 2005 Tauno Suojärvi, joka oli modernin bebop-jazzin uranuurtajia Suomessa, esiintyi Linnajazzin nostalgiakonsertissa. Soitannollinen kerho vietti juhlia 60-vuotisen taipaleen kunniaksi.

Vuonna 2008 pääkonsertti pidettiin tavalliseen tapaan Linnanpuistossa. Pääesiintyjinä olivat Jaso Big band feat. Raimo Henriksson & Marle Mikkola, Marzi Nyman with Friends sekä Caipirinha Show feat.Sergio Bastos Brasiliasta. Kauko Viitamäki-palkinto jaettiin hämeenlinnalaiselle Elina Orkonevalle. Tapahtuma jakautui neljälle päivälle.

Vuonna 2009 vietettiin LinnaJazzeja 19. kertaa. Kaupungin johdon toivomuksesta järjestettiiin tilaisuuksia myös uusissa kaupunginosissa: Iittalassa, Tuuloksella ja Hauholla oli ennen varsinaista festivaalia konsertit "LinnaJazz ylpeänä esittää". Uutuutena järjestettiin Verkatehtaan Suisto-klulbilla kolme konserttia. Torin lavan ilmaiskonsertteja oli kolmena päivänä. Niissä oli esiintyjiä tuplasti verrattuna edelliseen vuoteen. Yleisömenestys konserteissa oli hyvä. Kaikki kolme jazz-risteilyä olivat loppuunmyydyt, kirkko oli täynnä kuulijoita lauantai-iltana, kun kuultiin Olli Ahvenlahden sävellyksiä Tommi Tabermanin runoihin. Myös sunnuntain pääkonsertissa oli ennätysyleisö, arviolta yli 5000 kuulijaa. Nuoria kuulijoita kiinnosti erityisesti yksitoistahenkinen Tuomo Prättä Ensemble. Kauko Viitamäki -palkinnon sai Mikko Myllyniemi.

== Lähteitä ==

*Mäenpää, Heidi: Jazzista nautittiin myös vesillä. Hämeen Sanomat 16.7.2007
*Niinimäki, Pirjo-Liisa: Moderni jazz sykki 1940-luvun Hämeenlinnassa. Hämeen Sanomat 17.7.2005
*Riikonen, Marika: LinnaJazz oli tosi rock. Hämeen Sanomat 14.7.2003
*Riikonen, Marika: Linnajazz soi ennätysmäärälle yleisöä. Hämeen Sanomat 19.7.2004
*Sarjanto, Ari-Pekka: Napakymppi. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 1.8.2001
*Sarjas, Ritva: Hämeenlinnan Soitannollinen Kerho juhlii ja odottaa nuoria joukkoon. Hämeen Sanomat 22.7.1995
*Toivonen, Anna-Stiina: Linnajazzissa herkutteli koko perhe. Hämeen Sanomat 18.7.2005
*http://www.linnajazz.fi/

 

[[Category:Musiikkijuhlat]]

Hauhon musiikkijuhlat

2010-06-10T12:54:59Z

Aman0n:

[[Päivämäärä::07.07.2010| ]][[Päivämäärä::07.08.2010| ]][[Päivämäärä::07.09.2010| ]][[Päivämäärä::07.10.2010| ]][[Päivämäärä::07.11.2010| ]]
'''Hauhon musiikkijuhlat''' on vuonna 2002 perustettu festivaali, joka painottuu orkesteri- ja kamarimusiikkiin. Tapahtuma syntyi nimensä mukaisesti Hauholla ja on sittemmin laajentunut Hattulaan ja Hämeenlinnaan.

Hauhon musiikkijuhlat järjestetään toisena juhannuksen jälkeisenä viikkona. Konserttipaikkoina ovat toimineet Hahkialan Kartano, [[Hauhon_kirkko|Hauhon]], [[Hattulan_Pyhän_Ristin_kirkko|Hattulan]] ja [[Hämeenlinnan_kirkko|Hämeenlinnan kirkot]] sekä Hämeenlinnan palokuntatalo. Konsertteja on järjestetty myös Hauhon pappilassa, Retulansaaren Ylikartanossa, Hauhotalossa sekä [[Aulanko|Aulangolla]].

Tapahtuman taiteellisesta johdosta vastaavat sellisti Mikko Ivars ja alttoviulisti Olli Kilpiö.

Nykyisin tärkeänä osana festivaalia on myös Virtuosi di Kuhmo-kamariorkesteri, jonka kotifestivaalina Hauhon musiikkijuhlat toimii.

 

Linkkejä:
*[http://www.hauhofestival.fi/ Hauho festivalin kotisivut]

*[http://www.virtuosidikuhmo.fi Virtuosi di Kuhmo kotisivut]

[[Category:Musiikkijuhlat]] [[Category:Hauho]]