Sattula

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Sattulassa on noin 180 asukasta ja lähes yhtä paljon kesäasukkaita. Se sijaitsee Hattulassa noin 10 km etäisyydellä Hämeenlinnan keskustasta Lehijärven länsirannalla. Vuoden 2007 hämäläisen kylän tittelin saanut Sattula on historiallisesti arvokas kulttuuriympäristö perinteisine ryhmäkylineen ja kyläteineen. Ensimmäiset tiedot Sattulan kylästä ovat peräisin keskiajalta, vuodelta 1411. Tällöin kylässä oli ainakin seitsemän taloa. Talojen suuri määrä viittaa siihen, että kylä on mahdollisesti asutettu jo rautakaudella. Myös kylän sijainti ikivanhan Hiidentien varrella tukee tätä olettamusta. Kylä on säilyttänyt tiiviin muotonsa, vaikka rakennuskanta onkin osin uusiutunutta. Kylän kantatalot ovat pääosin vanhoilla tonteillaan. Sattulassa on säilynyt perinteinen kylätieverkosto, jolle antavat luonteenomaisen lisänsä tontteja kiertävät kiviaidat ja vehmas puusto. Kylää halkovan maantien eteläpuolella on runsaasti vanhaa tupa-asutusta. Entiset mäkituvat ovat saaneet viime sotien jälkeen rinnalleen joukon rintamamiestaloja. Lehijärven aluetta pidetään koko Hämeen asutuksen ydinalueena.

 

Nikkilän kartano

Ikivanha Hiidentie kulkee Lehijärven etelärannalla Nikkilän kartanon sivuitse. Nikkilän omistajat tunnetaan vuodesta 1411. Säätyläisomistukseen se tuli vasta 1820-luvulla. Kartano kuului vuoteen 1823 Kustaa Nikkilälle. Sen jälkeen sitä hallitsivat Thermanin, Hermanssonin, Schultzin, Rotkirchin ja Arckenholtzin suvut. Sääksmäen kihlakunnan tuomari, hovioikeuden asessori Gustaf Ludvig Abraham Erikinpoika Arckenholtzin kuoleman jälkeen Nikkilän kartano myytiin majuri Gyllingille vuonna 1869. Gyllingin suvun jälkeen kartanon omisti Norrmen-suku. Vuonna 1925 Nikkilän kartano siirtyi vapaaherra M. Standertskjöld-Nordenstamin ja hänen vaimonsa Editten (os. Silfvast) haltuun.

Kartanon suuri hirsinen päärakennus on vanhimmilta osin 1800-luvun alkupuolelta. Nykyiseen, uusklassilliseen asuunsa se on laajennettu mahdollisesti 1800-luvun keskivaiheilla G.L. Arckenholtzin isännyyden aikana. Myös rakennusta ympäröivä laaja puisto, puutarha sekä kaksi aittaa ovat tältä ajalta. Tien toisella puolen, Lehijärven rannalla sijaitsevat talousrakennukset on muutettu myöhemmissä korjauksissa. Ympäröiviä peltoalueita on muokattu viime aikoina golfkentiksi, ja rantapellolle on rakennettu uusi asuinrakennus. Kartanon navetassa toimii ravintola Patruuna. Suomen osuustoimintaliikkeen syntysanat lausuttiin Nikkilässä vuonna 1899 Hannes Gebhardin ja tohtori Mikael Soinisen tapaamisen yhteydessä.

Muita tiloja

Kukkolan rusthollin päärakennus on vanhimmilta osin vuodelta 1875. Rakennusta on lisärakennettu 1800-luvun lopulla ja 1910. Rakennuksen vuoraus ja taidokkaasti nikkaroidut ikkunankehykset ovat 1800-luvun lopulta. Lohkokivinen karjarakennus on rakennettu joko 1800-luvun lopussa tai 1900-luvun alussa. Sen jatkeena oleva kivinen maitohuone on vuodelta 1915. Pihapiiriä rajaavat hirsinen talli- ja vajarakennus, kaksikerroksinen aitta, sauna ja uusi taloushalli. Mäkelän suurehko päärakennus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Pihan toisella laidalla on suuri sementtitiilinen karjarakennus 1930-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi aitta ja liiteri.

