Julius Ailio

Häme-Wiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julius Edvard Ailio (19.7.1872 Loppi – 4.3.1933 Helsinki) oli arkeologi ja poliitikko, jonka isä oli J.B.Ax, Lopen ensimmäisen kansakoulunopettaja, otti myöhemmin sukunimekseen Ailio.

Ailio kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1892, vihittiin maisteriksi 1900 ja väitteli tohtoriksi aiheenaan Suomen kivikautiset asuinpaikat. Ailio toimi Museoviraston arkeologisen osaston johtajana 1898-1905, Helsingin yliopiston arkeologian dosenttina 1910-1926 ja hänet valittiin Kansallismuseon esihistoriallisen osaston johtajaksi 1920. Hän oli Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja 1919-1921 ja 1924-1932, Tokoin senaatissa senaattorina ja Tannerin hallituksessa opetusministerinä 1926-1927.

Kansansivistystyö oli Ailiolla sydäntä lähellä. Hän oli 1909-1912 eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja yhtenä puuhaamassa Työväen Akatemian perustamista. Ailio toimi akatemian johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1924-1933. Hän oli yksi Hämeen museon perustajista Tampereelle ja kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan. Ailio kirjoitti 18-vuotiaana Lopen omalla murteella, miten pellavaa oli kylvettävä ja hoidettava, kuvasi ja tallensi mm. talkoomenoja ja rakennuksia. Lisäksi hän kirjoitti kansatieteellisiä kuvauksia Lopen ulkohuonerakennuksista, Lopen kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Vuonna 1902 ilmestyi tieteellinen tutkimus ”Lopen asunnot eri kehitysasteissaan”.

Ailion muistomerkki on Työväen Akatemian pihakalliolla, jonne Ailion tuhkauurna on kätketty.

Tuotantoa

  • Kansatieteellinen kuvaus ulkohuonerakennuksista Lopella. 1896
  • Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla matkamuistelma. 1899
  • Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter. 1901
  • Hämeenlinna sen vaiheet ja sen rakennukset. 1901
  • Lopen asunnot eri kehitysasteissaan, 1902
  • Jääkausi ja sen jälkeiset ajat erityisesti Suomen oloja silmällä pitäen. 1903
  • Raseporin linnanrauniot kuvallinen matkaopas. 1905
  • Die steinzeitlichen Wohnplatzfunde in Finnland I-II. 1909
  • Die geographische Entwicklung des Ladogasees. 1915,
  • Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311. 1915
  • Hämeenlinnan kaupungin historia. 1, 1917, Teos on digitoitu ja nähtävillä Hämeenlinnan Lydiassa.
  • Fragen der russischen Steinzeit. 1922.
  • Karjalaiset soikeat kupurasoljet - katkelmia Karjalan koristetyylin kehityshistoriasta. 1922
  • Hämeen museon opas. 1922 (useita painoksia)


Lähteet

  • Sakari Wuorenrinne, Lopen Joulu 1983: Julius Ailio – loppilainen tiedemies
  • Eduskunta - edustajamatriikkeli [1]


Henkilökohtaiset työkalut
swe eng rus