Julius Ailio

Häme-Wiki

Julius Edvard Ailio (19.7.1872 Loppi – 4.3.1933 Helsinki) oli arkeologi ja poliitikko, jonka isä oli J.B.Ax, Lopen ensimmäisen kansakoulunopettaja, otti myöhemmin sukunimekseen Ailio.

Ailio kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1892, vihittiin maisteriksi 1900 ja väitteli tohtoriksi aiheenaan Suomen kivikautiset asuinpaikat. Ailio toimi Museoviraston arkeologisen osaston johtajana 1898-1905, Helsingin yliopiston arkeologian dosenttina 1910-1926 ja hänet valittiin Kansallismuseon esihistoriallisen osaston johtajaksi 1920. Hän oli Sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustaja 1919-1921 ja 1924-1932, Tokoin senaatissa senaattorina ja Tannerin hallituksessa opetusministerinä 1926-1927.

Kansansivistystyö oli Ailiolla sydäntä lähellä. Hän oli 1909-1912 eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja yhtenä puuhaamassa Työväen Akatemian perustamista. Ailio toimi akatemian johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1924-1933. Hän oli yksi Hämeen museon perustajista Tampereelle ja kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan. Ailio kirjoitti 18-vuotiaana Lopen omalla murteella, miten pellavaa oli kylvettävä ja hoidettava, kuvasi ja tallensi mm. talkoomenoja ja rakennuksia. Lisäksi hän kirjoitti kansatieteellisiä kuvauksia Lopen ulkohuonerakennuksista, Lopen kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Vuonna 1902 ilmestyi tieteellinen tutkimus ”Lopen asunnot eri kehitysasteissaan”.

Ailion muistomerkki on Työväen Akatemian pihakalliolla, jonne Ailion tuhkauurna on kätketty.

Tuotantoa

Kansatieteellinen kuvaus ulkohuonerakennuksista Lopella. 1896
Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla matkamuistelma. 1899
Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter. 1901
Hämeenlinna sen vaiheet ja sen rakennukset. 1901
Lopen asunnot eri kehitysasteissaan, 1902
Jääkausi ja sen jälkeiset ajat erityisesti Suomen oloja silmällä pitäen. 1903
Raseporin linnanrauniot kuvallinen matkaopas. 1905
Die steinzeitlichen Wohnplatzfunde in Finnland I-II. 1909
Die geographische Entwicklung des Ladogasees. 1915,
Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311. 1915
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1, 1917, Teos on digitoitu ja nähtävillä Hämeenlinnan Lydiassa.
Fragen der russischen Steinzeit. 1922.
Karjalaiset soikeat kupurasoljet - katkelmia Karjalan koristetyylin kehityshistoriasta. 1922
Hämeen museon opas. 1922 (useita painoksia)