Naskilan puinen päärakennus sijaitsee Mäkelää vastapäätä kyläraitin varrella. Rakennus lienee 1800-luvun lopulta. 1930-luvulta lähtien rakennuksessa oli Osuusliike Hämeen myymälä. Lampolan päärakennus on 1900-luvun alusta. Kokonaisuuteen kuuluu betonoitu kivinavetta ja aitta. Jaakkola jakaantui 1840-luvulla kahteen: Ali- ja Yli-Jaakkolaan (nykyisin Kylä-Jaakkola ja Yli-Jaakkola). Kylä-Jaakkolan pitkä päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta. Pihapiiriin liittyy joukko vanhoja hirsisiä talous-rakennuksia sekä kellari. Kaksikerroksinen luhtiaitta saattaa olla 1700-luvulta. Arvolan vanhan rusthollitilan komea päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Talon ikkunanpuitteet ovat ajan koristeellista mallia. Pihamaata rajaavat punamullatut hirsiset talousrakennukset. Nurmela on entinen seppä Nummelinin talo. Rakennus on säilyttänyt perinteiset, 1800-luvun käsityöläisasumukselle tyypilliset piirteensä. Pihamaata rajaavat kiviaidat komeine portinpylväineen. Nurmelaa vastapäätä on vanha kaupparakennus Toivola. Hiirolantien varrella sijaitsevat Ylhäisen ja Alhaisen sekä ns. Posti-Hiljan pienet tuvat. Raitinvarret on reunustettu kiviaidoin.

Lehijärvi

Sattulan kaunis kylä kiertää nauhana Lehijärven etelä- ja lounaisrantaa. Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Lehijärvi on lähes ympyrän muotoinen, 700 hehtaarin kokoinen harjunlievejärvi, jossa on yksi keskussyvänne. Lehijärven vedet laskevat Leteenojan kautta Vanajaveden eteläosaan, Heinunlahteen. Lehijärven linnusto ja kasvisto ovat arvokkaita, ja siksi osa järvestä kuuluu Natura 2000-alueisiin. Järven läheisyydessä on myös Sattulan saniaislehto, joka kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Kylän yhteistä uimarantaa Lehijärven rannassa on hoidettu kyläläisten talkootyön ja POMO-rahoituksen avulla. Järvi on luonnostaan rehevä ja kirkasvetinen, mutta kesäisin on havaittu satunnaisia sinileväkukintoja. Vuonna 1973 perustettu Lehijärven suojeluyhdistys tekee työtä järven hyväksi.

Kyläyhdistys

Sattulan kyläyhdistys perustettiin vuonna 2003. Kylän kehittämisen päämääränä on edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta ja kylän elinkelpoisuutta. Sen tavoitteena on myös vesihuollon laajentaminen ja uusien asuintonttien järjestäminen. Tontteja onkin saatavilla, ja Sattulan kylä kasvaa 1-2 asuintalolla vuodessa. Asukkaiden viihtymiseksi järjestetään esimerkiksi kyläkekkereitä Hattula-päivien yhteydessä, juhannusjuhlia kylän rannassa, uimakoulu kylän lapsille, teatteriretkiä halukkaille. Kyläyhdistys pitää kunnossa myös Sepän pirttiä, kylämuseota, jota käytetään kesäisin kylän tapahtumien kokoontumispaikkana. Pirtissä asui 1800-luvulla seppä Kalle Nummelinin perhe. Viimeksi talossa asuttiin 1990-luvun alussa.

Golf-kentän ja Ravintola Patruunan lisäksi kylässä toimii useita muitakin yrityksiä, kuten Sjömanin saha ja veneveistämöt, Huhdan taimitarha, Lindroosin luomutila, Ari Uusitalon taksi, Metritiski Oy ja Lastutuote.

Lähteet

Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinna 2003. ISBN 952-9509-09-X

http://epaper.hmlviikkouutiset.fi/products/VUT-2010-06-04/pdfs/article_6_3.pdf

http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=1&action=entryPage&id=387964

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

Suomen maatilat II, Hämeen lääni. Porvoo 1931