Lautsia

Häme-Wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lautsia on kylä Hauholla, Hämeenlinnassa.

Lautsian kartano

Lautsian alueen historiaa tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Tila on saanut nimensä sijaintinsa mukaan; aikoinaan Lautsia oli tärkeä lauttaliikenteen pysähtymispaikka, lauttasija. 1500-luvulta alkaen Lautsia oli valtion omistama ratsutila, jonka isännät olivat sotiin osallistuvia ratsumiehiä.

1600-luvulla Kuningatar Kristiina lahjoitti Lautsian Otto Schulmanille, joka oli taistellut ja kunnostautunut Suomen sodissa. Schulmanin suku asui ja rakensi Lautsian tilaa usean sukupolven ajan. Carl Leonard Schulman jäi sukunsa viimeiseksi edustajaksi Lautsiassa, koska hän menetti koko valtavan omaisuutensa takaamalla ystävien ja sukulaisten lainoja. Vuoteen 1871 päättyi Schulman-suvun aika Lautsian mailla.

Seuraava isäntä Lautsiassa oli Pirkkalan nimismiehen poika, kauppias Brander. Hän kuitenkin muutti Helsinkiin vuonna 1878 ja myi Lautsian hauholaiselle rusthollarin pojalle Kustaa Hovinkartanolle. Kustaa kuoli jo seuraavan vuonna ja hänen leskensä Ulriika ja tyttärensä Linda asuivat etupäässä Kustaan kotitilalla Hovinkartanossa, mutta todennäköisesti osittain myös Lautsiassa.

Lautsian uudeksi isännäksi tuli Lindan sulhanen, Hyömäen kartanon Kalle Mäkinen. Lindan ja Kallen häitä tanssittiin Lautsiassa vuonna 1895 ja pariskunta kunnosti ja rakensi kartanoa suurella innolla. Vanha kivinavetta purettiin ja tilalle rakennettiin tiilistä uusi sadan lehmän navetta. Samoista tiilistä tehtiin myös aitta, joka on edelleen Lautsiassa. Kartanon päärakennusta korjattiin ja muutettiin kaksikerroksiseksi ja salit sisustettiin empire- ja rokokookalustein. Kalle Mäkinen tunnettiin innokkaana hevosmiehenä ja suojeluskuntalaisena, herrasmiehenä joka suhtautui palvelusväkeen ystävällisesti. 

Lautsia oli kansalaissodan aikana taistelujen näyttämönä, kun valkoiset pitivät kartanoa esikuntapaikkanaan. Punaiset ampuivat tykeillä päärakennusta, piharakennuksia ja navettaa, jossa kuoli ja haavoittui suojeluskuntalaisia, ja kuoli useita lehmiä.

Linda Mäkinen kuului Lottiin ja oli vaativa emäntä, joka mielellään nuukaili palkassa ja ruuissa. Lapsia pariskunnalla ei ollut. Linda kuoli vuonna 1934 ja Kalle jäi yksin vastaamaan kartanon hoidosta. Viisi vuotta myöhemmin Kalle avioitui uudelleen itseään paljon nuoremman Antonia Nyströmin kanssa, joka ei ollut tottunut taloudenhoitoon ja piti enemmän juhlista ja tanssiaisista. Kartanon taloudellinen tilanne vaikeutui ja sotien jälkeen Lautsiasta otettiin maita sotasiirtolaisille, koska tilan katsottiin menneen rappiolle. Antonia ja Kalle kuolivat vuosina 1949 ja 1950 ja kesällä 1950 perikunta myi Lautsian Pienviljelijäin Liitolle. Lomatoiminta Lautsiassa alkoi jo seuraavana kesänä, jolloin järjestettiin ensimmäiset maksuttomat lomat maaseudun suurperheiden äideille.

Lautsian lomakeskus

Nykyisin Lautsiassa toimii Lautsian lomakeskus, joka on kaikille avoin lomakohde ja lisäksi Lomakotisäätiön lomapaikka, jossa järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen avustamia tuettuja lomia.

Lähteet

Tupala, Ulla: Kapina. Vuoden 1918 tapahtumia Hauhon alueella. (Moniste) Hauho-Seura ry 2006

http://www.lautsia.fi/esittely/historia.html

Henkilökohtaiset työkalut