Tervakoski
Häme-Wiki
Sisällysluettelo |
Historia
Tervakosken historia alkaa viimeistää jo keskiajalla, kuten lähes kaikkien Janakkalan kylien. Sijaitsihan paikka Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskenvan joen aivan ylimmällä juoksulla olevan kosken kohdalla. Alueen kautta kulki reitti myös Lopelle, joka oli aiemmin, kuten Janakkalakin, osa Vanajan emäseurakuntaa. Todennäköisesti Lopen ja Vihdin järvien ja jokien kautta on kulkenyt myös kulkureitti Suomenlahdeltä Vanjan sydänmaille.
Todennäköisesti Tervakosken esiteollinen historia alkaa jo keskiajalta. Koski oli paikka myllylle tai myllyille ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen kartanoille ja talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalouyhteisön toimentulon kannalta ratkaisevia laitoksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen ja riitojen aiheita. Näin Tervakoski on siis ollut hämäläinen varhaisteollisen toiminnan keskus jo yli viitisensataa vuotta.
Pitkä esiteollinen kausi oli jo takana, kun vuonna 1780 sitten rakensivat Gabriel Adam Brunow, Sauvalan herran, ja ratsumestari Karl Gustaf Uggla, Rehakan herran, kosken rannalle 2-raamisen sahamyllyn hyödyntämään alueen runsaita metsävaroja.
Talola
Talola kuului varhaisimpina aikoina toki Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi Turun tuomiokapitulin jäsen, kaniikki Erik Jaakonpoika v. 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille ja Grisefot edelleen luovutti v. 1501 Talolan uudelleen tuomikorkolle. Vuonna 1542 tila, joka tälläin oli kirkon tila, joutui kuningas Kustaa I Vaasan reformin yhteydessä valtiolle.
Kuten yleensä merkittävät maaomaisuudet joutui Talolakin uudelleen läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös Pontus de la Gardiella, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuningas Juhana III:een, naituaan tämän ja Kaarina Hannuntyttären avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären Sofian, jonka nuorempia sisaruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle v. 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena v. 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi Brita de la Gardielle joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär.
Hovila
Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvun lopulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkaantytär, jolta Janakkalan seurakunnan kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen v. 1665. Tämän jälkeen vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow, jolta tila siirtyi perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille.
Kuitenkin helmikuun 22 päivänä v. 1783 tehdyllä kauppakirjalla Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestari Gottlieb Johnille, jonka omistuksessa oli tai myöhemmin tuli myös muuta Brunowin eri sukuhaaroille kuulunutta maaomaisuutta, ja lääninkamreeri Johan Nordenswanille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. Lokakuun 5 päivänä v. 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät kokonaisuudessaan Nordenswanin omistukseen. Joulukuun 9 päivänä 1799 Johan Nordenswan osti itselleen myös Talolan rälssitilan jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil.
Tervakosken kartano
Näin olivat Tervakosken molemmat kylän suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Oli siis syntynyt Tervakosken kartano. Johan Nordenswanin nuorin poika Gustaf Georg Nordenswan puolestaan osti itselleen vuonna 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen vuonna 1806 Juho Jaakonpojalta.
Paperitehdas
Alkuksi paperitehtaan tuotanto oli täysin käsityötä, mutta vuonna 1853 tuotantoa koneellistettiin. Tämän merkittävän teollisen tapahtuman jälkeen vuonna 1856 ostivat Helsinkiläiset kauppiaat A.F. Wasenius ja J.L. Borgström tehtaan itelleen. Tämän omistusjärjestelyn jälkeen tehtaiden osakeenemmistän ovat omistaneet mm. Suomen Pankki, Stora Enso ja nykyisin se on kuulunut osana itavaltalaiseen Trierenberg Groupiin, joka on nykyisin Delfot Group.
Muu teollinen toiminta
Kylä eli pitkään paperitehtaan varjossa ja toisaalta myös paperitehtaan kautta. Nykyisin kuitenkin kylässä on useita teollisia ja kaupallisia palveluita, joista mainittakoon:
Kunnalliset palvelut
Janakkalan kunnan palvelut ovat keskittyneet pääsääntöisesti Turengin kylään, mutta myös Tervakoskelle on jäänyt rippeitä palvelveluista, jotka aikoinaan paperitehdas tarjosi kyläläisille ja työntekijöilleen. Näitä kunnan palveluja ovat mm.:
- Terveystalo
- Kunnallinen hammashoito
- Kirjasto
- Uimahalli
- Urheilukeskus
- Leikkipuisto
Seurakunnan palvelut
- Tervakosken kirkko
- Tervakosken seurakuntatalo
Kyläpalvelut
- Tervakosken Seuraintalo
- Taidekokoelmat
- Kaukolämpö
- Useita elintarvikekauppoja
- Useita ruokapaikkola
- Useita kaljabaareja
- Hämmäslääkäri
Leveysaste 60°48′52.211″P
Pituusaste 24°37′33.823″I
