Lusi-Siukola

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kylätie Lusissa. Kuva Markku Karvonen
Lusin kylän raittia. Kuva: Markku Karvonen
Lusi-Siukola sijaitsee Hattulassa.

 

Lusin ja Siukolan kylät

Lusi on muodostunut kyläksi joko rautakauden lopulla tai varhaiskeskiajalla. Ensimmäinen maininta Lusista löytyy vuodelta 1484. Lusin kylän kantatalot Jaakkola, Eskola, Pietilä, Heikkilä ja Mikkola sijaitsivat lähellä Vanajaveden rantaa. Jaakkolan talon kantaisä on ollut ehkä Grels Jacobsson-niminen mies. Jaakkolasta tuli ratsutila 1500-luvun lopussa. Seuraavan vuosisadan nälkävuodet ja sodat köyhdyttivät myös vaurasta Jaakkolaa, joka joutui säätyläisomistukseen. Kappalainen Henrik Frisius ja tämän kuoleman jälkeen lesken uusi puoliso Gabriel Palander omisti talon. 

Siukola ei ole ollut alunperin oma kylänsä, vaan osa Suotaalaa. Asutus syntyi kun isojaossa Siukolan talo siirrettiin Suotaalan raitin varrelta Lusinselän toiselle puolelle. Siukolasta on kotoisin vuonna 1660 kuollut kirkkoherra Gregorus Matthiae Favorinus, joka suom
Lusin kartano. Kuva: Markku Karvonen
ensi Raamattua. Hänen talonsa sijaitsi Suotaalan kylässä. 

Lusin kartano

Lusin kylä kuului 1570-luvulla Lepaan kartanonherran läänityksiin. 1600-luvun jälkipuolella Lahdentaan Beurraeukset ja Boijet omistivat kylän maat ja rakennuttivat 1672 Pietilän tilan asuinrakennukset. Tämän rakennuksen on arveltu säilyneen nykypäiviin asti Lusin kartanon päärakennuksen runkona.  

1770-luvulla Pietilän ja Jaakkolan yhteiseksi omistajaksi tuli kapteeni Svante Lejonmark, ja hänen jälkeensä upseeri ja aatelismies Lorenz Ridderborg. Tuolloin Pietilän ja Jaakkolan tiloja alettiin kutsua Lusin kartanoksi. Lusi alkoi nopeasti vaurastua. Ridderborgit omistivat jonkin aikaa myös Tykölän kartanon. Kuningas Kustaa III:n kerrotaan käyneen Lusin kartanossa, mutta mitään dokumenttia tästä ei ole olemassa. taiteilija Nils Johan Schillmark kävi kartanossa vuonna 1783 maalaamassa Lorenz ja Fredrika Ridderborgin muotokuvat.

1800-luvulle tultaessa kartanon omistajana oli kersantti Adam Ingberg ja hänen jälkeensä kauppias Henrik Ingberg. 1800-luvun kuluessa Lusin kartanon kukoistuskausi loppui ja siitä tuli tavallinen talonpoikaistalo. Vuonna 1870 tilan osti Venäjältä tullut kauppias Josef Leverin, joka oli syntynyt Vanajassa köyhän maalaisperheen poikana. Hänen vaimonsa Elisabet oli kotoisin Tyrvännöstä. Kauppias ei juurikaan asunut tilalla, vaan kävi siellä kesäisin vaunuillaan. Leverin kuoli vuonna 1884 ilman rintaperillisiä, ja hänen toisen vaimonsa kuoltua löytyi kartanon huutokaupan yhteydessä testamentti, jolla Leverin oli lahjoittanut omaisuutensa paikkakunnan koululaitokselle. Testamenttikäräjöinnin jälkeen Lusi päätyi Tyrvännön kunnan omistukseen. Kunta möi myöhemmin päärakennuksen yksityiselle ja kartanon maat palstoitettiin tonteiksi.

Jäljelle jäänyttä 

Mahdollisesti 1800-luvun alkupuolella rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi, ja se sai empiretyylisen ulkoasun. Järven puolella on kaksikerroksinen hirsinen kuistirakennelma 1800-luvun loppupuolelta. Päärakennuksesta laskeutuu alas rantaan vanha pengerretty puisto, jonka arvellaan juontuvan 1700-luvun loppupuolelta.

Kylän raitin varrella on säilynyt Alitalon (no 139) ja Pietilän (no 145) muodostama vanha rakennuryhmä. Heikkilän mansardikattoinen päärakennus on vuodelta 1924. Mikkolan tila siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1928 kesäsiirtolaksi. Vuonna 1956 kesäsiirtolaan rakennettiin uudisrakennukset Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaan.

Lähteet

Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinna 2003. ISBN 952-9509-09-X

Ojanen, Eero: Tyrvännön historia. Tyrväntö-seura Ry. Hämeenlinna 2002. ISBN 952-91-4881-X