Rengon kirkko

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Rengonraitin varrella, kirjaimellisesti keskellä kylää on 1400-1500-lukujen taitteessa rakennettu Rengon Pyhän Jaakon kirkko. Renko mainitaan Vanajan kappelina vuonna 1440, joten paikalla arvellaan olleen kirkon jo huomattavasti tätä kappelimainintaa aiemmin. Pakanallisen uhrilähteen läheisyyteen on jo varhaiskeskiajalla pystytetty Pyhän Jaakobin uhrikappeli. Kappelin sijainti Hämeen Härkätien varrella oli sopiva lepopaikka pyhiinvaeltajille.
Hämeen Härkätien iästä ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan olleen käytössä jo viikinkiaikana ja kehittyneen yhtenäiseksi tieksi varhaiskeskiajalla. Se muodosti tärkeän pyhiinvaelluspolun Turun ja Hattulan välillä ja oli myös keskeinen yhdystie Turun ja Hämeen linnojen välillä. Hämeen Härkätien varrella oleva Rengon kirkko on myös pohjoisin alkupiste Euroopan läpi kulkevan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä.

Kahdeksankulmainen pohjamuoto on harvinainen

Kuva: Rengon seurakunta
Rengon kirkon jo varhaiskristilliseltä ajalta tunnettu kastekappelin kahdeksankulmainen pohjamuoto oli poikkeuksellinen rakentamisajankohdan kirkkoarkkitehtuurissa. Nykyasussaan, päistään särmikkään suorakaiteen muotoisena pitkäkirkkona se on ollut 1780-luvulla ja myöhemmin 1800-luvun lopulla tehtyjen korjaustöiden jälkeen.
Runkohuoneeseen liittyy aumakattoinen sakaristo ja satulakattoinen asehuone. 1700-luvun korjaustöitä edelsi rakennuksen rappiolle joutuminen 1600-luvulla, tuolloin kirkon holvattu katto romahti ja seinät luhistuivat osittain kasaan. Kallisarvoista esineistöä vietiin tällöin varmasti turvaan, mahdollisesti Pyhää Jaakkoa esittävä keskiaikainen veistoskin. Rengon seurakunta teetti muutama vuosi sitten kirkkoon puuveistoksen "Rengon Jaakon", joka on näköispatsas Janakkalan kirkossa olevasta Pyhän Jaakon veistoksesta.
Kirkossa on paljon esineistöä 1700- ja 1800-luvuilta, mm. kynttilänjalkoja ja alttaritekstiilejä. Kirkon kahdeksankulmaisessa tornissa - ns. kattoratsastajassa - olevat kellot ovat vuosilta 1800 ja 1981. Kirkon vanhin, arvelujen mukaan vuodelta 1511 peräisin oleva vioittunut kello on kirkon vieressä olevaan entiseen pitäjänmakasiiniin perustetussa Härkätien museossa.
Viimeisin suuri korjaustyö tehtiin muutama vuosikymmen sitten. Kirkkoon tehtiin lämmitetty kalkkivilattia, penkit uusittiin ja kattofriisien koristeelliset muodot palautettiin. Samalla valaistus uusittiin. Nykyisellään kirkko on valoisa ja kaunis, erinomaisen akustiikkansa ansiostä myös suosittu konserttikirkko.

Kylmän kiven heitolla on kristillissymbolinen merkitys

Rengon kirkon ja myös koko Espanjan suojelupyhimys Pyhä Jaakko eli Jaakob vanhempi tai Jaakob Sebedeuksenpoika oli yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista, evankelista Johanneksen veli. Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus antoi kalastajina aiemmintoimineille veljeksille nimen "ukkosenjylinän pojat". Pyhä Jaakko kärsi apostoleista ensiminäisettä marttyyrikuoleman Jerusalemissa vuonna 44. Hänet mestautti kuningas Herodes Agrippa,
Jaakon päivää vietetään 25. heinäkuuta, jolloin "Jaakko heittää kylmän kiven". Kiven heittämisen taustalla on pyhäinvaellukseen liittyvä symbolinen merkitys: kivi on syntitaakka, joka heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi.

Pyhiinvaellus on fyysistä ja hengellistä etenemistä

Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
Pyhän Jaakon uskotaan haudatun Espanjaan paikalle. johon myöhemmin rakennettiin Santiago de Compostelan (Santiago = Pyhä Jaakob, Jaakko; Compostela = tähtikenttä) katedraali, jonka ympärille muodostui vähitellen kokonainen kaupunki.
Legendan mukaan hauta löydettiin 800-luvulla ja sinne on tehty kristillisiä pyhiinvaelluksia siitä alkaen. Alusta lähtien sitä on pidetty yhtenä niistä kolmesta pyhiinvaellusreitistä, joiden kulkemisen kautta synnit voitiin saada anteeksi. Toiset kaksi reittiä johtivat Jerusalemiin ja Roomaan.
Pyhiinvaellus on paitsi fyysistä etenemistä kohteeseen,jossa on "jokin näkyvä merkki inhimillisen ja pyhän kohtaamisesta", myös henkistä etenemistä, eräänlaista rituaalisen tien kulkemista tavoitteena muuttua uudeksi, puhdistuneeksi ihmiseksi. Päästyään perille Santiago de Compostelaan pyhiinvaeltajat perinteisesti kiinnittävät vaatteisiinsa simpukankuoren, joka on Pyhän Jaakobin tien kulkijan ja myös Santiagon kaupungin tunnus.
Rengon kirkon seinien välittömästä läheisyydestä on muutama vuosi sitten tehtyjen kaivausten yhteydessä löydetty kampasimpukan palanen. Löytö vahvistaa tietoja joiden mukaan Rengon kirkko on ollut Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin pohjoisin päätepiste.
Kirjallisten lähteiden mukaan saksalainen varainhoitaja Jaakob Lothernith olisi tehnyt vuoden 1515 tienoilla pyhiinvaellusmatkan Renkoon. Onko juuri hän jättänyt simpukanpalan merkiksi vaelluksestaan?

Lähde

Leni Lustre-Pere: Kirkosta kirkkoon. Hämeenlinnan keskiaikaiset kivikirkot ovat tutustumisen arvoisia. HawuJoulun Sanomat 2009.