Kauriala

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Kuva: Hannu Vallas
Kauriala on kaupunginosa Hämeenlinnan keskustan länsipuolella. Kaurialan alueelle tehtiin asemakaava vuonna 1925. Kaavapiirustus on digitoituja siihen voi tutustua Hämeenlinnan Lydiassa.

 

Historia

1550-luvulle asti Kauriala oli pieni kolmitaloinen kylä ja kuului Rengon hallintopitäjään ja Vuorentaustan neljänneskuntaan. Se sijaitsi vanhan hautausmaan ja Suomen kasarmien kohdalla. Vuoden 1440 käräjillä Vanajan Miemalassa mainitaan lautamiehenä tai todistajana Henrik Kauriala. Vuonna 1539 Kaurialassa oli kolme talonpoikaa: Tuomas Olavinpoika, Mikko Joonaanpoika ja Paavali Joonaanpoika. Suurin talo oli vuonna 1546 Mikko Paavalinpojalla. Vuonna 1557 tilat liitettiin Saaren kartanon maihin ja Hämeen linnan alaisuuteen. Korvaukseksi talonpojat saivat vastaavat tilat Rengon Nybyn eli Uudenkylän ja Kuittilan kylistä. Asiasta kehkeytyi kuningas Juhanan käskystä vuonna 1579 tutkintapyyntö, sillä linnanvouti Jöns Bruun oli antanut tilat laittomasti kyseisille talonpojille. Tilojen alkuperäiseksi omistajaksi mainittiin Hauhon kirkkoherra Severi. Tutkinnan lopputuloksesta ei ole tietoa.

Kauriala tänään

Kaurialassa vanhan hautausmaan vieressä Erottajakadulla on Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Mika Erno. Rantatorilta purettiin vanha ortodoksinen kirkko vuonna 1962, ja samana vuonna vihittiin uusi kirkko Aleksanteri Nevskille.  

Kaurilassa on toiminut vuosikymmeniä alakoulu, joka tunnetaan nimellä Hämeenlinnan normaalikoulu sekä yläkoulu Kaurialan koulu. Kaurialassa on myös lukio sekä Tampereen yliopiston opettajainkoulutuslaitoksen Hämeenlinnan yksikkö, jossa on mahdollista opiskella luokanopettajaksi. Opettajankoulutuslaitos ylläpitää myös museota kouluun liittyvistä esineistä. Opettajankoulutuslaitos siirtyy vuonna 2012 Tampereelle. Vanhasta normaalikoulusta tulee uusi suurkoulu.

Kaurialassa sijaitsee urheilustadion, joka toimii FC Hämeenlinnan kotikenttänä.

Kauriala on suosittua asuinaluetta. 1900-luvun alusta peräisin olevat, suojellut puutalot kodikkaine pihoineen Eureninkadulla, Armas Launiksenkadulla, Erottajakadulla ja Lukiokadun Kaurialan puoleisessa osassa luovat oman ilmeensä alueelle. Vanhin rakennus on Armas Launiksenkadun 1800-luvun loppupuolella rakennettu pitkänomainen puutalo. Vuodelta 1909 on yhtenäinen jugend-rakennusten ryhmä. Myös Matti Alangonkadun, Poltinahonkadun ja Parolantien välisellä alueella on vanhaa, 1920-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa. Vuonna 1984 suunniteltiin uusia kerrostaloja ns. Alasen 22 puutaloa käsittävään kortteliin, mutta hanke kariutui asukkaiden vastustukseen. Asukkaat lähettivät kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa toivottiin alueen säilymistä puutaloalueena. Rakennuskielto astuikin voimaan toukokuussa vuonna 1984. Muutama asemakaavan mukainen kerrostalo rakennettiin vanhan hautausmaan läheisyyteen. Parolantien varrelle oli 1950-luvulla rakennettu Hämeenlinnan ensimmäiset tornitalot.

Lähteet

Palmunen, Einar: Saaristen kuninkaallinen latokartano. Hämeenlinna 1965.

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011