Tenholan linnavuori

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Tenholan linnavuoren laki. Kuva: Ari Stenberg
Maisema Tenholan linnavuorelta. Kuva: Seija Stenberg
Tenholan linnavuori sijaitsee noin 6,2 kilometriä Hattulan vanhasta kirkosta luoteeseen ja 1,3 kilometriä Tenholan kartanosta kaakkoon Vanajanselän etelärannalla olevan hiekkaharjun lakialueella. Se on osa harjujonoa, joka juuri näillä seuduin haarautuu kahtia. Tenholan linnavuori kuuluu Hämeen muinaislinnaketjuun. Linnavuorelta avautuu näky Vanajanselän yli Rapolan linnavuorelle ja vastakkaisella suunnalla näkyy Aulangon linna. Linnavuori sijoittuu Tenholan ja Suontaan kartanoiden väliin. Paikalle pääsee Parolasta Suontaantietä, josta käännytään Tenholan kartanoon johtavalle tielle.

 

Harjun laki on noin 65 metriä viereisen Vanajaveden pintaa korkeammalla. Linnavuori on hieman sivussa alueen rautakautisesta asutuksesta. Lähin rautakautinen kalmisto sijaitsee noin kilometrin päässä luoteessa. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi Tenholaa on pidetty lähinnä tähystys- ja pakolinnana. Linnavuori on noin 540 X 100-240 metriä laaja. Lakialue on 110 m pitkä ja suurimmillaan 25 m leveä. Tenholan linnavuori poikkeaa Vanajaveden laakson eteläpään muinaislinnoista siten, että se ei ole korkea kallio, vaan harjukukkula. Sen rinteet ovat olleet luontaisesti jyrkät, ja niitä on epäilemättä myös jyrkennetty. Linnavuori lienee ollut nykyisten Hattulan ja Kalvolan alueen asukkaiden käytössä. Koska laki ei ole kovin laaja, saattaa olla, että sinne ovat kokoontuneet vain aseistetut puolustajat. Pohjoispuolen jyrkässä rinteessä erottuu kaksi soravallia. Tenholaa on ympäröinyt jyrkintä reunaa lukuun ottamatta hirsimuuri. Sen maalla täytetyt hirsimuuriarkut olivat myös ampuma-alustoja. Mäen laella on kolme portin paikkaa: lännessä, etelässä ja pohjoisessa. Laelta on todettu merkkejä kivirakenteista, jotka saattavat liittyä rakennuksiin, sekä merkkejä vallin pohjakiveyksestä. Vuori on tavallaan kaksitasoinen. Ensin on alempi tasanne, jolta noustaan varsinaiselle mäelle. Suurin osa alueelta tehdyistä löydöistä on saviastian paloja. Muita löytöjä ovat olleet mm. luut, rautakuona, helmen palat ja kaularenkaan kappaleet. Ajoitetut löydöt ovat olleet peräisin merovingiajalta (575-800 jKr) ja viikinkiajalta (800-1025). Vuorelta on myös löytynyt todellinen harvinaisuus: pienen tykin tai varhaisen ampuma- aseen kuula, joka ei voi olla 1400-lukua vanhempi. Se saattaa liittyä venäläisten 1496 Hämeeseen tekemään hyökkäysretkeen, jolloin he muun muassa tunkeutuivat Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon.

Lähteet

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.