Martti Skytte

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Hauholla syntyneen Turun piispan Martti Skytten patsan Haunon kirkon pihapiirissa. Kuvaa: Maamis.

Martti Skytte (n. 1460 – 30. 12. 1550) syntyi Kyttälän eli Skyttälän aiemmin Broddnäs’in säteritilalla Hauholla. Hän kuoli Turussa ja on haudattu Turun tuomiokirkon Pyhän ruumiin kuoriin.

Ulvilassa oli aatelistoon kuuluva pappi Olaus Skytte 1300-luvun puolivälissä. Sieltä tämä keskiaikainen aatelissuku levisi ilmeisesti Tammisaaren kautta Hauholle. Martti Skytten isä oli luultavasti Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Skytte.

Skytte teki pitkän elämänsä aika merkittävän kirkollisen uran, joka korostui hänen toimiessaan suuren murrosvaiheen, eli uskonpuhdistuksen alkuvaiheen piispana. Koulunsa hän kävi Turussa, opiskeli Rauman luostarikoulussa ja munkkina Ruotsin Sigtunan dominikaaniluostarissa sekä Napolin dominikaanikorkeakoulussa Italiassa. Hän suoritti myös opintoja Saksassa. Vuodesta 1508 lähtien hän toimi Sigtunan dominikaaniluostarin priorina. Vuonna 1522 kuningas määräsi hänet kenraalivikaarioksi ja vuodesta 1524 hän toimi dominikaaniveljeskunnan tarkastajana.

Turun hiippakunnan piispaksi hänet vihittiin ilman paavin antamaa vahvistusta 5. tammikuuta 1528 ja tässä virassa hän toimi kuolemaansa saakka. Hänen aikanaan Turun tuomiokirkko oli mahtavimmillaan. Kirkkoruhtinaiden lahjoitusten avulla oli rakennettu alttareita ja kuoria piispojen ja ylhäisten hautakappeleiksi, ja Skyttekin haudattiin suurimpaan Tawastin kappeliin.

Martti Skytten piispankausi osui katolisuuden ja luterilaisuuden taitekohtaan. Kustaa Vaasa vaati uskonpuhdistuksen nimissä kirkolta omaisuutta ja veroja. Martti Skytte oli sovitteleva ja maksoi nurkumatta verot, lahjoitti rahaa ja luovutti piispanistuimen lampuodit kruunulle. Paavali Juusteenin kronikan mukaan ”Herra Martti” oli hurskas ja kohtuullinen, levitti totista Jumalan oppia ja oli arvossapidetty elämänsä puhtauden takia.

Martti Skytteä pidetään Suomen hiippakunnan viimeisenä katolisena piispana. Kuitenkin hän piispana toimiessaan edisti uskonpuhdistusta, joka henkilöityi Pietari Särkilahteen, kustantamalla omalla kustanuksellaan nuoria opiskelijoita opiskelemaan Saksan yliopistoissa ja eritoten Wittenbergin yliopistossa. Myös Mikael Agricola toimi Skytten apulaisena tämän korkean iän johdosta ja tämän viimeisinä elinvuosina. Hän myös oli Skytten seuraaja piispanvirassa.

Skytten suvun miespuolinen linja päättyi Marttiin hänen selibaattilupauksensa takia. Aateliskalenterin mukaan Skytten aatelissuku jatkui piispa Martti Skytten sisaren Margaretan kautta, mutta kun Jönsin poika Axel Skytte haki aateluutta vuonna 1628, niin Ruotsin ritarihuone eväsi hakemuksen.

Hauhon kirkon vieressä on Martti Skytten patsas ja aukio.