Jokioisten Museorautatie

Kohteesta Häme-Wiki
Share/Save/Bookmark
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Jokioisten ja Forssan tehtaitten kuljetusongelmat olivat ratkenneet vain osittain, kun Turku -Toijala -rautatie vihittiin käyttöön 22.6.1876. Jokkis Gods Aktiebolag teki syksyllä 1895 aloitteen uuden radan rakentamisesta Humppilasta Forssaan. Suomen senaatti myönsi toimiluvan 18.3.1897. Hankkeen toteuttamista varten perustettiin 3.6.1897 Jokkis-Forssa Jernvägsaktiebolag. Rautatien nimeksi vahvistettiin Jokioisten rautatie.


Väliaikaiselle liikenteelle rata avattiin 9.12.1898 ja yleiselle liikenteelle 25.10.1899. Raideleveydeksi tuli kapein mahdollinen 750 mm ja pääraiteen pituudeksi 22,4 km. Junan kulkunopeudeksi määrättiin 25 km tunnissa. Englannista tilatut vaununalustat myöhästyivät ja pari ensimmäistä kuukautta jouduttiin tulemaan toimeen tavaravaunuilla, joissa matkustajat saivat kulkea ilmaiseksi. Lopulta vaunut, yksi kolmannen ja kaksi toisen luokan vaunua tehtiin Helsingin Laivatehtaalla. Rata oli Suomen ensimmäinen yleiseen liikenteeseen otettu kapearaiteinen rautatie Suomessa. Humppilassa sijaitseva asema oli avattu jo 22.6.1876 Turku - Toijala -radan avaamisen yhteydessä. Aseman nimi oli tuolloin Koivisto. 1.5.1897 aseman nimeksi vahvistettiin Humppila. Humppilan jälkeen ensimmäinen asema oli Minkiö kahdeksan kilometrin päässä ja seuraava Jokioinen 15 kilometrin päässä. Vähän ennen Jokioisten asemaa radasta erosi sivuraide rautatehtaalle. Yhteensä Humppilan ja Forssan välillä oli 16 seisaketta tms. liikennepaikkaa. Matkustajaliikenteen päätepiste oli Forssan asema. Sieltä rata jatkui vielä Loimijoen rantaan, josta rata jatkui tehdasratana Forssan tehdasalueille, ns. Forssan sähköratana. Tavarakuljetuksista valtaosa suuntautui nimittäin Viksbergin Forssan tehdasalueelle. Jokioisten rautatie ryhtyi kuljettamaan myös postia.


Yksityisten rautateiden verovapaus päättyi vuonna 1943. Veroista sekä rautatietoiminnan modernisointitarpeista aiheutuvien kustannusten katsottiin muodostuvan niin suuriksi, että Jokioisten rautatie päätettiin lakkauttaa. Henkilöliikenne loppui jo 31.8.1954. Lopullinen rautatien alasajo kesti viitisen vuotta. Yhtiön tarkoitus oli alun perin lopettaa liikenne kokonaan jo 1973, mutta lakkautuslupaa ei saatu. Lopettamislupa myönnettiin 21.2.1974 ja rautatien viimeinen kaupallisen liikenteen juna kulki 29.3.1974. Sen jälkeen alkoi radan purkaminen. Ensin purettiin osuus Forssa - Jokioinen, sitten Minkiö - Humppila.


Rautatiestä jäi rautatieharrastajien ponnisteluiden seurauksena lopulta purkamatta kuuden kilometrin mittainen rataosa Jokioinen - Minkiö. Museojunaliikenne alkoi tällä rataosalla 25.6.1978. Myöhemmin rakennettiin entiselle paikalleen osuus Minkiö-Humppila (8 km) ja se avattiin museojunaliikenteelle 5.6.1994.


Lähteet:

  • Anttila, O. 1991. Kartanosta kunnaksi. Jokioisten historia. ISBN 952-90-3142-4
  • Jokioisten rautatie : 100 vuotta liikenteelle avaamisesta. – Forssa, 1998.

Ks. myös: Museorautatien kotisivut

Kanta-Hämeen museot
Forssan Luonnonhistoriallinen museo | Forssan museo | Forssan tekstiilimuseo Tyyki | Hauhon esinemuseo | Hausjärven kotiseutumuseo |Hämeen linna | Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo | Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Palanderin talo | Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon Vankilamuseo | Hämeenlinnan taidemuseo | Härkätien museo | Ida Aalbergin lapsuudenkoti | Iittalan lasitehtaan museo | Jokioisten Museorautatie | Jokioisten Pappilamuseo | Kauppilan perinnetalo | Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli | Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti | Alfred Kordilinin ajokalumuseo | Kotkon talomuseo | Laurinmäen torpparimuseo | Museo Militaria | Museo Eerola | Mustialan maataloushistoriallinen museo | Riihimäen kaupuginmuseo | Riihimäen taidemuseo | Ronttismäen tehtaalaismuseo | Sibeliuksen syntymäkoti | Suomen lasimuseo | Suomen Metsästysmuseo | Sähkömuseo Elektra | Talvisen työläismökki | Valtakunnallinen työväentalomuseo