Oitti

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Oitti on kylä Hausjärven kunnassa. Se on yksi Hausjärven kolmesta taajamasta Hikiän ja Ryttylän lisäksi. 2416 asukkaan Oitti on Hausjärven hallinnollinen keskus. Siellä sijaitsee Hausjärven kunnanvirasto sekä Hausjärven pääkirjasto. Oitin rautatieasema on Riihimäki–Lahti -radan varrella.

 

Nykyisen Oitin keskustaajaman seutu on ollut vuosisatoja sitten eräteiden varrella ja niiden risteyskohta. Puujoki oli luontainen kulkuväylä entisille metsäkansalle eli Hausjärven asukkaille Vanajaan ja Hämeenlinnaan jo myöhäiskeskiajalla. Tie- ja vesireittien solmukohtaan muodostui viiden talon käsittävä Oitin kylä 1500-luvulla. Kylän kehittymistä on kauan seurannut Oitin ikimänty, nähtävyytenä esitelty.

Tiilitehtaita ja Oitin kartano 

Rautatie ja Oitin seudun savimaasto mahdollisti tiiliteollisuuden syntymisen Oittiin. Ensimmäisen tiilitehtaan perusti rakennusmestari Kalle Kustaa Kajander vuonna 1874 Nahkurinojan varrelle. Kajander oli aikaisemmin kokeillut tiilenvalmistusta Hikiässä. Kuivatusrakennukset olivat asemalle vievän tien molemmilla puolilla. Niistä käytettiin nimitystä Alatehdas. Kajander myi tehtaan vuonna 1899 nimismies Langille, joka puolestaan myi sen vuonna 1903 Mommilan entiselle kartanonomistajalle, insinööri Gösta von Schantzille. Schantz oli myynyt kartanonsa liikemies Alfred Kordelinille. Tiilitehtaan hän vuokrasi arkkitehti Oskar Forströmille, joka osti tehtaan itselleen vuonna 1913. Tehdas menestyi erittäin hyvin, ja vuonna 1937 siellä valmistettiin yli viisi miljoonaa tiiltä.

Tiilitehtaan ja Oitin kartanon vaiheet liittyivät toisiinsa vuosikymmenten ajan. Kartanoon liitettiin Oitin  vanhoja taloja, Mäki-Sykärin ja suurin osa Maantie-Sykärin tilasta, Koukkula ja Keski-Pietilä. Töyrynmäen rinteessä sijaitsevan Oitin kartanon päärakennus oli todennäköisesti siirretty paikalleen Terijoelta, ja tehtaanpatruuna Forström asui siellä perheineen kesäisin. Mäen alapuolella virtaavan ojan hän patosi pieneksi lammeksi, jota vieläkin kutsutaan Huvilammeksi. Ympärille Forström rakensi puiston. Puron varressa oli suuri navetta, rinteessä talli hevosille. Kolmikerroksinen aitta on yhä tallella ojan vierellä. Hirsinen myllyrakennus Nahkurinojan varrella on myös säilynyt.

Tiilitehtaan ja Oitin kartanon omistajat vaihtuivat tiuhaan. Vuonna 1927 Forström myi ne Oy Agros Ab:lle, joka johti tiilitehdasta kymmenisen vuotta. Vuosina 1928 -1944 kartanossa asui tehtaanjohtaja Jarl Olof Sandelin. Vuonna 1938 kartanon omistajana oli Renlund-yhtymä. Kartanoa maatiloineen hallitsi sen jälkeen Jooseppi Klemola, joka myi sen tehtailija Paul Teromalle, joka luopui maatilasta, mutta asui kartanossa 30 vuotta. 1970-luvulla Oitin kartanossa asui tohtori Ilpo Tuohimaa perheineen 1990-luvun lopulle saakka.

Tehtaan omisti yhä Renlund-yhtymä, mutta Sandelinin aikaan johtajan asunnoksi rakennettiin Tiililinna Huvilammen rantaan vuonna 1944. Sota vaikeutti tiilitehtaan kehittämistä, ja tehtaan toiminta hiipui, kunnes se lopetettiin vuonna 1960. Mutta Oitin tiilitehtaan paikalla toimii nykyisin Optiroc Oy Ab:n Leca-harkkotehdas.

Oitissa toimi myös toinen tiilitehdas, jonka toiminta juontui jo 1860-luvulta. Vuonna 1895 uuden omistajan Aatami Kilpisen aikana tehtaan tuotanto ylti miljoonaan tiileen. Vuonna 1928 perustettiin tämän tehtaan pohjalle Salpausselän Tiilitehdas Oy, ja sen tuotanto nousi yli 5,5 miljoonaan tiileen. Nykyään tehtaan paikalla toimii rakennuselementtejä valmistava Makroflex Oy.

Saha-, kutomo- ja metalliteollisuutta

Oitissa aloitti 1920-luvun alussa Kariniemen saha. 1903-luvulla Kalle Tilander rakensi harjun toiselle puolelle uuden sahan, joka toimi Mommilan kartanoon vuonna 1927 rakennetun sähkölinjan ansiosta. Mommilan kartanon silloinen omistaja Eelu Piki oli tilannut sen Riihimäen Paloheimolta. Sahan osti vuonna 1937 Toivo ja Oiva Savinsaari. Oitin Saha Oy toimi höylätavaran tuottajana.

1940 ja 1950-luvuilla Oittiin perustettiin Teroman kutomo Oy, joka jatkoi Terene Oy:nä sekä Oitin Kutomataide Oy.

Metallialan yritys Mäkihaapoja Oy aloitti Oitissa 1900-luvun puolivälissä. Nykyisin se valmistaa valimotuotteita nimellä Oitin Valu Oy. Maunulan Konepaja sekä nykyisin Metsi Oy:nä tunnettu metalli- ja sisustusvälineyritys aloittivat toimintansa suunnilleen samoihin aikoihin. Purso Tools Oy on entinen Kopiotyöstö -metalliyritys. Elfing Oy Turvalaite laajensi 1980-luvulla Oitin entisen kynttilätehtaan toimipaikakseen. 

Kylän toimintaa

Oitissa toimii mm. Oitin kyläyhdistys, Oitin työväenyhdistys ry ja Oitin maatalousnaiset. Kokoontumispaikkoja ja juhlatiloja löytyy myös. Oitin keskustaa lähellä Urheilutie 1:ssä on Hausjärven Urheilijoiden omistama kaunis rakennus, joka soveltuu perhejuhlien, yritystilaisuuksien, tanssien, näyttelyiden, kokousten, kurssien, urheilutapahtumien ym. Kuusitie 21:ssä on remontoitu työväentalo juhlijoiden käytettäväksi ympäri vuoden.

Lähteet

Toivola, Lassi: Hausjärvi-kirja. Hämeenlinna 2001. ISBN 952-91-4038-X

http://www.hausjarvi.fi/Hausjarvi/Sivut/Kulttuuri-ja-vapaa-aika/ikimanty-Oitissa/