Retula

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Retulan muinaismaisemaa. Kuva Markku Karvonen
Maisema Retulan Myllymäessä. Kuva: Markku Karvonen
Retula on kylä Hattulan pohjoisosassa. Retula on yksi Tyrvännön kylistä. Tyrväntö liitettiin Hattulaan 1.1.1971

Perinnemaisema

Aivan Hämeen sydämessä sijaitseva Tyrväntö on osa Vanajaveden laakson kulttuuri- ja kansallismaisemaa. Tyrväntö mainitaan Hattulan kappelina vuonna 1449. Ikivanha asutus näkyy perinteisinä hämäläisnäkyminä ja historian kerrostumina. Kaikkialla on lähellä Vanajavesi, joka on jakanut ja yhdistänyt kyliä toisiinsa.

Retulantien varrella on ollut vanhaa torppa-asutusta, itsellisten ja kalastajien taloja. Perinnemaisemaan kuuluvat myös Ojalan metsälaitumet. Historiallisissa lähteissä Retula mainitaan jo vuonna 1492.

Retulansaari

Muinaisjäännöksiä

Kuppikivi. Kuva: Markku Karvonen


Retulansaari lienee arvokkaimpia eläviä kulttuurimaisemia Suomessa. Retulansaari on ollut jatkuvasti asuttuna ainakin rautakaudelta saakka. Retulansaaren itäosassa oleva Myllymäen alue on suojeltu, pitkään tunnettu muinaismuistoalue. Vanhimmat viljan siitepölylöydöt ovat jo ennen ajanlaskun alkua. Alueella on jäljellä tulkinnasta riippuen 13-15 kuppikiveä je sekä yli kaksisataa kumparetta, joista osa on rautakautisia hautaröykkiöitä, osa keskiaikaisia viljelyraunioita. Muinaishaudat, muut röykkiöt ja esinelöydöt on ajoitettu noin 500-1100-luvuille. Koko alueesta on kaivauksin tutkittu vain hyvin pieni osa. Auki on otettu mm. yksi uhriröykkiö, rakennusjäännös sekä osa polttokenttäkalmistosta. Kiattarankallion kaakkoisrinteessä on rautakauden hautaröykkiöitä ja kaksi kuppikiveä. Myös rinteen eteläpäässä on röykkiöitä. Lähellä rantaa on vielä viisi röykkiötä, joista ainakin yksi on todettu merovingiaikaiseksi (400-800 jKr.) haudaksi. Perimätiedon mukaan Kiattarankallion juuressa oleva kosteikko on uhrilähde. Peltoidun laitumella on yksi rautakautinen röykkiöryhmä. Huhtasen alueen röykkiöistä osa on tuhoutunut pellonraivauksessa, mutta niiden viikinkiajan esineistöä on tallella. Huhtasessa on myös säilynyt joitakin rautakauden hautaröykkiöitä. Uusimmissa tutkimuksissa rautakautisen asutuksen merkkejä on löytynyt myös Idunkärjestä, Salonniemestä ja Koivuniemestä. Osa Myllymäen röykkiöistä ja kuppikivistä on melkitty kuparisilla muinaisjään
Retulansaaren raittia. Kuva: Markku Karvonen
nöskylteillä.

Raittikylä

Saaren keskellä ovat asutusrykelmänä Alikartanon, Ylikartanon ja Laurilan tilojen rakennukset. Ne muodostavat edelleenkin hyvin säilyneen raittikylän. Rakennukset ovat enimmäkseen 1800-luvulta, vaikka niissä on sekä vanhempia että nuorempia osia. Alikartanon päärakennus on 1870-luvulta ja se on uusittu 1890-luvulla. Pihapiirin vanhempi päärakennus on 1700-luvun lopulta. Alikartanon suuri kivinavetta valmistui 1860. Alikartanossa ovat lisäksi säilyneet mm. hirsinen talli, paja ja aitta. Ylikartanon päärakennuksen keskiosan runko lienee 1700-luvun lopulta tai 1800-luvun alusta, ja sitä laajennettiin 1800-luvun keskivaiheilla. Nykyasun ja laajuuden se sai 1880-1890-luvuilla. Alitupa on rakennettu todennäköisesti 1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alussa. Ylikartanon hirsinen viljamakasiini on vuodelta 1812 ja navetta 1870-luvulta. Viljamakasiinin ovena on Tyrvännön kirkon ovi vuodelta 1779. Mankelituvassa on Ylikartanon kotimuseo. Laurilan päärakennus on 1860-luvulta, samoin sen kivinavetta. Kyläkeskuksessa on myös runsaasti pienempiä 1800-luvun rakennuksia. Retulansaari on merkittävä myös luontonsa puolesta. Siellä on neljä valtakunnallisesti arvokasta rantalehtoaluetta ja useita arvokkaita perinnemaisemia. Kohteeseen pääsee Hämeenlinna-Pälkäne-tieltä Valkeakoskelle erkanevaa tietä, josta käännytään Retulansaaren tielle.

Lähteet

  • Rakennettu Häme. Hämeen liitto, Karisto Oy, Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
  • Purhonen P. (toim.) 2001 Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. ISBN 951-616-071
  • www.tyrvanto.net