Katumajärvi

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Katumajärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva suuri järvi Hämeenlinnan keskustan itäpuolella. Järven pinta-ala on 3,73 km², pituus noin 5,7 kilometriä ja leveys noin kilometrin. Järven suurin syvyys on noin 18 metriä ja pinnan korkeus 81,0 metriä merenpinnasta. Järvessä on neljä saarta: Eevansaari, Puketti, Saunasaari ja Tuomarinsaari.

Pääosan vedestään Katumajärvi saa pohjoispäähän laskevan Ruununmyllynojan kautta, joka saa alkunsa Kankaistenjärvestä. Järven valuma-alueen pinta-ala on 51 km². Katumajärvi purkaa vetensä Vanajaveteen Kutalanjoen kautta.

Katumajärven rannalla sijaitsee Mantereenlinna, vanha linnavuori, joka kuuluu osana Hämeen linnavuoriketjuun. Vuorella voi edelleen nähdä jäänteitä valleista ja hakulien kiviperustuksista. Mantereenlinnalta on näkö- ja siis merkinantoyhteys viereisille Aulangon ja Hakoisten linnavuorille.

Mantereenlinnan eteläpuolelta löytyy erikoinen muinaisjäännös, yksi miekkakivistä. (Miekkakivi on myös Hämeenlinnan kaupunginosa, tätä ympäröivä seutu) Kyseessä on maakivi, johon on hakattu ja hiottu sileitä, miekanhaavoja muistuttavia uurteita. Kiven merkitystä tai käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta yleisesti se liitetään Iku-Turson ( Tursas, Turisas ) palveluun. Kyseinen jumaluus yhdistetään hämäläisiin ja sotaan. Kaikki tunnetut miekkakivet sijaitsevat vanhan Hämeen alueella.

Katumajärven itärannalla sijaitsee Vanajanlinnan kartano ja kaksi golfkenttää.

Kirkon pakkokäännytys

Katumajärvi on erään tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että ristiretkiaikaan väkipakolla kastetut hämäläiset pakottivat ruotsalaisen sotajoukon lähdettyä kiinniottamansa papin pesemään kasteensa pois.

Toinen ristiretkiaikaan sijoittuva tarina kertoo neidosta, joka pakotettiin muun väen mukana henkensä uhalla ottamaan kaste. Kuultuaan myöhemmin sulhasensa kaatuneen taistelussa ruotsalaisia ristiretkeläisiä vastaan hän hukuttautui Katumajärveen. Olkoon tämän neidon nimi Marjatta ja kutsuttakoon häntä Katumajärven neito Marjataksi. Hänen sulhastansa kutsuttakoon talonpoika Erik Erikinpojaksi, joka siis kuoli talonpoikien ja ristiretkeläisten yhteenotossa. Morsian ei kestänyt Erikin kuolemaa ja päätyi siksi tähän traagiseen ratkaisuun.

Lähteitä

Hynynen, Juhani ym. Janakkalan Joutjärven, Riihimäen Paalijärven, Tammelan Liesjärven ja Hämeenlinnan Katumajärven sedimenttitutkimukset vuonna 2003. 2004. ISBN 952-5251-79-9

Jutila, H. ym. Katumajärven itäpuolen kasvillisuuskartoitukset vuosina 1998-1999. 2000. ISBN 952-5251-42-X

Jutila, H. ym. Katumajärveä kunnostamaan. 2003. ISBN 952-5251-73-X

Metsälä, Tarja-Riitta. Katumajärven virkistyskäyttöselvitys. [1989]